Norjalaisilla oli Ruotsin armeijalta jäännyttä hyvää kalustoa. Ei riittänyt kantti kuitenkaan rohkeus valtaamaan Petsamoa ja Jämtlandia. Suomalaiset sentään pitivät Repolaa ja Porajärveä Tarton rauhansopimukseen asti.
Norjalaisilla ei kantti riittänyt?
proks savin walln pa
2773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Norja ei ole koskaan käynyt yhtään sotaa, toisessa maailmansodassa se teki jonkinlaista vastarintaa Saksalaisia kohtaan omine erillisine pien-osastoineen, mutta varsinaisia sotatoimia ei armeijoiden välillä taidettu käydä yhtään kappaletta.
Siinä mielessä varsin poikkeuksellinen pohjoismaa, Tanskalla, Ruotsilla ja Suomella on varsin sotainen historia.
Tai sitten Pohjoinen oli niin takapajuista. Sekään ei ole tekosyys. Maasto ei ollut sen vaikeampaa Karjalassa ja Petsamossa jossa Puna-Armeijan, brittien ja Suomen välillä nahistiin. Onko sitten niin ettei rautateitä mennyt alueille ja autoja ei norskeilla ollut sekä hevosia tavittiin muualla. Bjornevatniin meni rautatie. Yksi rautatie olisi riittänyt. Logistisista vaikeuksista se ei voinnut johtua koska suomalaisetkin saivat konekivääreitä ainoastaa hevosilla kuljetettua takapajulaan jossa brittejä ja neuvostoliittolaisia härnättiin. Kysymys oli norjalaisten arkuudesta ja rohkeuden puutteesta.
päätöksistä. Osittainen lkp päätettiin vasta 9.4. Saksan alusten ajaessa Oslovuonossa ja tunkeutuessa muihinkin kohteisiin.
"Kysymys oli norjalaisten arkuudesta ja rohkeuden puutteesta. "
Etelässä ei ehditty tehdä juuri mitään puolustuksen hyväksi. Komentajakin piti vaihtaa.
Norjassa oli pohjoisen suuntaan vain yksi rauratie,joka päättyi Mo I Ranaan.
Läpi maan pohjoiseen ulottuvaa tietä ei ollut. Ylipäänsä oli vain joitakin tienpätkiä vuonojen rannoilla.
Vain pohjoisin Norjan kuudesta divisioonasta (maavoimien lkp-vahvuus noin 50 000) saatiin jotenkin perustettua. Se taisteli ihan hyvin saksalaisia vastaan jopa voittaen pari taistelua.
Liittoutuneet tulivat apuun 14.4. alkaen, mutta vedettiin pois kesäkuun alkupuolella Ranskan tilanteen takia.
Älä viitsi. Nasut oli täysin kokemattomia vuonojen maassa. Kylmä ja huonokuntoiset tiet ja rautatiet. Lumimyrskyt ja hankala ilma. Norjalaisilla oli täysi kotikenttä etu. Totuus on että Norja epäonnistui testissään puollustaa kotikenttää, Suomi ei. Saksan tavoite oli vallata Norja, Neuvostoliiton tavoite oli Suomi.
Norjalaiset on lähinnä tapelleet tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa keskenään veljesriitoina. Ei ne sen rauhallisempia ole kuin muu maailma vaikka nyt on öljyrahoilla saatu kansa rauhoittumaan. Entäs kun öljy loppuu.
vei vajaan kaksi kuukautta. Norjalaiset taistelivat varsin rajusti P-Norjassa. Heidän tappionsa olivat noin 1 800 miestä.
Länsivallat evakuoivat joukkonsa 8.6. 40 ja sota päättyi siihen norjalaisten antautuessa. Osa jatkoi taistelua brittien riveissä.
Saksalaiset valtasi Oslon kahdessatoista tunnissa. Surkea esitys kun ottaa huomioon ettei niiden kalusto mitään eliittiä ollut. Stuka olisi tosin kyllä tarvittaessa pystynyt tekemään Oslosta Varsovan mutta se ei ole tekosyy. Pääkaupunki kaatui mikä tekee Pohjois-Norjassa käydyistä taisteluista täysin yhdentekeviä. Oslohan oli ja on vieläkin Norjan keskus, eikö.
Ja saksmannit menettivät Blücherin samalla.
Voi olla mutta Oslo kaatui kuitenkin alle kahdessatoista tunnissa kun sitä alettiin valtaamaan. Norjalaisilla oli onnea ettei nasut pitäneet heitä slaaveina. Muuten olisi Blucherin takia voinnut sattua Oslolle aika pahasti.
Saksan erikoisjoukot onnistuivat katkaisemaan sähkönjakelun Osloon, ja pimeä kaupunki lankesi siltikin liian helposti.
Tuskin se sähköistä oli kiinni. Toisaalta laskuvarjojääkärit oli norjalaisille uusi juttu. Voihan se myös olla että paikat johon nasut pudotteli näitä tyyppejä eivät olleet hyvin puollustettuja. Eikös se Kreeta mennyt tappiolliseksi miinuksen puolelle kun oli kova puollustus.
Kyllä se moraaliin vaikuttaa, jos joutuu lukemaan antautumisvaatimuksen kynttilänvalossa:D
Ka niin voi olla. Huono armeijahan niillä oli joka tapauksessa kaikilla kolmella osa-alueella. Surkein oli kuitenkin ilmeisesti ilmavoimat.
Oli lähellä että saksa ei kokenut norjassa ekaa tappiota, jos englanti ja ranska EI olisi vetäytynyt se olisi tapahtunut.
norjan johtaja kenraali oli ammattitaitoinen kenraali.
kysyn aloittajalta, oliko norjassa lotta svärd tai suojeluskunta, neuvotteliko norja saksan kanssa kuukausia ennen sotaa.
oliko norjalla suojajoukot ja armeija hyvissä asemissa saksan hyökätessä.
Ja mikäs tappio se Pohjois-Norjan valtaaminen olisi ollut. Saksa olisi tuonnut sinne parhaimmistonsa Rudelin, Galladin, Wittmannin, Eicken.... Narvik oli vain pieni takaisku Saksalle.
Ei mutta Norjalla piti olla brittien ja ruotsalaisten tuki. Tais se tuki vaan näkyä Pohjois-Norjassa jos sielläkään. Norjalla oli rahaa rakentaa ilmavoimiaan mikäli uskomme palstan suomivihaajia ja nordisteja. Olihan se kalastajakylä muka rikkaampi kuin köyhä Suomi.
eli väität että jos britit ja ranskalaaset olis jääny norjaan niin ranskaan olis riittäny viraapelit toisen luokan johtajat.
narvik oli takaisku koska liittoutuneet perääntyi. sulla ei oikeen toimi luetun ymmärtäminen.
liikekannallepanossa viivyteltiin ja lopuksi se jäi tekemättä vain tämä voittoisa kenraali julisti vastoin ministerien sanaa liikekannallepanon ja aseisti joukkonsa ja vasta siitä alkoi norjan todellinen vastarinta.
norja on parhaiten puollustettavissa kapeimmasta kohdasta.
tiet tuohon aikaan eivät olleet kelpoja kestämään panssari armeijan liikkeitä, norjassa ei montaa vaihtoehtoa ollut, niin kuin jossain puolassa tai ranskanmaaperällä.
puut voi hakata mutta kalliot on eri asia, norjan puolustusta ajatellen.
odotan mielenkiinnolla miten olet itsellesi asian seliittänyt.
Parhaiten Norja olisi ollut puollustettavissa jos briteillä olisi ollut kunnon ilmavoimat ja laivasto. Norjan IT oli myös aika puutteellinen. Nasut mitään jumalia olleet. Kyllä Luftwaffella ainakin meni parisataa konetta Norjassa. Syvyyspommeja oltaisi myös tuolloin tarvittu mutta ei oltu vielä opittu käyttämään niitä lentokoneessa.
monet on vakuuttanu että briteillä oli maailman paras laivasto.
mitä se laivasto ranskas auttoi. miksi et samantien väitä että mitä jos usalla olisi ollut kolm e laivastoa.
Norjan puolustuksen moka oli, tiedustelutoiminnan mokaaminen.
Mikäli tiedustelu olisi ollut tehtäviensä tasolla, niin armeija olisi ehditty ryhmitää puolustukseen, vähäniinkuin Suomessa ennen talvisotaa oli joukot kerätty ylimääräiseen sotaharjoitukseen sodanajan kokoonpanoissa.
Ei talvsiodasta olisi tullut hevonvittua, jos joukot olisi olleet kotona ja upseerit lomalla jossakin vinkuintiassa ....
Oli vähän eri pojat vastassa kun täällä. Stuka oli kyllä aika hidas ja vuoden 1940 versio varsinkin SB-2:n tyyllinen mutta mersu oli eliittiä joka raivasi taitavissa saksalaisissa käsissä kaiken ilmatuen liittoutuneilta. Sukellusveneet sekä laskuvarjojoukot tekivät kaikki myös merkittävää vahinkoa. Oliko esim. lentokentillä jotka laskuvarjojääkärit kaappasi yhtään aseellista puollustajaa.
Tiedustelu on armeijan näkö, mikäli armeija on sokea, niin ei se kykene taistelemaan.
Väitätkö että Norja oli todella niin takapajuinen tiedustelun suhteen etteivät olleet edes saaneet salaista poliisia sinne. Jopa virolaisilla oli oma KAPONSA.
ennenkin voi sanoa että britit loikki pakoon.
Niih nooh tietysti mielestäsi jumalallisen Norjan takia brittien olisi pitännyt ottaa vaikka se riski että nasut tulee Kanaalin yli. Olisivatpa Home commandissa oikein koko Kuninkaallisen laivaston ja ilmavoimat siirtäneet takapajuiselle vuonojenmaalle.