http://consilium.europa.eu/policies/foreign-policy/eu-special-representatives/former-special-representatives/pekka-haavisto?lang=en
March 2002 – May 2002: Visiting Professor, University of Bristol
http://haavisto2012.fi/wp-content/uploads/2012/01/haavisto_bristol_emails.png
Yliopiston tiedottaja Matt Morrison vastaa tiedusteluun:
"Olen saanut vahvistuksen kyseiseltä yliopiston osastolta, että Mr Haavisto nimitettiin "Benjamin Meaker Visiting Professor"iksi alkuvuodesta 2002, mutta hän ei ollut yliopiston henkilökunnan (virallinen tai muodollinen) jäsen."
March 2002 – May 2002: Visiting Professor, University of Bristol
http://haavisto2012.fi/wp-content/uploads/2012/01/haavisto_bristol_emails.png
Yliopiston tiedottaja Matt Morrison vastaa tiedusteluun:
"Olen saanut vahvistuksen kyseiseltä yliopiston osastolta, että Mr Haavisto nimitettiin "Benjamin Meaker Visiting Professor"iksi alkuvuodesta 2002, mutta hän ei ollut yliopiston henkilökunnan (virallinen tai muodollinen) jäsen."
Vastaukset 42
Vanhimmat
Myöntääkö täällä kukaan Niinistön väkisin puskija, että yrittää harhaanjohtaa äänestäjiä vilpillä???
Jippii hyvin ylioppilaalta, kun ei professoriksi nimitetä muuten kuin n. 10 vuoden tutkimuskokemuksen jälkeen, kun tajuaa jotain asioista, myös pitkän tutkimuksen jälkeen ja on dosentti! Ihan sama miksi ylioppilasta on sanottu kun on käynyt puhumassa puhujapöntössä
On ylioppilaita 6,5 keskiarvolla ja sitten on ylioppilaita 8,9 keskiarvolla.
Niinistö pääsi ylioppilaaksi heikoimmalla mahdollisella arvosanalla approbatur, kun taas Haavisto oli laudaturin ylioppilas.
Laudatur-miehet tuppaavat saamaan stipendit ja opiskelupaikat, Approbatur-lusmut sensijaan useimmiten jatkavat ammattikouluun hitsaajalinjalle tai ryhtyvät kuljettamaan kuorma-autoa tai sitten vanhemmat pakottavat yliopistoon konservatiivisista perinnesyistä.
Niinistöllä on yliopistosta vain kandin paperit (alempi korkeakoulututkinto), mikä kertoo sekin että pään käyttö ei ole hänen ominta alaansa. Hän siis ei ole tehnyt edes gradua pääaineestaan!
Ei kertakaikkiaan voi laittaa tällaista hilipati-Eisnteinia maan ykkösedustajaksi:
Tampereelle vaalitenttiin kokoontuneille presidenttiehdokkaille oli jätetty ennakkoon yleisökysymyksiä. Pertti Hakulinen halusi tietää, miksi Sauli Niinistön gradua ei löydy Turun yliopiston arkistoista.
- "Ensinnäkin oikeustieteellisessä ei tehdä graduja vaan tutkielma.
Toiseksi sain kirjeen professoriltani Turusta. Professori kertoi huomanneensa tutkielmani jääneen hänen työpöytänsä laatikkoon", Niinistö vastasi.
Onkohan professori kokoomuksen miehiä?
"Sain kirjeen professoriltani Turusta. Professori kertoi huomanneensa tutkielmani jääneen hänen työpöytänsä laatikkoon", Niinistö vastasi.
Että 38 vuotta professorin pöytälaatikossa???
Niinistö on valehtelija
Tutkielma on kuulema jäänyt proffan pöytälaatikkoon, kun muilla ne ovat kirjastossa esillä. Höpö höpö Niinistö ei ole koskaan tehnytkään sitä vaan saanut "amosta" paperit. Uskallan sanoa näin, koska ajatelkaa kuinka todennäköistä on, että jonkin paperit jäävät arvioija pöydälle. Kuinka todennäköistä on sen sattuvan juuri Niinistölle?
Kyseessä ei ole ollut mikään "professoriksi nimitätminen", siis ei virkaan nimittämisestä ole ollut kyse. Semmoista ei ole kukaan väitätnyt.
Et näköjään ymmärrä millaisia ovat nimikko-oppituoleihin liittyvät nimikko-luennoitsijat maailman yliopistoissa! Tällaiseen oppituoliin kutsutaan luennoimaan merkittävinä pidettyjä asiantuntijoita. He voivat olla maailmanlla tunnettuja poliitikoja, palkittuja asiantuntijoita, kirjailijoita, taiteilijoita, tutkijoita, jne.
Tällaiselta vierailijalta ei ensisijaisesti vaadita muodollisia tutkintoja, hän voi olla jopa itseoppinut.
Häneltä vaaditaan vain että hän edustaa huippua jossakin mitä on saanut aikaan, ja on halukas jakamaan tietojaan ja osaamistaan eteenpäin.
Luennoitsijavieraasta käytetään nimitystä "Visiting Professor". Tässä sana "professor" viitta siis tehtävään johon hänet on pyydetty, professor = opettaja. Niitys ei viittaa yliopistovirkaan.
Esimerkiksi italiailainen kirjailija Italo Calvino työskenteli kutsuttuna vierailevana professorina yhdysvaltalaisessa Harvardin Cambridgen yliopistossa, eli se merkitsi että hän kävi kerran vuodessa pitämässä esitelmän siellä.
Hän muuten julkaisi esitelmistään kirjan joka on suomennettukin. "Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle".
Italo Calvinoa ei siis nimitetty ko. yliopistoon professorin _virkaan_.
Ymmärrättekö?
Onko Suomessa johtajia, siis arvovaltaisia poliittisia johtajia? Joskus tuntuu, että Suomessa vietetään ikuista väärän kuninkaan päivää, kun poliitikot esiintyvät yhtä usein niin politiikan- kuin viihdeuutisissakin. Ilmeisesti Paavo Väyrynen olisi ainoa, jonka äänestäjäkunta kuuntelisi äänestyssuositusta ja tämäkin sen takia, että Väyrynen alkaa olla omiensa joukossa kulttihahmo.
Puoluejohtajien sana varmaan painaisi, tai ainakin saisi huomiota, jos johtaja äänestäisi vastoin odotuksia. Esimerkiksi jos Räsänen äänestäisikin Haavistoa, moni kristillisdemokraatti voisi ihmetellä, että missä mennään.
HS:n gallupin luvut ovat tylyt tai yllättävät riippuen näkökulmasta. Elokuussa Haaviston kannatus oli viiden prosentin luokkaa. Nyt hän olisi saamassa ainakin miljoona ääntä. Mitä tehdä vaalin kakkoskierroksen hävinneellä ehdokkaalla, jolla on takanaan miljoonan kansalaisen kannatus. Mikä tehtävä täyttäisi kannatuksen mitat?
Ehdokkaat puhuivat aamu-tv:ssä kiinnostavasti kansainvälisen politiikan isoista kysymyksistä (uusinta 15.05). Niinistö totesi, että emme voi välttämättä sanoa, että me olemme kehittämässä poliisihallintoa, jos muut joutuvat panostamaan paljon enemmän rauhaanpakottamistilanteissa. Pitäisi varautua siihen mahdollisuuteen, että turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomeen kohdistuu aiempaa suurempia paineita voimakkaampaan osallistumiseen. Niinistö ei tätä odota tai toivo, mutta pitäisi puhua etukäteen.
Kyse on kansainvälisen oikeuden suuresta muutoksesta, joka oli Mauno Koivistolle erityinen kauhistus. Rauhanturvatoiminta tapahtuu osapuolten suostumuksella. Rauhaanpakottaminen taas on vastoin ainakin yhden osapuolen tahtoa. Tähän liittyy läheisesti humanitaarisen intervention käsite, joka kuitenkin viittaa aina jonkin valtion sisälle tehtävään interventioon kansanmurhan estämisen tarkoituksessa. Rauhaanpakottaminen voisi olla myös valtioiden välistä. Humanitaarinen interventio tarkoittaa tosiasiassa täyttä sotaa jotakuta osapuolta vastaan, kuten ohjuksia Libyassa Gaddafin joukkoja vastaan.
Tällöin sanapari on perinteisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Kansainvälinen Punainen Risti, kannalta jossakin määrin irvokas, koska se tekee niistä konfliktin osapuolia, kun samaan aikaan vaaditaan laajaa yhteistyötä siviili- ja sotilastoimijoiden kesken. Humanitaarisissa interventioissa perinteiset humanitaariset järjestöt menettävät puolueettomuusasemansa, jonka turvin ne ovat aiemmin voineet esimerkiksi tarjota lääkintäpalveluja kaikille haavoittuneille. Jos Suomen osaaminen ja kokemus on enemmän tällä siviili- ja avustuspuolella ja nyt sitten lisääntyy paine vahvempaan osallistumiseen humanitaarisiin interventioihin, miten ehdokkaat ratkaisevat tämän humanitaaristen järjestöjen asemaa koskevan ristiriidan?
Kyllä nuo oman valintansa julkisest iilmoittaneet poliitikot varmaan yrittävät vaikuttaa ainakin omiin äänestäjiinsä valitsemansa ehdokkaan puolesta. Luonnollisesti poliitikot yrittävät myös tehdä itsensä tykö tukemansa ehdokkaan kampanajaväen keskuudessa seuraavia vaaleja silmälläpitäen. Uraohjukset analysoivat taas sitä, kumpi puoli näyttää voittavan ja rupeavat näytävästi peesaamaan tätä. Voitollahan tunnetusti on monta isää, mutta tappio on orpo.
Vain HYVÄKSYTYT tutkielmat talletetaan Turun yliopiston arkistoon.
Niinistön valmistumisvuosi oikeustieteen kandidaatiksi on 1974 ja paikka Turun yliopisto.
Alla kaikki vuoden 1974 oikeustieteellisestä valmistuneiden tutkielmat.
Sauli Niinistöstä ei sanaakaan.
Tietokanta: Turun yliopiston kirjasto-Turku University Library
Haku: boolen haku (komentohaku) = "opinnäytteet ty oik"
Hakutulos: Viitteet 1 - 9 (yhteensä 9).
Lajittelu:
# Teoksen nimi Tekijä/Författare/Author Julkaisutiedot Linkit
[ 1 ] Edunsaajamääräyksen muuttamismahdollisuudesta henkivakuutuksessa / Sinikka Lystilä. Lystilä, Sinikka. [Turku], 1974.
[ 2 ] Kiinteistönvälitystoimeksianto asiamiessopimuksena / Ari Soisalo. Soisalo, Ari. [Turku], 1974.
[ 3 ] Liikennevakuutuslain 20 § / Juhani Ilvonen. Ilvonen, Juhani. [Turku], 1974.
[ 4 ] Lunastuksenalaiset saannot : kauppaoikeudellinen tutkielma eräiden maamme suurimpien osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin otetuista lunastuslausekkeista / Jaana-Maarit Aholainen. Aholainen, Jaana-Maarit. [Turku], [1974?]
[ 5 ] Merimiesverotuksesta / Anita Wickström. Wickström, Anita. Turku, 1974.
[ 6 ] Osakepääoman korottaminen / Markku Tamminen. Tamminen, Markku. [Turku], 1974.
[ 7 ] Osakeyhtiön hallintoneuvostosta : erityisesti uuden osakeyhtiölakiehdotuksen pohjalta / Kristina Suomalainen. Suomalainen, Kristina. [Turku], 1974.
[ 8 ] Osakeyhtiön tilintarkastajien siviilioikeudellisesta vastuusta yhtiötä kohtaan / Juha Salonen. Salonen, Juha. [Turku], 1974.
[ 9 ] Vekseliprotesti / Pirjo Vihma. Vihma, Pirjo. [Turku], [1974?]
Alkio perusti maalaisliitto/keskustan oikeiston ja vasemmiston väliin aallonmurtajaksi, sovittelijaksi ja tyynnyttelijäksi. Nyt kun oikeiston ja vasemmiston välillä ei juuri ole aatteellista eroa, on keskustan paikka siellä unohdetun kansan puolella eli sen aitovierten kansan, joka ei nouse barrikaadeille hihkumaan. No tulipa hienosti sanottua. Ymmärsin kyllä, että kyselijä tarkoitti, miksi keskustan johto ja/tai Väyrynen ei tule esille ja kertomaan, kenen takana seisomme. Kuusi vuotta sitten teimme sen julkisesti, eikä kiitoksen sanaa kuulunut.
30 vuoteen ei Suomessa ole ollut presidenttiä, jota olisin arvostanut ja/tai kunnioittanut ja koska sitä ei tule nytkään, niin jatkan täällä murhehuoneessa sen miettimästä, mikä oikein on elämän tarkoitus. Arkkiatri Arvo Ylppö on todennut, että elämän tarkoitus on eläminen, elämä itse. Eli elämä jatkunee täällä periferiassakin, oli presidenttinä kuka tahansa. Me taantumukselliset ja takapajuiset juntit toivomme vain, ettei kovin isosti tarvitseisi tuntea presidentin vuoksi myötähäpeää.
Haavisto on sanonut, että valtion on toteutettava talouskasvua elvyttävää politiikkaa, kun tilanne sitä vaatii. Toisaalla Haavisto on pohtinut, että Suomi pärjäisi myös ilman talouskasvua. Taloussanomien haastattelussa Haavisto arvioi, että ”markkinataloudessa voidaan tulla toimeen myös miinusmerkkisillä luvuilla.”
Ainakaan minuun ei puoluejohtajien tai muidenkaan johtavien poliitikkojen sanat voi vaikuttaa, koska päätin jo vuoden 2006 presidentinvaalien aikana ja jälkeen, että Niinistöä en koskaan äänestä.
Tähän vaikutti sekä Niinistön oma hyvin läpinäkyvä luonteen itsekeskeisyys ja – jos saa sanoa – v-mäisyys, myös hänen taustajoukkojensa erittäin ruma törkykampanja Halosta vastaan, jota osa toimittajista ”kiitettävällä” aktiivisuudella jatkoi koko Halosen toisen virkakauden ajan. (Mielenkiintoista on muuten nähdä, miten media suhtautuu Niinistöön, jos tämä tulee valituksi; onko luvassa 6 vuotta silkkaa ylistystä Pohjois-Korean tyyliin…)
Siis: olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat todenneet tämän olevan korostetusti henkilövaali; juuri sen vuoksi äänestän Niinistöä v a s t a a n !
Enemmistö kristillisdemokraattien, kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja rkp:n kannattajista tukee Niinistöä, Yle kertoo. Haavisto on vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n äänestäjien suosikki.
Taloustutkimus haastatteli tutkimukseensa yhteensä 1 492 henkilöä. Haastattelut tehtiin 25.1.–1.2.2012, ja mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Ehdokkaiden kannatusosuudet ovat olleet hyvin samankaltaisia viimeksi julkaistuissa mielipidemittauksissa. MTV3:n keskiviikkona julkaiseman mittauksen mukaan Niinistö saisi 63 prosenttia äänistä ja Haavisto 37 prosenttia. Tiistaina julkaistussa Helsingin Sanomien gallupissa Niinistöä kannatti 64 prosenttia ja Haavistoa 36 prosenttia vastaajista.
Ulkomailla käytti äänioikeuttaan presidentinvaalin toisella kierroksella ennätykselliset yli 50 000 äänestäjää.
Äänestäjämäärä ylittää lähes kuudella prosentilla ensimmäisen kierroksen äänestäneiden määrän noin 48 000, joka oli aiempi kaikkien aikojen ennätys.
Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli tänä vuonna yli 230 000, mutta äänestäjien joukossa oli myös matkailijoita.
Eniten äänestäjiä eli 11 949 oli jälleen Ruotsissa. Toiseksi eniten äänestäjiä oli Espanjassa, 8 308.
Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, 3 568 äänestäjää, Britanniassa, 3 239 äänestäjää, Saksassa, 3 096 äänestäjää, Thaimaassa, 2 676 ja Belgiassa, 1 536 äänestäjää.
Mielestäni on kuitenkin ristiriitasta, että toisaalta ostamme tuotteita Kiinasta koska voimme kuluttaa enemmän ja halvemmalla, mutta toistaalta kannamme huolta Suomen ja Euroopan hyvinvoinnista – eritoten kun emme ole valmiita luopumaan viikonlopuista, lomista, eläkkeistä, puhtaista järvistä, ja lähettämään lapsiamme töihin. Toisaalta alempien tuotantokriteerien hyväksyntä rapauttaa meidän töypaikojamme, ja toisaalta (kun velkaantumisestakin on puhuttu) negatiivinen kauppatase on rahoitettava – Kiinallahan varoja riittää millä sitten ostaa Euroopan velkaa ja varallisuutta. Samalla myös siiräämme innovaatioita ja teknolgogiaa, kun voimme kilpailla vain laadulla tai tietotaidolla. Saabin tilanne on tässä suhteessa hyvä muistaa. Mielestäni nämä laatukriteerit eivät ole tyhmää puhetta: työntekijöiden tai ympäristön riistolla hankittu kilpailuetu ei ole pidemmän päälle hyvä asia meillekään.
Tässä kaksivaiheisessa kansanvaalissa on se ominaispiirre, että on pakko ylittää keskiviiva, piirretään se minkä asian suhteen tahansa. Tämän tietävät molemmat ehdokkaat ja ovatkin hyvin kotiläksynsä tehneet. Ainakin tähän asti molempien voi katsoa onnistuneen. Mutta miten onnistuu kolmas kierros, joka koitui aikanaan Esko Aholle kohtalokkaaksi?
Jos kampanja olisi jatkunut vielä viikon, olisivat ehdokkaat olleetkin kaikista asioista ilmeisesti samaa mieltä tai peräti vaihtaneet paikkaa. Mutta kannattajat pitävät omansa puolta, tapahtui mitä tapahtui. Kun Niinistö kertoi antavansa rahaa romanikerjäläiselle aina sellaisen tavatessaan, mutta Haavisto ei, keksittiin ainakin somen keskustelussa se, että Haavisto on tehnyt hyviä asuntokauppoja niin, että hän onkin parivaljakosta se ahne miljonääri eikä Niinistö, joka hyvyyttään antaa pyytäjälle vähästäänkin. Jälleen kerran mielikuvat heittivät kuperkeikkaa.
Ehdokkaat ovatkin kuin herkkulautasia, joista jokainen äänestäjä ottaa sen oman namupalansa ja korostaa sen maukkuutta samalla kun karvastellaan kilpailevan lautasen tarjontaa. Lopullisen äänestyspäätöksen saattaakin ratkaista se paljon puhuttu pullan rusina.
Pekka Haaviston luotettavuus pomppasi hetki sitten MTV3: n presidenttitentissä ihan uusiin svääreihin.
Ensimmäisen vaalikierroksen ääntenlaskennan ollessa käynnissä ja tv-väen odotellessa ehdokkaita tulosten laskentatilaisuuteen tentattavaksi Haavisto myöhästyi puoli tuntia. Syyksi hän sanoi tuolloin jännittäneensä vaalitulosta niin paljon, että tarvitsi tuon puoli tuntia aikaa itselleen, kootakseen itsensä. Nyt samainen kakkonen sanoo hermostuneen oloisesti mtv3:n tentissä saman asian tiimoilta, että se puoli tuntia kului kahden tukijan tapaamisessa. Aika sujuvaa.
Mies ei ole kuin palan matkaa yli 50 vuotta ja kärsii jo nyt ilmeisesti dementiasta. Pari viikkoa sitten uutisissakin esitetty epäilys siitä, että dementialääkkeiden vaikutusten tutkimukset aloitetaan liian iäkkäillä ihmisillä pitänee Haavistoa seuratessa sittenkin ottaa todesta. Toinenkin vaihtoehto toki on, Haaviston paineensietokyky on heikko.
Mies joka ei kykene edes vaalituloksia livenä seuraamaan jännitykseltään ei ole sopiva henkilö johtamaan Suomea.
Ihanko oikeasti pitää nyt johonkin tällaiseen mennä kun ei enää muuta negatiivista keksitä? Missä sanotaan, että se oma aika ja tukijoiden tapaaminen ei olisi sama asia? Ihan älytöntä tekstiä tällainen.
Ehdokkaat puhuivat aamu-tv:ssä kiinnostavasti kansainvälisen politiikan isoista kysymyksistä (uusinta 15.05). Niinistö totesi, että emme voi välttämättä sanoa, että me olemme kehittämässä poliisihallintoa, jos muut joutuvat panostamaan paljon enemmän rauhaanpakottamistilanteissa. Pitäisi varautua siihen mahdollisuuteen, että turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomeen kohdistuu aiempaa suurempia paineita voimakkaampaan osallistumiseen. Niinistö ei tätä odota tai toivo, mutta pitäisi puhua etukäteen.
Kyse on kansainvälisen oikeuden suuresta muutoksesta, joka oli Mauno Koivistolle erityinen kauhistus. Rauhanturvatoiminta tapahtuu osapuolten suostumuksella. Rauhaanpakottaminen taas on vastoin ainakin yhden osapuolen tahtoa. Tähän liittyy läheisesti humanitaarisen intervention käsite, joka kuitenkin viittaa aina jonkin valtion sisälle tehtävään interventioon kansanmurhan estämisen tarkoituksessa. Rauhaanpakottaminen voisi olla myös valtioiden välistä. Humanitaarinen interventio tarkoittaa tosiasiassa täyttä sotaa jotakuta osapuolta vastaan, kuten ohjuksia Libyassa Gaddafin joukkoja vastaan.
Tällöin sanapari on perinteisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Kansainvälinen Punainen Risti, kannalta jossakin määrin irvokas, koska se tekee niistä konfliktin osapuolia, kun samaan aikaan vaaditaan laajaa yhteistyötä siviili- ja sotilastoimijoiden kesken. Humanitaarisissa interventioissa perinteiset humanitaariset järjestöt menettävät puolueettomuusasemansa, jonka turvin ne ovat aiemmin voineet esimerkiksi tarjota lääkintäpalveluja kaikille haavoittuneille. Jos Suomen osaaminen ja kokemus on enemmän tällä siviili- ja avustuspuolella ja nyt sitten lisääntyy paine vahvempaan osallistumiseen humanitaarisiin interventioihin, miten ehdokkaat ratkaisevat tämän humanitaaristen järjestöjen asemaa koskevan ristiriidan?
Ainakin osin on tulossa vastajytkyn vastajytky. Alkuperäisen jytkyn tekijät eivät halua antaa punavihreille joukoille toisen vastajytkyn glooriaa, vaikka voivatkin pitää Haavistoa fiksuna tyyppinä. He äänestävät Niinistöä ihan vaan sen takia, etteivät samaista itseään kiihkeästi Haavistoa somettavaan joukkoon. Sama toimii toki myös toisin päin. Pienituloinen eläkeläinen voi jättää äänestämättä Niinistöä vaikka arvomaailmat kohtaisivatkin. Perusteluna: ”kun en minä ole niitä rikkaita”.
Niitä, jotka haluavat samaistua Niinistön keskiluokkaiseen kannattajajoukkoon on kuitenkin tuplamäärä verrattuna niihin, jotka kokevat Haaviston liberaalit taiteilijajoukot omikseen. Näin vaikuttaisi olevan ainakin galluppien perusteella.
Vain HYVÄKSYTYT tutkielmat talletetaan Turun yliopiston arkistoon.
Niinistön valmistumisvuosi oikeustieteen kandidaatiksi on 1974 ja paikka Turun yliopisto.
Alla kaikki vuoden 1974 oikeustieteellisestä valmistuneiden tutkielmat.
Sauli Niinistöstä ei sanaakaan.
Tietokanta: Turun yliopiston kirjasto-Turku University Library
Haku: boolen haku (komentohaku) = "opinnäytteet ty oik"
Hakutulos: Viitteet 1 - 9 (yhteensä 9).
Lajittelu:
# Teoksen nimi Tekijä/Författare/Author Julkaisutiedot Linkit
[ 1 ] Edunsaajamääräyksen muuttamismahdollisuudesta henkivakuutuksessa / Sinikka Lystilä. Lystilä, Sinikka. [Turku], 1974.
[ 2 ] Kiinteistönvälitystoimeksianto asiamiessopimuksena / Ari Soisalo. Soisalo, Ari. [Turku], 1974.
[ 3 ] Liikennevakuutuslain 20 § / Juhani Ilvonen. Ilvonen, Juhani. [Turku], 1974.
[ 4 ] Lunastuksenalaiset saannot : kauppaoikeudellinen tutkielma eräiden maamme suurimpien osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin otetuista lunastuslausekkeista / Jaana-Maarit Aholainen. Aholainen, Jaana-Maarit. [Turku], [1974?]
[ 5 ] Merimiesverotuksesta / Anita Wickström. Wickström, Anita. Turku, 1974.
[ 6 ] Osakepääoman korottaminen / Markku Tamminen. Tamminen, Markku. [Turku], 1974.
[ 7 ] Osakeyhtiön hallintoneuvostosta : erityisesti uuden osakeyhtiölakiehdotuksen pohjalta / Kristina Suomalainen. Suomalainen, Kristina. [Turku], 1974.
[ 8 ] Osakeyhtiön tilintarkastajien siviilioikeudellisesta vastuusta yhtiötä kohtaan / Juha Salonen. Salonen, Juha. [Turku], 1974.
[ 9 ] Vekseliprotesti / Pirjo Vihma. Vihma, Pirjo. [Turku], [1974?]
En usko, että niin kyynistä keski-ikäistä perässähiihtäjää on, ketä ei jollain tapaa liikuttaisi Elisabeth Rehnin tämänpäiväinen kannanotto. Ja vaikka Paavo Lipposen kirje asetettaisiin ja on asetettu minkätahansalaiseen rakoon, loukkoon luokkaan arvoon, on se kuitenkin poliittisessa historiassamme – jota kirjotietaan myös näiden vaalien jälkeen – merkittävä teko. Puhe on teko, sellainen oli myös eilisiltana koettu Erkki Tuomiojan puheenvuoro Jäähallissa.
Voimme spekuloida loputtomasti – ja samalla perin traditioonaalisesti – näiden vaalien nostattamilla ilmiöillä. Johtajien, oli heillä sitten poliittista, historiallista, kulttuurista, taiteellista tai muuta sananvaltaa, lausumilla on painoarvoa. Tässä historiallisessa tilanteessa on sitä ulkopuolelta tarkkailevien analysoijien oltava herkkinä – ja samalla antauduttava niin sanotun virran vietäviksi:
Vaalikeskustelut on pian taputeltu, kuten urheilutoimittaja Antero Mertaranta tapaa sanoa. Siksi lintsasin ja urheilutoimittaja Petteri Sihvosen esiintyminen meni ohi korvien, silmien¨. Vahinko sillä jääkiekkokiihkoilija Petteri on aivan ainutlaatuinen ilmiö. Häneen pitää tottua ensin.
Haavisto on parempi ihmisen puolustajana, Niinistö ymmärtää
paremmin talouden realiteetit. Tämä asetelma on säilynyt koko ajan. Päälle 40, selvästi, tulee olemaan Haaviston prosenntti.
Pikaruokaketjut ovat kyllä tuttuja, mutta Haaviston professuuuri on kyllä kaikkien aikojen pikasisin. Sehän ei ollut Haaviston ilmoittamaa kolmea kuukautta, vaan kesti hulppeat 11 päivää. 11.5.2002-22.5.2002:
http://www.bristol.ac.uk/news/2002/pekka.htm
Lisäksi sen kattavuus oli laajuudessan aivan omaa luokkaansa. Kokonaiset kuusi tunnin luentoa. Kyllähän sitä näillä meriiteillä voi itseään vähän professoriksi kutsuakin.
On ylioppilaita 6,5 keskiarvolla ja sitten on ylioppilaita 8,9 keskiarvolla.
Niinistö pääsi ylioppilaaksi heikoimmalla mahdollisella arvosanalla approbatur, kun taas Haavisto oli laudaturin ylioppilas.
Laudatur-miehet tuppaavat saamaan stipendit ja opiskelupaikat, Approbatur-lusmut sensijaan useimmiten jatkavat ammattikouluun hitsaajalinjalle tai ryhtyvät kuljettamaan kuorma-autoa tai sitten vanhemmat pakottavat yliopistoon konservatiivisista perinnesyistä.
Niinistöllä on yliopistosta vain kandin paperit (alempi korkeakoulututkinto), mikä kertoo sekin että pään käyttö ei ole hänen ominta alaansa. Hän siis ei ole tehnyt edes gradua pääaineestaan!
Ei kertakaikkiaan voi laittaa tällaista hilipati-Eisnteinia maan ykkösedustajaksi:
Tampereelle vaalitenttiin kokoontuneille presidenttiehdokkaille oli jätetty ennakkoon yleisökysymyksiä. Pertti Hakulinen halusi tietää, miksi Sauli Niinistön gradua ei löydy Turun yliopiston arkistoista.
- "Ensinnäkin oikeustieteellisessä ei tehdä graduja vaan tutkielma.
Toiseksi sain kirjeen professoriltani Turusta. Professori kertoi huomanneensa tutkielmani jääneen hänen työpöytänsä laatikkoon", Niinistö vastasi.
Onkohan professori kokoomuksen miehiä?
"Sain kirjeen professoriltani Turusta. Professori kertoi huomanneensa tutkielmani jääneen hänen työpöytänsä laatikkoon", Niinistö vastasi.
Että 38 vuotta professorin pöytälaatikossa???
Niinistö on valehtelija.
Tutkielma on kuulema jäänyt proffan pöytälaatikkoon, kun muilla ne ovat kirjastossa esillä. Höpö höpö Niinistö ei ole koskaan tehnytkään sitä vaan saanut "amosta" paperit. Uskallan sanoa näin, koska ajatelkaa kuinka todennäköistä on, että jonkin paperit jäävät arvioija pöydälle. Kuinka todennäköistä on sen sattuvan juuri Niinistölle?
Bull's eye.
Etkö ymmärrä, että kyse ei ole silloin yliopistovirasta, kun toimii vierailevana luennoitsijana.
Ulkomaiset yliopistot käyttävät nimekkääseen oppituoliin kutsuttua tunnettua asiantuntijaa aina termillä "Visiting professor". Tässä yhteydessä on kyse siitä, että "professor" -sanan yksi merkitys on opettaja.
Kyse ei oel siis "virkaan" nimittämisestä, vaan siitä että yliopisto kutsuu säännöllisesti eri alojen asiantuntijoita pitämään vierailuluentoja.
eilisessä tentissä huomio kiintyi ehdokkaiden temperamenttien eroihin, jotka väsymyksen ja asetelman selkiytymisen myötä alkoivat väkisinkin tulla esiin. Voitonvarma Niinistö saattoi jo vapautuneesti virnuilla ja piikitellä vastaehdokkaalleen. Sen hän osaa. Niinistön pitäisi kuitenkin olla käytöksessään erittäin varovainen vielä neljä – viisi päivää. Sillä vaikka hän on jo varma voittaja, on mielikuvilla uuden presidentin viran hoidon onnistumisen kannalta suuri merkitys. On parempi olla kunnioitettu ja rakastettu kuin pelätty ja vihattu.
Tärkeämpi kysymys kuitenkin on se, osaako Haaviston puoliso ruotsia!!!!
Ei, vaan tärkeämpi kysymys on se osaako Niinistö itse ruotsia.
Ei kuulemma osaa juuri ollenkaan.
Niinistö ei viitsinyt koskaan lukea kieliä. Kielitaito vaatii kovan perustyön. Niinistöllä on lukion päästätodistuksessa kielistä arvosana 6. Kaikista . Myös äidinkielestä.
Haavisto on suututtanut Bristolin yliopiston arvovaltaisen johdon väittämällä valheellisesti olleensa kyseisessä yliopistossa professorina (siis kääntänyt saamansa diplomin virheellisesti). Tällä valheella hän sitten liittolaisineen on keplotellut kansainvälisen tehtävän, josta sai potkut liiallisen politisoinnin ja ilmeisesti huijauksen paljastumisen vuoksi.
Ei mitään sellaista kuin väität.
http://consilium.europa.eu/policies/foreign-policy/eu-special-representatives/former-special-representatives/pekka-haavisto?lang=en
March 2002 – May 2002: Visiting Professor, University of Bristol
http://haavisto2012.fi/wp-content/uploads/2012/01/haavisto_bristol_emails.png
Yliopiston tiedottaja Matt Morrison vastaa tiedusteluun:
"Olen saanut vahvistuksen kyseiseltä yliopiston osastolta, että Mr Haavisto nimitettiin "Benjamin Meaker Visiting Professor"iksi alkuvuodesta 2002, mutta hän ei ollut yliopiston henkilökunnan (virallinen tai muodollinen) jäsen."
Eikö nämä Niinistön puskijat keksi mitään oikeaa kritisoitavaa?
Täytyy vetäistä haikut.
Viime kerralla käärit sätkän Niinistön dematerialisoituneesta tutkielmasta.
Mielenkiintoista on saammeko lähipäivinä tietää jotain uutta ehdokkaiden ilmoittamista tutkinnoistaan. Kuka on puhunut totta ja kuka ei.
Toivottavasti molemmat ovat pysyneet totuudessa tai ainakin ihan sen tuntumassa.
Vain HYVÄKSYTYT tutkielmat talletetaan Turun yliopiston arkistoon.
Niinistön valmistumisvuosi oikeustieteen kandidaatiksi on 1974 ja paikka Turun yliopisto.
Alla kaikki vuoden 1974 oikeustieteellisestä valmistuneiden tutkielmat.
Sauli Niinistöstä ei sanaakaan.
Tietokanta: Turun yliopiston kirjasto-Turku University Library
Haku: boolen haku (komentohaku) = "opinnäytteet ty oik"
Hakutulos: Viitteet 1 - 9 (yhteensä 9).
Lajittelu:
# Teoksen nimi Tekijä/Författare/Author Julkaisutiedot Linkit
[ 1 ] Edunsaajamääräyksen muuttamismahdollisuudesta henkivakuutuksessa / Sinikka Lystilä. Lystilä, Sinikka. [Turku], 1974.
[ 2 ] Kiinteistönvälitystoimeksianto asiamiessopimuksena / Ari Soisalo. Soisalo, Ari. [Turku], 1974.
[ 3 ] Liikennevakuutuslain 20 § / Juhani Ilvonen. Ilvonen, Juhani. [Turku], 1974.
[ 4 ] Lunastuksenalaiset saannot : kauppaoikeudellinen tutkielma eräiden maamme suurimpien osakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin otetuista lunastuslausekkeista / Jaana-Maarit Aholainen. Aholainen, Jaana-Maarit. [Turku], [1974?]
[ 5 ] Merimiesverotuksesta / Anita Wickström. Wickström, Anita. Turku, 1974.
[ 6 ] Osakepääoman korottaminen / Markku Tamminen. Tamminen, Markku. [Turku], 1974.
[ 7 ] Osakeyhtiön hallintoneuvostosta : erityisesti uuden osakeyhtiölakiehdotuksen pohjalta / Kristina Suomalainen. Suomalainen, Kristina. [Turku], 1974.
[ 8 ] Osakeyhtiön tilintarkastajien siviilioikeudellisesta vastuusta yhtiötä kohtaan / Juha Salonen. Salonen, Juha. [Turku], 1974.
[ 9 ] Vekseliprotesti / Pirjo Vihma. Vihma, Pirjo. [Turku], [1974?]