Ilmava100 pysähtelee pakkasella

Jos tarkoitat frisbeekoneita, ne kannattaa jättää kauppaan hajuja levittävinä ja kiellettyinä koneina.

Kuutiokone kiertoilmaputkella on yksinkertaisin ja paras.

?L))(" kirjoitti:

Jos tarkoitat frisbeekoneita, ne kannattaa jättää kauppaan hajuja levittävinä ja kiellettyinä koneina.

Kuutiokone kiertoilmaputkella on yksinkertaisin ja paras.

Lue lisää

Näiden y-haara skeida miesten juttuja ei sitten kenenkään kannata ottaa tosissaan, mutta onneksi fiksuimmat varmasti jo näitä hölynpöly kirjoituksia lukemalla tajuavat sivuuttaa nämä kommentit.

=25 kirjoitti:

Näiden y-haara skeida miesten juttuja ei sitten kenenkään kannata ottaa tosissaan, mutta onneksi fiksuimmat varmasti jo näitä hölynpöly kirjoituksia lukemalla tajuavat sivuuttaa nämä kommentit.

Lue lisää

frisbeekoneet on kielletty sairaaloissa ja kerrostaloissa 189 hajuja levittävän sisäisen y-haaran takia.

Niijoo, ja se korjaus

- termostaatin asetus kuntoon

- ilmavirrat kuntoon (siis jos suodattimet/venttiilit tukossa huonepölystä)

- poistokanavien eristys paremmaksi (jos ilma jäähtyy kanavistossa, kannattaa mitata, minkä lämpöistä ilmaa koneelle tulee)

- jos ei nuo tepsi, niin sitten kone fiksummaksi malliksi TAI esilämmitys ulkoilmakanavaan

Pätkimisen pitäisi alkaa vasta ulkolämpötilan ollessa jossain -7...-10°C, joten pätkimisen saa estettyä ulkoilmakanavassa olevalla esilämmittimellä, joka pitää koneelle tulevan ilman lämpötilan yli em. arvon.

Esim. -15 °C pakkasella ja 50 l/s ilmamäärällä ilman lämmittämiseen -15 -> -7 °C tarvitaan 0,48 kW. Siis jo 0,5 kW lämmitin vähentää pätkimistä oleellisesti ja 1 kW lämmitin riittäisi poistamaan sen lähes kokonaan.

Eikä esilämmitys edes lisää energiankulutusta! Kas kun tämäkin on vain yksi tapa estää LTO:n huurtuminen ja KAIKKI huurumisenestoratkaisut tosiasiassa säätävät jäteilman lämpötilaa = kasvattavat lämmönhukkaa.

esilämmitys auttaa kirjoitti:

Niijoo, ja se korjaus

- termostaatin asetus kuntoon

- ilmavirrat kuntoon (siis jos suodattimet/venttiilit tukossa huonepölystä)

- poistokanavien eristys paremmaksi (jos ilma jäähtyy kanavistossa, kannattaa mitata, minkä lämpöistä ilmaa koneelle tulee)

- jos ei nuo tepsi, niin sitten kone fiksummaksi malliksi TAI esilämmitys ulkoilmakanavaan

Pätkimisen pitäisi alkaa vasta ulkolämpötilan ollessa jossain -7...-10°C, joten pätkimisen saa estettyä ulkoilmakanavassa olevalla esilämmittimellä, joka pitää koneelle tulevan ilman lämpötilan yli em. arvon.

Esim. -15 °C pakkasella ja 50 l/s ilmamäärällä ilman lämmittämiseen -15 -> -7 °C tarvitaan 0,48 kW. Siis jo 0,5 kW lämmitin vähentää pätkimistä oleellisesti ja 1 kW lämmitin riittäisi poistamaan sen lähes kokonaan.

Eikä esilämmitys edes lisää energiankulutusta! Kas kun tämäkin on vain yksi tapa estää LTO:n huurtuminen ja KAIKKI huurumisenestoratkaisut tosiasiassa säätävät jäteilman lämpötilaa = kasvattavat lämmönhukkaa.

Lue lisää

Kiertoilma esilämmittä aivan tarpeeksi ulkoilmaa ,etuvastukset huuhaata ja nostaa vain pari astetta kiertoilman nostaessa 10 astetta.

3125415 kirjoitti:

Kiertoilma esilämmittä aivan tarpeeksi ulkoilmaa ,etuvastukset huuhaata ja nostaa vain pari astetta kiertoilman nostaessa 10 astetta.

"etuvastukset huuhaata ja nostaa vain pari astetta"

Siinä oli amatöörin vastaus, meillä etuvastus lämmittää kevyesti -20ast --> 0ast:een johon termari on säädetty.

963 kirjoitti:

"etuvastukset huuhaata ja nostaa vain pari astetta"

Siinä oli amatöörin vastaus, meillä etuvastus lämmittää kevyesti -20ast --> 0ast:een johon termari on säädetty.

Lue lisää

Jaa, meillä 1kw jälkilämmitysvastus nostaa vain pari astetta ja rahaa kuluisi 400 eur/6kk, jos ei olisi kiertoilmaa ja jälkilämmitysvastusta käytettäisiin.

+öl2223 kirjoitti:

Jaa, meillä 1kw jälkilämmitysvastus nostaa vain pari astetta ja rahaa kuluisi 400 eur/6kk, jos ei olisi kiertoilmaa ja jälkilämmitysvastusta käytettäisiin.

Eli jos etuvastus olisi jotenkin merkittävästi parempi, ivkoneiden valmistajat olisivat laittaneet etuvastukset eikä jälkilämmitysvastukset vakiona.

+öl2223 kirjoitti:

Jaa, meillä 1kw jälkilämmitysvastus nostaa vain pari astetta ja rahaa kuluisi 400 eur/6kk, jos ei olisi kiertoilmaa ja jälkilämmitysvastusta käytettäisiin.

Faktaa jälleen kehiin:

1kW nostaa ilman lämpötilla

dt = P/(V*Roo*C) , jossa

P= teho (W),
V= ilmavirta (l/s)
Roo = ilman tiheys n 1.2 kg/m3
C = ilman ominaislämpökapasiteetti, noin 1 kJ/(kg*K)

sijoittamalla arvot saadaan esim 50 l/s:lle 1kW patterilla nousuksi 16,7 C ja 100 l/s:lle 8,3C jne .
"Pari astetta" nousu on jos ilmavirta on n 420 l/s.

:)

R_oi kirjoitti:

Faktaa jälleen kehiin:

1kW nostaa ilman lämpötilla

dt = P/(V*Roo*C) , jossa

P= teho (W),
V= ilmavirta (l/s)
Roo = ilman tiheys n 1.2 kg/m3
C = ilman ominaislämpökapasiteetti, noin 1 kJ/(kg*K)

sijoittamalla arvot saadaan esim 50 l/s:lle 1kW patterilla nousuksi 16,7 C ja 100 l/s:lle 8,3C jne .
"Pari astetta" nousu on jos ilmavirta on n 420 l/s.

:)

Lue lisää

Tuossa kaavassa ei ole laisinkaa otettu huomioon ulkolämpötilaa. Fatka on että pakkaskeleillä lämmtys vaati enemmän energiaa kuin lämpimälllä. Siispä -10 pakkaseklissä 1kw etuvastuksen antama nousu on korkeintaan 2 astetta, jos ilmavirran nopeus on 50- 70 l/s.

Tuolla kaavalla meidän jälkilämmitysvastus nostaisi kennonjälkeisen 15 asteisen ilman 31 asteiseksi, joka olisi hienoa ja toivottavaa, mutta käytännössä vastus nostaa vain 2 astetta.

R_oi kirjoitti:

Faktaa jälleen kehiin:

1kW nostaa ilman lämpötilla

dt = P/(V*Roo*C) , jossa

P= teho (W),
V= ilmavirta (l/s)
Roo = ilman tiheys n 1.2 kg/m3
C = ilman ominaislämpökapasiteetti, noin 1 kJ/(kg*K)

sijoittamalla arvot saadaan esim 50 l/s:lle 1kW patterilla nousuksi 16,7 C ja 100 l/s:lle 8,3C jne .
"Pari astetta" nousu on jos ilmavirta on n 420 l/s.

:)

Lue lisää

Koska sulla on painovoimatalo, on turha selitellä jotain aataminaikasta kirjallisuustietoa.

r43t4345 kirjoitti:

Tuossa kaavassa ei ole laisinkaa otettu huomioon ulkolämpötilaa. Fatka on että pakkaskeleillä lämmtys vaati enemmän energiaa kuin lämpimälllä. Siispä -10 pakkaseklissä 1kw etuvastuksen antama nousu on korkeintaan 2 astetta, jos ilmavirran nopeus on 50- 70 l/s.

Tuolla kaavalla meidän jälkilämmitysvastus nostaisi kennonjälkeisen 15 asteisen ilman 31 asteiseksi, joka olisi hienoa ja toivottavaa, mutta käytännössä vastus nostaa vain 2 astetta.

Lue lisää

Siis tuon painovoimanhörhön kaava ei ota huomioon putkiston lämpöhäviöitä. Kyllä meidänkin jäikilämitysvastustilassakin lämpö on 38 astetta, mutta koska ilma liikku vaihdilla ja ilmaa jaetaan moneen huoneeseen, tuloilmaventtilleissä vastuksella saatava nosto on parisen astetta max.

R_oi kirjoitti:

Faktaa jälleen kehiin:

1kW nostaa ilman lämpötilla

dt = P/(V*Roo*C) , jossa

P= teho (W),
V= ilmavirta (l/s)
Roo = ilman tiheys n 1.2 kg/m3
C = ilman ominaislämpökapasiteetti, noin 1 kJ/(kg*K)

sijoittamalla arvot saadaan esim 50 l/s:lle 1kW patterilla nousuksi 16,7 C ja 100 l/s:lle 8,3C jne .
"Pari astetta" nousu on jos ilmavirta on n 420 l/s.

:)

Lue lisää

Selitä sitten painovoimahönö, miksi etuvastus ei ole vakiona ivkoneissa vaan jälkilämmitysvastus.

r3425235 kirjoitti:

Selitä sitten painovoimahönö, miksi etuvastus ei ole vakiona ivkoneissa vaan jälkilämmitysvastus.

Mistähän tulee näitä typeryksiä, jotka asettavat fysiikan lait kyseenalaiseksi! Onnea valitsemallanne uralla!

Etuvastusta koskien paremman puutteessa siteeraan itseäni vuodelta 2006:
_________________
Sanoisin
ettei tuota taas voi nauramatta lukea.
Ensin tehdään laite, jolla otetaan lämpöä talteen. Tarkoituksella tehdään kuitenkin niin huono, että se tarvitsee jälkilämmityksen. Kun siitä tulikin vielä huonompi ts se lämmöntalteenotto ei toimikaan silloin kun sitä eniten tarvitaan, paikataan sitä myös etupuolelta. Muuten OK mutta se samalla leikkaa lto:n hyötysuhdetta.
Laitteessa on vielä kehittämisen varaa, voisi esim lämmittää sähköllä poistoilmaa ennen lto:ta.

Vasta sitten kun lämmitetään sähköllä myös jäteilmaa luultaasti tyhmimmätkin levysiirrinfanit heräävät.

Nyt siis esitetään, että tehtäisiin kaikki typeryydet samaan vaippaan: epäonnistunut siirrinvalinta, idioottimainen esilämmitys, ei huurteenestoa vaan alkeellinen sulatus ja kaiken kukkuraksi alimitoitetaan em. idioottimainen esilämmitys!!
___________________

Toivottavasti ylläoleva uppoa jopa teidänkin kaaliinne, jota tosin hieman epäilen.

R_oi kirjoitti:

Mistähän tulee näitä typeryksiä, jotka asettavat fysiikan lait kyseenalaiseksi! Onnea valitsemallanne uralla!

Etuvastusta koskien paremman puutteessa siteeraan itseäni vuodelta 2006:
_________________
Sanoisin
ettei tuota taas voi nauramatta lukea.
Ensin tehdään laite, jolla otetaan lämpöä talteen. Tarkoituksella tehdään kuitenkin niin huono, että se tarvitsee jälkilämmityksen. Kun siitä tulikin vielä huonompi ts se lämmöntalteenotto ei toimikaan silloin kun sitä eniten tarvitaan, paikataan sitä myös etupuolelta. Muuten OK mutta se samalla leikkaa lto:n hyötysuhdetta.
Laitteessa on vielä kehittämisen varaa, voisi esim lämmittää sähköllä poistoilmaa ennen lto:ta.

Vasta sitten kun lämmitetään sähköllä myös jäteilmaa luultaasti tyhmimmätkin levysiirrinfanit heräävät.

Nyt siis esitetään, että tehtäisiin kaikki typeryydet samaan vaippaan: epäonnistunut siirrinvalinta, idioottimainen esilämmitys, ei huurteenestoa vaan alkeellinen sulatus ja kaiken kukkuraksi alimitoitetaan em. idioottimainen esilämmitys!!
___________________

Toivottavasti ylläoleva uppoa jopa teidänkin kaaliinne, jota tosin hieman epäilen.

Lue lisää

> Mistähän tulee näitä typeryksiä, jotka asettavat fysiikan lait kyseenalaiseksi!

Tuota sinun kannattaa kysyä äiteeltäsi.

Nimittäin tiputit itsesikin juuri tähän samaan kastiin julistuksella, jossa kerroit ymmärtäväsi LTO:n energiatehokkuudesta yhtä vähän kuin sika hopealusikasta.

taukkikastiin mars kirjoitti:

> Mistähän tulee näitä typeryksiä, jotka asettavat fysiikan lait kyseenalaiseksi!

Tuota sinun kannattaa kysyä äiteeltäsi.

Nimittäin tiputit itsesikin juuri tähän samaan kastiin julistuksella, jossa kerroit ymmärtäväsi LTO:n energiatehokkuudesta yhtä vähän kuin sika hopealusikasta.

Lue lisää

:)

R_oi kirjoitti:

Mistähän tulee näitä typeryksiä, jotka asettavat fysiikan lait kyseenalaiseksi! Onnea valitsemallanne uralla!

Etuvastusta koskien paremman puutteessa siteeraan itseäni vuodelta 2006:
_________________
Sanoisin
ettei tuota taas voi nauramatta lukea.
Ensin tehdään laite, jolla otetaan lämpöä talteen. Tarkoituksella tehdään kuitenkin niin huono, että se tarvitsee jälkilämmityksen. Kun siitä tulikin vielä huonompi ts se lämmöntalteenotto ei toimikaan silloin kun sitä eniten tarvitaan, paikataan sitä myös etupuolelta. Muuten OK mutta se samalla leikkaa lto:n hyötysuhdetta.
Laitteessa on vielä kehittämisen varaa, voisi esim lämmittää sähköllä poistoilmaa ennen lto:ta.

Vasta sitten kun lämmitetään sähköllä myös jäteilmaa luultaasti tyhmimmätkin levysiirrinfanit heräävät.

Nyt siis esitetään, että tehtäisiin kaikki typeryydet samaan vaippaan: epäonnistunut siirrinvalinta, idioottimainen esilämmitys, ei huurteenestoa vaan alkeellinen sulatus ja kaiken kukkuraksi alimitoitetaan em. idioottimainen esilämmitys!!
___________________

Toivottavasti ylläoleva uppoa jopa teidänkin kaaliinne, jota tosin hieman epäilen.

Lue lisää

Pelle, vastaa nyt suoraan ja lyhyesti miksi ei ole etuvastusta vaan on jälkilämmitysvastus vakiona.

Kaavasi perusteella 16 astetta ulkoilman lämpötilan nosto 1kw vastuksella on jo nobelin arvoinen suoritus. Onko nobelin palkinto jo takanreunalla?

R_oi kirjoitti:

:)

Hyvä, että jaksaa omat typeryydet naurattaa.

Avataanpa niitä vähän muillekin

#1, hyvästä hyötysuhteesta ei ole hyötyä

Poistoilma 20, ulkoilma -30, vastakkain ristivirtasiirrin 50 % ja vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella. Molemmissa huurteenestotermostaatin asetus 5 °C.

Nyt tarkastellaan pelkästään jäteilman lämpötilaa, koska se YKSINÄÄN ratkaisee, paljonko ilmanvaihto haaskaa lämpöenergiaa.

Ristivirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -5 °C, lämpötilaan, mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Vastavirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -15 °C lämpötilaan mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Hätähousun johtopäätös: parempi LTO on hyödytön.

Mutta lauhemmalla säällä tilanne onkin toisenlainen. Ulkoilman lämpötilahan on suurimman osan ajasta nollan kieppeillä...

Ulkolämpötilan ollessa 0 °C ristivirta saa aikaiseksi 10 °C jäteilmaa ja vastavirta 6 °C jäteilmaa. Eli kovimpia pakkasia (mitä ei vuodessa montaa viikkoa ole) lukuunottamatta tehokkaampi siirrin tahkoaa enemmän säästöä.

#2 Esilämmitys tuhlaa energiaa.

Tuloilmavirta 50 l/s = 0,060 kg/s, poistoilmavirta 55 l/s = 0,066 kg/s. Loput 0,006 kg/s tulee vuotoina rakenteiden läpi.

Poistoilman lämpötila 20, ulkoilman lämpötila -20 °C.

a) huurteenesto tulopuhallinta pätkimällä

Huurteenestotermostaatti pitää jäteilman lämpötilan 5 asteessa, joten ilmanvaihdon lämmönhukka on ( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

b) huurteenesto esilämmityksellä, ristivirtasiirrin 50 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -10 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 30 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW. Hupsankeikkaa, ihan sama tulos kuin tuloilmapuhallinta pätkimällä, mutta parempi mukavuuden kannalta, kun ei revitä pakkasilmaa lattialistojen raoista yms.

c) huurteenesto esilämmityksellä, vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -1,4 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 21,4 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

Toki esilämmityksellä saa tuhlattua energiaa, jos esilämmitystermostaatin asetus on liian korkea. Esim. jos ristivirtasiirtimelle syötetään 0 °C ilmaa, vaikka -10 riittäsi, niin jäteilman lämpötila nousee 5 -> 10 °C ja lämmönhukka kasvaa 20 %.

=OLLKK# kirjoitti:

Pelle, vastaa nyt suoraan ja lyhyesti miksi ei ole etuvastusta vaan on jälkilämmitysvastus vakiona.

Kaavasi perusteella 16 astetta ulkoilman lämpötilan nosto 1kw vastuksella on jo nobelin arvoinen suoritus. Onko nobelin palkinto jo takanreunalla?

Lue lisää

Epäilyt siitä, ettei uppoa kaaliin, osuivat oikeaan vaikka vastaus lukee selvällä suomen kielellä yllä. Koska sitä ei ole onnistuttu ymmärtämään, otan sen tähän erikseen. Lue tarkasti:

..., paikataan sitä myös etupuolelta. Muuten OK mutta se samalla leikkaa lto:n hyötysuhdetta.

:)

itku pitkästä ilosta kirjoitti:

Hyvä, että jaksaa omat typeryydet naurattaa.

Avataanpa niitä vähän muillekin

#1, hyvästä hyötysuhteesta ei ole hyötyä

Poistoilma 20, ulkoilma -30, vastakkain ristivirtasiirrin 50 % ja vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella. Molemmissa huurteenestotermostaatin asetus 5 °C.

Nyt tarkastellaan pelkästään jäteilman lämpötilaa, koska se YKSINÄÄN ratkaisee, paljonko ilmanvaihto haaskaa lämpöenergiaa.

Ristivirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -5 °C, lämpötilaan, mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Vastavirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -15 °C lämpötilaan mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Hätähousun johtopäätös: parempi LTO on hyödytön.

Mutta lauhemmalla säällä tilanne onkin toisenlainen. Ulkoilman lämpötilahan on suurimman osan ajasta nollan kieppeillä...

Ulkolämpötilan ollessa 0 °C ristivirta saa aikaiseksi 10 °C jäteilmaa ja vastavirta 6 °C jäteilmaa. Eli kovimpia pakkasia (mitä ei vuodessa montaa viikkoa ole) lukuunottamatta tehokkaampi siirrin tahkoaa enemmän säästöä.

#2 Esilämmitys tuhlaa energiaa.

Tuloilmavirta 50 l/s = 0,060 kg/s, poistoilmavirta 55 l/s = 0,066 kg/s. Loput 0,006 kg/s tulee vuotoina rakenteiden läpi.

Poistoilman lämpötila 20, ulkoilman lämpötila -20 °C.

a) huurteenesto tulopuhallinta pätkimällä

Huurteenestotermostaatti pitää jäteilman lämpötilan 5 asteessa, joten ilmanvaihdon lämmönhukka on ( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

b) huurteenesto esilämmityksellä, ristivirtasiirrin 50 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -10 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 30 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW. Hupsankeikkaa, ihan sama tulos kuin tuloilmapuhallinta pätkimällä, mutta parempi mukavuuden kannalta, kun ei revitä pakkasilmaa lattialistojen raoista yms.

c) huurteenesto esilämmityksellä, vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -1,4 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 21,4 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

Toki esilämmityksellä saa tuhlattua energiaa, jos esilämmitystermostaatin asetus on liian korkea. Esim. jos ristivirtasiirtimelle syötetään 0 °C ilmaa, vaikka -10 riittäsi, niin jäteilman lämpötila nousee 5 -> 10 °C ja lämmönhukka kasvaa 20 %.

Lue lisää

Missä olenkaan vertaillut ristivirta- ja vastavirtakennoratkaisua keskenään? Molemmathan ovat niin huonoja, että on sama kumpi niistä on surkeampi. Mikä tahansa regeretatiivinen hakkaa nuo menne tullen.
Pätkimiskonemallit ovat kaikki täyttä pa:ta, joten vertailu siitä millä tavoin niiden vikoja korjataan eri levysiirrintapauksissa , ei ole vaivan arvoista.
:)

R_oi kirjoitti:

Missä olenkaan vertaillut ristivirta- ja vastavirtakennoratkaisua keskenään? Molemmathan ovat niin huonoja, että on sama kumpi niistä on surkeampi. Mikä tahansa regeretatiivinen hakkaa nuo menne tullen.
Pätkimiskonemallit ovat kaikki täyttä pa:ta, joten vertailu siitä millä tavoin niiden vikoja korjataan eri levysiirrintapauksissa , ei ole vaivan arvoista.
:)

Lue lisää

Entäs nuo möläytyksesi? Pystyykö kiekkouskis myöntämään virheensä vai jatkatko valheiden saarnaamista?

mies vai hiiri kirjoitti:

Entäs nuo möläytyksesi? Pystyykö kiekkouskis myöntämään virheensä vai jatkatko valheiden saarnaamista?

Täsmennä mitä tarkoitat? Mitkä virheet?

itku pitkästä ilosta kirjoitti:

Hyvä, että jaksaa omat typeryydet naurattaa.

Avataanpa niitä vähän muillekin

#1, hyvästä hyötysuhteesta ei ole hyötyä

Poistoilma 20, ulkoilma -30, vastakkain ristivirtasiirrin 50 % ja vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella. Molemmissa huurteenestotermostaatin asetus 5 °C.

Nyt tarkastellaan pelkästään jäteilman lämpötilaa, koska se YKSINÄÄN ratkaisee, paljonko ilmanvaihto haaskaa lämpöenergiaa.

Ristivirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -5 °C, lämpötilaan, mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Vastavirta-LTO saisi jäteilman jäähtymään -15 °C lämpötilaan mutta huurteenesto rajoittaa jäteilman lämpötilaksi min. 5 °C, joten LTO toimiikin -30 pakkasella ainoastaan 30 % hyötysuhteella.

Hätähousun johtopäätös: parempi LTO on hyödytön.

Mutta lauhemmalla säällä tilanne onkin toisenlainen. Ulkoilman lämpötilahan on suurimman osan ajasta nollan kieppeillä...

Ulkolämpötilan ollessa 0 °C ristivirta saa aikaiseksi 10 °C jäteilmaa ja vastavirta 6 °C jäteilmaa. Eli kovimpia pakkasia (mitä ei vuodessa montaa viikkoa ole) lukuunottamatta tehokkaampi siirrin tahkoaa enemmän säästöä.

#2 Esilämmitys tuhlaa energiaa.

Tuloilmavirta 50 l/s = 0,060 kg/s, poistoilmavirta 55 l/s = 0,066 kg/s. Loput 0,006 kg/s tulee vuotoina rakenteiden läpi.

Poistoilman lämpötila 20, ulkoilman lämpötila -20 °C.

a) huurteenesto tulopuhallinta pätkimällä

Huurteenestotermostaatti pitää jäteilman lämpötilan 5 asteessa, joten ilmanvaihdon lämmönhukka on ( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

b) huurteenesto esilämmityksellä, ristivirtasiirrin 50 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -10 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 30 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW. Hupsankeikkaa, ihan sama tulos kuin tuloilmapuhallinta pätkimällä, mutta parempi mukavuuden kannalta, kun ei revitä pakkasilmaa lattialistojen raoista yms.

c) huurteenesto esilämmityksellä, vastavirtasiirrin 70 % hyötysuhteella

Esilämmityspatteri lämmittää ulkoilman -20 -> -1,4 °C, joten LTO:n yli vaikuttaakin 40 °C sijaan 21,4 °C lämpötilaero. Poistoilma jäähtyy LTO:ssa nyt 15 °C ja jäteilman lämpötila on 5 °C. Lämmönhukka on
( 5-(-20))*0,066*1,0 = 1,65 kW.

Toki esilämmityksellä saa tuhlattua energiaa, jos esilämmitystermostaatin asetus on liian korkea. Esim. jos ristivirtasiirtimelle syötetään 0 °C ilmaa, vaikka -10 riittäsi, niin jäteilman lämpötila nousee 5 -> 10 °C ja lämmönhukka kasvaa 20 %.

Lue lisää

Yleisön pyynnöstä verrataan nyt sitten erilaisia lämmöntalteenottoratkaisuja:

Pelkästään poistoilmaa tarkastelemalla, kuten yllä on tehty, mennään täyttä vauhtia syvälle metsään.

Otetaan vertailukohdaksi levysiirtimelle regeneratiivinen, joka olisi niin huono hyötysuhteinen, että siinä poisto laskisi vain 20=> 0 C:en. Mitään tuloilman esilämmitystä eikä poistoilman rajoituksia tarvita. Jälkilämmitystarve olkoon 0=> 20 eli =20*0,6 =1200 W

50%:n levysiirrinkone Arvot yllä olevasta tekstistä.
esilämmitys -20 -> -10 °C =600 W
lto -10-> 5°C
jälkilämmitys 5- -> 20 °C =900 W
yhteensä 1500 W
(tämähän pätkii vielä tälläkin ulkoilman lämpötilalla, mutta olkoon ...)

70%:n vastavirtalevysiirrinkone. Arvot yllä olevasta tekstistä
esilämmitys -20 -> -1,4 °C = 1116 W
lto -1,4-> 13,6 °C
jälkilämmitys 13,6 -> 20 °C =384 W
yhteensä 1500 W
(Huomaa, että 70% siirrin ei ole yhtään parempi tässä kuin tässä tilanteessa kuin 50% siirrin)

Regeneratiivisen normaalikojeen lämmitystehon tarve todellisuudessa on tietenkin vain
jälkilämmitys 15- -> 20 °C =300 W

Noista arvoista nähdään, että pelkkä etulämmitys nostaa tehontarvetta 1200 -> 1500 W:in ja levysiirrin tässä suhteessa on regereratiiviseen nähden 1500/300= viisikertaisen huono..

R_oi kirjoitti:

Yleisön pyynnöstä verrataan nyt sitten erilaisia lämmöntalteenottoratkaisuja:

Pelkästään poistoilmaa tarkastelemalla, kuten yllä on tehty, mennään täyttä vauhtia syvälle metsään.

Otetaan vertailukohdaksi levysiirtimelle regeneratiivinen, joka olisi niin huono hyötysuhteinen, että siinä poisto laskisi vain 20=> 0 C:en. Mitään tuloilman esilämmitystä eikä poistoilman rajoituksia tarvita. Jälkilämmitystarve olkoon 0=> 20 eli =20*0,6 =1200 W

50%:n levysiirrinkone Arvot yllä olevasta tekstistä.
esilämmitys -20 -> -10 °C =600 W
lto -10-> 5°C
jälkilämmitys 5- -> 20 °C =900 W
yhteensä 1500 W
(tämähän pätkii vielä tälläkin ulkoilman lämpötilalla, mutta olkoon ...)

70%:n vastavirtalevysiirrinkone. Arvot yllä olevasta tekstistä
esilämmitys -20 -> -1,4 °C = 1116 W
lto -1,4-> 13,6 °C
jälkilämmitys 13,6 -> 20 °C =384 W
yhteensä 1500 W
(Huomaa, että 70% siirrin ei ole yhtään parempi tässä kuin tässä tilanteessa kuin 50% siirrin)

Regeneratiivisen normaalikojeen lämmitystehon tarve todellisuudessa on tietenkin vain
jälkilämmitys 15- -> 20 °C =300 W

Noista arvoista nähdään, että pelkkä etulämmitys nostaa tehontarvetta 1200 -> 1500 W:in ja levysiirrin tässä suhteessa on regereratiiviseen nähden 1500/300= viisikertaisen huono..

Lue lisää

> Pelkästään poistoilmaa tarkastelemalla, kuten yllä on tehty, mennään täyttä vauhtia syvälle metsään.

V_oi ressukkaa, joka ei ymmärrä, että ilmanvaihdon lämmönhukka = ilman massavirta * lämpökapasiteetti * (talosta poistuvan ilman lämpötila - taloon virtaavan ilman lämpötila).

Luonnollisesti talosta poistuvan ilman lämpötila = jäteilman lämpötila ja taloon virtaavan ilman lämpötila = ulkoilman lämpötila.

Kaikki talon sisällä oleva tekniikka on siis taserajan sisällä = ei tarvitse piitata siitä, mihin kohtaan ketjua lisälämpö syötetään. Merkitystä on vain sillä, paljonko koko talosta karkaa energiaa.

Jos R_eppana ei edes näin perusjuttuja tiedä, olisi parempi olla jakelematta vääriä neuvoja.

Mutta uskonlahkostahan näissä kiekkomiehissä kyse onkin ja siinä ei paljoa faktat paina, kun vastassa on Jumalallinen Totuus.

R_oi kirjoitti:

Täsmennä mitä tarkoitat? Mitkä virheet?

Virhe on siinä ,että hehkutat kiekkokoneita, jotka ovat kiellettyjä rakennusmääräyksissä. Ainoa laillinen ja oikea tapa hoitaa lto on kuutio. Kiertoilmalla iv koneen hyötysuhdetta voi nostaa huimasti ja jäätymispistettä voi laskea huomattavasti. Nyt esim. täällä on ulkona -20 pakkasta ja ei pätki ilto 440 ja ole jäässä, kiitos kiertoilman.

pyörällä päästään kirjoitti:

> Pelkästään poistoilmaa tarkastelemalla, kuten yllä on tehty, mennään täyttä vauhtia syvälle metsään.

V_oi ressukkaa, joka ei ymmärrä, että ilmanvaihdon lämmönhukka = ilman massavirta * lämpökapasiteetti * (talosta poistuvan ilman lämpötila - taloon virtaavan ilman lämpötila).

Luonnollisesti talosta poistuvan ilman lämpötila = jäteilman lämpötila ja taloon virtaavan ilman lämpötila = ulkoilman lämpötila.

Kaikki talon sisällä oleva tekniikka on siis taserajan sisällä = ei tarvitse piitata siitä, mihin kohtaan ketjua lisälämpö syötetään. Merkitystä on vain sillä, paljonko koko talosta karkaa energiaa.

Jos R_eppana ei edes näin perusjuttuja tiedä, olisi parempi olla jakelematta vääriä neuvoja.

Mutta uskonlahkostahan näissä kiekkomiehissä kyse onkin ja siinä ei paljoa faktat paina, kun vastassa on Jumalallinen Totuus.

Lue lisää

PIdäppä pelle luulosi ja surkuttele vain omasta puolestasi.
Jos tarkastellaan pelkkiä levysiirrinkoneiden jäteilmalämpötiloja, kuten olet tehnyt, kuljetaan silmät lapuilla yrittäen ruokkia suurinta sutta mitä pientaloihin on tehty ja tehdään.

Et osoittanut kuitenkaan yhtään virhettä noissa laskelmissa. Olisi voinut odottaa tuon pettymyksen äänensävyllä lausutus luuseripurkauksen sijaan.
Et osoittanut siksi, että ne ovat oikein.

Karu tosiasia siis on: Tälläkin hetkellä , mittarissa -20, levysiirrinkojeet syövät lämmitysenergiaa NELJÄN-VIISINKERTAISEN määrän roottorikojeisiin nähden.

Onhan se ymmärrettävää että kun tuon tajuaa, alkaa kojevalinta harmittaa vietävästi ...

R_oi kirjoitti:

PIdäppä pelle luulosi ja surkuttele vain omasta puolestasi.
Jos tarkastellaan pelkkiä levysiirrinkoneiden jäteilmalämpötiloja, kuten olet tehnyt, kuljetaan silmät lapuilla yrittäen ruokkia suurinta sutta mitä pientaloihin on tehty ja tehdään.

Et osoittanut kuitenkaan yhtään virhettä noissa laskelmissa. Olisi voinut odottaa tuon pettymyksen äänensävyllä lausutus luuseripurkauksen sijaan.
Et osoittanut siksi, että ne ovat oikein.

Karu tosiasia siis on: Tälläkin hetkellä , mittarissa -20, levysiirrinkojeet syövät lämmitysenergiaa NELJÄN-VIISINKERTAISEN määrän roottorikojeisiin nähden.

Onhan se ymmärrettävää että kun tuon tajuaa, alkaa kojevalinta harmittaa vietävästi ...

Lue lisää

"Karu tosiasia siis on: Tälläkin hetkellä , mittarissa -20, levysiirrinkojeet syövät lämmitysenergiaa NELJÄN-VIISINKERTAISEN määrän roottorikojeisiin nähden."

Päin vastoin, roottoikoneissa pyörii kolme sähkömoottoria, kun taas kuutiokoneissa kaksi. LTO hytösuhteet ovat aivan samat vaikka vanhalla ilto 440:lla (kiertoilmalla) ja uudella enerventrimpulalla, kummatkin käyttävät kiertoilmaa.

cdddee33 kirjoitti:

"Karu tosiasia siis on: Tälläkin hetkellä , mittarissa -20, levysiirrinkojeet syövät lämmitysenergiaa NELJÄN-VIISINKERTAISEN määrän roottorikojeisiin nähden."

Päin vastoin, roottoikoneissa pyörii kolme sähkömoottoria, kun taas kuutiokoneissa kaksi. LTO hytösuhteet ovat aivan samat vaikka vanhalla ilto 440:lla (kiertoilmalla) ja uudella enerventrimpulalla, kummatkin käyttävät kiertoilmaa.

Lue lisää

Toinen pelle aukomassa asiattomuuksia!
Levysiirrinkoje risti tai vastavirta, jossa jäteilmaa pidetään älyttömän korkealla tasolla tarvitsee yllä olevan mukaisesti 1500 W lisälämpöä. Vastaavasti roottorikoje tarvitsee 300W. Siinä ei 8W pyörittäjämoottori paljon paina.

y34737 kirjoitti:

Virhe on siinä ,että hehkutat kiekkokoneita, jotka ovat kiellettyjä rakennusmääräyksissä. Ainoa laillinen ja oikea tapa hoitaa lto on kuutio. Kiertoilmalla iv koneen hyötysuhdetta voi nostaa huimasti ja jäätymispistettä voi laskea huomattavasti. Nyt esim. täällä on ulkona -20 pakkasta ja ei pätki ilto 440 ja ole jäässä, kiitos kiertoilman.

Lue lisää

Älä puhu paskaa

R_oi kirjoitti:

PIdäppä pelle luulosi ja surkuttele vain omasta puolestasi.
Jos tarkastellaan pelkkiä levysiirrinkoneiden jäteilmalämpötiloja, kuten olet tehnyt, kuljetaan silmät lapuilla yrittäen ruokkia suurinta sutta mitä pientaloihin on tehty ja tehdään.

Et osoittanut kuitenkaan yhtään virhettä noissa laskelmissa. Olisi voinut odottaa tuon pettymyksen äänensävyllä lausutus luuseripurkauksen sijaan.
Et osoittanut siksi, että ne ovat oikein.

Karu tosiasia siis on: Tälläkin hetkellä , mittarissa -20, levysiirrinkojeet syövät lämmitysenergiaa NELJÄN-VIISINKERTAISEN määrän roottorikojeisiin nähden.

Onhan se ymmärrettävää että kun tuon tajuaa, alkaa kojevalinta harmittaa vietävästi ...

Lue lisää

> Jos tarkastellaan pelkkiä levysiirrinkoneiden jäteilmalämpötiloja, kuten olet tehnyt, kuljetaan silmät lapuilla yrittäen ruokkia suurinta sutta mitä pientaloihin on tehty ja tehdään.

Piirretään talon ympärille taserasa. Sisään menee x kg/s ilmaa (tuloilma koneen kautta vuotoilma rakenteiden läpi) lämpötilassa y astetta.

Ulos tulee x kg/s ilmaa (jäteilma) lämpötilassa z astetta.

Vain ja ainoastaan x, y ja z määräävät, kuinka paljon ilmanvaihdon mukana talosta karkaa lämpöenergiaa.

Mutta eihän kiekkoUSKOVAINEN voi tätä myöntää, vaan rupeaa vanha levy/kiekko taas pyörimään - länkytetään ylivertaisesta tuloilman lämpötilahyötysuhteesta / pienestä jälkilämmitystarpeesta .... jotka saa molemmat kaunisteltua mm. säätämällä tuloilmavirran paljon poistoa pienemmäksi.

Häpeäisit edes, pelle. Mutta turhahan se on uskikselle järkeä puhua.

R_oisto hus pois kirjoitti:

> Jos tarkastellaan pelkkiä levysiirrinkoneiden jäteilmalämpötiloja, kuten olet tehnyt, kuljetaan silmät lapuilla yrittäen ruokkia suurinta sutta mitä pientaloihin on tehty ja tehdään.

Piirretään talon ympärille taserasa. Sisään menee x kg/s ilmaa (tuloilma koneen kautta vuotoilma rakenteiden läpi) lämpötilassa y astetta.

Ulos tulee x kg/s ilmaa (jäteilma) lämpötilassa z astetta.

Vain ja ainoastaan x, y ja z määräävät, kuinka paljon ilmanvaihdon mukana talosta karkaa lämpöenergiaa.

Mutta eihän kiekkoUSKOVAINEN voi tätä myöntää, vaan rupeaa vanha levy/kiekko taas pyörimään - länkytetään ylivertaisesta tuloilman lämpötilahyötysuhteesta / pienestä jälkilämmitystarpeesta .... jotka saa molemmat kaunisteltua mm. säätämällä tuloilmavirran paljon poistoa pienemmäksi.

Häpeäisit edes, pelle. Mutta turhahan se on uskikselle järkeä puhua.

Lue lisää

Kyllä tämä energiataseasia on täysin hallinnassa.
Kuutionhakkaajille totuus on katkeraa nieltävää.

Kiertoilmaputki kannatta laittaa ennemmin, niin riittää pienempi etuvastuskin jos se pelkkä kiertoilma ei -20 seuduilla riitä.

Painvoimasessa asuvan kannattaisi olla aivan hiljaa, koska ei mitää ivkoneista tiedä ja ymmärä. Pelkkiä tyhjän päällä olevia kaavoja esittää se.

Jos osaat antaa vain vääriä neuvoja, olisi parempi, ettet antaisi ollenkaan.

Ei auta sisäkierron lisääminen.Itse poistin koko sisäkierron aivan turhana kapistuksena.Aivan turhaa kierrättää ilmaa edestakaisin.
Jäätymisenestotermostaattia säätämällä löytyy optimaalinen säätö.Oma kuutio-ilto käy minuutin ja on pysähdyksissä minuutin.Pakkasta -32 astetta.Mutta jos tälläisellä pakkasella saunoo,niin satavarmasti kenno on jäässä kahden tunnin päästä saunomisen päättymisestä.

Ilto Kuutio kirjoitti:

Ei auta sisäkierron lisääminen.Itse poistin koko sisäkierron aivan turhana kapistuksena.Aivan turhaa kierrättää ilmaa edestakaisin.
Jäätymisenestotermostaattia säätämällä löytyy optimaalinen säätö.Oma kuutio-ilto käy minuutin ja on pysähdyksissä minuutin.Pakkasta -32 astetta.Mutta jos tälläisellä pakkasella saunoo,niin satavarmasti kenno on jäässä kahden tunnin päästä saunomisen päättymisestä.

Lue lisää

Onpa täällä huuhaata. Kerrotaan, että pakkasella ilma vaatii enemmän tehoa lämmitykseen astetta kohti. Ei käytännön merkitystä. Aiotaan laittaa poistoilman lämmitys. Siitä ei seuraa kuin häviöitä, kun poistoilma lämmittää tuloilmaa alle 100 %:n hyötysuhteella. Aina kannattaa lämmittää suoraan sitä virtaa, jota halutaan lämpimäks.
Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta. Kertoisiko joku mikä osa tästä lämmityksestä menee hukkaan. Ei mikään.
Sitten juttua, miten onnettomia LTO-laitteet ovat. Jos osaatte laskea käytetyn sähkötehon verrattuna saatuun lämpötehoon itse laitteessa, niin ei lämpöpumpuissa päästä yhtä hyvään tulokseen,

Lämpötenikko kirjoitti:

Onpa täällä huuhaata. Kerrotaan, että pakkasella ilma vaatii enemmän tehoa lämmitykseen astetta kohti. Ei käytännön merkitystä. Aiotaan laittaa poistoilman lämmitys. Siitä ei seuraa kuin häviöitä, kun poistoilma lämmittää tuloilmaa alle 100 %:n hyötysuhteella. Aina kannattaa lämmittää suoraan sitä virtaa, jota halutaan lämpimäks.
Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta. Kertoisiko joku mikä osa tästä lämmityksestä menee hukkaan. Ei mikään.
Sitten juttua, miten onnettomia LTO-laitteet ovat. Jos osaatte laskea käytetyn sähkötehon verrattuna saatuun lämpötehoon itse laitteessa, niin ei lämpöpumpuissa päästä yhtä hyvään tulokseen,

Lue lisää

Hetken jo pelkäsin, että oikein lämpöteknikko alkaa puuttuua asioihin joista ei ymmärrä mitään, mutta onneksi se olikin vain tenikko, mitä se sitten tarkoittaneekin. Väitteistä päätellen ei ole kyse panovirheestä ja/tai huuhaasta.

Kysyt väittäen:
* Kertoisiko joku mikä osa tästä (esi-) lämmityksestä menee hukkaan. Ei mikään.

Vastaan:
* Laitappas vaikka roottorin eteen esilämmitys, niin ymmärtänet asian. 75% esilämmitysenergiastasi häipyy takaisin jäteilman mukana ns hevon kuuseen, joten vain 25% tulee hyödyksi sisään.

Ilto Kuutio kirjoitti:

Ei auta sisäkierron lisääminen.Itse poistin koko sisäkierron aivan turhana kapistuksena.Aivan turhaa kierrättää ilmaa edestakaisin.
Jäätymisenestotermostaattia säätämällä löytyy optimaalinen säätö.Oma kuutio-ilto käy minuutin ja on pysähdyksissä minuutin.Pakkasta -32 astetta.Mutta jos tälläisellä pakkasella saunoo,niin satavarmasti kenno on jäässä kahden tunnin päästä saunomisen päättymisestä.

Lue lisää

Meillä NILAN LÄMPÖPUMPPU ja eipähän jäädy kone koskaan. Nyt ulkona -26C ja kone pukkaa 28,3C , mutta Ilmalämpöpumputhan ei kuulu näihin ns.Levylämmönsiirtimiin joten ei niitä oikein voi sillä lailla laittaa samalle viivalle.

Lämpötenikko kirjoitti:

Onpa täällä huuhaata. Kerrotaan, että pakkasella ilma vaatii enemmän tehoa lämmitykseen astetta kohti. Ei käytännön merkitystä. Aiotaan laittaa poistoilman lämmitys. Siitä ei seuraa kuin häviöitä, kun poistoilma lämmittää tuloilmaa alle 100 %:n hyötysuhteella. Aina kannattaa lämmittää suoraan sitä virtaa, jota halutaan lämpimäks.
Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta. Kertoisiko joku mikä osa tästä lämmityksestä menee hukkaan. Ei mikään.
Sitten juttua, miten onnettomia LTO-laitteet ovat. Jos osaatte laskea käytetyn sähkötehon verrattuna saatuun lämpötehoon itse laitteessa, niin ei lämpöpumpuissa päästä yhtä hyvään tulokseen,

Lue lisää

"Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta."

Näin minäkin sen ajattelisin, mutta jos valmistaja sanoo toista, niin uskonko ennemmin valmistajaa vai Suomi24 kirjoittajaa? Vai johtuuko valmistajan ohje vain siitä, ettei heillä ole sellaista tarjota?

Laittakaas linkkiä sopivaan lämmittimeen.

Iltoilto kirjoitti:

"Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta."

Näin minäkin sen ajattelisin, mutta jos valmistaja sanoo toista, niin uskonko ennemmin valmistajaa vai Suomi24 kirjoittajaa? Vai johtuuko valmistajan ohje vain siitä, ettei heillä ole sellaista tarjota?

Laittakaas linkkiä sopivaan lämmittimeen.

Lue lisää

http://www.vallox.com/vallox-tuloilmalammittimet

> Laitten valmistajan (Ilto) mukaan ulkoilmakanavaan ei saa laittaa esilämmitystä.

Kumpaa uskomme, suoli24 experttiä vaiko Ilmavaiva 100:n käyttöohjetta, jossa kerrotaan, että koneeseen saa lisävarusteena MUH 1000 esilämmittimen ulkoilmakanavaan.

Tässä tapauksessa esilämmitintä ohjaava termostaatti asennetaan poistoilmapuolelle, LTO:n jälkeen ja sen asetusarvoksi pitäisi laittaa jotain 5 ja 10 °C väliltä, jotta esilämmitys käynnistyy ennen LTO:n sulatusta (joka tapahtuu pysäyttämällä tuloilmapuhallin).

> Kuutiokoneista keskusteleminen on vähän samanlaista kuin ohjelmistotoimittajien kanssa keskusteleminen. Vaikka kuinka yrität todistaa, että lopputulos on käyttäjän kannalta päin v1ttua, niin vastapuoli pystyy ainakin itselleen todistamaan, että järjestelmä toimii aivan oikein.

Ahh, menit kuitenkin paljastamaan todellisen karvasi. Kukas muu se siellä taas väärää tietoa jakeleekaan kuin kiekkouskis.
Hassu juttu, että Ilmavaiva 100 esitteessä mainitaan lisävarusteena saatava MUH 1000 esilämmitin.

Ilto Kuutio kirjoitti:

Ei auta sisäkierron lisääminen.Itse poistin koko sisäkierron aivan turhana kapistuksena.Aivan turhaa kierrättää ilmaa edestakaisin.
Jäätymisenestotermostaattia säätämällä löytyy optimaalinen säätö.Oma kuutio-ilto käy minuutin ja on pysähdyksissä minuutin.Pakkasta -32 astetta.Mutta jos tälläisellä pakkasella saunoo,niin satavarmasti kenno on jäässä kahden tunnin päästä saunomisen päättymisestä.

Lue lisää

Tuskin poistit kiertoilmaputkea, sen hyöty on lyömätön ilmojen kylmetessä ja ollessa poakkasen puolella.

Taitaa taas olla enervent myyntimiehen kirjoitus. Kas kun ei kirjoittanut, että poisti koko kiertoilmakiekon enerventistä.

jouko8657 kirjoitti:

Meillä NILAN LÄMPÖPUMPPU ja eipähän jäädy kone koskaan. Nyt ulkona -26C ja kone pukkaa 28,3C , mutta Ilmalämpöpumputhan ei kuulu näihin ns.Levylämmönsiirtimiin joten ei niitä oikein voi sillä lailla laittaa samalle viivalle.

Lue lisää

Ilppihän levittää pölyjä, joten ei todellakaan kannata laittaa samalle viivalle ivkoneiden kanssa. Saisi minäkin ilto 440:sta vaikka minkälämpöistä tuloilmaa tykittämällä kuumaa ilmaa vaikka sähköpuhaltimella kiertoilmaputkeen.

kiekkoon uskomme kirjoitti:

> Laitten valmistajan (Ilto) mukaan ulkoilmakanavaan ei saa laittaa esilämmitystä.

Kumpaa uskomme, suoli24 experttiä vaiko Ilmavaiva 100:n käyttöohjetta, jossa kerrotaan, että koneeseen saa lisävarusteena MUH 1000 esilämmittimen ulkoilmakanavaan.

Tässä tapauksessa esilämmitintä ohjaava termostaatti asennetaan poistoilmapuolelle, LTO:n jälkeen ja sen asetusarvoksi pitäisi laittaa jotain 5 ja 10 °C väliltä, jotta esilämmitys käynnistyy ennen LTO:n sulatusta (joka tapahtuu pysäyttämällä tuloilmapuhallin).

> Kuutiokoneista keskusteleminen on vähän samanlaista kuin ohjelmistotoimittajien kanssa keskusteleminen. Vaikka kuinka yrität todistaa, että lopputulos on käyttäjän kannalta päin v1ttua, niin vastapuoli pystyy ainakin itselleen todistamaan, että järjestelmä toimii aivan oikein.

Ahh, menit kuitenkin paljastamaan todellisen karvasi. Kukas muu se siellä taas väärää tietoa jakeleekaan kuin kiekkouskis.
Hassu juttu, että Ilmavaiva 100 esitteessä mainitaan lisävarusteena saatava MUH 1000 esilämmitin.

Lue lisää

"Ahh, menit kuitenkin paljastamaan todellisen karvasi. Kukas muu se siellä taas väärää tietoa jakeleekaan kuin kiekkouskis.
Hassu juttu, että Ilmavaiva 100 esitteessä mainitaan lisävarusteena saatava MUH 1000 esilämmitin. "

Miten Ilmavan esite liittyy Iltoon?

Ilton manuaaleissakin kyllä mainitaan etuvastus. Mutta se on tehdasasenteinen lisävaruste, jota ei Ilton edustajan mukaan pysty asentamaan jälkikäteen.

Mutta kaippa sinne kanavaan voisi laittaa jonkun erillisen vastuksen. Aika hankalaksi vain menee, kun ennen sitä pitäisi varmasti jokin suodatuskin saada.

iltoilto kirjoitti:

"Ahh, menit kuitenkin paljastamaan todellisen karvasi. Kukas muu se siellä taas väärää tietoa jakeleekaan kuin kiekkouskis.
Hassu juttu, että Ilmavaiva 100 esitteessä mainitaan lisävarusteena saatava MUH 1000 esilämmitin. "

Miten Ilmavan esite liittyy Iltoon?

Ilton manuaaleissakin kyllä mainitaan etuvastus. Mutta se on tehdasasenteinen lisävaruste, jota ei Ilton edustajan mukaan pysty asentamaan jälkikäteen.

Mutta kaippa sinne kanavaan voisi laittaa jonkun erillisen vastuksen. Aika hankalaksi vain menee, kun ennen sitä pitäisi varmasti jokin suodatuskin saada.

Lue lisää

Pistä tämä on suodatin valmiina.

http://www.vallox.com/vallox-tuloilmalammittimet

kiekkouskis kirjoitti:

Pistä tämä on suodatin valmiina.

http://www.vallox.com/vallox-tuloilmalammittimet

Lue lisää

Missäköhän hintaluokassa tuollainen olisi asennettuna?

Vähän joutuu tutkimaan mistä sille löytyisi järkevä paikka.

Iltoilto kirjoitti:

Missäköhän hintaluokassa tuollainen olisi asennettuna?

Vähän joutuu tutkimaan mistä sille löytyisi järkevä paikka.

Kyllä enerventkauppais on nyt taas kädetön jos ei osaa kiertoilmavennttili käyttää ja sulkea eikä vastuspeltiboksia ulkoilmaputkeen asentaa.

Ilman etuvastusta ja kiertoilmalla meillä nyt tulee tuloilmaventtilleistä 20 asteista ilmaa. Jälkilämmitysvastus on päällä ja ulkona pakkasta -22, huonelämpö 20-21, ilto 440.

Iltoilto kirjoitti:

Missäköhän hintaluokassa tuollainen olisi asennettuna?

Vähän joutuu tutkimaan mistä sille löytyisi järkevä paikka.

Niin konehan on varmaan katonrajassa eli putket menee suoraan yläpohjan villoihin.
Hankalahan se on mutta sisätiloihin toi etulämmitin pitäis kuitenkin saada eli johonkin kohtaan kattoa 160mm reijät ja niiden välille etulämmitin.
Hinta täytyy selvittää jostain asennusliikkeestä.

f431246 kirjoitti:

Tuskin poistit kiertoilmaputkea, sen hyöty on lyömätön ilmojen kylmetessä ja ollessa poakkasen puolella.

Taitaa taas olla enervent myyntimiehen kirjoitus. Kas kun ei kirjoittanut, että poisti koko kiertoilmakiekon enerventistä.

Lue lisää

Kerro lisää lyömättömistä hyödyistä?
Iltossa sisäkierto ohittaa lto-kennon.Pakkasta -32 ja saunomisen jälkeen parin tunnin päästä kennosta oli puolet jäässä ja hiustenkuivaajalla sulatus.
Iltomies ei mainosta vaan kertoo omia kokemuksiaan omakotitalo asumisen riemuista.

ilto kuutio kirjoitti:

Kerro lisää lyömättömistä hyödyistä?
Iltossa sisäkierto ohittaa lto-kennon.Pakkasta -32 ja saunomisen jälkeen parin tunnin päästä kennosta oli puolet jäässä ja hiustenkuivaajalla sulatus.
Iltomies ei mainosta vaan kertoo omia kokemuksiaan omakotitalo asumisen riemuista.

Lue lisää

Ilto 440:ssa kiertoilma päätyy kennon alle ja lämmittää kennoa ja koko konetta, kuten myös jälkilämmitysvastus. Lämpöä tiivissä rautakotelossa on siis yllikyllin pitämään kenno sulana vaikak saunoisikin.

kiekkouskis kirjoitti:

Niin konehan on varmaan katonrajassa eli putket menee suoraan yläpohjan villoihin.
Hankalahan se on mutta sisätiloihin toi etulämmitin pitäis kuitenkin saada eli johonkin kohtaan kattoa 160mm reijät ja niiden välille etulämmitin.
Hinta täytyy selvittää jostain asennusliikkeestä.

Lue lisää

Meillä ivkone on vintillä ja ei ole ongelma laittaa 280 eur maksava vastuspurkki ulkoilmaputkeen. Ei vaan ole mitään järkeä, koska kiertoilma lämmitää ivkonetta aivan riittävästi.

Lämpötenikko kirjoitti:

Onpa täällä huuhaata. Kerrotaan, että pakkasella ilma vaatii enemmän tehoa lämmitykseen astetta kohti. Ei käytännön merkitystä. Aiotaan laittaa poistoilman lämmitys. Siitä ei seuraa kuin häviöitä, kun poistoilma lämmittää tuloilmaa alle 100 %:n hyötysuhteella. Aina kannattaa lämmittää suoraan sitä virtaa, jota halutaan lämpimäks.
Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C. Miten sen voi kieltää? Eihän LTO-laite tiedä, tuleeko se suoraan ulkoilmasta. Kertoisiko joku mikä osa tästä lämmityksestä menee hukkaan. Ei mikään.
Sitten juttua, miten onnettomia LTO-laitteet ovat. Jos osaatte laskea käytetyn sähkötehon verrattuna saatuun lämpötehoon itse laitteessa, niin ei lämpöpumpuissa päästä yhtä hyvään tulokseen,

Lue lisää

> Ainoa ratkaisu on, että on tuloilman esilämmitys termostaatilla, kuten uusimmissa laitteissa on. Sen voi myös ostaa erillisenä. Säätö esim. 5 °C.

Oikea säätö riippuu termostaatin paikasta ynnä LTO:n jäätymisherkkyydestä. Ei kennolle tulevan tulo/ulkoilman tarvitse edes olla plussan puolella, riittää kun ei mene jäteilma liian kylmäksi.

Ristivirta-LTO:lla varustetut laitteet rupeavat sulattelemaan LTO:ta, kun jäteilman lämpötila painuu 5 °C tienoille (jolloin osa kennosta on jo pakkasen puolella). Mikä tulee eteen vasta ulkolämpötilan ollessa -10 °C kieppeillä.

Tällöin sulatustarpeen saa poistettua esilämmittämällä tulo/ulkoilman esim. -7 °C lämpötilaan.

Vastavirta-LTO jäätyy herkemmin, joten termostaatti täytyy asettaa ylemmäksi, nollan kieppeille. Toisaalta parempi hyötysuhde vetää jäteilman lämpötilan silti yhtä kylmäksi kuin ristivirtasiirrin -7 °C esilämmitetyllä ilmalla. Kovalla pakkasella molemmat ottavat yhtä paljon/vähän lämpöä talteen, mutta lauhalla säällä vastavirta on parempi. Ei kannata unohtaa sitä, että -5... 10 kelejä on PALJON enemmän kuin paukkupakkasia.

Toinen, esim. Ilmavaiva 100 käyttöohjeessa esitetty tapa, on sijoittaa termostaatti poistoilmapuolelle, LTO:n jälkeen. Tällöin esilämmityksen termostaatti ja LTO:n sulatusta ohjaava termostaatti pitää porrastaa sopivasti (ottaen huomioon myös mek. termostaateille ominaisen suuripiirteisyyden & hystereesin eli 3 °C eron kytkentä- ja katkaisulämpötilan välillä) niin, että esilämmitys käynnistyy varmasti ennen sulatusta. Esim. esilämmityksen käynnistys, kun jäteilman lämpötila on 7 °C ja sulatuksen käynnistys 3 asteessa.

Esilämmittimessä pitää myös olla ylilämpösuoja ... ettei toimintasavut karkaa tuloilmapuhaltimen pysähtyessä syystä tai toisesta.

Näköjään Valloxin kanavalämmittimien termostaatteja ei saa säädettyä pakkasen puolelle. Tällöin oikea tapa olisi nimenomaan

- Vallox 1000 sis. rak. termostaatti toimii lämpötilanrajoittimena/ylilämpenemissuojana
- esilämmityksen ohjaus erillisellä kanavatermostaatilla (esim. Vallox 0-40) jäteilmakanavasta/LTO:n jälkeen

Ohjaus poistoilmapuolelta on siinäkin mielessä parempi, että se huomioi myös poistoilman lämmönvaihtelut kosteuden lauhtumisesta saatavan lämmön (esilämmitystarve pienenee, jos käytössä on ylimääräistä lämpöä vaikkapa saunomisen seurauksena), mitä tuloilmapuolelta tapahtuva ohjaus ei tee.

Kiertoilma ulkoilmaputkeen tai kennon alle yhdistettynä lämmittää ilmaiseksi kennoa ja tuloilmaa.