Sanoisin niin että kummassakin ehdokkaassa on puutteensa mutta toinen on yhteiskunnallisesti Suomen kannalta vaarallisempi, eli Niinistö.
Niinistö joka puheissaan hyökkää muka ahneutta vastaan, mutta suosii kaikkein ahneimpia optiomiehiä kampanjansa rahoittajina. Heidän etujaan Niinistö oikeasti ajaa, ei kansan.
Siinä missä Haavisto edustaa hyvätuloista keskiluokkaa kaikessa rasittavuudessaan, Sauli Niinistö on ollut johdonmukaisesti rikkaiden ja ns. suurpääoman luottomies suomalaisessa politiikassa.
Useimmille ihmisille ero hyvätuloisen keskiluokan ja oikeasti rikkaiden välillä on aika hämärä, pitkälti siksi että aidot miljonäärit liikkuvat niin toisessa maailmassa kuin tavallinen kansalainen.
Niinistön rahoittajalista on kuitenkin muistutus siitä että tämä todellinen yhden prosentin tai pikemminkin promillen miljonääriklubi on Suomessa olemassa ja häärää varsin aktiivisesti sellaisessakin asiassa kuin Suomen presidentinvaalit.
heille ei suinkaan ole yhdentekevää kenestä tulee presidentti, ja he ovat päättäneet että se on Niinistö.
Heillä on rahaa ja vaikutusvaltaa tehdä se kuten haluavat.
Niinistön noin miljoonan euron kampanjabudjetin ovat rahoittaneet pääosin joukko suuria yksityis- ja yrityslahjoittajia. Viisikymmentäkahdeksan suurinta lahjoittajaa, jotka ovat antaneet 10 000 euroa kukin, vastaavat yli puolesta kampanjan rahoituksesta. Jos mukaan lasketaan 5000 euroa tai sitä suuremmat lahjoitukset, 88 suurlahjoittajaa ovat antaneet yhteensä 734 500 euroa, eli lähes ¾ kampanjabudjetista.
Koska kellä tahansa taviksella työssäkäyvällä ei löydy 10 000 euroa taskun pohjalta, suurlahjoittajien lista lähes yksinomaan liikemiehistä, joille moinen summa saattaa olla jopa pikkuraha. Listalla ovat esimerkiksi kiinteistösijoittaja Heikki Vaiste (pääomatulot 7,6 miljoonaa euroa v. 2010), Nokian Olli-Pekka Kallasvuo(tulot 8,7 miljoonaa v. 2010) ja yhtiöittensä kautta suursijoittaja Henrik Kuningas (pääomatulot 2,7 miljoonaa) sekä Planmecan omistaja Heikki Kyöstilä (pääomatulot 15,2 miljoonaa).
Vaikka 88 lahjoittajan joukko vaikuttaa pieneltä ja 10 000 euron kertalahjoitus isolta, jotkut taustatahot näyttävät lapioineen Niinistölle vielä isompiakin summia kanavoimalla lahjoituksia taitavasti pelaillen eri tahojen nimiin.
Niinpä esim. JOT Automationilla rikastunut Veikko Lesonen on lahjoittanut 10 000 sekä henkilökohtaisesti että myös yhtiönsä Head Invest Oy:n kautta.
Jyrki Laakkonen (pääomatulot 1,1, miljoonaa euroa) puolestaan on kanavoinut 10 000 euron lahjoitukset sekä Kauppahuone Laakkosen että tytäryhtiö Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy:n kautta.
Kiviainesyhtiö Seepsula Oy:n omistava Sjöblomin perhe (Seppo, Juhani ja Karl Sjöblom) on lahjoittanut kampanjaan yhteensä 30 000 euroa. Muidenkin lahjoittajien välillä on monia bisnes- ja sukulaisuusyhteyksiä joiden takia rahoittajapiiri alkaa tarkemmalla tutkimisella näyttää varsin läheisesti verkottuneelta hyvävelikerholta.
Lahjoittajalistan valossa Niinistön kampanjan julistus ”ahneuden vastaisesta kampanjasta” näyttäytyy lähinnä irvokkaana.
Niinistöä ovat 10 000 euron lahjoituksilla tukemassa mm. Stora Enson entinen johtaja Jukka Härmälä jonka 58 000 euron kuukausieläke lienee Suomen suurin. Ahneutta jos mikä.
Samoin kymppitonnin tukimiehenä on häärännyt Peter Fagernäs joka Fortumin hallituksen puheenjohtajana tuli tunnetuksi Mikael Liliuksen jättioptioiden puolustajana.
Ja optioista puheen ollen, kymppitonnin tukijoiden listalla on myös Erkki Helaniemi, osakas Alexander Corporate Financesta jonka kerrotaan ”laatineen valtaosan Suomen optio-ohjelmista”. Hän on rikastunut sillä että yritysjohtajat ja varsinkin valtionyhteiöidne hallintoneuvostojen jäsenet ovat saaneet laatia itselleen hulppeita palkitsemisjärjestelmiä! Eikä tämä ole Niinistön mielestä muka ahneutta?
Niinistön kampanjan rahoitus paljastaa että hänen vaalipuheensa on tyhjää puhetta, etten sanoisi petosta äänestäjiä kohtaan.
Niinistö joka puheissaan hyökkää muka ahneutta vastaan, mutta suosii kaikkein ahneimpia optiomiehiä kampanjansa rahoittajina. Heidän etujaan Niinistö oikeasti ajaa, ei kansan.
Siinä missä Haavisto edustaa hyvätuloista keskiluokkaa kaikessa rasittavuudessaan, Sauli Niinistö on ollut johdonmukaisesti rikkaiden ja ns. suurpääoman luottomies suomalaisessa politiikassa.
Useimmille ihmisille ero hyvätuloisen keskiluokan ja oikeasti rikkaiden välillä on aika hämärä, pitkälti siksi että aidot miljonäärit liikkuvat niin toisessa maailmassa kuin tavallinen kansalainen.
Niinistön rahoittajalista on kuitenkin muistutus siitä että tämä todellinen yhden prosentin tai pikemminkin promillen miljonääriklubi on Suomessa olemassa ja häärää varsin aktiivisesti sellaisessakin asiassa kuin Suomen presidentinvaalit.
heille ei suinkaan ole yhdentekevää kenestä tulee presidentti, ja he ovat päättäneet että se on Niinistö.
Heillä on rahaa ja vaikutusvaltaa tehdä se kuten haluavat.
Niinistön noin miljoonan euron kampanjabudjetin ovat rahoittaneet pääosin joukko suuria yksityis- ja yrityslahjoittajia. Viisikymmentäkahdeksan suurinta lahjoittajaa, jotka ovat antaneet 10 000 euroa kukin, vastaavat yli puolesta kampanjan rahoituksesta. Jos mukaan lasketaan 5000 euroa tai sitä suuremmat lahjoitukset, 88 suurlahjoittajaa ovat antaneet yhteensä 734 500 euroa, eli lähes ¾ kampanjabudjetista.
Koska kellä tahansa taviksella työssäkäyvällä ei löydy 10 000 euroa taskun pohjalta, suurlahjoittajien lista lähes yksinomaan liikemiehistä, joille moinen summa saattaa olla jopa pikkuraha. Listalla ovat esimerkiksi kiinteistösijoittaja Heikki Vaiste (pääomatulot 7,6 miljoonaa euroa v. 2010), Nokian Olli-Pekka Kallasvuo(tulot 8,7 miljoonaa v. 2010) ja yhtiöittensä kautta suursijoittaja Henrik Kuningas (pääomatulot 2,7 miljoonaa) sekä Planmecan omistaja Heikki Kyöstilä (pääomatulot 15,2 miljoonaa).
Vaikka 88 lahjoittajan joukko vaikuttaa pieneltä ja 10 000 euron kertalahjoitus isolta, jotkut taustatahot näyttävät lapioineen Niinistölle vielä isompiakin summia kanavoimalla lahjoituksia taitavasti pelaillen eri tahojen nimiin.
Niinpä esim. JOT Automationilla rikastunut Veikko Lesonen on lahjoittanut 10 000 sekä henkilökohtaisesti että myös yhtiönsä Head Invest Oy:n kautta.
Jyrki Laakkonen (pääomatulot 1,1, miljoonaa euroa) puolestaan on kanavoinut 10 000 euron lahjoitukset sekä Kauppahuone Laakkosen että tytäryhtiö Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy:n kautta.
Kiviainesyhtiö Seepsula Oy:n omistava Sjöblomin perhe (Seppo, Juhani ja Karl Sjöblom) on lahjoittanut kampanjaan yhteensä 30 000 euroa. Muidenkin lahjoittajien välillä on monia bisnes- ja sukulaisuusyhteyksiä joiden takia rahoittajapiiri alkaa tarkemmalla tutkimisella näyttää varsin läheisesti verkottuneelta hyvävelikerholta.
Lahjoittajalistan valossa Niinistön kampanjan julistus ”ahneuden vastaisesta kampanjasta” näyttäytyy lähinnä irvokkaana.
Niinistöä ovat 10 000 euron lahjoituksilla tukemassa mm. Stora Enson entinen johtaja Jukka Härmälä jonka 58 000 euron kuukausieläke lienee Suomen suurin. Ahneutta jos mikä.
Samoin kymppitonnin tukimiehenä on häärännyt Peter Fagernäs joka Fortumin hallituksen puheenjohtajana tuli tunnetuksi Mikael Liliuksen jättioptioiden puolustajana.
Ja optioista puheen ollen, kymppitonnin tukijoiden listalla on myös Erkki Helaniemi, osakas Alexander Corporate Financesta jonka kerrotaan ”laatineen valtaosan Suomen optio-ohjelmista”. Hän on rikastunut sillä että yritysjohtajat ja varsinkin valtionyhteiöidne hallintoneuvostojen jäsenet ovat saaneet laatia itselleen hulppeita palkitsemisjärjestelmiä! Eikä tämä ole Niinistön mielestä muka ahneutta?
Niinistön kampanjan rahoitus paljastaa että hänen vaalipuheensa on tyhjää puhetta, etten sanoisi petosta äänestäjiä kohtaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ketkä rahoittivat Bioudeeta, kun ei suostunut paljastaan? Eri säätöiltä vain oli rahoituksen saanut.
Entäpä haaviston todelliset rahoittajat? nekin on salattu demariporvari tapaa noudattaen.
Yhteiskunnalla on tuokin ketku maksattanut laskunsa.
Miksi vasta vaalien jälkeen, noitakin hieman valotetan, vaan hyvin vähän sittenkin?
Tiedot Haaviston kaikista rahoittajista ja rahoitusten määrästä löytyvät suoraan kampanjasivustolta:
http://haavisto2012.fi/lahjoita/#avoimuus
kaikki yli 1500 e lahjoittaneet on kerrottu julki.