Efesoksen seurakunnassa oli useita vanhimpia (Ap.t. 20:17).
Paavali puhui heille ja piti mahdollisena sitä, että joku heistä voisi joutua kadotukseen, eikä syy olisi hänen (Ap.t. 20:26).
Niinpä siis "kerran pelastettu, aina pelastettu" oppi on VÄÄRÄ!
No onneksi me adventistit emme sellaiseen oppiin uskokaan, mutta voi voi miten moni muu uskoo. Pitäisiköhän meidän varoittaa muita tuosta väärästä opista?
Paavali puhui heille ja piti mahdollisena sitä, että joku heistä voisi joutua kadotukseen, eikä syy olisi hänen (Ap.t. 20:26).
Niinpä siis "kerran pelastettu, aina pelastettu" oppi on VÄÄRÄ!
No onneksi me adventistit emme sellaiseen oppiin uskokaan, mutta voi voi miten moni muu uskoo. Pitäisiköhän meidän varoittaa muita tuosta väärästä opista?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei
Juoksuradalla monet viimeiset tulevat ensimmäiseksi ja ensimmäiset viimeisiksi.
Hyvä siemen menee hukkaan monin tavoin joskus. Osa ei idä kuin alkuun, osa putoaa tien viereen, osan varikset nokkivat.
Jumalalla on kuitenkin "myös muita lampaita" niitä jotka eivät ole "tästä lammastarhasta."
Jokainen pelastuva sielu ei ole laumassa nokittavana sielläkään.
On mm. maantieteellisiä ja inhimillisiä syitä miksi kaikki eivät ole aina "laumassa."
Kaikkia ei hyväksytä laumaan, ja laumoissa asetetaan vaatimuksia jotka eivät välttämättä ole sopivia. Yksilöllisyyttä ei huomioida. Laodikean seurakunnissa on monta ansaa sielläkin palaville niiden toimesta jotka tahtovat valaa toista aina omaan muotttiinsa. Jokainen ihminen näkee kaiken omien kokemuksien silmälasiensa läpi eikä muusta tiedä. Kaikki mikä ei sovi omaan itseen ja -ymmärrykseen on jotakin hullua ja hassua aina. Jokainen ihminen on aina omasta mielestään oikeassakin sitten tietysti?!
Monet eivät ymmärrä että joku oppii saman neljässä vuodessa korkeakoulussa mihin itsellä on mennyt 50 vuotta. (viisikymmentä)
Itse tutkin kotioloissa aktiivisesti kahdeksan vuotta (8) raamattua.
Jokaisen jakeen tutkin ja hyllyssä on 11 (yksitoista metriä) hengellistä kirjallisuutta.
Olin silloin uuvuksissa kun aloitin, olen elämässäni potenut kaksi bourn outia.
En jaksanut aluksi lukea kuin sivun kerrallaan. Piti huilata sitten.
Naapurit ihmettelivät mikä tuo hiippari on joka lukee kesällä parvekkeellaan raamattua päivät pitkät, eikä ryyppää?!
Minulla on elämässäni ollut pari noin 1-3 aikaa joilloin istuin kuppilassa elämän joutoaikoina. Lisäksi nuorena aikuisena työympyröissä. Normaalia poikamiehen toimintaa.
Minä en syytä ketään missään, kuin omaa tyhmyyttäni etten ole aina ymmärtänyt elämässäni jokaista H-hetkeä käyttää edukseni.
On ollut kuitenkin turhaa ja suorastaan moraalitonta ja suorastaan rikollista asettaa vaatimuksia toiselle etäkaukona kun ei ole mitään parempaa tilalle tarjota eikä seurassa ole. Kukaan ei ole tarjoillut koskaan elämässäni mitään elämänlaatua tai mielialaa kohentavaa tilalle minulle koskaan.
Ihan itse joka paikkaan olisi pitänyt hoksia aina mennä. Väsyneenä sitten minullakin elämässä pari rankkaa uupumusta ja sitä seuranneet syvät masennukset eivät ole lisänneet hoksottimien toimintaa varsinkaan kaljahöyryissä ko. aikana varmastikaan enkä ole enää 20 vuotiaskaan.
Kerran "pelastettujen oppi" ei sellaista ole olemassakaan varmaankaan.
Minulla on teologian kotiopintoja, ja olen ajatellut suorittaa 60 opintopistettä teologian perus- ja aineopintoja elämässäni vielä. Sama mikä on pappien oppimäärä. Tarkoittaa ja merkitsee kahden vuoden aktiivisia opintoja kokopäiväisesti.
Nyt menee hallintotieteen peruskursseja julkisjohtamisen viisi kurssia tällä lukukaudella.
Kilparata on joskus aina kateissaa yhdellä ja toisella tietysti. Varikolle pääsee välillä sinnekin. (San 24:16)
yst. jari