Suurin osa peruskoulujen oppilaista tykkää ruotsin opiskelusta ja pitää usean kielen osaamista rikkautena.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan peruskoulun ruotsinopetusta eri puolilla Suomea.
Tutkimustuloksesta kertoo Helsingin yliopisto verkkosivuillaan.
Puolet tutkimukseen osallistuneista suomenkielisen peruskoulun oppilaista suhtautuu myönteisesti ruotsin opiskeluun. Myös opetusta pidetään hyvänä. Oppilaiden mielestä kielitaito on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Moni on ylpeä Suomen kaksikielisyydestä. Myös neutraalisti suhtautuvien joukko on suuri.
Vain 20 prosenttia oppilaista suhtautuu ruotsin opetukseen kielteisesti.
- Tulokset olivat positiivisempia kuin olimme itse odottaneet. Meistä oli hienoa lukea ja kuunnella, kuinka selkeästi ja kypsästi peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset esittivät ja perustelivat näkemyksiään, sanovat tutkimuksen tehneet Hanna Lehti-Eklund ja Maria Green-Vänttinen yliopiston sivuilla.
Moni haluavat oppia puhumaan ruotsia arkitilanteissa, ja 73 prosenttia vastanneista kokeekin taitojensa olevan hyvällä tasolla.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan peruskoulun ruotsinopetusta eri puolilla Suomea.
Tutkimustuloksesta kertoo Helsingin yliopisto verkkosivuillaan.
Puolet tutkimukseen osallistuneista suomenkielisen peruskoulun oppilaista suhtautuu myönteisesti ruotsin opiskeluun. Myös opetusta pidetään hyvänä. Oppilaiden mielestä kielitaito on tärkeää tulevaisuuden kannalta. Moni on ylpeä Suomen kaksikielisyydestä. Myös neutraalisti suhtautuvien joukko on suuri.
Vain 20 prosenttia oppilaista suhtautuu ruotsin opetukseen kielteisesti.
- Tulokset olivat positiivisempia kuin olimme itse odottaneet. Meistä oli hienoa lukea ja kuunnella, kuinka selkeästi ja kypsästi peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset esittivät ja perustelivat näkemyksiään, sanovat tutkimuksen tehneet Hanna Lehti-Eklund ja Maria Green-Vänttinen yliopiston sivuilla.
Moni haluavat oppia puhumaan ruotsia arkitilanteissa, ja 73 prosenttia vastanneista kokeekin taitojensa olevan hyvällä tasolla.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kyllä putosi pohja nettifennojen jutuista!
"Kyllä putosi pohja nettifennojen jutuista! "
Mikä pohja? Nuivuudella ei ole pohjaa, se on asenne.
Kyselyt tehty vaihteeksi rannikkoalueella. Vain svekko on ylpeä kaksikielisyydestä, koska tulee selvä etu.
Tuolla idempänä tuoreella ruotsinopettajalla oli yhden rankkarin kanssa ongelmia peruskoulussa ja antoikin koko luokalle jälki-istuntoa kun me kaikki muka oltiin muka sitä kiusaamassa. Erosi sitten tehtävistään. Viimeksi näin tuon kaupassa niin nyrpisti nokkaansa kuin mikäkin bättre folk.
"Suurin osa peruskoulujen oppilaista tykkää ruotsin opiskelusta ja pitää usean kielen osaamista rikkautena."
Herra paratkoon, tietenkin usean kielen osaaminen on rikkaus. Tarvinneeko tuota edes erikseen tutkia. Mutta koko maan kannalta rikkautta on se, että mahdollisimman moni voisi valita oman kielikombinaationsa rikkaudekseen. Esteenä ei saa olla aina ja joka paikassa pakkoruotsi. Ken valitsee ruotsin, valitkoon sen, mutta pakkoruotsista ei saa tehdä estettä muunlaisille maata rikastuttaville valinnolle.
Tutkivatko pakkoruotsalaiset väitöskirjoissaan aina pakkoruotsin ihanuutta, rikkautta ja muuta höpönlöpöä?
No niin nettifennot, turha teidän on enää jaaritella!
Mielenkiintoista odottaa yo-kirjoitusten ruotsin valintaa. Se on konkreettisin ja varmin mittari ruotsin opiskelun ihanuudesta. Kun pakkoruotsi poistettiin yo-kirjotuksesta, ruotsin kirjottaneiden Trendi on ollut joka vuosi laskeva. Näin käy tänäkin vuonna. Väittääpä nämä kouluissa tehdyt huuhaa tutkimukset mitä tahansa, yo.kirjoituksissa siitä suosiosta ei näy tietoakaan.
Sitten taas alkaa hurrrien parku, että ruotsi ei kiinnosta, pakko takaisin yo-kirjotuksiin.
Suurin osa peruskoulujen oppilaista tykkää hampurilaisten syömisestä ja pitää usean Amerikkalaisen ilmiön Suomeen rantautumista rikkautena.
Muistakaa svekojen hokema, että "lapset eivät voi tietää, mitä he aikuisena tarvitsevat". Nyt yhtäkkiä lapset tietävätkin kaiken paremmin kuin aikuiset. Tuli taas todistettua svekojen ja surumedian kaksinaamaisuus. Oli tulos missä hyvänsä mikä hyvänsä, se pyritään selittämään siten, että pakkoruotsia ei tarvitse poistaa. Ruotsin kieli on aikamoinen pakkomielle monelle, varsinkin suruille.
"Suurin osa peruskoulujen oppilaista tykkää hampurilaisten syömisestä ja pitää usean Amerikkalaisen ilmiön Suomeen rantautumista rikkautena."
Hampurilaisten syönti ei taida olla pakollinen aine koulussa eikä amerikkalaisten ilmiöiden rantautumistakaan taideta opettaa muualla kuin pakkoenglannin tunneilla.
Ei pakkoruotsinkaan pitäisi olla pakollinen aine koulussa koska se on haitallisempaa kuin hampurilaisten syöminen.
Aivan. Pakkoruotsin perustelu väitteellä että, ei voi tietää mitä tarvitsee aikuisena, ammutaan alas näin:
Kukaan ei ole voinut tietää myös sitä, mitä on menettänyt jättäessään jonkun maailmankielen opiskelematta pakkoruotsin sijaan.
Sama ongelma on kuin yritetään miettiä tulevaisuuden kielivalintoja. Väitetään ettei kukaan voi tietää mitä kieliä elämässään tarvitsee. Se on totta, mutta pakkoruotsin perustelu ennustamisen vaikeudella ei ole älyllisesti järkevää, koska silloin minkä tahansa kielen voi perustella samoin argumentein.
Valtio eikä Suomen hallituskaan eivät voi tietää yksilöä paremmin mitä kieltä kukin tarvitsee elämänsä aikana. Ihmiset yleensä suuntautuvat sinne mistä ovat kiinnostuneita, eikä siksi yhteiskunnan (opetusministerin ym.) tulevaisuuden ennustaminen yksilön puolesta ole edes tärkeää. Kun annetaan yksilön tehdä asioita mistä he ovat kiinnostuneita, niin silloin he asettuvat sinne mistä ovat kiinnostuneita ja silloin heistä on eniten hyötyä itselleen ja yhteiskunnalle.
Suomi on kuitenkin vapaa maa pakkoruotsista huolimatta, eikä kukaan joudu pakolla Närpiöön tai rakastu suomenruotsalaiseen. Pakkoruotsin poiston jälkeen ihmiset saavat vapaasti valita pakkoruotsin sijaan espanjan, kiinan tai muun kielen. Vain ne jotka valitsevat ruotsin jäävät "närpiöön". Espanjan kielen valitsevat voivat hakeutua Etelä-amerikkaan suomalaiselle paperitehtaalle ja ranskan valitsevat voivat lukea paikallislehteä Pohjois-afrikan kaupungeissa ranskan kielellä. Kiinan kielen valitsevat voivat päästä Hong Kongiin tai ympäri maailman oleviin kiinalaiskortteleihin töihin.
Poliittisesti lehmänkaupalla määrätty pakkoruotsi ei ole ikinä perustunut kenenkään ennustukseen tai tietoon kielten tarpeesta. Tapa jolla pakkoruotsi kirjattiin lakiin antaa jo perustelut poistaa pakkoruotsi tarpeettomana ja poliittisen kaupankäynnin välineenä.
Aika erikoinen ajatus, että jonkun kielen opiskelu olisi haitallista. Kuulostaa suoraan sanottuna hullulta.
Niin, kun ei sitä pakkoa ole enää. Silti nefet vaan hokee, että pakkoruotsi, pakkoruotsi. Mikä ihmeen pakko se sitten on kun ei ole enää pakko?
Nuoret ovat näemmä parantuneet murrosiästä. Ennenhän svekot väittivät, että ruotsi pitää aikaistaa, kun murrosikäisillä on väärä asenne.--
Kehotan tutustumaan esim. TOKI-hankkeeseen, siellä on erilaista tekstiä..
Vai olisiko tutkimuksen kohteena juuri ne ihanuuteen orientoituneet koulut..
Esim. tamperelaiset lähtivät hankkeesta kesken pois..
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/opetushallituksen_TOKI_hankkeen_2007_2010_loppuraportti
Hyvä pointti. Pakkoruotsia piti aikaistaa koska ruotsin vastustus johtui muka siitä että yläkouluiässä ei haluta opiskella. Nyt tehdään tutkimus että halutaankin opiskella. Nyt svekojen pitää äkkiä keksiä jokin hieno sanahelinä sille miksi pakkoruotsi pitää olla ja sitä pitää aikaistaa siitä huolimatta että ruotsia opiskeltaisiin vapaaehtoisenakin.
Jos oppilaat pitävät ruotsia tärkeä niin mitä se vaikuttaa vapaehtoiseen kielten valintaan? Mikä on esteenä kielivalinnalle eli ilman pakkoa vapaus valita mitä opiskelee ja jos ruotsi on niin suosittu niin siitä vaan opiskelemaan kieltä.
Kaikki tietävät mistä tuutista tuo kyselytulos on tullut!
Samaa tasoa kuin Magma-tutkimukset ja Hesarin hämärät kyselyt.
Aivan väärälle porukalle yrität tuota esittää.
Jokainen kieliaktiivi tuntee asian.
Lapset ovat fiksuja, nettifennot eivät.
Rahalla saa nyt vaikka mitä roskatutkimuksia tilattua jos haluaa.
Jos se olisi noin, miksi sitten pakkoruotsi?
Pois pakkoruotsi, jos kerran 80% haluaa opiskella ruotsia.
Ei pakon poistaminen poista kielen opetusta.
Opetetaanhan englantia, saksaa, ranskaa, yms.
Pois pakkoruotsi.
Meidän nuoret näkevät ja kokevat ruotsin tyhjänpäiväisenä täällä idässä.
Ei siitä pääse mihinkään.
Ruotsilla ei vaan ole imua; ei sillä ole käyttöä.
Seli seli nettifennot! Joko Tala saanut raivarin kun putosi pohja kaikilta hänen tekemisistään?
Me emme luovu pakkoruotsista, ei ikinä. Siitä lähdetään liikkeelle netti fennot ja teiltä ei sitten kysytä!
Ketkä ovat tutkimuksen tehneet:
Hanna Lehti-Eklund
Tutkimusalat:
ruotsi toisena ja vieraana kielenä (erityisesti suullinen vuorovaikutus ja luokkahuonekeskustelut)
ruotsin kielen historia ja kielellinen muutos (esim. diskurssipartikkelit, kieliopillistuminen)
ruotsi
kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola (jaoksen puheenjohtaja)
yliopistonlehtori Maria Green-Vänttinen
yliopistonlehtori Raili Hildén
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/
http://www.helsinki.fi/sup/henkilosto/lehtieklund.html
Siis henkilöt jotka saavat palkkaa ruotsin kielen opettamisesta ovat tehneet tutkimuksen.
"Moni haluavat oppia puhumaan ruotsia arkitilanteissa, ja 73 prosenttia vastanneista kokeekin taitojensa olevan hyvällä tasolla. "
Pelkästään kun tuota lukemaa katsoo niin tajuaa että kysymys on tilattu ja maksettu tiettyjen tahojen toimesta.
Vastaavanlainen "nollatutkimus" tehtiin viimeksi kun Helsingin kaupungin päättäjät tilasivat selvityksen Guggenheim-museosta. Viikkokausia Hesarissa asian tiimoilta huudeltiin että "Nyt se tulee" ja sitten selvityksen piti olla vain läpihuutojuttu.
2 miljoonaa euroa maksanut selvitys oli tehty Guggenheimin toimesta (siis tahon joka eniten hyötyy koko hankkeesta) ja niin yleisöarviot kuin muutkin arviot oli laitettu ylipositiiviseen valoon ottamatta huomioon edes huonoja puolia.
---
Aivan samalla lailla suomenruotsalaiset järjestöt tukevat ja rahoittavat vastaavanlaisia tutkimuksia isoilla summilla vuosittain. Suomessa on julkaistu vastaavanlaisia "tutkimuksia" n. vuoden välein jossa yritetään väen vängällä hokea RKP:n perusmantroja "kuinka kielitaito on tärkeää jne".
Sopivilla kysymyksillä ja sopivissa paikoissa tehdyillä kyselyillä saadaan ihmeitä aikaan varsinkin kun lopputulos on jo etukäteen tiedossa.
Samanlaista nokkeluutta esitettiin HS:n rasismikyselyssä jossa 50%:sta suomalaisista tuli "rasisteja" koska vastasivat yhteen kysymykseen tavalla johon olisi voinut vastata kyllä/ei.
"73 prosenttia vastanneista kokeekin taitojensa olevan hyvällä tasolla."
Tuota lukemaa vastaan pitäisi ihmisten miettiä miten moni suomalainen ykköspolitiikkokaan ei osaa kunnolla ruotsin kieltä. Lukema olisi "hätkähdyttävä". Osittain tuota kai selitti presidentinvaalit joista uutisoitiin että ainoastaan Väyrynen osasi hyvin ruotsin kieltä.
Suurin osa nettifennoista osaa vaan suomee, savvoo, hiljaa ja kovvoo.
"Suurin osa peruskoulujen oppilaista tykkää ruotsin opiskelusta ja pitää usean kielen osaamista rikkautena."
Rikkaus kantaa aina itse itsensä
Jos ruotsin kieli olisi rikkaus Suomessa, se kantaisi itse itsensä, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle. Jos ruotsin kieli kuuluisi suomalaiseen identiteettiin, suomalaiset osaisivat tai sitten he opiskelisivat sitä vapaaehtoisesti, eikä sitä tarvitsisi pakottaa koko kansalle.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Koska poliittisin keinoin ei voida eikä onnistuta päättämään ruotsin hyödyllisyydestä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteetin tekohengittämisellä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla.
Pakkoruotsin "rikkaus" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotsin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
On olemassa vain yksi matematiikka, yksi biologia ja yksi voimistelu ym. niitä ei voi korvata. Siksi niitä kaikkia opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Kieliä on monia, eikä niitä kaikkia voi opiskella, siksi pitää tehdä oikeita valintoja eikä valita ruotsia.
Kun koetaan, että ruotsin kielestä ei ole hyötyä, sitä ei haluta opiskella, eikä sitä ei käytetä. Koska ruotsin kieli ei ole rikkaus Suomessa, se ei kanna itseään ja sitä pitää tekohengittää pakottamisen muodossa koko kansalle.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa resurssit ovat rajallisia. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
Nettifennot poraavat nyt "väärästä" tutkimuksesta? Entäs jos tutkimuksen tulos olisi ollutkin erilainen?
Jos "Svenska i toppen" -projekti tekee "tutkimusta", jonka tuloksena "melkein kaikki peruskoululaiset rakastavat ja osaavat ruotsia" vastoin aiempia tutkimuksia, on ehkä syytä pieneen kriittisyyteen.
Ruotsin vapaaehtoisuutta on perusteltu mm. sillä, että
- aikaa ja voimia on rajallisesti, myös koululaisilla ja opiskelijoilla
- ruotsia ei juuri tarvita, muita kieliä tarvittaisiin enemmän
- monella on jo taustassa jokin toinen kieli kuin suomi tai ruotsi
- monen yksikielisessä ympäristössä elävän kohdalla kahden vieraan kielen opiskeleminen peruskoulussa on liian rankkaa, kolmesta kielestä puhumattakaan
- kieliä opitaan parhaiten, jos niitä kuulee arjessa ja jos on innostunut kielestä
- maailmassa ei ole toista maata, jossa enemmistö joutuu opiskelemaan viiden prosentin vähemmistön kielen, joka ei ole maailmankieli eikä ole koskaan ollut enemmistön esivanhempien kieli
Aiemmat tutkimukset ovat kertoneet siitä, että ruotsinopiskelussa motivaatio laskee, oppimistulokset ovat vaatimattomia ja kielen tarpeen koetaan nousevan lähinnä pakon jatkumisesta, sitä tarvitaan taas lukiossa ja sitten virkaruotsin kokeessa.
Nyt on tehty tutkimus, jossa kvantitatiivisten mittausten sijaan on käytetty vastausten laadullista tulkintaa. Tulkinnan on tehnyt ruotsinopettajien kouluttaja ja loppupäätelmä on se, että "noin puolet oppilaista oli positiivisesti asennoituneita ja heidän mielestään oli hyödyllistä lukea muitakin kieliä kuin englantia" (tutkijan kommentti radio Vegan uutisissa).
Tosiasiassa tästä tutkimuksesta ei ole annettu mitään oleellista tietoa (yleensä tutkimuksen luotettavuus on avoimesti arvioitavissa), mutta ei tässä mitään suurta uutta näkökulmaa avattu ruotsin opiskelun iloihin ja suruihin. Kyse on lähinnä siitä, että halutaan viedä huomio muista tutkimuksista, joissa motivaatio-ongelmaa ja niukkaa oppimista on tarkasteltu lähemmin ja päädytty kannattamaan vapaaehtoisuutta. Nyt katsotaan, että netti, filmit ja lehdet riittävät tekemään opetuksesta kaikille mieluisaa. Kyse on ikään kuin folktingetin linjalle haetusta vahvistuksesta.
Varmasti puolet oppilaista pitää ruotsin opiskelusta ja sehän on todella hyvä. Nyt ei pitäisi olla ongelmia sen suhteen, etteikö vapaaehtoiselle ruotsille löytyisi lukijoita.
Nu kan du sluta jåma Tala!
Heikki Tala on AJATUSTEN VANTAANJOKI. Sielukkuuden Suomenlahti.
Minullakin on Heikki Tala niminen nalle, jota aina rutistan, ennen nukkumaanmenoa.
Tutkimuksen mukaan 20% on negatiivisia ruotsia kohtaan. HBL:län kommenteissa tämä negatiivisuus johtuu vanhempien alkoholisoitumisesta. Ja ruotsinopiskelun pakkoa ei voi mitenkään poistaa, koska jos pakko poistetaan niin silloin tämä 20% tipahtaisi yhteiskunnan ulkopuolelle.
Juni men Tala!
Loistava tutkimus. Voisiko joku laittaa sen nettiin, niin näkisimme kaikki, kuinka jokin asia voidaan objektiivisessa tutkimuksessa kääntää päälaelleen.