Peruskoululaiset pitävät ruotsin kielen opiskelusta

Svekot yrittävät tuolla tutkimuksella muka selittää, että todellisuudessa pakkoruotsia ei vastustettaisiinkaan.

Aika epätoivoisia alkaa svekojen vastaiskut olla....

Tuo tutkimus näyttää mittaavan enemmän myönteisiä asenteita kouluun kuin ruotsin opiskelun iloja ja murheita. Tutkimus on laadullinen, oppilaita on haastateltu ja heidän vastauksiaan tulkittu, tulkitsijana on ollut ruotsinopettajien kouluttaja.

Tuoreen TOKI-hankkeen tutkimustulokset ovat toisenlaisia.
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/opetushallituksen_TOKI_hankkeen_2007_2010_loppuraportti

TOKI-hankkeessa on laadullisen tutkimuksen sijaan tehty kvantitatiivista tutkimusta selkein kysymyksenasetteluin, vastaukset asteikolla 1 täysin samaa mieltä -5 täysin eri mieltä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa oleellista on kysymysten muotoilu, mutta sen jälkeen tutkija ei enää tulkitse vastauksia vaan lukee keskiarvoja ja hajontoja.

Ruotsinopetuksen tilanne näyttää Toki-hankkeen tutkimuksen kautta aika toisenlaiselta kuin nyt esitellyssä "lähes kaikki rakastavat ruotsia ja oppivat hienosti" -tutkimuksessa:

"Opetushallituksen oppimistuloksia koskevat selvitykset osoittavat, että perusopetuksen päättövaiheessa ruotsin osaamisen taso on heikkoa eikä asetettuihin tavoitteisiin ole päästy kuin osittain perusopetuksessa ja sama koskee myös lukiota." s. 4-5

"Seitsemäsluokkalaisten asennekeskiarvot olivat tosin myönteisiä, kaikkien 0,42, poikien 0,23 ja tyttöjen 0,62, mutta yhdeksäsluokkalaisten olivat huomattavan kielteisiä: kaikkien keskiarvo –0,22, tyttöjen –0,11 ja poikien –0,52. Seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten välinen ero oli siis suurempi kuin 0,6–0,7 eli lähemmäs kokonainen askel käytetyllä viisiportaisella mittausasteikolla, mikä viittasi melkoiseen asenteiden huononemiseen tutkituissa 16 koulussa yläasteen aikana. On kyllä luonnollista, että asenteet uutta oppiainetta kohtaan uudella kouluasteella ovat toiveikkaita ja 9-luokkalaisten kannanotot sen sijaan väsyneitä ja osin turhautuneita. On silti ikävää todeta, että peruskouluissa kolmen viimeisen vuoden aikana esiintyy näin suurta motivaation laskua jossakin oppiaineessa." s.30

"Kun TOKI-mittausten alku- ja loppumittausten tuloksia verrataan tosiinsa koko ajan mukana olleiden osalta, havaitaan samanlainen, jopa vähän isompi asenteiden huononemisen lasku kuin pelkästään 7- ja 9-luokkalaisten alkumittauksen tuloksia vertailtaessa. Hankkeella ei siis sen perusteella olisi pystytty parantamaan tai edes jarruttamaan asenteiden laskua yläasteen aikana." s. 31

"Attitydskillnaderna mellan olika elevkategorier är synnerligen stora. Om man delar in eleverna i tre grupper, goda (vitsorden 9–10) , medelgoda (7–8) och svaga (5–6), och dessutom beaktar kön märker man att de goda och ibland också medelgoda flickorna oftast har mycket bättre attityder till svenskan och till svenskstudierna i skolan än de medelgoda och svaga pojkarna." s. 32

"Det antal niondeklassister som i de separata skolorna uppvisar en relativt positiv attityd till svenskan och svenskstudierna är ingalunda litet. T.o.m. i den skola där helhetsinställningen var svagast, uppgick ändå antalet positiva prickar för nyttoaspekterna till över 200, eller på fyra variabler i medeltal 50 av 84 (elever), eller 59,5 %. Nöjesaspekterna gav ett dock mindre antal positiva röster: sammanlagt 75 på 6 variabler eller bara ca 12 i medeltal, och självförtroendet låg mitt emellan: 123/6 eller drygt 20 i medeltal. Om man räknar de ambivalenta svaren (skattningsvärdet 3) som möjligen positiva (se resonemanget i inledningen till avsnitt 3), dvs. som en lätt påverkningsbar attityd, blir antalet svar på plussidan minst lika stort som antalet uttryckligen negativa, för nyttans del avgjort större."

"TOKI-hankkeen tuloksia mietittäessä ei voi välttää myöskään perimmäistä kysymystä eli toisen kotimaisen kielen asemaa opetussuunnitelman perusteissa ja tuntijaossa. TOKI-hankkeen kokemukset tulee huomioida seuraavassa opetussuunnitelmatyössä. Joukko huonosti motivoituneita oppilaita pystyy helposti pilaamaan tai ainakin vaikeuttamaan hyvää tarkoittavaa opetusta ja motivoituneiden luokkatoveriensa opiskelua. Opettajien kokemukset ja samoin eräät kyselyn avovastaukset viittaavat tähän ongelmaan. Suuntaamalla opetusta käytännönläheisemmäksi voitaneen ainakin jollain tavalla motivoida oppilaita nykyistä paremmin." s. 50

Nyt tehty laadullinen haastattelututkimus siis nimenomaan pyrkii hiljentämään tämän TOKI-hankkeen yhteenvetoon liittyvän näkemyksen.