Johtava jääkiekkoanalyytikko ja kovan pelin puolustaja Petteri Sihvonen tukee Pekka Haavistoa presidentiksi. Lue Iltalehdestä!
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2011122514991290_pd.shtml
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2011122514991290_pd.shtml
Vastaukset 58
Vanhimmat
ei kiinnosta
Ihmiset ovat alkaneet ajatella ITSE eivätkä niin kuin heidän odotetaan tekevän. Perussuomalaistenkin kansanedustajissa Pekka Haaviston kannatus yllättävän korkealla kertoo Ilta-Sanomat.
Olemme todistamassa 2000-luvun Uuden Suomen syntymistä.
No, ei noiden jääkiekko analyytikoitten, eikä muidenkaan kiekko miesten mielipiteet ole niin järkeviä, että niillä olisi suurtakaan merkitystä. Sihvonen voi olla rauhassa ihan mitä mieltä vaan. Aivan sama....
Itse äänestin Haavistoa ensimmäisellä kierroksella ja teen sen myös toisella. Haavisto mielipiteineen ei ole täydellinen, mutta vaihtoehtojen ollessa niin paskat kuin ne olivat, on Haavisto paras vaihtoehto. Ja nyt on paras vaihtoehto huonointa vastassa. Oikeasti, olin jo henkisesti valmistautunut äänestämään Soinia, jos toisella kierroksella tämä olisi ollut Niinistöä vastassa.
Mutta joidenkin mielestä Haavistolla ei ole tarpeeksi ulkopoliittista kokemusta toimia presidenttinä. Haistakaa vittu, sanon, ja ottakaa asiasta selvää, kehotan. Niinistö on pääasiassa toiminut Eurooppalaisten pankkien juoksupoikana ja palloliiton puheenjohtajana.
Mikähän siinä sitten on että rallitähdet ovat asettuneet Niinistön suosijoiksi?
Sihvosen mielisairaita juttuja ei tarvitse kommentoida sen enempää..
Käytösrangaistus edelliselle kirjoittajalle. Peli on raakaa mutta rehellistä.
Uusjaon piiriin kuuluvat myös Timo Soinia (ps) pohjoisessa äänestäneet 34 300 ihmistä.
- Ei ole sattumaa, että Niinistö oli tiistaina Oulussa, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen.
Haavisto puolestaan matkustaa tänään Kemiin ja Rovaniemelle.
- Alueen tärkeydestä kertoo, että vietämme kokonaisen päivän pohjoisessa, kertoo Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi.
- Äänestyskartoissa näkyy selvä kahtiajako. Ja Haavisto on puhunut koko kampanjan ajan, että Suomi ei saisi jakautua kahtia.
Nyt kun täällä kysellään Haaviston Darfur-meriiteistä, haluaisin tietää, mitkä ovat ne Sauli Niinistön meriitit, jotka hän on saavuttanut vuosina 2003-2007 vice presidentina EIB:ssa ja vuodesta 2008 eteenpäin Viisaiden ryhmässä? Mihin suuntaan hän on pyrkinyt omalla toiminnallaan ohjaamaan investointipankin toimintaa? Onko EIB mahdollisesti omalla toiminnallaan ollut myötävaikuttamassa nykyisen talouskriisin muodostumiseen? Niinistön omat lausunnot eivät nyt riitä, vaan vaadin faktoja pöytään.
Mistä syystä Niinistö on jätetty kokonaan EU:n talouskriisin ratkaisussa lehdellä soittelemaan? Eikö hän ollut uskottava osaaja EIB:ssä?
Kyllä Sihvosen maine kertoo jo kaiken hänestä ihmisenä.Ei se todellakaan kiinnosta ja en edes lukenut nyt sillä olen niitä joskus lukenut että tiedän että niissä ei ole järkeä mutta propagandaa sitäkin enemmän tuoda itseään ylemmäksi ja paremmaksi.
Niinistö on valinta.
Ylen vaalitentti alkoi kysymyksillä ehdokkaiden puolisoista ja niistä käydystä julkisesta keskustelusta. Pekka Haaviston (vihr) mielestä on tärkeää, että ihmiset tottuvat mahdolliseen presidenttipariin jo ennakolta.
Hän uskoo, että samaa sukupuolta oleva presidenttipari on monelle suomalaiselle uusi asia.
- Hyvä, että sitä käsitellään, hän sanoi.
Haavisto kuitenkin uskoo, että mielenkiinto ei lopulta keskity puolisoihin.
- Enemmän ollaan kiinnostuneita siitä mitä presidentti tekee, puoliso tulee kaupan päälle. Häntä ei voi valita.
Haavisto osaa vastata kysymyksiin selkeällä suomenkielellä, kun taas Niinistön vataukset ovat koukeroisia ja kierteleviä tyyliin ”kyllä, mutta kuitenkin toisaalta” ja ”en ole sitä mieltä, mutta kuitenkin”. Tämä osoittaa mielestäni jotakin myös ehdokkaiden ajattelusta; kun osaa käyttää kieltä johdonmukaisesti, ovat myös ajatukset kirkkaita ja selkeitä.
TV-esiintymisten perusteella on mahdollista tehdä myös vaikutelmia ehdokkaiden persoonasta ja luonteesta. Itseäni on aina ärsyttänyt Niinistössä selkeä, huonosti peitelty ylimielisyys ja oppimestarimainen asenne, joka ilmeni tässä tentissä mm. vastauksessa kysymykseen, miksi hän on näissä vaaleissa ollut vaisumpi ja varovaisempi kuin 2006. Niinistö totesi ajatelleensa, ettei viitsi ”noiden” kanssa kakkossijasta kisailla. Hän ilmeisesti ajattelee, että ”kyllä ne mua kuitenkin äänestää”! Mitä muiden ehdokkaiden ja etenkin äänestäjien halveksuntaa!
Haavisto ei puheenvuorossaan esittänyt mitään sellaista mikä antaisi aiheen tällaiseen johtopäätökseen, että hän jotenkin ”syrjisi” juuri Yhdysvaltojen aloitteita. Haaviston keskeinen argumentti – tai oikeastaan aloite – oli, että sen rinnalla mitä keskustelua käytäisiin turvallisuusneuvostossa, olisi oltava aktiivinen ns. hiljaisen diplomatian rintamalla.
Mielestäni tämä tapa toimia on juuri se oikea. Tällaista on yritetty myös Israelin ja Palestiinan kanssa, joskin laihoin tuloksin, joskus paremmalla onnella.
Ultra Bra esiintyy alkuperäisessä kokoonpanossaan paluukeikalla presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr) tukikonsertissa maanantaina.
"Kaikki ovat mukana, myös Anna Tulusto", kertoo tapahtuman järjestäjän Fullsteamin promoottori Juha Kyyrö.
Tulusto on kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas) erityisavustaja.
Yhtye esiintyi viimeksi vuonna 2001. Maanantaina se esiintyy Helsingin jäähallissa järjestettävän tukikonsertin loppupuolella.
"He soittavat vähintään puoli tuntia", Kyyrö kertoo.
Sudan ja varsinkin sen öljyrikas ja eri heimojen kun pohjoisen asuttama etelä on lähes koko itsenäisyytensä (1956 ->) ollut enemmän täi vähemmän taistelutanner. Ensimmäinen varsinainen sisällissota alkoi jo 1955 ja jatkui aina vuoteen 1972, pohjoisessa jopa 1980 -luvulle saakka.
Eräs johtopäätös ensimmäisen viikon jälkeen voi olla toteamus, miten voimakkaasti TV:n katsojan ennakkokäsitys määrää kumman ehdokkaista katsoo onnistuneen esiintymisissään paremmin. Tunnustan heti, että syyllistyn varmuudella tähän itsekin.
Siten TV-väittelyillä kantansa jo ottaneisiin vaikutus on ilmeisesti vähäinen, jos sitä on ollenkaan. On ymmärrettävää, että huomio tällöin suunnataan kannastaan epävarmoihin. Tosin ilman tutkimustietoa oletan, että suurin osa heistäkin itse asiassa hakee ja löytää vahvistusta ennakkoon tekemälleen valinnalle. Siten television vaikutus vaalien lopputulokseen ei tässä vaiheessa ehkä enää olekaan niin merkittävä kuin usein esitetään.
Tämä voi päteä laajemminkin ja huoli painetunkin sanan toimittajien “puolueellisuudesta” ei ole polttava.
Vertaaminen USA:n vaalitaisteluun ei ole kovin relevantti, siellä valitaan nyt ehdokasta saman puolueen sisältä, ja koko traditio on erilainen kuin meillä.
Muita ”itsestäänselvyyksiä” oli, ettei Paavo Väyrysestä olisi mihinkään, kun ei Keskustan johto häneen tikullakaan olisi koskenut, mutta Väyrynen teki kampanjassaan komean ja kunnioitettavan työn.
Paavo Lipponen puolestaan vaikutti kuin ei olisi (mielessään) päässyt valtiomies-roolistaan ja toivotusta presidenttiydestä koskaan ehdokkaan asemaan ja joukkoon, eikä SDP:kään vaikuttanut kampanjoivan tosissaan. Ja nyt, totta kai äänestämättä jättäminen on vaihtoehto, mutta kun sen sanoo Lipponen, niin samalla hän suomalaisessa demokratiassa, komean uransa jälkeen, allekirjoittaa sopimattomuutensa presidentin tehtävään.
Soini kaikkine taitavuuksineen ja ansioineen ei pysynytkään aallonharjalla, mihin ”itsestäänselvyyteen” ek-vaaleissa yllätetyt kansalaiset ehtivät jo henkisesti varautua. Nyt Soini näyttäytyy joidenkin kommenttaattorien mukaan takinkääntäjänä – olisiko hän presidenttinä ollut käyttäytymiseltään arvaamaton?
Enää ei ole myöskään itsestäänselvää, että nuoret eivät äänestä. Tulevaisuus ja pallo on nuorten; mitä tapahtuukaan, kun voimme Suomessa siirtyä sähköiseen äänestämiseen?
Olen ymmärtänyt, että Haavisto/Niinistö asetelma on monille äänestäjille sukupolvikysymys. Haavisto on kannattajilleen raikas tuulahdus politiikan ummehtuneilla taistelukentillä. Vastaavasti Niinistö edustaa tälle porukalle establishmentia.
En ota tässä kantaa siihen, kuinka paljon tällä asetelmalla on katetta todellisuudessa. Puhun mielikuvista, joille
moni perustaa äänestymiskäyttäytymisensä.
Mutta jotta Haavisto voisi saada yli puolet äänistä, hänen pitäisi mennä askel pidemmälle. Vääntää rautalangasta, mikä on se konkreettinen muutos, mitä hän edustaa. ”Pidetään maaseutu asuttuna” tyyppisten sloganeiden esittäminen ei voi millään riittää maaliin asti. Kyllä Niinistökin nuo osaa.
Eilisen MTV3:n vaalitentin jätin väliin. Ensikierroksen mainoskatkot jo häiritsivät tunnelmaa tarpeeksi. Muutenkin toisen kierroksen tentit ovat varsin latteita, kun ei sitä todellista haastetta kummallakaan ole. Aivan oikeasti eksyy itsellekin välillä mieleen, jotta mitä tässä todella äänestää: presidenttiä, tämän seksuaalista suuntautumista vai tämän puolisoa.
Sosiaalisessa mediassa (kuten asia hienosti ilmaistaan) keskustelu on ollut varsin kovaa ja sen tavallaan ymmärtää, sillä nyt punnitaan sitä todellista suvaitsevaisuutta, eikä vain sitä, kuinka voimakkaalla nenännyrpistyksellä suhtaudutaan ”hakkaraismielipiteisiin”. Muistan edellisissä vaaleissa Halostakin haukutun vähän sillä ja tällä. Niin kovaa oli silloinkin meno, että taivaaseen pääsystäkin jo huolta kannettiin. Nimittäin sellainen luulo oli, että punatukkaiset ei sinne pääse ja näin hän ei voi olla pätevä presidentiksi. Omin silmin silloin nähty aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus eräässä viljelijäammattiin läheisesti kuuluvassa sanomalehdessä.
Ennakkoäänestys on ollut toisella kierroksellakin kohtuullisen vilkasta. Mistään kaupunkilaisten vaalista ei siis ole kyllä kyse. Ehdokkaat eivät tietenkään edes teoriassa pysty nyt kahdessa viikossa jakaantumaan joka paikkaan – siinä ei tässä ajassa onnistuisi edes Väyrysen Paavo. Hän kyllä saattaisi yrittää. Siksi heidän kiertueensa on joissain kaupungeissa käyntejä sisältävä nyt toisella kierroksella. Mutta kyllä kampanjointiakin on myös maaseudulla.
Kuntaliitosnäkemystään Haavisto täsmentää muun muassa sillä, että hänen mielestään kuntien väliseen kasvavaan eriarvoisuuteen tulee puuttua.
"Joillakin kaupunkiseuduilla toiset kunnat vastaavat sosiaalisesta asuntotuotannosta, toiset 'kuorivat kerman' hankkimalla hyvätuloisia veronmaksajia", hän vastaa.
Myös Niinistö on valmis turvautumaan perusnäkemyksensä vastaisesti pakkoon tietyissä tilanteissa:
"Ellei jokin kunta kykene takaamaan kuntalaisilleen keskeisiä peruspalveluita, joudutaan pakkotoimiin", hän vastaa.
Ensimmäisen viikon tasapeli
Mielestäni viikon saldo on tasapeli. Haastateltavat ovat olleet tasapaksuja tai tasaohuita ja kilttejä ja kohteliaita miehiä vastauksissaan ja toisilleen. Se miten Haavisto ei saanut välillä käsiään pysymään paikallaan vastasi Niinistön kulmien kutristelua ja ilmeen tiukkenemista. Hermostumista. Se ulkoisesta kuvasta.
Toimittajien kysymykset ovat olleet niin pehmoja kuin opettajalla: oletko tänään lukenut läksysi. Kolmosen vaalitentti oli suorastaan ikävystyttävä. Ovatko toimittajatkin väsyneet vaalitentteihin? Eikö löydy enää mielenkiintoisia aiheita kysyttäväksi älykkäiltä maan johtoon pyrkiviltä miehiltä? Kaipauksella muistelen Leif Salmenin aikoja.
Monet kommentaattorit ennustavat pelin jo ratkenneen. En usko, se on nyt tasan ja toinen viikko näyttää voittajan.
eikö juttu ja otsikonti ole melkoisessa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että Suomen muuttovoitto oli viime vuonna suurempi kuin koskaan? Jos ulkomailla oikeasti ajateltaisiin niin kuin HS:n jutun otsikointi antaa ymmärtää, niin miksi tänne kukaan haluaisi tulla asumaan? Samoin venäläisiä turisteja tulee Suomeen ennätysmääräisesti. Jos ulkomaalaisia kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja, niin eikö juuri venäläisiä kohtaan? Silti he haluavat tulla tänne ja kehuvat maatamme ja suomalaisia ihmisiä. Mieleen on jäänyt se, että he pitävät ennen kaikkea maamme puhtaudesta ja suomalaisten rehellisyydestä.
Raporteissa eri mailla on erilaisia intressejä, mutta olen erittäin tyytyväinen töistä, mitä olen tehnyt. En ole Suomen ulkopuolella kuullut massiivista kritiikkiä keneltäkään.
- Darfurissa loppusuoralla oli 2006 kolme kapinallisryhmää, joista yksi allekirjoitti sopimuksen, vaikka EU teki kaikkensa saadakseen kaikki mukaan, Haavisto toteaa.
Haavisto korostaa kesän 2007 tuloksia. Sudanin Darfurin alueen sissiryhmät istuutuivat tuolloin Arushassa Tansaniassa samaan neuvottelupöytään ensimmäistä kertaa vuoteen. Suurimman sissiryhmän Sudanin vapautusliikkeen SLM:n perustaja jätti tosin tapaamisen väliin.
Kesän 2007 jälkeen rauhanprosessi on kääntynyt Haaviston mukaan huonompaan suuntaan.
- Tilanne on auki, ryhmät eivät halua tulla keskenään samaan pöytään. Monet rauhanprosessit ovat hyviä yrityksiä ilman lopullisia ratkaisuja, Haavisto tiivistää.
Haavisto itse muotoili Ylen Ajankohtaiselle kakkoselle äskettäin, että hänellä oli "hyvä alku" valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
- Tulin sellaisen taistolaisvaiheen loppuaaltoihin. Tilastotieteen luennolla muistaakseni Paavo Joensuu -niminen henkilö piti vallankumouksen tilannekatsauksen. Alkoi tuntua, että olenkohan ihan oikeassa paikassa, Haavisto kertasi tuntemuksiaan Ylelle.
Yliopiston äärivasemmistolaista ilmapiiriä vieroksunut Haavisto siirtyi tekemään vaihtoehtolehtiä ja kehittämään nousevaa ympäristöliikettä.
- Minusta tuli pienyrittäjä, Haavisto summasi Ylelle.
Sekä demarien vasen että oikea laita päättivät kertoa presidenttisuosikkinsa.
Haavisto vaaleanvihreänä on lähempänä vasemmistoa kuin patamusta porvariehdokas.
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012013015145309_pd.shtml
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012013015145214_pd.shtml
Sanoohan sen järkikin: 2=1.
”Herraonni”-käsitteen käyttäminen edustaa jonkinlaista kohtalonuskoa siihen, että suomalaiset valitsevat itselleen kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat johtajat. Nyt pitäisi vain valinnan pohjaksi arvioida se tilanne, joka kuuden vuoden ajan vallitsee. Vetää sanattomaksi.
Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston välillä vallitsee mielestäni jonkinlainen tasoero. Se ei tällä kertaa ole laadullista paremmuutta tai huonommuutta, vaan liittyy työskentelytapoihin ja näkökulmiin. Niinistö on helppo kuvitella valtiovieraaksi kristallien alle ja kunniakomppaniaa tervehtimään, ja Haavisto puolestaan aistimaan ja tulkitsemaan ns. heikkoja signaaleja yhteiskuntien pohjavirroista ja kokonaisista kehityssuunnista.
Presidentti Halonen toivoi pari viikkoa sitten, että presidenttiehdokkaat esiintyisivät mahdollisimman rehellisesti. Halonen peräsi ehdokkailta kansalaisten kuluttajansuojan kunnioittamista. Äänestäjillä pitäisi olla mahdollisuus valita aito tuote. Nyt olisi perinteisellä medialla paikka näyttää ammattitaitonsa ja huolehtia äänestäjien kuluttajansuojasta.
Onko Suomessa johtajia, siis arvovaltaisia poliittisia johtajia? Joskus tuntuu, että Suomessa vietetään ikuista väärän kuninkaan päivää, kun poliitikot esiintyvät yhtä usein niin politiikan- kuin viihdeuutisissakin. Ilmeisesti Paavo Väyrynen olisi ainoa, jonka äänestäjäkunta kuuntelisi äänestyssuositusta ja tämäkin sen takia, että Väyrynen alkaa olla omiensa joukossa kulttihahmo.
Puoluejohtajien sana varmaan painaisi, tai ainakin saisi huomiota, jos johtaja äänestäisi vastoin odotuksia. Esimerkiksi jos Räsänen äänestäisikin Haavistoa, moni kristillisdemokraatti voisi ihmetellä, että missä mennään.
HS:n gallupin luvut ovat tylyt tai yllättävät riippuen näkökulmasta. Elokuussa Haaviston kannatus oli viiden prosentin luokkaa. Nyt hän olisi saamassa ainakin miljoona ääntä. Mitä tehdä vaalin kakkoskierroksen hävinneellä ehdokkaalla, jolla on takanaan miljoonan kansalaisen kannatus. Mikä tehtävä täyttäisi kannatuksen mitat?
Ehdokkaat puhuivat aamu-tv:ssä kiinnostavasti kansainvälisen politiikan isoista kysymyksistä (uusinta 15.05). Niinistö totesi, että emme voi välttämättä sanoa, että me olemme kehittämässä poliisihallintoa, jos muut joutuvat panostamaan paljon enemmän rauhaanpakottamistilanteissa. Pitäisi varautua siihen mahdollisuuteen, että turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomeen kohdistuu aiempaa suurempia paineita voimakkaampaan osallistumiseen. Niinistö ei tätä odota tai toivo, mutta pitäisi puhua etukäteen.
Kyse on kansainvälisen oikeuden suuresta muutoksesta, joka oli Mauno Koivistolle erityinen kauhistus. Rauhanturvatoiminta tapahtuu osapuolten suostumuksella. Rauhaanpakottaminen taas on vastoin ainakin yhden osapuolen tahtoa. Tähän liittyy läheisesti humanitaarisen intervention käsite, joka kuitenkin viittaa aina jonkin valtion sisälle tehtävään interventioon kansanmurhan estämisen tarkoituksessa. Rauhaanpakottaminen voisi olla myös valtioiden välistä. Humanitaarinen interventio tarkoittaa tosiasiassa täyttä sotaa jotakuta osapuolta vastaan, kuten ohjuksia Libyassa Gaddafin joukkoja vastaan.
Tällöin sanapari on perinteisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Kansainvälinen Punainen Risti, kannalta jossakin määrin irvokas, koska se tekee niistä konfliktin osapuolia, kun samaan aikaan vaaditaan laajaa yhteistyötä siviili- ja sotilastoimijoiden kesken. Humanitaarisissa interventioissa perinteiset humanitaariset järjestöt menettävät puolueettomuusasemansa, jonka turvin ne ovat aiemmin voineet esimerkiksi tarjota lääkintäpalveluja kaikille haavoittuneille. Jos Suomen osaaminen ja kokemus on enemmän tällä siviili- ja avustuspuolella ja nyt sitten lisääntyy paine vahvempaan osallistumiseen humanitaarisiin interventioihin, miten ehdokkaat ratkaisevat tämän humanitaaristen järjestöjen asemaa koskevan ristiriidan?
Ainakin osin on tulossa vastajytkyn vastajytky. Alkuperäisen jytkyn tekijät eivät halua antaa punavihreille joukoille toisen vastajytkyn glooriaa, vaikka voivatkin pitää Haavistoa fiksuna tyyppinä. He äänestävät Niinistöä ihan vaan sen takia, etteivät samaista itseään kiihkeästi Haavistoa somettavaan joukkoon. Sama toimii toki myös toisin päin. Pienituloinen eläkeläinen voi jättää äänestämättä Niinistöä vaikka arvomaailmat kohtaisivatkin. Perusteluna: ”kun en minä ole niitä rikkaita”.
Niitä, jotka haluavat samaistua Niinistön keskiluokkaiseen kannattajajoukkoon on kuitenkin tuplamäärä verrattuna niihin, jotka kokevat Haaviston liberaalit taiteilijajoukot omikseen. Näin vaikuttaisi olevan ainakin galluppien perusteella.
Dalai Laman suhteen molemmat ehdokkaat sekoilivat kuin saksalaiset hipit aikanaan Katmandussa, joskin silminnähden eri syistä. Niinistön mukaan suomettuminen ei lisäänny Dalai Laman tapaamattomuuden myötä, koska sehän on Suomen valtiojohdon normaali olotila eikä mikään muutos. Esimerkiksi puoluetoveri Angela Merkel on tavannut Dalai Laman 2007. Haavisto olisi valmis tapaamaan Dalai Laman hengellisenä vaan ei poliittisena johtajana. Varmaan asianomainen itsekin, koska Dalai Lamahan luopui viime vuonna roolistaan tiibetiläisen pakolaisliikkeen poliittisena johtajana. Tiibetin pakolaishallituksen johtoon valittiin Harvardissa opiskellut juristi Lobsang Sangay.
Punavihreät/vihervasemmisto kohkaavat tohkeissaan Pekka Haaviston presidenttiyden tai edes kannatuksen tuomasta muutoksesta Suomelle ja sen kansainväliselle imagolle. Halloo! Tarja Halonen on ollu presidenttimme viimeiset kaksitoista (12) vuotta. Minkä parannuksen Haavisto toisi?
Ensinnäkin Niinistö näytti puoltavan hyväntekeväisyyden verovähennysoikeutta ja viittasi kulttuurilahjoituksiin jotka joissain tapauksissa kelpaavat firmojen kuluiksi myös verotuksessa.
Jos siis lahjoittaa 10 euroa verokannalla 30 % itse asiassa lahjoittaakin vaan 7 euroa ja pistää lähimmäiset maksamaan loput 3 euroa. Minä en tätä hyväksy. Budjettivalta kuuluu valtiolle eikä yksityisille lahjoittajille. Kohta näillä ylläpidetään joitain homeopatiayliopistoja tai kristillistä tiedettä.
Haavisto on sanonut, että valtion on toteutettava talouskasvua elvyttävää politiikkaa, kun tilanne sitä vaatii. Toisaalla Haavisto on pohtinut, että Suomi pärjäisi myös ilman talouskasvua. Taloussanomien haastattelussa Haavisto arvioi, että ”markkinataloudessa voidaan tulla toimeen myös miinusmerkkisillä luvuilla.”
Ainakaan minuun ei puoluejohtajien tai muidenkaan johtavien poliitikkojen sanat voi vaikuttaa, koska päätin jo vuoden 2006 presidentinvaalien aikana ja jälkeen, että Niinistöä en koskaan äänestä.
Tähän vaikutti sekä Niinistön oma hyvin läpinäkyvä luonteen itsekeskeisyys ja – jos saa sanoa – v-mäisyys, myös hänen taustajoukkojensa erittäin ruma törkykampanja Halosta vastaan, jota osa toimittajista ”kiitettävällä” aktiivisuudella jatkoi koko Halosen toisen virkakauden ajan. (Mielenkiintoista on muuten nähdä, miten media suhtautuu Niinistöön, jos tämä tulee valituksi; onko luvassa 6 vuotta silkkaa ylistystä Pohjois-Korean tyyliin…)
Siis: olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat todenneet tämän olevan korostetusti henkilövaali; juuri sen vuoksi äänestän Niinistöä v a s t a a n !
Enemmistö kristillisdemokraattien, kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja rkp:n kannattajista tukee Niinistöä, Yle kertoo. Haavisto on vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n äänestäjien suosikki.
Taloustutkimus haastatteli tutkimukseensa yhteensä 1 492 henkilöä. Haastattelut tehtiin 25.1.–1.2.2012, ja mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Ehdokkaiden kannatusosuudet ovat olleet hyvin samankaltaisia viimeksi julkaistuissa mielipidemittauksissa. MTV3:n keskiviikkona julkaiseman mittauksen mukaan Niinistö saisi 63 prosenttia äänistä ja Haavisto 37 prosenttia. Tiistaina julkaistussa Helsingin Sanomien gallupissa Niinistöä kannatti 64 prosenttia ja Haavistoa 36 prosenttia vastaajista.
Ulkomailla käytti äänioikeuttaan presidentinvaalin toisella kierroksella ennätykselliset yli 50 000 äänestäjää.
Äänestäjämäärä ylittää lähes kuudella prosentilla ensimmäisen kierroksen äänestäneiden määrän noin 48 000, joka oli aiempi kaikkien aikojen ennätys.
Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli tänä vuonna yli 230 000, mutta äänestäjien joukossa oli myös matkailijoita.
Eniten äänestäjiä eli 11 949 oli jälleen Ruotsissa. Toiseksi eniten äänestäjiä oli Espanjassa, 8 308.
Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, 3 568 äänestäjää, Britanniassa, 3 239 äänestäjää, Saksassa, 3 096 äänestäjää, Thaimaassa, 2 676 ja Belgiassa, 1 536 äänestäjää.
Mielestäni on kuitenkin ristiriitasta, että toisaalta ostamme tuotteita Kiinasta koska voimme kuluttaa enemmän ja halvemmalla, mutta toistaalta kannamme huolta Suomen ja Euroopan hyvinvoinnista – eritoten kun emme ole valmiita luopumaan viikonlopuista, lomista, eläkkeistä, puhtaista järvistä, ja lähettämään lapsiamme töihin. Toisaalta alempien tuotantokriteerien hyväksyntä rapauttaa meidän töypaikojamme, ja toisaalta (kun velkaantumisestakin on puhuttu) negatiivinen kauppatase on rahoitettava – Kiinallahan varoja riittää millä sitten ostaa Euroopan velkaa ja varallisuutta. Samalla myös siiräämme innovaatioita ja teknolgogiaa, kun voimme kilpailla vain laadulla tai tietotaidolla. Saabin tilanne on tässä suhteessa hyvä muistaa. Mielestäni nämä laatukriteerit eivät ole tyhmää puhetta: työntekijöiden tai ympäristön riistolla hankittu kilpailuetu ei ole pidemmän päälle hyvä asia meillekään.
...tietää!
Kunnon HOMOT äänestää Haavistoa ja PIILOHINTIT Niinistöä :D:D
Ensi maanantaina Helsingin jäähallissa järjestettävän Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan tukikonsertin ohjelmisto on valmis.
Lavalle nousevat tiistaina julkistetun Ultra Bran lisäksi Happoradion Aki Tykki, Anna Puu, Anssi Kela, Brandon, Eero Raittinen, Eicca Toppinen Apocalypticasta, Freeman, Hector, Janna Hurmerinta, Jenni Vartiainen, Jonna Tervomaa, Kaija Kärkinen, Lasse Kurki, Lauri Ylönen The Rasmuksesta, Maarit Hurmerinta, Maija Vilkkumaa, Manna, Markus Nordenstreng, Mikko Kuustonen, Olavi Uusivirta, PMMP-yhtyeen solistit Paula Vesala ja Mira Luoti, Paleface, Pekka Kuusisto, Redrama, Tokela Melrose-yhtyeestä, Tommy Lindgren Don Johnson Big Bandistä, Tuomo Prättälä, Tuula Amberla, Tuure Kilpeläinen, Värttinä ja Yona.
Miksi ei? Johan sitä hommaa toimitti 12 vuotta nainen. Ja mitä tulee konflikti- ja sotatilanteisiin, Haavisto pesee Niinistöllä lattioita. Niinistö on ollut jossain korvessa vetämässä kelaa pitkin jotain suota perse jäässä ja opettelemassa runkkaamaan niin ettei peitto heilu. Sillävälin Haavisto vetää Darfurissa, Sudanissa, Serbiassa, Kosovossa, Afganistanissa, Irakissa, Liberiassa, Palestiinassa, Bosnia Hertzegovinassa ja Montenegrossa YK:n, Naton ja EU:n toimesta. Kertokaahan, kummalla ehdokkaista on enemmän kokemusta konfliktitilanteista ja niissä toimimisesta?
Pekka Haavisto on vittu terminaattori verrattuna Niinistöön.
Haavisto on toiminut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa, luennoitsijana Helsingin yliopistossa, Nato-koulussa Oberammergaussa sekä Bristolin yliopistossa.
Mielestäni ilta ei tuonut mitään uutta tai erikoista esille. Kumpikaan ei loistanut, mutta väittäisin, että Niinistö vei ensimmäisen mittelön. Haaviston ongelmana on se, että hänen olisi haastajana hyökättävä ja haastettava Niiinistö. Se ei vain ole hänen luonteessa. Kun hän sitten haastamista hieman yrittää ja Niinistö antaa takaisin, niin Haavisto diplomaattina alkaa jo saman tien myötäilemään. Toinen Haaviston ongelma on se, että vaikka hän onnistuisi jatkossa olemaan hyökkäävämpi, niin Niinistön perusominaisuus on ollut vuosien varrella nähdyissä keskusteluissa se, että hän vain lämpenee lisää tiukoissa paikossa ja on entistä parempi.
Eräs johtopäätös ensimmäisen viikon jälkeen voi olla toteamus, miten voimakkaasti TV:n katsojan ennakkokäsitys määrää kumman ehdokkaista katsoo onnistuneen esiintymisissään paremmin. Tunnustan heti, että syyllistyn varmuudella tähän itsekin.
Siten TV-väittelyillä kantansa jo ottaneisiin vaikutus on ilmeisesti vähäinen, jos sitä on ollenkaan. On ymmärrettävää, että huomio tällöin suunnataan kannastaan epävarmoihin. Tosin ilman tutkimustietoa oletan, että suurin osa heistäkin itse asiassa hakee ja löytää vahvistusta ennakkoon tekemälleen valinnalle. Siten television vaikutus vaalien lopputulokseen ei tässä vaiheessa ehkä enää olekaan niin merkittävä kuin usein esitetään.
Tämä voi päteä laajemminkin ja huoli painetunkin sanan toimittajien “puolueellisuudesta” ei ole polttava.
Vertaaminen USA:n vaalitaisteluun ei ole kovin relevantti, siellä valitaan nyt ehdokasta saman puolueen sisältä, ja koko traditio on erilainen kuin meillä.
Ensimmäinen viikko ei ole tuottanut juuri mitään olennaista uutta ehdokkaista, kampanjoista eikä gallupeista, mutta riippuu ilmeisesti hieman siitä, mitä medioita seuraa, missä porukoissa liikkuu ja millaisia vahvistuksia tai vasta-argumentteja hakee omille kannoilleen.
Kaksi fiksua ehdokasta, joista Niinistö on ollut pitkään ja monen odottama voittajasuosikki. Haavisto sensijaan on tullut komeettana toiselle kierrokselle ja mielestäni hän on ennen kaikkea poliittisen kulttuurin muutoksen airut. Yllätys on monille ollut se, miten paljon suomalaisissa löytyy vastaanottavuutta Haaviston edustamille arvoille ja työskentelytyylille.
Haavistolle tulee sitä enemmän tukijoita, mitä paremmin häneen tutustutaan. Tässä joitain näkökulmia:
Haavisto, toisin kuin Niinistö, uskoo että yhteiskunnan kasvavia kuiluja voi tasoittaa sisäpoliittisin keinoin, kuten sosiaali- ja aluepolitiikalla, verotuksella, työnteon rakenteilla ja rakentamalla naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Niinistön mukaan lisää rahaa köyhien ja syrjäytyneiden auttamiseen ei tarvita. Kumpi on sinun arvojasi lähempänä? Jos et ole suursijoittaja, en usko valinnan olevan vaikea.
Haavisto uskoo, että presidentti voi avata suomalaisille yrityksille uusia polkuja uusilla markkinoilla, mutta että tämä ei saa tapahtua ihmisoikeuksien kustannuksella ja muistuttaa, että myös yritysten toimintaedellytykset ovat paremmat markkinoilla, joilla työelämän normit ja ihmisoikeudet ovat kunnossa. Hän visioi esimerkiksi luomutuotannosta vientihittiä, ja tämä toisaalta auttaisi pitämään koko Suomen asuttuna (mistä Niinistö ei paljon piittaa, kiinnostavia vertailuja kts http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/kotimaa/2012/01/1470230/katso-kannattaako-presidenttiehdokkaasi-kuntien-pakkoliitoksia - Niinistö ehdokkaista vähiten sitä mieltä, että on tärkeää pitää koko Suomi asuttuna) Haaviston lähestymistapa työpaikkojen luomiseen on visioissa ja luovuudessa: hänen takanaan ovat uuden ajan innoviaatiot, startup-yritykset ja korkeasti koulutettu teknologiaväki, jotka luovat työpaikkoja ja mainetta. Niinistön suurpääoma ja suursijoittajat edustavat perinteistä mallia, Haaviston tätä päivää ja tulevaisuutta.
Katsokaa muuten kiinnostava vertailu Niinistön ja Haaviston aloitteista eduskunnassa; Niinistön 34:stä aloitteesta sitten vuoden 89 jopa 23 on raha-aloitteita Salon ja Halikon suunnalle. Mistäs hän olikaan kotoisin... Haaviston aloitteet koskevat mm. nuorten hyvinvointia, kulttuuria, koulutusta, kansalaisjärjestöjä, liikuntarajoitteisten palvelujen kehittämistä, ympäristöasioita, uuden energiateknologian kehittämistä ja laittomia aseita. http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1549232/kiinnostava_vertailu_niiniston_ja_haaviston_aloitt
Että kummasta näistä tulisikaan koko Suomen presidentti?
Noi mainitsemasi siat liittyvät täysin sisäpolitiikkaan. Kuvastavat kyllä vasemmistolaista maailmankuvaasi, mutta presidentien tehtävien kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
On totta, että sisäpolitiikka ei kuulu presidentille. Ulkopolitiikan johtajuuden lisäksi presidentti on arvovaikuttaja. Jokainen voi nyt ihan itse miettiä, miten Haaviston ja Niinistön arvot eroavat toisistaan.
Työelämähuomio liittyi osittain ulkopolitiikan saran kysymykseen eräässä vaalikoneessa, ja siinä kohtaa pointtini oli mm, että Haavisto edistäisi vientiä tämän päivän tavalla ja pitäen kiinni toisesta ulkopoliittisesta tavoitteesta, ihmisoikeuksien edistämisestä. Haavistolla on aito visio, miten rakentaa presidenttiyttä nykyisten valtaoikeuksien piirissä, ja rakentaa Suomesta kokoaan suurempi rauhanvälityksen osaaja.
Mutta totta, olennaisimpia huomioni ovat sen kannalta, millaisen arvojohtajan haluamme itseämme edustavan.
ääni Haavistolle
Haavisto ymmärtää 2000-luvun Suomea. Niinistö EHKÄ 1900-luvun.
Haavistoa kannattaa kuunnella. Ei ole pakko uskoa Niinistön jengiä.
Haavisto ei ole tyhmä. Järkeä saa käyttää.
Nostetaan.
Voin päästä linnaan , jihuu !
ruskea