Presidentti Tarja Halonen:
Suomi tukee viisumivapautta Venäjän kanssa
Suomen presidentti Tarja Halonen ilmoitti 9.11.2010 Moskovassa, että Suomi tukee Venäjän ja EU:n välisten viisumivaatimusten lopettamista. Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb on aiemmin ilmoittanut tästä päämäärästä. Suomessa on toki myös poliittisia tahoja ja epäilevän mielipiteensä julkisesti esittäviä henkilöitä, jotka katsovat karsaasti Venäjän ja Suomen hyviä yhteistyönäkymiä. Valtakunnan poliittinen johto arvioi Venäjää pikemmin todellisuutena ja vahvuutena, jonka kanssa on edullista rakentaa hyvä menestys.
Venäjä on korostanut viisumivapautta Venäjän ja EU:n välisen politiikan ensisijaisena tavoitteena. Barents Observer tulkitsi 9.11.2010 Tarja Halosen toiveikkuutta viisumivapaudesta jopa otsikolla, jonka mukaan viisumivapaus "voi tulla odotettua nopeammin". Vuoden 2010 aikana Suomen suurlähetystöt kirjoittavat lähes miljoona viisumia venäläisille. Yritysten toiminta helpottuu, jos kanssakäyminen ei olisi enää viisumin hakemisesta ja odottamisesta riippuvainen. Erittäin nopean junayhteyden syntymisen jälkeen viisumivapaus loisi varsin uudenlaisen kanssakäymisen erityisesti Pietarin ja Suomen eri alueiden välille.
Tarja Halonen yhtyy Venäjän näkemykseen ja tukee viisumivapauden saamista. Presidentti Halosen mukaan EU:n ja Suomen täytyy sopia käytännöllisistä toimenpiteistä, että tässä asiassa olisi mahdollisuus edetä nopeasti. Tällöin otetaan huomioon myös riittävät turvallisuusvaatimukset. Venäjä esitti esisopimuksen Rostov-on-Donin huippukokouksessa 31.5.2010. Ulkoministeri Sergei Lavrov lausui varsin tiukasti syyskuun lopulla, että Venäjä tahtoisi asiassa selkeitä vastauksia.
Dmitri Medvedev ja Tarja Halonen keskustelivat Moskovassa myös uudenlaisen eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin muodostamisesta sekä Venäjän ja EU:n välisen strategisen kumppanuuden kehittämisestä. Myös Medvedevin valtiovierailulla heinäkuussa 2010 Suomessa olivat esillä kahdenväliset hankkeet Euroopan turvallisuuden edistämiseksi. Suurimmat jännitteet turvallisuusarkkitehtuurin rakentamisessa ovat Naton itälaajentumisen tuomassa haasteessa ja avoimesti Venäjää vastaan väkivaltaisesti toimivissa separatistitahoissa, jotka ovat toistaiseksi saaneet jatkaa toimintaansa Suomesta käsin.
Lehdistötilaisuuden päätyttyä Dmitri Medvedev kertoi, että Tarja Halosen kanssa käydyissä keskusteluissa innovaatiot ja palvelujen nykyaikaistaminen olivat keskeisellä sijalla. Taloustieteilijät ovat nimenomaisesti huomauttaneet, että viisumivapaudella on keskeinen osa innovaatiotalouden ja talouskasvun vauhdittamisessa. Samalla esitettiin toiveita, että vuodelle 2011 saataisiin samankaltainen foorumi kuin Lappeenrannan kaupungissa järjestetty innovaatiofoorumi toukokuussa 2010.
Suomen ja Venäjän välisen kaupan liikevaihto on kasvanut yli viisinkertaiseksi viime vuosikymmeneen verrattuna. Venäjällä uskotaan, että nimenomaisesti aktiivinen kauppa ja taloudellinen yhteistyö vahvistavat vakaata perustaa Venäjän ja Suomen yhteistyölle. Keskustelujen piiriin kuului myös energia- ja puunjalostusteollisuuden kysymykset.
J.M.
Suomi tukee viisumivapautta Venäjän kanssa
Suomen presidentti Tarja Halonen ilmoitti 9.11.2010 Moskovassa, että Suomi tukee Venäjän ja EU:n välisten viisumivaatimusten lopettamista. Myös Suomen ulkoministeri Alexander Stubb on aiemmin ilmoittanut tästä päämäärästä. Suomessa on toki myös poliittisia tahoja ja epäilevän mielipiteensä julkisesti esittäviä henkilöitä, jotka katsovat karsaasti Venäjän ja Suomen hyviä yhteistyönäkymiä. Valtakunnan poliittinen johto arvioi Venäjää pikemmin todellisuutena ja vahvuutena, jonka kanssa on edullista rakentaa hyvä menestys.
Venäjä on korostanut viisumivapautta Venäjän ja EU:n välisen politiikan ensisijaisena tavoitteena. Barents Observer tulkitsi 9.11.2010 Tarja Halosen toiveikkuutta viisumivapaudesta jopa otsikolla, jonka mukaan viisumivapaus "voi tulla odotettua nopeammin". Vuoden 2010 aikana Suomen suurlähetystöt kirjoittavat lähes miljoona viisumia venäläisille. Yritysten toiminta helpottuu, jos kanssakäyminen ei olisi enää viisumin hakemisesta ja odottamisesta riippuvainen. Erittäin nopean junayhteyden syntymisen jälkeen viisumivapaus loisi varsin uudenlaisen kanssakäymisen erityisesti Pietarin ja Suomen eri alueiden välille.
Tarja Halonen yhtyy Venäjän näkemykseen ja tukee viisumivapauden saamista. Presidentti Halosen mukaan EU:n ja Suomen täytyy sopia käytännöllisistä toimenpiteistä, että tässä asiassa olisi mahdollisuus edetä nopeasti. Tällöin otetaan huomioon myös riittävät turvallisuusvaatimukset. Venäjä esitti esisopimuksen Rostov-on-Donin huippukokouksessa 31.5.2010. Ulkoministeri Sergei Lavrov lausui varsin tiukasti syyskuun lopulla, että Venäjä tahtoisi asiassa selkeitä vastauksia.
Dmitri Medvedev ja Tarja Halonen keskustelivat Moskovassa myös uudenlaisen eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin muodostamisesta sekä Venäjän ja EU:n välisen strategisen kumppanuuden kehittämisestä. Myös Medvedevin valtiovierailulla heinäkuussa 2010 Suomessa olivat esillä kahdenväliset hankkeet Euroopan turvallisuuden edistämiseksi. Suurimmat jännitteet turvallisuusarkkitehtuurin rakentamisessa ovat Naton itälaajentumisen tuomassa haasteessa ja avoimesti Venäjää vastaan väkivaltaisesti toimivissa separatistitahoissa, jotka ovat toistaiseksi saaneet jatkaa toimintaansa Suomesta käsin.
Lehdistötilaisuuden päätyttyä Dmitri Medvedev kertoi, että Tarja Halosen kanssa käydyissä keskusteluissa innovaatiot ja palvelujen nykyaikaistaminen olivat keskeisellä sijalla. Taloustieteilijät ovat nimenomaisesti huomauttaneet, että viisumivapaudella on keskeinen osa innovaatiotalouden ja talouskasvun vauhdittamisessa. Samalla esitettiin toiveita, että vuodelle 2011 saataisiin samankaltainen foorumi kuin Lappeenrannan kaupungissa järjestetty innovaatiofoorumi toukokuussa 2010.
Suomen ja Venäjän välisen kaupan liikevaihto on kasvanut yli viisinkertaiseksi viime vuosikymmeneen verrattuna. Venäjällä uskotaan, että nimenomaisesti aktiivinen kauppa ja taloudellinen yhteistyö vahvistavat vakaata perustaa Venäjän ja Suomen yhteistyölle. Keskustelujen piiriin kuului myös energia- ja puunjalostusteollisuuden kysymykset.
J.M.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.