Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227
ILtasanomat
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html
HBL
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
Anna Dall säger att folk inte ska ta hennes forskningsresultat på fel sätt. "Resultaten är inte mina åsikter utan material som jag har fått av finlandssvenska elever och föräldrar", säger hon om uppgifterna att de finlandssvenska eleverna inte tycker att skolan är viktig för deras framtid och säger sig vara ointresserade av vad de lär sig i skolan. Foto: Richard Nordgren
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kansainvälinen PISA-tutkimus osoitti tuon saman asian. Suomalaiskoululaiset olivat paljon edellä tiedollisesti surukolleegojaan. Ei kai sitä mitään opi, jos ei lue läksyjään!
Ja mikä on syy tilanteeseen? No tietysti se, että surukoululaiset tietävät pääsevänsä haluamiinsa oppilaitoksiin vaikka millä papereilla. Keinotekoinen kaksikielisyytemme näet varmistaa suruille ohituskaistan kehdosta hautaan.
PISA-tutkimus tehdään kun oppilaat ovat 15-vuotiaita. Loppupeleissä eli yo-kirjoituksissa me kielitaitoisempina pärjäämme jopa paremmin.
"Lukiovertailu: Ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset
31.05.2011 17:01
Lukiovertailu: Ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset
Ruotsinkieliset kirjoittivat ylioppilaskokeissa suomenkielisiä paremmin. Päivälukioissa keväällä 2011 yo-kokeen suomenkielisten puoltoäänien keskiarvo oli 23,6, kun ruotsinkielellä kirjoittaneiden keskiarvo oli 25,7.
Kaikkien ylioppilaiden keskiarvo oli 23,8. Puoltoäänimäärä on pistemäärä, joka syntyy, kun opiskelijan kaikkien arvosanojen pisteet lasketaan yhteen. Laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2.
Suomenkielellä kokeen kirjoitti 25116 ylioppilasta ja ruotsikielellä 2002.
Mistä ero johtuu?
Esimerkiksi pitkässä matematiikassa eroa ei ole. Molemmilla tulos oli 4,3.
Ero juontuu kahdesta syystä: Ensinnäkin ruotsinkieliset kirjoittavat A-suomen hyvin. Keskiarvo oli 5,1, kun taas suomalaisissa kouluissa B-ruotsin keskiarvo 4,4.
Toinen syy on se, että ruotsinkieliset ovat parempia englannissa. Suomenkielisten keskiarvo oli 4,4 ja ruotsinkielisten 5,0.
Vertailun vuoksi: Vuonna 2008 suomenkielisten keskiarvo oli 24,0 puoltoääntä ja ruotsinkielisten 25,6. "
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1338461/lukiovertailu-ruotsinkieliset-parempia-kuin-suomenkieliset
Svekoankka kirjoittaa, kun ei olisi koskaan palstan juttuja lukenutkaan!
Tuo tutkimus perustuu vain koulunumeroiden ja niiden keskiarvojen vertailuun. Ruotsinkielinen opetus on aivan itsenäinen, eikä se vastaa suomenkielistä opetusta.
Eli ei ole mitään todellista vertailua numeroiden lisäksi. Suomenkielinen opetus on vaativampaa ja siten hyvien numeroiden saaminen vaikeampaa.
Ja tämähän on juuri yksi pääongelmista! Suruoppilaitoikset tieten tahtoen jakavat liian hyviä numeroita, jotta oppilaat pärjäisivät ja ohittaisivat suomenkieliset oppilaat tulevissa pyrinnöissä.
Kuules nyt! Ei kymmenen vuoden selvä heikommuus perusopetuksessa kuroudu kiinni yhdessä kesässä lukioon mennessä. Tiedät sen itse hyvin.
Eli mainitsemasi surulukioiden "paremmuus" vain korostaa surujen etuilua opetuksen avulla!
Ruotsinkielisillä on oma itsenäinen ylioppilaslautakunta joten puoltoäänten vertaaminen ei todellakaan kerro totuutta. Siksihän erillinen ylioppilaslautakunta on tehty ettei vertausta voida tehdä.
Olisit edes lukenut jutun ennen kuin kommentoit sen sisältöä. Et taida itse olla ylioppilas.
Totuus!: "Tuo tutkimus perustuu vain koulunumeroiden ja niiden keskiarvojen vertailuun."
Jutussa ei puhuttu koulunumeroista ja niiden keskiarvoista sanaakaan!
Jutussa puhuttiin vain ja ainoastaan ylioppilaskirjoituksista ja vertailtiin niiden tuloksia.
Samat perustelut käyvät MYÖS yo-kirjoituksiin, koska suruilla on ihan ikioma ylioppilaslautakunta, joka voi myöntää arvosanoja täysin suomalaisten vastaavasta riippumatta.
Ja sitä surulautakunta todellakin tekee ja harkitusti suosii omiaan!
Ps. Olen kyllä ylioppilas
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT
Ruotsalainen tutkija ja HBL:stä siteeraus. Hyvin epäilyttävää ja epäuskottavaa. tutkimuksen rahoittajakin on varmasti epäilyttävä.