Tuoreessa haastattelussa Niinistö jatkaa valitsemallaan linjalla "kaikille vähän kaikkea" kysymyksessä tasa-arvoisesta avioliittolaista. Niinistön ehdotuksessa käsite avioliitto säilyisi miehen ja naisen välisenä, mutta samalla oikeudellisesti rekisteröity parisuhde saatettaisiin samalle viivalle avioliiton kanssa. Haastattelu asiasta ohessa:
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32662071
Ratkaisumallina tämä on mielenkiintoinen. Oikeudellisesti samaa sukupuolta olevat parit saisivat siis kyllä rekisteröidyssä parisuhteessa kaikki oikeudet kuin avioliitossakin, mutta heidän liittoaan ei saisi kutsua avioliitoksi. Tämän nimeämisvaatimuksen Niinistö tulkitsee menemiseksi toisten arvoalueelle, minkä hyväksyttävuudestä hän esittää kysymyksen. Niinistö viittaa uskonnollisiin ja luonnonoikeudellisiin konservatiivisiin malleihin, joiden arvoalueelle vaatimus perusteetta mahdollisesti tunkeutuisi. Vaikka kaikki saisivat siis ainakin jotakin ratkaisuehdotuksesta, niin saisivatko kaikki riittävästi?
Yksi ongelma ehdotuksessa mielestäni on, että tässä sotketaan ensinnäkin avioliitto juridisena instituutiona kirkolliseen. Avioliittolain sisältö ratkaistaan eduskunnassa, eikä kirkolliskokouksessa. Avioliitto on mahdollista solmia joko maistraatissa tai uskonnollisessa yhteiskunnassa. Uskonnollisille yhdyskunnille on myönnetty itsemääräämisoikeus tässä kysymyksessä (katso alempaa kohdasta 2 oikeusministeriön mietintö, sivu 17), joten heidän ei olisi pakko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, jos avioliittolaki tasa-arvoistettaisiin. Vihkiminen onnistuisi siviilivihkimisenä maistraatissa tai vastaavassa paikassa.
Ongelman ytimessä on siis se, että uskonnollisille yhdyskunnille on annettu mahdollisuus suorittaa tehtävä, jonka tulisi kuulua ensisijaisesti yhteiskunnalle. Näin ne ovat myös saaneet valtaa kontrolloida sitä millaiset parisuhteet ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä ja millaiset eivät. Tähän suhteeseen Niinistö ei ole hakemassa muutosta, mikä paljastaa hänen kantansa konservatiivisuuden.
Onko lisäksi sellainen tilanne toivottava, että meillä olisi siis kirkollinen vihkiminen ja siviilivihkiminen heteropareille, sekä rekisteröity parisuhde seksuaalivähemmistöille? Entäpä jos joku vähemmistömyönteinen uskonnollinen yhdyskunta haluaisi jonkin rituaalin avulla vihkiä samaa sukupuolta olevia parisuhteeseen, josta säädetään maallisessa laissa konservatiivien ehdoilla? Onko vain heteroilla oikeus valita haluavatko he uskonnollisen vai maallisen vihkimisen?
Ohessa linkit (1)avioliittolakiin ja (2)oikeusministeriön mietintöön samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden sääntelystä:
1. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
2. http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/Selvitystenjaohjeidenarkisto/Selvityksiajaohjeita2010/1290609284365
http://www.iltalehti.fi/nettitv/?32662071
Ratkaisumallina tämä on mielenkiintoinen. Oikeudellisesti samaa sukupuolta olevat parit saisivat siis kyllä rekisteröidyssä parisuhteessa kaikki oikeudet kuin avioliitossakin, mutta heidän liittoaan ei saisi kutsua avioliitoksi. Tämän nimeämisvaatimuksen Niinistö tulkitsee menemiseksi toisten arvoalueelle, minkä hyväksyttävuudestä hän esittää kysymyksen. Niinistö viittaa uskonnollisiin ja luonnonoikeudellisiin konservatiivisiin malleihin, joiden arvoalueelle vaatimus perusteetta mahdollisesti tunkeutuisi. Vaikka kaikki saisivat siis ainakin jotakin ratkaisuehdotuksesta, niin saisivatko kaikki riittävästi?
Yksi ongelma ehdotuksessa mielestäni on, että tässä sotketaan ensinnäkin avioliitto juridisena instituutiona kirkolliseen. Avioliittolain sisältö ratkaistaan eduskunnassa, eikä kirkolliskokouksessa. Avioliitto on mahdollista solmia joko maistraatissa tai uskonnollisessa yhteiskunnassa. Uskonnollisille yhdyskunnille on myönnetty itsemääräämisoikeus tässä kysymyksessä (katso alempaa kohdasta 2 oikeusministeriön mietintö, sivu 17), joten heidän ei olisi pakko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, jos avioliittolaki tasa-arvoistettaisiin. Vihkiminen onnistuisi siviilivihkimisenä maistraatissa tai vastaavassa paikassa.
Ongelman ytimessä on siis se, että uskonnollisille yhdyskunnille on annettu mahdollisuus suorittaa tehtävä, jonka tulisi kuulua ensisijaisesti yhteiskunnalle. Näin ne ovat myös saaneet valtaa kontrolloida sitä millaiset parisuhteet ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä ja millaiset eivät. Tähän suhteeseen Niinistö ei ole hakemassa muutosta, mikä paljastaa hänen kantansa konservatiivisuuden.
Onko lisäksi sellainen tilanne toivottava, että meillä olisi siis kirkollinen vihkiminen ja siviilivihkiminen heteropareille, sekä rekisteröity parisuhde seksuaalivähemmistöille? Entäpä jos joku vähemmistömyönteinen uskonnollinen yhdyskunta haluaisi jonkin rituaalin avulla vihkiä samaa sukupuolta olevia parisuhteeseen, josta säädetään maallisessa laissa konservatiivien ehdoilla? Onko vain heteroilla oikeus valita haluavatko he uskonnollisen vai maallisen vihkimisen?
Ohessa linkit (1)avioliittolakiin ja (2)oikeusministeriön mietintöön samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden sääntelystä:
1. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
2. http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Selvityksiajaohjeita/Selvitystenjaohjeidenarkisto/Selvityksiajaohjeita2010/1290609284365
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uskonnollinen vihkimisrituaali voidaan saman tien erottaa kokonaan juridisesta avioliitosta ja rek.parisuhteesta. Sillä ei pidä olla mitään juridista merkitystä.
Niinistön ehdotus siis kuulostaa hyvältä. On paikallaan, että jo sanasta erottaa, mitä tarkoitetaan: avioliitto, avoliitto tai homoliitto.
niinistön mielipiteestä huolimatta lakialoite yleisestä ( tasa-arvoisesta ) avioliittolaista etenee eduskunnassa, sama laki kaikille parisuhteensa virallistamista haluaville on perustuslain yhdenvertaisuuslausekkeen mukainen.
uskonnollisilla yhdyskunnilla voi tietenkin jatkossakin säilyttää seremonialliset vihkimisoikeudet, juridisesti avioliitto on silti ainoastaan yhteiskunnan hyväksymä virallinen parisuhdesopimus.
ellei lakialoite vielä päädy eduskuntakäsittelyyn vielä tällä istuntokaudella, aion protestiksi kutsua kaikkia rekisteröityneitä parisuhteita avioliitoiksi ihan järjestelmällisesti.
Mutta vaikeuttaisiko Niinistö presidenttinä esimerkiksi tuon lakialoitteen etenemistä esimerkiksi kieltäytymällä allekirjoittamasta hyväksyttyä lakia, jolloin se palautuisi eduskunnan äänestykseen?
Positiivista on, että Haaviston nouseminen toiselle kierrokselle pakotti Niinistön ottamaan selvemmin kantaa tähän asiaan. Ja vaikka kanta onkin mielenkiintoinen ratkaisuehdotus, on se mielestäni vaillinainen.
adoptiolakiin ei yhteisadoption osalta ole tulossa muutosta, ainoastaan avioliitossa elävät voivat yhdessä hakea adoptiota vastedeskin. siinä mielessä rekisteröidyn parisuhteen oikeudellinen asema ei muutu sen omalla muotoilulla.
varmasti presidenttinä niinistö ei tule edistämään tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyä, hänen kantansa on selkeä.
"Voiko Sauli Niinistöön nyt luottaa?"
http://www.seppohauta-aho.net/Voiko Sauli Niinistoon nyt luottaa.pdf
ollut vähän siihen suuntaan jo vuosia, että suomalaiset tapaavat äänestellä itseään vastaan vaaleissa kuin vaaleissa.