Kuka on sortanut ketä?

Minusta päinvastoin on puhuttu paljon naisten vuosituhantisesta sorrosta. Syyllisyyden taakkaa on siinä määrin kuin vanhoja asenteita ja sortoa ylläpidetään edelleen. Sama koskee ruotsinmielisyyttä.

pakko kaatuu kirjoitti:

Minusta päinvastoin on puhuttu paljon naisten vuosituhantisesta sorrosta. Syyllisyyden taakkaa on siinä määrin kuin vanhoja asenteita ja sortoa ylläpidetään edelleen. Sama koskee ruotsinmielisyyttä.

Lue lisää

Kukaan palstan netti fennoista ei ole nöyrtynyt katumaan tai pyytämään anteeksi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukaan palstan netti fennoista ei ole nöyrtynyt katumaan tai pyytämään anteeksi.

Kyllä ne sortaneet miehet ovat naistenkin esivanhempia, voinemme siis kaikki pyytää anteeksi heidän puolestaan. Tosin oma toiminta sen puolesta, ettei sortoa enää ole, on mielestäni paras valinta.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukaan palstan netti fennoista ei ole nöyrtynyt katumaan tai pyytämään anteeksi.

Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi.
Tietenkään.

14 kirjoitti:

Sinun ei tarvitse pyytää anteeksi.
Tietenkään.

Jos jokin vääryys saadaan oikaistuksi, tietysti voin pyytää anteeksi.

pakko kaatuu kirjoitti:

Kyllä ne sortaneet miehet ovat naistenkin esivanhempia, voinemme siis kaikki pyytää anteeksi heidän puolestaan. Tosin oma toiminta sen puolesta, ettei sortoa enää ole, on mielestäni paras valinta.

Lue lisää

Nyt vielä todistelemaan miten olet toiminut sen puolesta ettei sortoa enää olisi!

Tuossa ankdamin aloituksessa tulikin esille kuinka 1800-luvun kielitaistelussa oli kysymys myös yhteiskunnallisesta kiipeämisestä. Tavoitteet eivät suinkaan olleet aivan epäitsekkäitä.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Nyt vielä todistelemaan miten olet toiminut sen puolesta ettei sortoa enää olisi!

Tuossa ankdamin aloituksessa tulikin esille kuinka 1800-luvun kielitaistelussa oli kysymys myös yhteiskunnallisesta kiipeämisestä. Tavoitteet eivät suinkaan olleet aivan epäitsekkäitä.

Lue lisää

"1800-luvun kielitaistelussa oli kysymys myös yhteiskunnallisesta kiipeämisestä. Tavoitteet eivät suinkaan olleet aivan epäitsekkäitä."

Siis millä tavoin syrjityn suomenkielisen tavoite saada asema oman maansa yhteiskunnassa, tieteessä ja taiteessa oli jotenkin häpeällisen itsekäs?

pakko kaatuu kirjoitti:

"1800-luvun kielitaistelussa oli kysymys myös yhteiskunnallisesta kiipeämisestä. Tavoitteet eivät suinkaan olleet aivan epäitsekkäitä."

Siis millä tavoin syrjityn suomenkielisen tavoite saada asema oman maansa yhteiskunnassa, tieteessä ja taiteessa oli jotenkin häpeällisen itsekäs?

Lue lisää

Kukas tässä on mistään häpeästä puhunut? Kysymys oli siitä, että kielitaistelussa ei välttämättä ollut pääasia suomen kielen asian edistäminen, vaan oman sosiaalisen aseman edistäminen, mihin nähtiin mahdollisuus liittoutumisessa venäläisten kanssa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukas tässä on mistään häpeästä puhunut? Kysymys oli siitä, että kielitaistelussa ei välttämättä ollut pääasia suomen kielen asian edistäminen, vaan oman sosiaalisen aseman edistäminen, mihin nähtiin mahdollisuus liittoutumisessa venäläisten kanssa.

Lue lisää

Historia toistaa itseään.
Samaa itään päin suuntautuvaa kiipeämistendenssiähän on myös nykyään nähtävissä negafennojen venäjänmyönteisyydessä ja heidän usein toimiessa venäjänkielisen väestön oikeuksien puolesta puhujina. Tuskin kovin vilpittöminä mutta kuitenkin...

Ruotsi maana ja me ruotsinkielisethän edustamme länttä ja olemme olleet maamme portti länteen jos vuosisatojen ajan.

"Vastahakoiset fennomaanit

Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.

Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa. "

http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukas tässä on mistään häpeästä puhunut? Kysymys oli siitä, että kielitaistelussa ei välttämättä ollut pääasia suomen kielen asian edistäminen, vaan oman sosiaalisen aseman edistäminen, mihin nähtiin mahdollisuus liittoutumisessa venäläisten kanssa.

Lue lisää

Mitä on "oman aseman edistäminen" maassa, jossa omalla kielellä ei saanut edes käydä kouluja? Kyllä se on yhteinen etu.

Arvid Järnefeltin kirjassa "Vanhempieni romaani" kuvataan 1800-luvun puolivälin jälkeen suomalaiskoulujen perustamisia samaan aikaan kun Venäjän asettama kenraalikuvernööri piti oman ruotsinkielisen verkostonsa kanssa huolen, ettei fennomaaneja ollut maan senaatissa eli hallituksessa.

Isä Järnefelt (alkujaan ruotsinkielinen mutta suomenmielinen ja perheensä suomenkielistänyt) oli opiskellut nuorena Pietarissa ja tutustunut siellä merkittävää uraa Venäjällä tekevään Kreivi Heideniin, alkujaan hollantilainen mutta syntynyt Suomenlinnassa. Jo tuolloin 1850-luvulla olisi isä Järnefeltillä ollut mahdollisuus siirtyä etenemään Venäjällä ystävänsä suojeluksessa, mutta hän valitsi Suomen kehittämisen kotimaasta käsin.

Vanhemmat fennomaanit (isä Järnefelt, Koskinen ja Meurman) olivat varovaisia hallitukseen menon suhteen, mutta nuoret fennomaanit alkoivat sitä vaatia. Fennomaaneilla ei kuitenkaan ollut valtaa siellä, missä hallituksesta päätettiin eli tsaarin läheisten joukossa. Kun sitten syttyi Turkin sota 1870-luvun lopulla, Isä Järnefelt lähti sotaan vastaamaan kartoituksesta sota-alueella. Sotaa johti hänen vanha ystävänsä kreivi Heiden.

Vanha ystävyys uudistui - ja sodan jälkeen Suomen kenraalikuvernööriksi tuli Heiden. Hän oli kenraalikuvernöörinä 1881 - 1897, aina Bobrikovin tuloon asti. Fennomaanien asema muuttui oleellisesti, heitä ryhdyttiin nimeämään virkoihin ja kenraalikuvernööri omaksui Isä Järnefeltin fennomaanisen ystäväpiirin. Järnefelt aatelisena oli tottunut seurustelemaan tällä tasolla, mutta muut fennomaanit olivat kirjan mukaan maalaispappien ja opettajien tasolla seuraelämässä, eikä alku ollut helppoa. Yrjö Koskinenkin oli pelännyt ensimmäisiä juhlallisia tapaamisia kenraalikuvernöörin kanssa ja paennut linnan syrjäisimpiin huoneisiin, jottei olisi törmännyt vaikeisiin tilanteisiin.

Wikipediassa Heidenin hallintoaikaa kuvataan näin: "Heiden piti kielipolitiikkaa venäläistämisen tärkeimpänä välineenä. Ruotsin kieli sitoi Suomea henkisesti länteen, joten sen käyttöä oli pyrittävä vähentämään. Tähän tavoitteeseen hän pyrki tukemalla suomen kielen käyttöä valtionhallinnossa, yliopistossa ja armeijassa. Hän ei pitänyt suomen kieltä samanlaisena uhkana kuin ruotsin kieltä, sillä hänen näkemyksensä mukaan suomi oli kehittymätön kieli, ja jäisi joka tapauksessa vähitellen suuren kulttuurikieli venäjän jalkoihin. Fennomaanit eivät tienneet näistä Heidenin näkemyksistä, joten he ottivat kiitollisina vastaan kenraalikuvernööriltä tulevan arvokkaan tuen asialleen."

Kansallisbiografia kertoo taas: "Heiden kunnioitti Suomen lakeja ja erillisasemaa, koska keisari edellytti tätä. Hänen toimikautensa oli Suomelle pääosin hyvää aikaa. Siihen toi särön vuosien 1888 - 1891 kriisikausi, kun Venäjällä virinneet yhtenäistämispyrkimykset ja Suomessa voimistuneet maan erillisaseman vahvistamistavoitteet törmäsivät toisiinsa. Heiden oli tämän kriisikauden sovittelija, mutta konsensuksen palattua hänen tähtensä laski, ja toimikautensa päättyessä Heiden oli - syystä - katkeroitunut suomalaisten onnistuttua liiankin hyvin omien kantojensa toteuttamisessa."

Ikään kuin ei vieläkään tiedettäisi, olivatko fennomaanit hyväuskoisia hölmöjä vai ovelia pelureita, kenties molempia tai jotain ihan muuta.

Minusta on sangen mielenkiintoista, että isä Järnefelt, jolle tärkein elämäntehtävä oli se ensimmäisen aallon fennomania, siis suomenkielisen yläluokan luomiseen tähtäävä fennomania, oli elämänikäinen ystävä tämän Heidenin kanssa ja lähti jopa sotaan ehkä aavistellen, että näin hänen olisi mahdollista saada Suomeen suomen kielelle myönteinen kenraalikuvernööri entisten ruotsinmielisten sijaan.

Kun sitten isä Järnefelt kuoli, hän poistui ensimmäisenä suurista fennomaaneista 1896. Hyvä, ettei jäänyt näkemään, mitä sitten tapahtui, sanoivat perheenjäsenet jälkeenpäin.

Vanhojen fennomaanien tuntemaa maailmaa ei enää ollut. Yrjö Koskinen menetti suosionsa vastustamalla passiivista vastarintaa asevelvollisuuslakia vastaan peläten ehkä, että kielirajan yli yhdistävä hanke saisi taas ruotsinmieliset valtaan. Fennomaanien rivit olivat hajalla ja vanhat aatetoverit tuskin tervehtivät toisiaan. Venäjän kielen nostaminen ruotsin kielen tilalle hallinnon kieleksi oli alkanut. Kansallisuusaatteen sijaan nousivat kosmopoliittiset aatteet ja sosialismi. Mitään tällaista eivät vanhat fennomaanit olleet voineet kuvitellakaan, näin arveli poika Arvid.

Ankdam kirjoitti:

Historia toistaa itseään.
Samaa itään päin suuntautuvaa kiipeämistendenssiähän on myös nykyään nähtävissä negafennojen venäjänmyönteisyydessä ja heidän usein toimiessa venäjänkielisen väestön oikeuksien puolesta puhujina. Tuskin kovin vilpittöminä mutta kuitenkin...

Ruotsi maana ja me ruotsinkielisethän edustamme länttä ja olemme olleet maamme portti länteen jos vuosisatojen ajan.

"Vastahakoiset fennomaanit

Suomen osallistuminen maailmannäyttelyihin oli siis ruotsinkielisten liberaalien projekti. He halusivat nostaa Suomen talouselämän, ja koko Suomen, takapajulasta maailmankartalle. Heille oli tärkeintä korostaa Suomen autonomista asemaa Venäjän valtakunnassa. Vuosisadan loppua kohden sitä korostettiin niin, että Suomesta annettiin kuva lähes itsenäisenä kansakuntana.

Fennomaanit tulivat hieman vastahakoisesti perässä – "häntänä", niinkuin Yrjö-Koskinen asian ilmaisi Pariisin näyttelyn yhteydessä 1889. Erityisesti silloin fennomaanit olivat aktiivisia, kun nähtiin mahdollisuus esittää Suomen omaperäistä, omasta mielestään korkeatasoista ja luovaa, Euroopan kansoista eroavaa kulttuuria. Varsinkin sellaista suomalaista kulttuuria, joka oli olemassa ennen ruotsalaista aikaa. "

http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html

Lue lisää

Mitä tämä nyt oikein tarkoittaa? Teollisuuspiirit hakivat maailmannäyttelyistä myös taloudellsita hyötyä, ei se mitään hyväntekeväisyyttä ollut. Teollisuuspiirit taas olivat ruotsinkielisiä, sattuneesta syystä.

Voi kuule sinun heimosi syntilista ulottuu Rooman ja Jumalan ruoskan ajoille asti. Jumalan Ruoska oli ilmeisesti teorioittesi mukaan unkarilainen.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukas tässä on mistään häpeästä puhunut? Kysymys oli siitä, että kielitaistelussa ei välttämättä ollut pääasia suomen kielen asian edistäminen, vaan oman sosiaalisen aseman edistäminen, mihin nähtiin mahdollisuus liittoutumisessa venäläisten kanssa.

Lue lisää

No mitäs pahaa siinä on. Luulisi sinun sairaana sosiali darwinistina iloitsevan "aloitteellisista yksilöistä".

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Nyt vielä todistelemaan miten olet toiminut sen puolesta ettei sortoa enää olisi!

Tuossa ankdamin aloituksessa tulikin esille kuinka 1800-luvun kielitaistelussa oli kysymys myös yhteiskunnallisesta kiipeämisestä. Tavoitteet eivät suinkaan olleet aivan epäitsekkäitä.

Lue lisää

Sosialidarwinistina sinulla tuskin on mitään kiipeämistä vastaan.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Kukaan palstan netti fennoista ei ole nöyrtynyt katumaan tai pyytämään anteeksi.

Sinä tuskin olet koskaan nöyrtynyt mihinkään kurjan viheliäisen hyödyttömän elämäsi aikana.

Näköjään osui ja upposi nettifennoon, joka hätääntyi kirjoittamaan fokuksen c:llä vaikkei sellaista kirjainta suomessa ole.

ghjiopjkl kirjoitti:

Näköjään osui ja upposi nettifennoon, joka hätääntyi kirjoittamaan fokuksen c:llä vaikkei sellaista kirjainta suomessa ole.

Satuitko sinä huomaamaan tuossa avauksessani jonkinlaisia viittauksia pakkoruotsiin???

Ankdam kirjoitti:

Satuitko sinä huomaamaan tuossa avauksessani jonkinlaisia viittauksia pakkoruotsiin???

Satuitko sinä huiomaamaan, että tämä on kielipalsta?

Feminismille on aivan oma palstansa.

ghjiopjkl kirjoitti:

Näköjään osui ja upposi nettifennoon, joka hätääntyi kirjoittamaan fokuksen c:llä vaikkei sellaista kirjainta suomessa ole.

Näköjään osui ja upposi nettisvekoon, joka hätääntyi niin, että keskittyi yhden sanan kirjoitusmuotoon.

Muuten. Fokuksen voi aivan hyvin kirjottaa myös focus, koska kyseessä on ns. sivistyssana. Monet käyttävät c-muotoa suomenkielisissä teksteissään.

rwdghjlk kirjoitti:

Näköjään osui ja upposi nettisvekoon, joka hätääntyi niin, että keskittyi yhden sanan kirjoitusmuotoon.

Muuten. Fokuksen voi aivan hyvin kirjottaa myös focus, koska kyseessä on ns. sivistyssana. Monet käyttävät c-muotoa suomenkielisissä teksteissään.

Lue lisää

Muuten, fokus kirjoitetaan suomen kielessä fokus, ei focus vaikka se tuntuisi nettifennosta kuinks sivistyneeltä. Hätä ja paniikki iskivät nettifennoon. ei nöyrtynyt anteeksipyyntöön eikä katumaan.

Entä sinä? kirjoitti:

Satuitko sinä huiomaamaan, että tämä on kielipalsta?

Feminismille on aivan oma palstansa.

No enpä sattunut huomaamaan etkähän sinäkään sitä hjomannut vaan keksit itse. Tämä mikään kielipalsta ole. ainakaan s24 sääntöjen mukaan.

Entä sinä? kirjoitti:

Satuitko sinä huiomaamaan, että tämä on kielipalsta?

Feminismille on aivan oma palstansa.

No en ole sattunut huomaamaan. Missä niin sanotaan? Ettet nyt vain itse ole erehtynyt palstasta?

Täällä Suomi24:lla oli vuosia sitten "Kielipolitiikkaa"-niminen palsta mutta se on jo aikaa sitten rikosoikeudellisen vastuun pelossa lakkautettu sivuston ylläpitäjän toimesta. Edes Kielipolitiikkapalstan vanhat viestit eivät niiden sisällön enää ole julkisia.

Negafennomölymystö on rikollista sivuavalla vihakirjoittelullaan sulkenut monta muutakin palstaa.

Tämä on RKP:n nimikkopalsta ja tässä voit tutustua RKP:n puolueohjelmaan:
http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sfpohjelma1988

rwdghjlk kirjoitti:

Näköjään osui ja upposi nettisvekoon, joka hätääntyi niin, että keskittyi yhden sanan kirjoitusmuotoon.

Muuten. Fokuksen voi aivan hyvin kirjottaa myös focus, koska kyseessä on ns. sivistyssana. Monet käyttävät c-muotoa suomenkielisissä teksteissään.

Lue lisää

Nettisveko "ghjiopjkl" heittäytyi kielimestariksi ottamatta selvää, että suomen kielessä focus ja fokus ovat molemmat sallittuja: focus on sanana sitaattilainan, fokus erikoislainan muodossa. Nettisvekojen alalajin negasvekona (ankkamatamin keksimän negafenno-nimittelysanan vastinpari) et sitä osannut ottaa huomioon. Sellaisia ovat negasvekot.

Maistuuko nimittely sinulle?

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Nettisveko "ghjiopjkl" heittäytyi kielimestariksi ottamatta selvää, että suomen kielessä focus ja fokus ovat molemmat sallittuja: focus on sanana sitaattilainan, fokus erikoislainan muodossa. Nettisvekojen alalajin negasvekona (ankkamatamin keksimän negafenno-nimittelysanan vastinpari) et sitä osannut ottaa huomioon. Sellaisia ovat negasvekot.

Maistuuko nimittely sinulle?

Lue lisää

Sanan fokus kirjoittaminen c:llä näyttää hupsulta, mikä toki tuhannen nikin aarnoltille sopiikin. Hän voi focusoida vaikkapa Ford Focukseen!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

No enpä sattunut huomaamaan etkähän sinäkään sitä hjomannut vaan keksit itse. Tämä mikään kielipalsta ole. ainakaan s24 sääntöjen mukaan.

RKP:n palsta. Mikä muukaan tämä on, kun kielipalsta?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Sanan fokus kirjoittaminen c:llä näyttää hupsulta, mikä toki tuhannen nikin aarnoltille sopiikin. Hän voi focusoida vaikkapa Ford Focukseen!

Focus orkesteri on erittäin JEES.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Sanan fokus kirjoittaminen c:llä näyttää hupsulta, mikä toki tuhannen nikin aarnoltille sopiikin. Hän voi focusoida vaikkapa Ford Focukseen!

Nimittelymestari nettilapio näin: "Sanan fokus kirjoittaminen c:llä näyttää hupsulta"

Hupsulta tai ei, mutta sallittua se on. Vain sinunlaisesi nimittelymestari ja negasveko ilmeisesti sen kieltäisi.

Maistuuko molemminpuolinen nimittely edelleen sinulle?

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Nimittelymestari nettilapio näin: "Sanan fokus kirjoittaminen c:llä näyttää hupsulta"

Hupsulta tai ei, mutta sallittua se on. Vain sinunlaisesi nimittelymestari ja negasveko ilmeisesti sen kieltäisi.

Maistuuko molemminpuolinen nimittely edelleen sinulle?

Lue lisää

Tuhannen nicin nettuiuhicullahan niitä nimityksiä tietysti riittää! Siinä kuin niccejäkim.

14 kirjoitti:

Focus orkesteri on erittäin JEES.

Vieläkö Focus soittaa? Jos tarkoiti sitä hollantilaista porukkaa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tuhannen nicin nettuiuhicullahan niitä nimityksiä tietysti riittää! Siinä kuin niccejäkim.

Nimittely näyttää maistuvan sinulle edelleen.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Nimittely näyttää maistuvan sinulle edelleen.

parascin sanoja, mocoma nicceilijä ja nimittelijä!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

parascin sanoja, mocoma nicceilijä ja nimittelijä!

Totta, nimittely maistuu sinulle. Kerjäät vastanimittelyä.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Totta, nimittely maistuu sinulle. Kerjäät vastanimittelyä.

Tuhannen nicin nettinicitteli)ä tyccää nimitellä ihmisiä ja luulee ettgä muutkin haluavat tehdä niin. no ei tietenkään kukaan muu halua kuin tuhannen nicin aarnoltti!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Vieläkö Focus soittaa? Jos tarkoiti sitä hollantilaista porukkaa.

Näyttäisi jopa kiertävän vielä hieman: www.focustheband.com/index2.htm
varmaan ehditkin jo itsekin tarkistaa.
Spotifyssa huonosti tarjolla uudempaa musiikkia (eipä parin pakollsen biisin lisäksi vanhaakaan), mutta täytyneekin tilata jostain, kun kerran saivartelit bändin mieleeni... siitä kiitos.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tuhannen nicin nettinicitteli)ä tyccää nimitellä ihmisiä ja luulee ettgä muutkin haluavat tehdä niin. no ei tietenkään kukaan muu halua kuin tuhannen nicin aarnoltti!

"Tuhannen nicin nettinicitteli)ä tyccää nimitellä ihmisiä - - ."

Noin todistat itse nimittelyhalujesi jatkuvan.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Tuhannen nicin nettinicitteli)ä tyccää nimitellä ihmisiä - - ."

Noin todistat itse nimittelyhalujesi jatkuvan.

Näinhän se tuhannen nicin nettinimittelijän maailmassa menee: jos kirjoittaa marqiisin hur-rivihan lietsonnasta niin kerjää hur-rivihan lietsontaa ja jos kirjoittaa talousrikoksista niin kerjää talousrikoksia jne. Sitä tuhannen nicin nettihicu ei tietenkään osannut sanoa ketä olisin nimitellyt tai mustamaalannut, mutta siihenhän on saanut tottua.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Näinhän se tuhannen nicin nettinimittelijän maailmassa menee: jos kirjoittaa marqiisin hur-rivihan lietsonnasta niin kerjää hur-rivihan lietsontaa ja jos kirjoittaa talousrikoksista niin kerjää talousrikoksia jne. Sitä tuhannen nicin nettihicu ei tietenkään osannut sanoa ketä olisin nimitellyt tai mustamaalannut, mutta siihenhän on saanut tottua.

Lue lisää

On jo varmaa, että nimittelyhalusi jatkuu ja pidät siitä.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

On jo varmaa, että nimittelyhalusi jatkuu ja pidät siitä.

Ohan se varma ettei tuhannen nicin aarnoltti pysty vastaamaan huutoonsa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Ohan se varma ettei tuhannen nicin aarnoltti pysty vastaamaan huutoonsa.

Sinä: "- - tuhannen nicin aarnoltti - -"

Nimittelyhalusi on vain vahvistumaan päin.

Itse et ole huutoihisi vastannut vuosikausiin, kun olet käyttänyt VÄÄRISTELEVIÄ tietoja hurrivihan lietsonnasta ja siten siis kerjännyt hurrivihaa Frankin vandalismin ja Maaritin tavoin tämän lähteen todistuksen mukaan (http://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala). Lähteen sisällysluettelosta:
7 Frankin tekopyhyys, 8 Frankin jatkettu vandalismi ja silkka valehtelu, 11 Joko Frank tunnustaa?

Tämä riittäköön taas tällä erää.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Sinä: "- - tuhannen nicin aarnoltti - -"

Nimittelyhalusi on vain vahvistumaan päin.

Itse et ole huutoihisi vastannut vuosikausiin, kun olet käyttänyt VÄÄRISTELEVIÄ tietoja hurrivihan lietsonnasta ja siten siis kerjännyt hurrivihaa Frankin vandalismin ja Maaritin tavoin tämän lähteen todistuksen mukaan (http://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala). Lähteen sisällysluettelosta:
7 Frankin tekopyhyys, 8 Frankin jatkettu vandalismi ja silkka valehtelu, 11 Joko Frank tunnustaa?

Tämä riittäköön taas tällä erää.

Lue lisää

"Tämä riittäköön taas tällä erää. "


Jahah, tuhannen nicin aarnoltti heitteli taas tyhjiä syytöksiään ja ilmoitti sitten poistuvansa paikalta. No, mitäpä muutakaan tekisi kun ei huutoonsa pysty vastaamaan.

Asian laita nyt kuitenkin on se, että marqiisi on ihan omatoimisesti levitellyt internetiin ruotsinvastaisia tekstejään jo vuosikaudet ja jopa kehottanut muitakin lisäämään vauhtia hur-rivihan lietsontaan. Sitä en tiedä, miksi tuhannen nicin aarnoltti niin kovin haluaa marqiisin törkyilyä puolustaa. Kaipa lienee saman aatteen miehiä?

"Suomea puhuvien herätysliikkeet" - ehkä kannattaisi vähän enemmän tutustua kirkkohistoriaan ennekuin vetää ne tähän koska yhtä hyvin voisi sanoa ruotsia puhuvien herätysliikkeet koska liikkket olivat vahvasti kaksikieliset. Ensimmäinen "vapaa seurakunta" Suomen puolella sai alkunsa ruotsinkielisellä Ähtävällä jo 1739 pappi Abraham Achreniuksen johdolla. Myöhmemmin hän tuli Nousiaisiin. Pietistit toimivat joustavasti molemmilla kielillä. Hajottuaan evankeelinen haara toimi myös molemmilla kielillä Hedbergin johdolla. Rukoilevaisuus toimi sekin alkuun sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta luultavasti ruotsinkielisten johtohamojen puutteessa ruotsinkielisillä alueilla rukoilevaisuus sulautui sekä ruotsinkielisiin pietisteihin että laestaadiolaisuuteen, joka sekin toimi molemmilla kielillä. Ainut herätysjohtaja joka ei saanut vaikutteita ruotsinkielisillä alueilla voisi sanoa oli Ruotsalainen, mutta sen sijaan ensin ruotsinkielisille alueille tuli m.m. metodistit ja baptist. Ja sociologisesti näihin liikkeisiin liittyi ihmisiä samoista kansanluokista kielestä riippumatta. Eli ylemmistä luokista vähemmän, ja niistä ylemmistä luokista ei edes tiedetty paljon Pohjanmaalla ja Turun saaristossa tai Ahvenanmaalla. Huomaa myös ruotsinkielisellä puolella että niillä paikkakunnilla missä karttanokulttuuri oli vahvempi (esim itä Uudellamaalla) niin sielläkin herätysliikkeet saivat vahvemman jalansijan. Toisaalta myös herätykset vaikuttivat ylemmissä piireissä sellaisten vaikuutajien kuten P Nikolaijn, A Karamsinin sekä Wreden kautta.
Totta on että herätysliikkeet nostivat kansan itsekunnioitusta mutta kyllä se ihan samalla tavalla tapahtui ruotsinkielisellä puolella.

teolo kirjoitti:

"Suomea puhuvien herätysliikkeet" - ehkä kannattaisi vähän enemmän tutustua kirkkohistoriaan ennekuin vetää ne tähän koska yhtä hyvin voisi sanoa ruotsia puhuvien herätysliikkeet koska liikkket olivat vahvasti kaksikieliset. Ensimmäinen "vapaa seurakunta" Suomen puolella sai alkunsa ruotsinkielisellä Ähtävällä jo 1739 pappi Abraham Achreniuksen johdolla. Myöhmemmin hän tuli Nousiaisiin. Pietistit toimivat joustavasti molemmilla kielillä. Hajottuaan evankeelinen haara toimi myös molemmilla kielillä Hedbergin johdolla. Rukoilevaisuus toimi sekin alkuun sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta luultavasti ruotsinkielisten johtohamojen puutteessa ruotsinkielisillä alueilla rukoilevaisuus sulautui sekä ruotsinkielisiin pietisteihin että laestaadiolaisuuteen, joka sekin toimi molemmilla kielillä. Ainut herätysjohtaja joka ei saanut vaikutteita ruotsinkielisillä alueilla voisi sanoa oli Ruotsalainen, mutta sen sijaan ensin ruotsinkielisille alueille tuli m.m. metodistit ja baptist. Ja sociologisesti näihin liikkeisiin liittyi ihmisiä samoista kansanluokista kielestä riippumatta. Eli ylemmistä luokista vähemmän, ja niistä ylemmistä luokista ei edes tiedetty paljon Pohjanmaalla ja Turun saaristossa tai Ahvenanmaalla. Huomaa myös ruotsinkielisellä puolella että niillä paikkakunnilla missä karttanokulttuuri oli vahvempi (esim itä Uudellamaalla) niin sielläkin herätysliikkeet saivat vahvemman jalansijan. Toisaalta myös herätykset vaikuttivat ylemmissä piireissä sellaisten vaikuutajien kuten P Nikolaijn, A Karamsinin sekä Wreden kautta.
Totta on että herätysliikkeet nostivat kansan itsekunnioitusta mutta kyllä se ihan samalla tavalla tapahtui ruotsinkielisellä puolella.

Lue lisää

Toki. Mutta herätysliikkeet olivat valtava myllerrys nimeomaan rahvaan kannalta, sellaisen rahvaan, jonka omalla kielellä ei käyty juuri kouluja eikä julkaistu kirjallisuutta. Kyse oli valtavasta ajattelun ja asennoitumisen muutoksesta.

pakko kaatuu kirjoitti:

Toki. Mutta herätysliikkeet olivat valtava myllerrys nimeomaan rahvaan kannalta, sellaisen rahvaan, jonka omalla kielellä ei käyty juuri kouluja eikä julkaistu kirjallisuutta. Kyse oli valtavasta ajattelun ja asennoitumisen muutoksesta.

Lue lisää

Rahvas oli rahvasta noihin aikoihin kielestä riippumatta ja sitä ruotsinkielistä rahvasta oli siihen aikaan suhteessa huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Koulutus oli luokkakysymys ei kielikysymys eikä ruotsinkielisen rahvaan lapset käyneet koulua ja lukeneet kirjoja sen useammin kuin suomenkielisenkään rahvaan laspet!!! Koulut olivat säätyläisten lapsille, kansaa alettiin koulusivistää vasta 1800-luvun puolivälissä kun teollistuminen alkoi.

Yläluokka oli oma luokkansa ei sitä mikään kieli määritellyt, eikä varsinkaan ruotsin kieli!

"- Jopa oppineet alkoivat vaatia suomen kielen nostamista tieteen ja taiteen kieleksi. Alkoi taistelu suomen kielen nostamiseksi."

Nefe taas keksii uutta historiaa! Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen. Ei ole ollut olemassa mitään kansan taistelua suomen kielen nostamiseksi vaan ainoastaan fennomaanit (ruotsinkielisiä) vastaan vanhoilliset piirit (ruotsinkielisiä). Ei ole ollut mitään maan sisäistä luokkataistelua kielen johdosta vaan ainoastaan taitavien kansallismielisten suomalaisten politikointia Venäjän sortovaltaa vastaan.

Kielikiistoja toki on ollut mutta ne ovat huomattavasti myöhempää historiaa ja ovat liittyneet ääri-ilmiöiden herättämiin intohimoihin.

Ankdam kirjoitti:

Rahvas oli rahvasta noihin aikoihin kielestä riippumatta ja sitä ruotsinkielistä rahvasta oli siihen aikaan suhteessa huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Koulutus oli luokkakysymys ei kielikysymys eikä ruotsinkielisen rahvaan lapset käyneet koulua ja lukeneet kirjoja sen useammin kuin suomenkielisenkään rahvaan laspet!!! Koulut olivat säätyläisten lapsille, kansaa alettiin koulusivistää vasta 1800-luvun puolivälissä kun teollistuminen alkoi.

Yläluokka oli oma luokkansa ei sitä mikään kieli määritellyt, eikä varsinkaan ruotsin kieli!

Lue lisää

Herätysliikkeet koskettivat kaikkien ajatusmaailmaa 1700-luvulta alkaen, mutta suurin merkitys niillä oli rahvaalle. Ja aivan oleellinen merkitys suomenkieliselle rahvaalle, joka nyt pääsi ajattelemaan, kokemaan ja tekemään teologiaa. Syntyi vahvoja eettisiä velvoitteita. Rahvaasta nousi rahvaan opettajia juuri herätysliikkeen aikaansaaman vyöryn ansiosta. Ja tuo ajattelun vyöry kantoi seuraavat sata vuotta. Uskonpohdiskelut nostivat rahvaan ajattelevaksi rahvaaksi, joka pystyi ottamaan kantaa niin maallisissa kuin ikuisissa asioissa.

Ankdam kirjoitti:

Rahvas oli rahvasta noihin aikoihin kielestä riippumatta ja sitä ruotsinkielistä rahvasta oli siihen aikaan suhteessa huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Koulutus oli luokkakysymys ei kielikysymys eikä ruotsinkielisen rahvaan lapset käyneet koulua ja lukeneet kirjoja sen useammin kuin suomenkielisenkään rahvaan laspet!!! Koulut olivat säätyläisten lapsille, kansaa alettiin koulusivistää vasta 1800-luvun puolivälissä kun teollistuminen alkoi.

Yläluokka oli oma luokkansa ei sitä mikään kieli määritellyt, eikä varsinkaan ruotsin kieli!

Lue lisää

Yläluokka oli ruotsinkielistä, ei tästä mihinkään päästä. Muitakin kieliä toki moni puhui ja maalaispappiloissa opittiin myös suomea.

pakko kaatuu kirjoitti:

Yläluokka oli ruotsinkielistä, ei tästä mihinkään päästä. Muitakin kieliä toki moni puhui ja maalaispappiloissa opittiin myös suomea.

No sepä selittääkin nälänhädät, ainaisen takapajuisuuden ja selkäsaunat Venäjältä. Suomenkielisiä pappeja ja pikkuporvareita oli kyllä jo 1800-luvulla mutta älä anna tämän häiritä romanttisia fantasioitasi.

Ankdam kirjoitti:

"- Jopa oppineet alkoivat vaatia suomen kielen nostamista tieteen ja taiteen kieleksi. Alkoi taistelu suomen kielen nostamiseksi."

Nefe taas keksii uutta historiaa! Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen. Ei ole ollut olemassa mitään kansan taistelua suomen kielen nostamiseksi vaan ainoastaan fennomaanit (ruotsinkielisiä) vastaan vanhoilliset piirit (ruotsinkielisiä). Ei ole ollut mitään maan sisäistä luokkataistelua kielen johdosta vaan ainoastaan taitavien kansallismielisten suomalaisten politikointia Venäjän sortovaltaa vastaan.

Kielikiistoja toki on ollut mutta ne ovat huomattavasti myöhempää historiaa ja ovat liittyneet ääri-ilmiöiden herättämiin intohimoihin.

Lue lisää

Fennomania syntyi Euroopan muiden kansallismielesten virtausten mukana jotka jähtivät Ranskasta liikkeelle. Sinä se sitä historiaa keksit saadaksesi "heimosi" olemaan merkittävämpi ja parempi mitä se todellisuudessa on.

pakko kaatuu kirjoitti:

Herätysliikkeet koskettivat kaikkien ajatusmaailmaa 1700-luvulta alkaen, mutta suurin merkitys niillä oli rahvaalle. Ja aivan oleellinen merkitys suomenkieliselle rahvaalle, joka nyt pääsi ajattelemaan, kokemaan ja tekemään teologiaa. Syntyi vahvoja eettisiä velvoitteita. Rahvaasta nousi rahvaan opettajia juuri herätysliikkeen aikaansaaman vyöryn ansiosta. Ja tuo ajattelun vyöry kantoi seuraavat sata vuotta. Uskonpohdiskelut nostivat rahvaan ajattelevaksi rahvaaksi, joka pystyi ottamaan kantaa niin maallisissa kuin ikuisissa asioissa.

Lue lisää

Kirkko ja lahkot todella teki hyödyllistä työtä esim. syrjäkylissä. Sääli vaan että Pohjanmaalla jatkui tämä 1900-luvulla vielä ehkäisyvälineidenkin tultua.

Ankdam kirjoitti:

"- Jopa oppineet alkoivat vaatia suomen kielen nostamista tieteen ja taiteen kieleksi. Alkoi taistelu suomen kielen nostamiseksi."

Nefe taas keksii uutta historiaa! Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen. Ei ole ollut olemassa mitään kansan taistelua suomen kielen nostamiseksi vaan ainoastaan fennomaanit (ruotsinkielisiä) vastaan vanhoilliset piirit (ruotsinkielisiä). Ei ole ollut mitään maan sisäistä luokkataistelua kielen johdosta vaan ainoastaan taitavien kansallismielisten suomalaisten politikointia Venäjän sortovaltaa vastaan.

Kielikiistoja toki on ollut mutta ne ovat huomattavasti myöhempää historiaa ja ovat liittyneet ääri-ilmiöiden herättämiin intohimoihin.

Lue lisää

"Kieli ja ajattelu alkoivat kehittyä kansan syvissä riveissä.
- Jopa oppineet alkoivat vaatia suomen kielen nostamista tieteen ja taiteen kieleksi. Alkoi taistelu suomen kielen nostamiseksi."

Niinhän se oli, että ajattelu kehittyi "kansan syvissä riveissä" ja taisteluun suomen kielen nostamiseksi kävivät "oppineet", joista valtaosa puhui alkujaan muuta kuin suomea.

Esimerkiksi Järnefelteissä isä oli alkujaan ruotsinkielinen (tosin oppinut varhain suomea kuten äitinsäkin, joka oli maalaispappilan tyttäriä vaikka aatelista juurta), äiti Järnefelt oli venäjänkielinen, alkujaan baltiansaksalaisia, juuret myös Ranskassa. Krohnit tulivat Saksasta jne.

Railo suomenkielisen rahvaan ja ruotsinkielisten herrojen välille oli kyllä syntynyt jo varhain.

Et viitsisi kirjoittaa tuohon hurmahenkiseen sävyyn "Nefe taas keksii uutta historiaa!" Ja miksi nimittelet minua Nefeksi? Voinee olla kauniskin nimitys, mutta nimittelyä kuitenkin.

Ankdam kirjoitti:

Rahvas oli rahvasta noihin aikoihin kielestä riippumatta ja sitä ruotsinkielistä rahvasta oli siihen aikaan suhteessa huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Koulutus oli luokkakysymys ei kielikysymys eikä ruotsinkielisen rahvaan lapset käyneet koulua ja lukeneet kirjoja sen useammin kuin suomenkielisenkään rahvaan laspet!!! Koulut olivat säätyläisten lapsille, kansaa alettiin koulusivistää vasta 1800-luvun puolivälissä kun teollistuminen alkoi.

Yläluokka oli oma luokkansa ei sitä mikään kieli määritellyt, eikä varsinkaan ruotsin kieli!

Lue lisää

1800-luvun "sivistyneet" tiesi suunnilleen saman verran mitä nykypäivän lukiolainen. Onko tämä joku asia josta mielestäsi kannattaa olla ylpeä.

juuta ja jaata kirjoitti:

No sepä selittääkin nälänhädät, ainaisen takapajuisuuden ja selkäsaunat Venäjältä. Suomenkielisiä pappeja ja pikkuporvareita oli kyllä jo 1800-luvulla mutta älä anna tämän häiritä romanttisia fantasioitasi.

Lue lisää

Suomenkielisiä pappeja ja pikkuporvareita oli, oli jopa suomenkielisiä pikkuporvarinaisia (kuolleen puolison tai isänsä yrityksen jatkajia erivapauden turvin). Hiljakseen näissä asioissa kuitenkin oli edetty.

Ankdam kirjoitti:

"- Jopa oppineet alkoivat vaatia suomen kielen nostamista tieteen ja taiteen kieleksi. Alkoi taistelu suomen kielen nostamiseksi."

Nefe taas keksii uutta historiaa! Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen. Ei ole ollut olemassa mitään kansan taistelua suomen kielen nostamiseksi vaan ainoastaan fennomaanit (ruotsinkielisiä) vastaan vanhoilliset piirit (ruotsinkielisiä). Ei ole ollut mitään maan sisäistä luokkataistelua kielen johdosta vaan ainoastaan taitavien kansallismielisten suomalaisten politikointia Venäjän sortovaltaa vastaan.

Kielikiistoja toki on ollut mutta ne ovat huomattavasti myöhempää historiaa ja ovat liittyneet ääri-ilmiöiden herättämiin intohimoihin.

Lue lisää

"Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen."
Juuri näin, mutta ruotsinkielisiä olivat myös ne virkamiehet, jotka raivoisasti vastustivat suomen kielen aseman parantamista.
Mutta miten muuten asia olisi voinut ollakaan, kun suomen kielellä ei ollut aiemmin ollut mitään asemaa. Ainoa mahdollisuus vaikuttaa oli nostaa suomen asema ruotsin kielellä. Ruotsin kieli oli siinä työkalu, mutta nyt onneksi voimme nostaa suomen asemaa suomen kielellä.
Kiitos alkuperäisille fennomaaneille tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa Snellmanin ja kumppaneiden hieman kesken jäänyttä työtä. Pienen eliitin harjoittama enemmistöön kohdistuva sorto on vielä relevanttia 2010-luvulla. Siksi uusfennomaaneja tarvitaan - poistamaan pakkoruotsi, joka on viimeisiä jäänteitä ruotsin kielen ylivallasta Suomessa.

pakko kaatuu kirjoitti:

Suomenkielisiä pappeja ja pikkuporvareita oli, oli jopa suomenkielisiä pikkuporvarinaisia (kuolleen puolison tai isänsä yrityksen jatkajia erivapauden turvin). Hiljakseen näissä asioissa kuitenkin oli edetty.

Lue lisää

Niih nooh tiedä kannattaako tuota aikaa ihailla. Jauhojahan ne kauppasi ja teki käsityö hommia. Ei ollut viemäröintiä, suihkua tai juuri mitään. Käsittääkseni rouva Ankdamkin sisämmässään ihailee maalaiselämää. Siitä siis freudenthalistinen näkemys. Viis siitä että esim. "sivistyneet" ahvenanmaalaiset maalaiset olivat ensimmäisiä Suomessa jotka polttivat noitia roviolla. Suomalaisten maalaisten keskuudessa kaikkeen yliluonnolliseen suhtauduttiin nöyrästi ja kunnioittavasti. Jos joku teloitettiin noituudesta tai harha-opista oli aina paikalla ruotsinkielinen pappi.

Uusfennomaani kirjoitti:

"Fennomania syntyi nimenomaan sivistyneen luokan keskuudessa joka siis oli ruotsinkielinen."
Juuri näin, mutta ruotsinkielisiä olivat myös ne virkamiehet, jotka raivoisasti vastustivat suomen kielen aseman parantamista.
Mutta miten muuten asia olisi voinut ollakaan, kun suomen kielellä ei ollut aiemmin ollut mitään asemaa. Ainoa mahdollisuus vaikuttaa oli nostaa suomen asema ruotsin kielellä. Ruotsin kieli oli siinä työkalu, mutta nyt onneksi voimme nostaa suomen asemaa suomen kielellä.
Kiitos alkuperäisille fennomaaneille tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa Snellmanin ja kumppaneiden hieman kesken jäänyttä työtä. Pienen eliitin harjoittama enemmistöön kohdistuva sorto on vielä relevanttia 2010-luvulla. Siksi uusfennomaaneja tarvitaan - poistamaan pakkoruotsi, joka on viimeisiä jäänteitä ruotsin kielen ylivallasta Suomessa.

Lue lisää

"Juuri näin, mutta ruotsinkielisiä olivat myös ne virkamiehet, jotka raivoisasti vastustivat suomen kielen aseman parantamista."

Juuri niinhän minä totesin siis että suomen kielen asemaa ajoivat fennomaanit, eli kansallisromanttisen hurmosliikkeen edustajat ja vastassa olivat vanhoilliset taantumukselliset piirit.

Kyseessä ei ollut suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset ja vielä vähemmän Suomen kansa vastaan ruotsinkielinen yläluokka kuten tuossa ylempänä annetaan ymmärtää.

"Suomessa rahvas, jota tietysti sorrettiin, oli valtaosin suomenkielistä ja sortava yläluokka, juuristaan riippumatta, joko syntynyt tai vaihtanut kielensä ruotsiin."

Valtaosa ruotsinkielisitäkin kuului rahvaaseen. Keskimääri he olivat suomenkielisiä köyhempiä koska rannikko ja saaristo on karumpaa kuin sisämaa.

Noihin aikoihin kaikkialla oli lauokkayhteiskunnat, mutta suomalainen (ruotsalainen) versio luokkayhteiskunnasta oli paljon tasa-arvoisempi, kuin esimerkikisi Venäjällä. Ruotsissa kiellettiin orjuus jo 1300-luvulla. Venäjällä 1860-luvulla.

Länsimaiset ihanteet, jotka saivat alkunsa ranskalaisesta vallankumoksesta ja Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksesta, olivat sitä mihin autonomisessa Suomessa tähdättiin. Venäjän tsaari oli tietysti täysin eri mieltä ja siksi suomenkielinen kirjallisuus ja suomenkieliset lehdet kielleettiin jottei rahvas oppisi länsimaisuudesta liikaa. Siihen Suomen yläluokka tietysti vastasi pyrkimällä kaikin tavoin edistämään suomenkieltä ja suomenkielistä kolutusta.

Aleksanteri II lyhyeksi jäänyt valtakausi poisti suomenkielen sensuurin ja tsaari hyväksyi suunnitelmat nostaa suomenkieli toiseksi viralliseksi kieleksi. Hänen jälkeen tulleet tsaarit pyrki taas venäläistämään maamme. Siksi suomenkielen kehittäminen toimivaksi viralliseksi kieleksi kestu huomattavan pitkään.

Vuonna 1905-06 säätyyhteiskunta lakkautetiin ja naisille antiin äänioikeus, vaikka maamme vielä kuului hyvinkin takapajuiseen Venäjään.

Ei meillä todellakaan ole mitään syytä ylenkatsoa maamme ylälukoan ponnistuksia ja saavutuksia autonomian aikana. Ihan riippumatta mitä kieltä he puhuivat.

Eikös tämä ollut samainen äyräpää joka sittemmin tyypilliseen hammaslääkäritapaan järjesti kouluttamattomalle vaimolleen lääkärinoikeudet? Siis valelääkäri. Myöhemminhän eräs toinen tyypillisen itsekeskeinen ja vain omaa etuaan ajava hammaslääkärit yritti omahyväiseen hammaslääkärityyliin ajaa alas alan koulutusta Suomessa. Nyt vahingot on melkein saatu korjattua. Onneksi tämä kyseenalainen hahmo on sittemmin eläköidyttyään terveenä ja työkykyisenä viiskymppisenä keskittynyt marqiisintoimeensa, jossa ei tietenkään saada mitään aikaan. Eli oikein sopiva homma hänelle.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Eikös tämä ollut samainen äyräpää joka sittemmin tyypilliseen hammaslääkäritapaan järjesti kouluttamattomalle vaimolleen lääkärinoikeudet? Siis valelääkäri. Myöhemminhän eräs toinen tyypillisen itsekeskeinen ja vain omaa etuaan ajava hammaslääkärit yritti omahyväiseen hammaslääkärityyliin ajaa alas alan koulutusta Suomessa. Nyt vahingot on melkein saatu korjattua. Onneksi tämä kyseenalainen hahmo on sittemmin eläköidyttyään terveenä ja työkykyisenä viiskymppisenä keskittynyt marqiisintoimeensa, jossa ei tietenkään saada mitään aikaan. Eli oikein sopiva homma hänelle.

Lue lisää

Aivan käsittämätöntä tekstiä Rautalapio. Siis vastauksena argumentointiin, kirjoitat, että Äyräpää ja Tala ovat itsekeskeisiä ja omaa etuaan ajavia!

Tässä Wikipedian arvio Äyräpäästä:

Matias (Matti) Anselmi Äyräpää (vuoteen 1876 Europaeus, 11. huhtikuuta 1852 Liperi – 15. lokakuuta 1928 Helsinki) oli lääkäri, hammaslääkäri sekä Suomen hammaslääketieteen uraauurtava tutkija. Häntä on kutsuttu jopa "Suomen hammaslääketieteen isäksi". Äyräpää oli myös kulttuurivaikuttaja ja tunnettu suomalaisuusmies, joka osallistui keskeisten suomenmielisten järjestöjen ja yritysten perustamiseen.

Matti Europaeuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, valtiopäivämies Anders Josef Europaeus ja Selma Augusta Europaeus, o.s. Lampa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta vuonna 1871. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1875 ja filosofian maisterin 1876. Jo opiskeluaikoinaan Europaeus oli vahva fennomanian kannattaja, ja suomensi sukunimensä aivan ensimmäisten joukossa, ottaen käyttöön sukunsa vanhan nimen Äyräpää. Hän oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja johti jonkin aikaa myös suomenmielisten ylioppilaiden Suomalainen Nuija -opiskelijajärjestöä.

Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1878 ja suoritti vielä sen jälkeen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1883 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon 1891.

Vielä 1800-luvulla hammaslääkärin toimi oli tyypillinen käsityöläisammatti, ja käytännössä ainoa käytössä ollut hoitomuoto oli viallisen hampaan poisto. Äyräpään vaikutuksesta siitä tuli yliopistossa opiskeltava tieteenala. Muun muassa hänen ponnistelujensa ansiosta aloitettiin Suomen hammaslääkärikoulutus Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto) 1890-luvun alussa.

Äyräpää oli yksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Myös Duodecimin perustaminen vuonna 1881 kytkeytyi kielitaisteluun, ja seuran ensimmäinen tehtävä oli luoda lääketieteen alalle suomenkielistä termistöä. Hän oli perustamassa myös Suomen hammaslääkäriseuraa, Kalevalaseuraa, KOP:ia, Takaharjun parantolaa, Vakuutusyhtiö Suomea, Instrumentariumia ja Suomen Tiedeseuraa.

Äyräpään nimeä kantaa Lääkäriseura Duodecimin vuodesta 1969 jakama Matti Äyräpään palkinto, joka on arvostetuin suomalainen lääketieteellisen tutkimuksen palkinto.

pakko kaatuu kirjoitti:

Aivan käsittämätöntä tekstiä Rautalapio. Siis vastauksena argumentointiin, kirjoitat, että Äyräpää ja Tala ovat itsekeskeisiä ja omaa etuaan ajavia!

Tässä Wikipedian arvio Äyräpäästä:

Matias (Matti) Anselmi Äyräpää (vuoteen 1876 Europaeus, 11. huhtikuuta 1852 Liperi – 15. lokakuuta 1928 Helsinki) oli lääkäri, hammaslääkäri sekä Suomen hammaslääketieteen uraauurtava tutkija. Häntä on kutsuttu jopa "Suomen hammaslääketieteen isäksi". Äyräpää oli myös kulttuurivaikuttaja ja tunnettu suomalaisuusmies, joka osallistui keskeisten suomenmielisten järjestöjen ja yritysten perustamiseen.

Matti Europaeuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, valtiopäivämies Anders Josef Europaeus ja Selma Augusta Europaeus, o.s. Lampa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta vuonna 1871. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1875 ja filosofian maisterin 1876. Jo opiskeluaikoinaan Europaeus oli vahva fennomanian kannattaja, ja suomensi sukunimensä aivan ensimmäisten joukossa, ottaen käyttöön sukunsa vanhan nimen Äyräpää. Hän oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja johti jonkin aikaa myös suomenmielisten ylioppilaiden Suomalainen Nuija -opiskelijajärjestöä.

Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1878 ja suoritti vielä sen jälkeen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1883 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon 1891.

Vielä 1800-luvulla hammaslääkärin toimi oli tyypillinen käsityöläisammatti, ja käytännössä ainoa käytössä ollut hoitomuoto oli viallisen hampaan poisto. Äyräpään vaikutuksesta siitä tuli yliopistossa opiskeltava tieteenala. Muun muassa hänen ponnistelujensa ansiosta aloitettiin Suomen hammaslääkärikoulutus Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto) 1890-luvun alussa.

Äyräpää oli yksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Myös Duodecimin perustaminen vuonna 1881 kytkeytyi kielitaisteluun, ja seuran ensimmäinen tehtävä oli luoda lääketieteen alalle suomenkielistä termistöä. Hän oli perustamassa myös Suomen hammaslääkäriseuraa, Kalevalaseuraa, KOP:ia, Takaharjun parantolaa, Vakuutusyhtiö Suomea, Instrumentariumia ja Suomen Tiedeseuraa.

Äyräpään nimeä kantaa Lääkäriseura Duodecimin vuodesta 1969 jakama Matti Äyräpään palkinto, joka on arvostetuin suomalainen lääketieteellisen tutkimuksen palkinto.

Lue lisää

äyräpää siis vaikutti voimakkaasti hammaslääkärikoulutuksen alkuun Suomessa. Oman vaimonsa kohdalla hän teki poikkeuksen ja järjesti tälle lääkärinoikeudet ilman koulutusta. Kyseessä on mitä ilmeisimmin hammaslääkäreille ominainen kaksilla säännöillä pelaaminen, ahneus ja röyhkeys. Olisiko IHRAkin? En tiedä tosin pitäisikö hammaslääkäreitä vihata.

Nykyään marqiisina esiintyvä eläkeläishammaslääkäri puolestaan omien sanojensa mukaan vaikutti paljon siihen, että alan koulutus ajettiin alas kuopiossa ja turussa. Sittemminhän se on tottakai aloitettu uudestaan.

pakko kaatuu kirjoitti:

Aivan käsittämätöntä tekstiä Rautalapio. Siis vastauksena argumentointiin, kirjoitat, että Äyräpää ja Tala ovat itsekeskeisiä ja omaa etuaan ajavia!

Tässä Wikipedian arvio Äyräpäästä:

Matias (Matti) Anselmi Äyräpää (vuoteen 1876 Europaeus, 11. huhtikuuta 1852 Liperi – 15. lokakuuta 1928 Helsinki) oli lääkäri, hammaslääkäri sekä Suomen hammaslääketieteen uraauurtava tutkija. Häntä on kutsuttu jopa "Suomen hammaslääketieteen isäksi". Äyräpää oli myös kulttuurivaikuttaja ja tunnettu suomalaisuusmies, joka osallistui keskeisten suomenmielisten järjestöjen ja yritysten perustamiseen.

Matti Europaeuksen vanhemmat olivat teologian tohtori, valtiopäivämies Anders Josef Europaeus ja Selma Augusta Europaeus, o.s. Lampa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta vuonna 1871. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1875 ja filosofian maisterin 1876. Jo opiskeluaikoinaan Europaeus oli vahva fennomanian kannattaja, ja suomensi sukunimensä aivan ensimmäisten joukossa, ottaen käyttöön sukunsa vanhan nimen Äyräpää. Hän oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja johti jonkin aikaa myös suomenmielisten ylioppilaiden Suomalainen Nuija -opiskelijajärjestöä.

Hän valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1878 ja suoritti vielä sen jälkeen lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1883 ja sai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon 1891.

Vielä 1800-luvulla hammaslääkärin toimi oli tyypillinen käsityöläisammatti, ja käytännössä ainoa käytössä ollut hoitomuoto oli viallisen hampaan poisto. Äyräpään vaikutuksesta siitä tuli yliopistossa opiskeltava tieteenala. Muun muassa hänen ponnistelujensa ansiosta aloitettiin Suomen hammaslääkärikoulutus Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa (nyk. Helsingin yliopisto) 1890-luvun alussa.

Äyräpää oli yksi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustajista ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Myös Duodecimin perustaminen vuonna 1881 kytkeytyi kielitaisteluun, ja seuran ensimmäinen tehtävä oli luoda lääketieteen alalle suomenkielistä termistöä. Hän oli perustamassa myös Suomen hammaslääkäriseuraa, Kalevalaseuraa, KOP:ia, Takaharjun parantolaa, Vakuutusyhtiö Suomea, Instrumentariumia ja Suomen Tiedeseuraa.

Äyräpään nimeä kantaa Lääkäriseura Duodecimin vuodesta 1969 jakama Matti Äyräpään palkinto, joka on arvostetuin suomalainen lääketieteellisen tutkimuksen palkinto.

Lue lisää

Niin toki huomasit, että marqiisin argumentaatio keskittyy yleistämiseen ja kansanryhmän mustamaalaamiseen. Etkö pidä sitä käsittämättömänä? Hammaslääkärien stereotypiointia sen sijaan pidät. Se on hieman omituista.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Niin toki huomasit, että marqiisin argumentaatio keskittyy yleistämiseen ja kansanryhmän mustamaalaamiseen. Etkö pidä sitä käsittämättömänä? Hammaslääkärien stereotypiointia sen sijaan pidät. Se on hieman omituista.

Lue lisää

En ymmärrä nimittelyäsi, mutta jos tarkoitat, ettei saisi kirjoittaa "Suomenruotsalaisten röyhkeydestä ja omahyväisyydestä on esimerkki..." niin toki voisi asian sanoa vain "Suomenruotsalaisten tavasta suhtautua suomen kieleen on esimerkki..." Näin jokainen tekisi tilanteen taustalla olleista asenteista omat johtopäätöksensä.

pakko kaatuu kirjoitti:

En ymmärrä nimittelyäsi, mutta jos tarkoitat, ettei saisi kirjoittaa "Suomenruotsalaisten röyhkeydestä ja omahyväisyydestä on esimerkki..." niin toki voisi asian sanoa vain "Suomenruotsalaisten tavasta suhtautua suomen kieleen on esimerkki..." Näin jokainen tekisi tilanteen taustalla olleista asenteista omat johtopäätöksensä.

Lue lisää

Hammaslääkärien röyhkeydestä ja omahyväisyydestä olen siis antanut esimerkkejä edellä.

Mutta mitä nimittelyä tarkoitat?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Hammaslääkärien röyhkeydestä ja omahyväisyydestä olen siis antanut esimerkkejä edellä.

Mutta mitä nimittelyä tarkoitat?

Höpöhöpö, olet mustamaalannut ihmisiä tavalla, joka estää meitä muita tulemasta omin niminemme esille kieliasioissa.

Hammaslääkäreiden asenteista voi antaa esimerkkejä sitten kun puhutaan hampaiden hoidosta ja löydät esimerkin, jolla hammaslääkärit ovat asenteineen tehneet ihmisten ongelmista vain suurempia.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Hammaslääkärien röyhkeydestä ja omahyväisyydestä olen siis antanut esimerkkejä edellä.

Mutta mitä nimittelyä tarkoitat?

Tai jos niin haluat niin olen antanut esimerkkejä hammaslääkärien suhtautumisesta lainsäädäntöön ja omaan etuun vs. kansakunnan etu.

pakko kaatuu kirjoitti:

Höpöhöpö, olet mustamaalannut ihmisiä tavalla, joka estää meitä muita tulemasta omin niminemme esille kieliasioissa.

Hammaslääkäreiden asenteista voi antaa esimerkkejä sitten kun puhutaan hampaiden hoidosta ja löydät esimerkin, jolla hammaslääkärit ovat asenteineen tehneet ihmisten ongelmista vain suurempia.

Lue lisää

no jopa jotakin! Millä tavalla olen mustamaalannut?

pakko kaatuu kirjoitti:

Höpöhöpö, olet mustamaalannut ihmisiä tavalla, joka estää meitä muita tulemasta omin niminemme esille kieliasioissa.

Hammaslääkäreiden asenteista voi antaa esimerkkejä sitten kun puhutaan hampaiden hoidosta ja löydät esimerkin, jolla hammaslääkärit ovat asenteineen tehneet ihmisten ongelmista vain suurempia.

Lue lisää

Ja hammaslääkärien asenteistahan kertoo kaiken tarpeellisen koulutusta vailla olevan aviopuolison puliveivaaminen laillistetuksi lääkäriksi, keplottelu eläkkeelle terveenä ja työkykyisenä viisikymppisenä ja itsekän oman ammattikunnan etujen ajaminen koulutuspaikkoja vähentämällä suomalaisten hammasterveyden kustannuksella. eiks niin?

Olen minä monissa ruotsinkielisissä kokouksissa istunut missä asia on otettu esille ja olemme jopa pöytäkirjaan todenneet että asiaa käsitellään jos siihen jää aikaa. Olemme käyttäneet pöytäkirjaa muistiona ettei asia unohtuisi kokonaan.

"Matti Äyräpää piti seuran historian ensimmäisen suomenkielisen esitelmän "Mitenkä hammaslääkäri tieteen-opetus meillä on asetettava". Ja kuinkas siinä kävikään? "Mötet beslöt upptaga denna fråga till diskussion om tiden medgåfve det". Eli käsitellään, jos aikaa jää. No, aikaa jäi ja Äyräpää sai pitää esitelmänsä, jonka seurauksena suuri joukko jäseniä poistui kokouksesta (Sivén 1934)."

Nyt Tala näyttää taas kielitaidottomuuttaan. Puhe siis pidettiin, mutta kokouksessa päätettiin otta Äyräpään esitykset puheeksi mahdollisten toimenpiteiden suunnittelun kokuksen agendalle jos aikaa jäi. Oletettavasti kokouksella oli myös muita juoksevia aisoita, jolloin ei lainkaan ole varmaa että aikaa olisi noinkinn laajakantoisen esityksen käsittelyyn. Isot projektit vaativat nääs aika paljon aikaa ja suunnittelua.

"Ruotsinkieliset tekivät kaikkensa kaikissa yhteyksissä, jotta suomalaiset eivät pääsisi nousemaan ruotsalaissorron yöstä."

Yläluokka teki itseasissa yleensä kaikkensa jotta suomenkielinen rahvas saisi päästä nousemaan Tsaarin suomenkielisen sensuurin venäläissotroon yöstä.

Päinvastoin kuin mitä Tala sepittää vihollinen ei ollut oman maan toinen kieliryhmä, vaan takapajuinen Venäjä maaorjineen ja diktaattoreineen. Tsaari kielsi suomenkielisen kirjallisuuden ja tiedottamisen, näin käytännössä kieltäen myös suomenkielisten koluttautumisen. Maamme yläluokka kuitenkin uhmasi kieltoja minkä kerkisi ja pystyi.

Vielä osana Venäjää luokkayhteiskunta lakkautettiin ja nasille annettiin äänioikeus 1906! Ilman ylälukoan kovia ponnisteluja ja länsisuuntautuneisuutta tuo ei olisi ikinä onnistunut!

Ja noita sankareit Tala siis mollaa tuon tuosta.

Hienoa että marqiisi osoittaa kiitollisuutta Suomen ja Ruotsin valtioita kohtaan, jotka ovat tehneet hänen tyhjäntoimittamisensa mahdolliseksi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Hienoa että marqiisi osoittaa kiitollisuutta Suomen ja Ruotsin valtioita kohtaan, jotka ovat tehneet hänen tyhjäntoimittamisensa mahdolliseksi.

Vapaan kielivalinnan puolesta tehty työ on lastemme eteen tehtyä työtä, kiitos Talalle ja kumppaneille siitä.

pakko kaatuu kirjoitti:

Vapaan kielivalinnan puolesta tehty työ on lastemme eteen tehtyä työtä, kiitos Talalle ja kumppaneille siitä.

Omien maanmiesten mustamaalaaminen, hur-rivihan lietsonta ja suoranainen valehteleminen internetin keskustelupalstoilla ei välttämättä ole edistänyt edes sitä vapaata kielivalintaasi. Arvelen. että se päinvastoin on lyönyt siihen huru-ukkoilun leimaa, josta voi olla vaikea päästä eroon.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Omien maanmiesten mustamaalaaminen, hur-rivihan lietsonta ja suoranainen valehteleminen internetin keskustelupalstoilla ei välttämättä ole edistänyt edes sitä vapaata kielivalintaasi. Arvelen. että se päinvastoin on lyönyt siihen huru-ukkoilun leimaa, josta voi olla vaikea päästä eroon.

Lue lisää

Se että vapaa kielivalinta on ainoa järkevä ja kohtuullinen ratkaisu olisi ollut nähtävissä jo 40 vuotta sitten. Se, että pakollinen virkaruotsi korkeakouluissa, oli kaikkea muuta kuin järkevää ja kohtuullista, oli myös nähtävissä jo 30 vuotta sitten. Se että RKP, Folktinget ja ruotsinkieliset säätiöt ovat tehneet hartiavoimin töitä, lobanneet ja panostaneet rahoja säästämättä näihin hankkeisiin, on ollut niin äärimmäisen epämoraalista ja ajattelematonta, etteivät sanat riitä sitä kuvaamaan.

Jollei Tala olisi ryhtynyt kuvaamaan noista hankkeista noussutta todellisuutta, joku muu olisi sen tehnyt ja yhtä rajusti. Tuollainen pakkokielen vyörytys ja demokratian ohittaminen lehmänkaupoin ja muilla keinoin ei voi päättyä kuin täydelliseen epäsopuun.

Nyt on kiire ryhtyä eheyttämään kansaa kiirehtimällä kielivapautta. Älkää antako enää RKP:n, Folktingetin tai ruotsinkielisten säätiöiden pahentaa tilannetta vaatimalla edelleen pakkoa ja sen varhaistamista ja laajentamista.

pakko kaatuu kirjoitti:

Se että vapaa kielivalinta on ainoa järkevä ja kohtuullinen ratkaisu olisi ollut nähtävissä jo 40 vuotta sitten. Se, että pakollinen virkaruotsi korkeakouluissa, oli kaikkea muuta kuin järkevää ja kohtuullista, oli myös nähtävissä jo 30 vuotta sitten. Se että RKP, Folktinget ja ruotsinkieliset säätiöt ovat tehneet hartiavoimin töitä, lobanneet ja panostaneet rahoja säästämättä näihin hankkeisiin, on ollut niin äärimmäisen epämoraalista ja ajattelematonta, etteivät sanat riitä sitä kuvaamaan.

Jollei Tala olisi ryhtynyt kuvaamaan noista hankkeista noussutta todellisuutta, joku muu olisi sen tehnyt ja yhtä rajusti. Tuollainen pakkokielen vyörytys ja demokratian ohittaminen lehmänkaupoin ja muilla keinoin ei voi päättyä kuin täydelliseen epäsopuun.

Nyt on kiire ryhtyä eheyttämään kansaa kiirehtimällä kielivapautta. Älkää antako enää RKP:n, Folktingetin tai ruotsinkielisten säätiöiden pahentaa tilannetta vaatimalla edelleen pakkoa ja sen varhaistamista ja laajentamista.

Lue lisää

No siinä tuli kertaheitolla leimattua suomalaiset poliitikot ja päättäjät epämoraalisiksi jne.

Suoraan sanottuna en kyllä edelleenkään ymmärrä miten kuvittelet marqiisin vihanlietsonnan ja lööperinlaskettelun auttaneen asiaasi.

Jäin myös ihmettelemään mistä ninmittelystä minua syytit.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

No siinä tuli kertaheitolla leimattua suomalaiset poliitikot ja päättäjät epämoraalisiksi jne.

Suoraan sanottuna en kyllä edelleenkään ymmärrä miten kuvittelet marqiisin vihanlietsonnan ja lööperinlaskettelun auttaneen asiaasi.

Jäin myös ihmettelemään mistä ninmittelystä minua syytit.

Lue lisää

Joskus ihmiset tekevät epämoraalisia ja ajattelemattomia tekoja - en leimaa nyt tekijöitä vaan teot. Vetoan niihin kaksikielisiin tai ruotsinkielisiin, joiden nimissä näitä kielipolitiikan valitettavia harha-askelia on tehty, välittämään pahkesuntansa edustajilleen ja pyytämään näitä lopettamaan.

pakko kaatuu kirjoitti:

Joskus ihmiset tekevät epämoraalisia ja ajattelemattomia tekoja - en leimaa nyt tekijöitä vaan teot. Vetoan niihin kaksikielisiin tai ruotsinkielisiin, joiden nimissä näitä kielipolitiikan valitettavia harha-askelia on tehty, välittämään pahkesuntansa edustajilleen ja pyytämään näitä lopettamaan.

Lue lisää

Mutta kun marqiisxi heilauttaa leimakirvestään koskemaan paitsi koko kansanryhmää myös naapurimaata asukkaineen ja myös niitä, jotka joskus vähän oikovat hänen höpötyksiään.

Mutta mitä tarkoitit nimittelyllä ja mustamaalaamisella?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Mutta kun marqiisxi heilauttaa leimakirvestään koskemaan paitsi koko kansanryhmää myös naapurimaata asukkaineen ja myös niitä, jotka joskus vähän oikovat hänen höpötyksiään.

Mutta mitä tarkoitit nimittelyllä ja mustamaalaamisella?

Lue lisää

"Mutta mitä tarkoitit nimittelyllä - - ?"

Annapa nyt näyte nimittelystä. Sehän sujuu sinulta. Katsotaan, kerjäätkö vastanimittelyä.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Mutta mitä tarkoitit nimittelyllä - - ?"

Annapa nyt näyte nimittelystä. Sehän sujuu sinulta. Katsotaan, kerjäätkö vastanimittelyä.

Huomaan, ettei tuhannen nicin nettihicucaan osannut sanoa mistä nimittelystä ja mustamaalaamisesta olisi cysymys, vaan antoi sencin pohtimisen minun tehtäväcseni.

Sorry , cyllä nyt saavat asianosaiset itse vastata huutoonsa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Huomaan, ettei tuhannen nicin nettihicucaan osannut sanoa mistä nimittelystä ja mustamaalaamisesta olisi cysymys, vaan antoi sencin pohtimisen minun tehtäväcseni.

Sorry , cyllä nyt saavat asianosaiset itse vastata huutoonsa.

Lue lisää

Totta, kerjäät nimittelyä.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Totta, kerjäät nimittelyä.

Vapaan kielivalinnan hanketta jatkuvasti kritisoivat vakinimimerkit käyttävät todella outoa nimittelytaktiikkaa. Jo keskustelun alussa toisinajattelijat leimataan ja heistä puhutaan toistuvasti vain alentavin nimityksin.

Toinen puhuu tyyliin "negafennomölymystö rikollista sivuavalla vihakirjoittelullaan" ja "Nefe taas keksii uutta historiaa!", vaikka periaatteessa käydään asiallista keskustelua.

Toinen käyttää samaa tyylikeinoa nimittämällä toisinajattelijoita nimillä "netti fennot", jotta alleviivattaisiin vapaata kielivalintaa kannattavien kirjoittavan väärin. Pienestäkin kirjoitusasun poikkeamasta väännetään suuri ilveily: "fokus kirjoitetaan suomen kielessä fokus, ei focus vaikka se tuntuisi nettifennosta kuinks sivistyneeltä".

Jatkuvasti viitataan ainoaan omalla nimellä kirjoittavaan suoran halventavasti esim. "marqiisin hur-rivihan lietsonta" ja "marqiisi osoittaa kiitollisuutta Suomen ja Ruotsin valtioita kohtaan, jotka ovat tehneet hänen tyhjäntoimittamisensa mahdolliseksi".

Mistä tällainen viha? Historian merkkihenkilöiltä riistetään näiden arvo kirjoittamalla näiden sukunimi toistuvasti pienellä (äyräpää) ja tekemällä merkittäväksi katsottu elämäntyö mitättömäksi.

Jos olette käyneet niin monta ikävää keskustelua läpi, että mielestänne olette oikeutettuja sanomaan kenelle tahansa mitä tahansa ja nimittelemään ja mustamaalaamaan kaikkia, jotka eivät ole kanssanne samaa mieltä, olisitte ehkä pienen loman tarpeessa. Täällä on paljon asiallisia ja hyviä tekstejä, joihin vähemmän uupunut ja kateroitunut voisi suhtautua ajatuksella.

pakko kaatuu kirjoitti:

Vapaan kielivalinnan hanketta jatkuvasti kritisoivat vakinimimerkit käyttävät todella outoa nimittelytaktiikkaa. Jo keskustelun alussa toisinajattelijat leimataan ja heistä puhutaan toistuvasti vain alentavin nimityksin.

Toinen puhuu tyyliin "negafennomölymystö rikollista sivuavalla vihakirjoittelullaan" ja "Nefe taas keksii uutta historiaa!", vaikka periaatteessa käydään asiallista keskustelua.

Toinen käyttää samaa tyylikeinoa nimittämällä toisinajattelijoita nimillä "netti fennot", jotta alleviivattaisiin vapaata kielivalintaa kannattavien kirjoittavan väärin. Pienestäkin kirjoitusasun poikkeamasta väännetään suuri ilveily: "fokus kirjoitetaan suomen kielessä fokus, ei focus vaikka se tuntuisi nettifennosta kuinks sivistyneeltä".

Jatkuvasti viitataan ainoaan omalla nimellä kirjoittavaan suoran halventavasti esim. "marqiisin hur-rivihan lietsonta" ja "marqiisi osoittaa kiitollisuutta Suomen ja Ruotsin valtioita kohtaan, jotka ovat tehneet hänen tyhjäntoimittamisensa mahdolliseksi".

Mistä tällainen viha? Historian merkkihenkilöiltä riistetään näiden arvo kirjoittamalla näiden sukunimi toistuvasti pienellä (äyräpää) ja tekemällä merkittäväksi katsottu elämäntyö mitättömäksi.

Jos olette käyneet niin monta ikävää keskustelua läpi, että mielestänne olette oikeutettuja sanomaan kenelle tahansa mitä tahansa ja nimittelemään ja mustamaalaamaan kaikkia, jotka eivät ole kanssanne samaa mieltä, olisitte ehkä pienen loman tarpeessa. Täällä on paljon asiallisia ja hyviä tekstejä, joihin vähemmän uupunut ja kateroitunut voisi suhtautua ajatuksella.

Lue lisää

Marqiisi on itse nimennyt itsensä marqiisiksi. toki myös kielipolitiikan kunoinkaaksi ja ties miksi, mutta en kaikkia hänen itselleen antamia titteleitä muista saati jaksa toistaa. mobiililla jäävät isot kirjaimet välillä pois ja kirotusvihreitä tulee helposti. Marqiisi on omistanut vanhuudenpäivänsä hur-rivihan lietsontaan internetin keskustelupalstoilla. Sitä en ymmärrä miksi haluat sitoa kielipoliittiset tavoitteesi hänen höpötyksiinsä.

Törmäsin marqiisin kirjoiotteluun muutama vuosi sitten, oikaisin joitakin hänen virheellisiä tietojaan, mistä kimpaantuneena marqiisi alkoi rääkyä pakkoruodzittajah-pakkoruodzittajah -mantraansa.Sanoisin marqiisin itse valinneen keskustelun sävyn.

On myös syytä muistaa. että marqiisi on kertonut ostaneensa poliisilta ihmisten henkilötietoja 30 hopearahalla (vai jokohan elettiin euroaikaa) ja sattumoisin juuri niitä tarkkoja henkilötietoja on sittemmin levitelty mitä törkeimpien herjausten kera pitkin keskustelupalstoja.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Marqiisi on itse nimennyt itsensä marqiisiksi. toki myös kielipolitiikan kunoinkaaksi ja ties miksi, mutta en kaikkia hänen itselleen antamia titteleitä muista saati jaksa toistaa. mobiililla jäävät isot kirjaimet välillä pois ja kirotusvihreitä tulee helposti. Marqiisi on omistanut vanhuudenpäivänsä hur-rivihan lietsontaan internetin keskustelupalstoilla. Sitä en ymmärrä miksi haluat sitoa kielipoliittiset tavoitteesi hänen höpötyksiinsä.

Törmäsin marqiisin kirjoiotteluun muutama vuosi sitten, oikaisin joitakin hänen virheellisiä tietojaan, mistä kimpaantuneena marqiisi alkoi rääkyä pakkoruodzittajah-pakkoruodzittajah -mantraansa.Sanoisin marqiisin itse valinneen keskustelun sävyn.

On myös syytä muistaa. että marqiisi on kertonut ostaneensa poliisilta ihmisten henkilötietoja 30 hopearahalla (vai jokohan elettiin euroaikaa) ja sattumoisin juuri niitä tarkkoja henkilötietoja on sittemmin levitelty mitä törkeimpien herjausten kera pitkin keskustelupalstoja.

Lue lisää

"Sanoisin marqiisin itse valinneen keskustelun sävyn."

Riippumatta siitä, mitä olet jonkun keskustelijan kanssa kokenut, muille keskusteluun tuleville tilanne on uusi ja kertoo vain siitä, miten vapaan kielivalinnan kannattajia kohdellaan taustasta riippumatta ja miten uhkaavaa on, jos jossain tuleekin esille omalla nimellään.

En mielestäni ole vielä purrut ketään ja silti olen samassa "netti fenno" ja "nefe keksii historiaa" -sarjoissa kuin muutkin. Eikä se ole Talan syytä vaan niiden valinta, jotka ovat omaksuneet tämänkaltaisen nimittelytaktiikan.

pakko kaatuu kirjoitti:

"Sanoisin marqiisin itse valinneen keskustelun sävyn."

Riippumatta siitä, mitä olet jonkun keskustelijan kanssa kokenut, muille keskusteluun tuleville tilanne on uusi ja kertoo vain siitä, miten vapaan kielivalinnan kannattajia kohdellaan taustasta riippumatta ja miten uhkaavaa on, jos jossain tuleekin esille omalla nimellään.

En mielestäni ole vielä purrut ketään ja silti olen samassa "netti fenno" ja "nefe keksii historiaa" -sarjoissa kuin muutkin. Eikä se ole Talan syytä vaan niiden valinta, jotka ovat omaksuneet tämänkaltaisen nimittelytaktiikan.

Lue lisää

Nyt vain näyttää olevan niin, että parahin rouva pakkokaatuu näyttää ripustautuvan vapaan kielivalintansa kanssa marqiisin surulliseen hahmoon. Miksi hän niin tekee, jää minulle arvoitukseksi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Nyt vain näyttää olevan niin, että parahin rouva pakkokaatuu näyttää ripustautuvan vapaan kielivalintansa kanssa marqiisin surulliseen hahmoon. Miksi hän niin tekee, jää minulle arvoitukseksi.

Lue lisää

Onhan se ystävällistä rouvitella tai herroitella, mutta miksi nimimerkki Rautalapio ripustautuu esittämään loukkaantunutta yhden keskustelijan vuoksi ja käyttää sen vuoksi kaikista outoja nimityksiä, kun kerran asiallisia keskustelijoita on pilvin pimein.

pakko kaatuu kirjoitti:

Onhan se ystävällistä rouvitella tai herroitella, mutta miksi nimimerkki Rautalapio ripustautuu esittämään loukkaantunutta yhden keskustelijan vuoksi ja käyttää sen vuoksi kaikista outoja nimityksiä, kun kerran asiallisia keskustelijoita on pilvin pimein.

Lue lisää

Onhan minulla täällä toki juttuseurana marqiisin lisäksi pari muutakin hurua. Sinänsä on mielenkiintoista, että pakkokaatuu kirjoittaa marqiisin "kuvailevan todellisuutta." Mielestäni hän ei tee niin, vaan tarkoitushakuisesti vääristelee sitä päästäkseen sitten karjaisemaan jonkun rakkaista sloganeistaan tyyliin "Ruotsi on sika, sika, sika!!!"

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Onhan minulla täällä toki juttuseurana marqiisin lisäksi pari muutakin hurua. Sinänsä on mielenkiintoista, että pakkokaatuu kirjoittaa marqiisin "kuvailevan todellisuutta." Mielestäni hän ei tee niin, vaan tarkoitushakuisesti vääristelee sitä päästäkseen sitten karjaisemaan jonkun rakkaista sloganeistaan tyyliin "Ruotsi on sika, sika, sika!!!"

Lue lisää

Tietysti Tala kuvaa todellisuutta: pakollinen ruotsi on tullut tiensä päähän eikä sitä olisi koskaan pitänyt tuoda peruskouluihin eikä korkeakouluihin ja lukioista se olisi pitänyt hallitusti vapauttaa.

Nyt on kiire tehdä muutoksia, vahinkoa on jo tapahtunut liikaa: ollaan kehitetty kieliliturgia, joka tyhmistää käyttäjiään ja vierottaa demokratiasta, ollaan tehty koulu vaikeammaksi monelle maahanmuuttajalle ja kielellisesti hitaasti kehittyvälle, ollaan menetetty monipuolinen kielitaito, ollaan menetetty mahdollisuus rakentaa moni-ilmeistä suomalaisuutta ja sen sijaan outo suomenmaalaisuus-tavoite on jyrännyt yksilölliset identiteetit, ollaan tingitty rehellisyydestä, avoimuudesta, yksilöiden kunnioituksesta,...

Mielestäni nimimerkkini on huono, mutta toellisuutta kuvaava sekin. Pakko on kaadettava kuin Berliinin muuri, jotta elämä voi jatkua ja kukoistaa. Siitä jää jäljelle ei niin kaunis taru totalitaarisista ajoista.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Onhan minulla täällä toki juttuseurana marqiisin lisäksi pari muutakin hurua. Sinänsä on mielenkiintoista, että pakkokaatuu kirjoittaa marqiisin "kuvailevan todellisuutta." Mielestäni hän ei tee niin, vaan tarkoitushakuisesti vääristelee sitä päästäkseen sitten karjaisemaan jonkun rakkaista sloganeistaan tyyliin "Ruotsi on sika, sika, sika!!!"

Lue lisää

Minulla on epäilys, että silloin kun aletaan puhua Talasta henkilönä, halutaan vain ohittaa asiallinen keskustelu pakollisesta ruotsista.

Käsittääkseni vapaan kielivalinnan kannattajat ovat yksilöitä eivätkä vastaa toistensa teksteistä.

pakko kaatuu kirjoitti:

Tietysti Tala kuvaa todellisuutta: pakollinen ruotsi on tullut tiensä päähän eikä sitä olisi koskaan pitänyt tuoda peruskouluihin eikä korkeakouluihin ja lukioista se olisi pitänyt hallitusti vapauttaa.

Nyt on kiire tehdä muutoksia, vahinkoa on jo tapahtunut liikaa: ollaan kehitetty kieliliturgia, joka tyhmistää käyttäjiään ja vierottaa demokratiasta, ollaan tehty koulu vaikeammaksi monelle maahanmuuttajalle ja kielellisesti hitaasti kehittyvälle, ollaan menetetty monipuolinen kielitaito, ollaan menetetty mahdollisuus rakentaa moni-ilmeistä suomalaisuutta ja sen sijaan outo suomenmaalaisuus-tavoite on jyrännyt yksilölliset identiteetit, ollaan tingitty rehellisyydestä, avoimuudesta, yksilöiden kunnioituksesta,...

Mielestäni nimimerkkini on huono, mutta toellisuutta kuvaava sekin. Pakko on kaadettava kuin Berliinin muuri, jotta elämä voi jatkua ja kukoistaa. Siitä jää jäljelle ei niin kaunis taru totalitaarisista ajoista.

Lue lisää

Tietenkin marqiisin kirjoitukset kuvastavat todellisuutta sellaisena kuin se hänen ties mistä johtuvan pakkomielteensä läpi puristettuna hänelle näyttäytyy: siinä todellisuudessa kaksikielisyyden kustannukset ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja, rkp on palkannut hänelle keskusteluapua internetiin, siinä todellisuudessa hän on kuningas ja marqiisi ja ties mikä. Sitä todellisuutta nimimerkki turusta sitten komppaa ja puolustaa ikään kuin sillä olisi jotain tekemistä hänen kielipoliittisten tavoitteidensa kanssa.

Ja näkyypä suomenmaalaisuustavoite jyränneen nimimerkki pakkokaadon yksilöllisen identiteetinkin ja vieneen häneltä mahdollisuuden olla moni-ilmeisesti suomalainen. Niin hän ainakin kirjoittaa. Kuulostaa kyllä hieman höyrypäiseltä tuokin.

Sitä en tiedä, mitä pakkokaatuulla on tarjolla 'kielellisesti hitaasti kehittyville', mutta oli se mitä tahansa niin tokko siihen hur-rivihan lietsontaa tarvittaisiin?

pakko kaatuu kirjoitti:

Minulla on epäilys, että silloin kun aletaan puhua Talasta henkilönä, halutaan vain ohittaa asiallinen keskustelu pakollisesta ruotsista.

Käsittääkseni vapaan kielivalinnan kannattajat ovat yksilöitä eivätkä vastaa toistensa teksteistä.

Lue lisää

Nimimerkki pakkokaato näyttää kuitenkin pahoittavan mielensä kun marqiisin tekstejä kritisoidaan.

Marqiisista henkilönä on palstalla kirjoittanut eniten ilman muuta marqiisi itse. Ehkä hän haluaa sillä ohittaa pakkokaadon peräänkuuluttaman asiallisen keskustelun?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Nimimerkki pakkokaato näyttää kuitenkin pahoittavan mielensä kun marqiisin tekstejä kritisoidaan.

Marqiisista henkilönä on palstalla kirjoittanut eniten ilman muuta marqiisi itse. Ehkä hän haluaa sillä ohittaa pakkokaadon peräänkuuluttaman asiallisen keskustelun?

Lue lisää

Tekstin kritisoiminen on eri asia kuin puhua markiisista ja ilveillä äyräpäistä.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tietenkin marqiisin kirjoitukset kuvastavat todellisuutta sellaisena kuin se hänen ties mistä johtuvan pakkomielteensä läpi puristettuna hänelle näyttäytyy: siinä todellisuudessa kaksikielisyyden kustannukset ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja, rkp on palkannut hänelle keskusteluapua internetiin, siinä todellisuudessa hän on kuningas ja marqiisi ja ties mikä. Sitä todellisuutta nimimerkki turusta sitten komppaa ja puolustaa ikään kuin sillä olisi jotain tekemistä hänen kielipoliittisten tavoitteidensa kanssa.

Ja näkyypä suomenmaalaisuustavoite jyränneen nimimerkki pakkokaadon yksilöllisen identiteetinkin ja vieneen häneltä mahdollisuuden olla moni-ilmeisesti suomalainen. Niin hän ainakin kirjoittaa. Kuulostaa kyllä hieman höyrypäiseltä tuokin.

Sitä en tiedä, mitä pakkokaatuulla on tarjolla 'kielellisesti hitaasti kehittyville', mutta oli se mitä tahansa niin tokko siihen hur-rivihan lietsontaa tarvittaisiin?

Lue lisää

Mikä nimimerkki turusta?

Identiteettikeskusteu voidaan käydä jossain muualla. Selkeästi kuitenkin pakon kannattajien tai ymmärtäjien puolella on olemassa tietty suomenmaalaisuusidentiteetti, joka tarvitsee sen, että kaikki suomalaiset osaavat ruotsia, muuten kuulemma Suomi ei ole Finland.

Tarjotaan erilaisille oppilaille vaikka Ruotsin koulujen kieltenopetuksen mallia. Ahvenanmaakin käy.

pak... kirjoitti:

Tekstin kritisoiminen on eri asia kuin puhua markiisista ja ilveillä äyräpäistä.

Ja rkp-marqiisin harjoittama toisenkielisten maanmiesten mustamaalaus on kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua. Esitin siitä pastissin, josta nimimerkki pakkokaatuu pahoitti mielensä. Sen sijaan hänelle näyttää sopivan oikein mainiosti se, että marqiisi levittää hur-rinvihaa lietsovaa propagandaansa vuodesta toiseen pitkin internettiä.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Ja rkp-marqiisin harjoittama toisenkielisten maanmiesten mustamaalaus on kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua. Esitin siitä pastissin, josta nimimerkki pakkokaatuu pahoitti mielensä. Sen sijaan hänelle näyttää sopivan oikein mainiosti se, että marqiisi levittää hur-rinvihaa lietsovaa propagandaansa vuodesta toiseen pitkin internettiä.

Lue lisää

Et ilmeisesti halua puhua mistään muusta kuin Talasta?

Voit tietysti jatkaa aiheessa kuin aiheessa ilveilyä markiiseista ja äyräpäistä, mutta älä ihmettele, jos muut eivät jaksa ymmärtää valintaasi.

pak... kirjoitti:

Et ilmeisesti halua puhua mistään muusta kuin Talasta?

Voit tietysti jatkaa aiheessa kuin aiheessa ilveilyä markiiseista ja äyräpäistä, mutta älä ihmettele, jos muut eivät jaksa ymmärtää valintaasi.

Lue lisää

Itseasiassa vastasin tuossa nimimerkin pakkokaatuu kirjoitukseen, jossa hän mainitsi markiisin.

Minä en ymmärrä, miksi hur-rivihan lietsonnan puolustelu on sinulle niin kovin tärkeää. Sitä hieman ihmettelen ja luulenpa, ettei kovin moni jaksa ymmärtää valintaasi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Itseasiassa vastasin tuossa nimimerkin pakkokaatuu kirjoitukseen, jossa hän mainitsi markiisin.

Minä en ymmärrä, miksi hur-rivihan lietsonnan puolustelu on sinulle niin kovin tärkeää. Sitä hieman ihmettelen ja luulenpa, ettei kovin moni jaksa ymmärtää valintaasi.

Lue lisää

En ole koskaan tuntenut enkä lietsonut vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. En ymmärrä, mitä nyt ajat takaa. Mikä on ongelmasi?

pak... kirjoitti:

En ole koskaan tuntenut enkä lietsonut vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. En ymmärrä, mitä nyt ajat takaa. Mikä on ongelmasi?

Tapion ongelma on se että sinä ja minä ylipäätänsä olemme olemassa suomenkieltä puhuvina ihmisinä.

pak... kirjoitti:

Mikä nimimerkki turusta?

Identiteettikeskusteu voidaan käydä jossain muualla. Selkeästi kuitenkin pakon kannattajien tai ymmärtäjien puolella on olemassa tietty suomenmaalaisuusidentiteetti, joka tarvitsee sen, että kaikki suomalaiset osaavat ruotsia, muuten kuulemma Suomi ei ole Finland.

Tarjotaan erilaisille oppilaille vaikka Ruotsin koulujen kieltenopetuksen mallia. Ahvenanmaakin käy.

Lue lisää

"Identiteettikeskusteu voidaan käydä jossain muualla"

Kuinka niin? Mielestäni kirjoitit siitä itse täällä. Olen tottakai pahoillani kokemasi identiteettisi jyräämisen vuoksi, joskin vähän omituiselta se kuulosti.

pak... kirjoitti:

En ole koskaan tuntenut enkä lietsonut vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. En ymmärrä, mitä nyt ajat takaa. Mikä on ongelmasi?

Marqiisi sitä on sitten tehnyt siitäkin edestä. En ymmärrä, miksi sinulle on ongelma se, että hänen kirjoitteluaan kritisoidaan.

ej kir ik pöyt kamap kirjoitti:

Tapion ongelma on se että sinä ja minä ylipäätänsä olemme olemassa suomenkieltä puhuvina ihmisinä.

Outoja nikkejä käyttävän kirjoittelijan ongelmana on se, ettei meistä suomenkielisistä kovin moni taida jakaa hänen aatemaailmaansa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Marqiisi sitä on sitten tehnyt siitäkin edestä. En ymmärrä, miksi sinulle on ongelma se, että hänen kirjoitteluaan kritisoidaan.

Tekstin kritisoiminen on eri asia kuin puhua markiisista ja ilveillä äyräpäistä.

Ai, mutta minähän vastasin jo tähän. Onko tässä jokin silmukka?

Voisitko välillä puhua muusta kuin Talasta. Vaikkapa asiasta.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Identiteettikeskusteu voidaan käydä jossain muualla"

Kuinka niin? Mielestäni kirjoitit siitä itse täällä. Olen tottakai pahoillani kokemasi identiteettisi jyräämisen vuoksi, joskin vähän omituiselta se kuulosti.

Lue lisää

Meillä ei ole vielä monikulttuurisen Suomen monikulttuurista identiteettikeskustelua, jossa erilaiset identiteetit olisivat sallittuja. Pakollisen ruotsin seurana on merkillinen virallisenoloinen "suomenmaalaisuusidentiteetti", jonka mukaan ruotsi on oleellinen osa suomalaista identiteettiä.

Koska maa monikielistyy vauhdilla, on tietysti aika ryhtyä rakentamaan suomalaista monikulttuuria - ilman pakkoruotsia.

pak... kirjoitti:

Et ilmeisesti halua puhua mistään muusta kuin Talasta?

Voit tietysti jatkaa aiheessa kuin aiheessa ilveilyä markiiseista ja äyräpäistä, mutta älä ihmettele, jos muut eivät jaksa ymmärtää valintaasi.

Lue lisää

Rautalapio: "Sen sijaan hänelle näyttää sopivan oikein mainiosti se, että marqiisi levittää hur-rinvihaa lietsovaa propagandaansa vuodesta toiseen pitkin internettiä."

Ilveilyn aloittivat muuan Frank, jolla on tyylin yhtäläisyyksiä Rautalapion kanssa, ja Maarit W. vääristelemällä ja vandalisoimalla Talan kirjoituksia. Alkuvaiheista on onneksi säilynyt hyvä kuvaus tässä osoitteessa: (http://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala). Lähteen sisällysluettelosta näyte: 7 Frankin tekopyhyys, 8 Frankin jatkettu vandalismi ja silkka valehtelu, 11 Joko Frank tunnustaa? Viimeistä kappaletta Rautalapio ei edes ymmärrä tai halua ymmärtää, kappaletta, jossa kuvataan drastisella, mutta siksi tehokkaalla esimerkillä kavalaa lainaamista.

Vääristely (muka kritiikkiä R:n mielestä) ja sen käyttäminen milloin missäkin muodossa vuodesta toiseen oli niin häikäilemätöntä, että sitä saattoi vääristelyn vuoksi pitää tarkoituksellisena hurrivihan kerjäämisenä, jotta sitten voitaisiin syyttää hurrivihan lietsonnasta. Se taas tuntuu sopivan oikein hyvin joidenkuiden poliittisiin tarkoituksiin.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

Rautalapio: "Sen sijaan hänelle näyttää sopivan oikein mainiosti se, että marqiisi levittää hur-rinvihaa lietsovaa propagandaansa vuodesta toiseen pitkin internettiä."

Ilveilyn aloittivat muuan Frank, jolla on tyylin yhtäläisyyksiä Rautalapion kanssa, ja Maarit W. vääristelemällä ja vandalisoimalla Talan kirjoituksia. Alkuvaiheista on onneksi säilynyt hyvä kuvaus tässä osoitteessa: (http://fi.wikiquote.org/wiki/Keskustelu:Heikki_Tala). Lähteen sisällysluettelosta näyte: 7 Frankin tekopyhyys, 8 Frankin jatkettu vandalismi ja silkka valehtelu, 11 Joko Frank tunnustaa? Viimeistä kappaletta Rautalapio ei edes ymmärrä tai halua ymmärtää, kappaletta, jossa kuvataan drastisella, mutta siksi tehokkaalla esimerkillä kavalaa lainaamista.

Vääristely (muka kritiikkiä R:n mielestä) ja sen käyttäminen milloin missäkin muodossa vuodesta toiseen oli niin häikäilemätöntä, että sitä saattoi vääristelyn vuoksi pitää tarkoituksellisena hurrivihan kerjäämisenä, jotta sitten voitaisiin syyttää hurrivihan lietsonnasta. Se taas tuntuu sopivan oikein hyvin joidenkuiden poliittisiin tarkoituksiin.

Lue lisää

Ohhoh, varsinainen Kauniit ja Rohkeat!
Kiitos linkistä ja taustoista.
Täytyy pysytellä erossa.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Outoja nikkejä käyttävän kirjoittelijan ongelmana on se, ettei meistä suomenkielisistä kovin moni taida jakaa hänen aatemaailmaansa.

Ja moniko jakaa sinun "aatemaailman" tai oikeastaan fantasiamaailman suomenkielisten joukkotuhosta. Ehkä ahneidenmaalaiset mutta ei kukaan muu.

pak... kirjoitti:

Meillä ei ole vielä monikulttuurisen Suomen monikulttuurista identiteettikeskustelua, jossa erilaiset identiteetit olisivat sallittuja. Pakollisen ruotsin seurana on merkillinen virallisenoloinen "suomenmaalaisuusidentiteetti", jonka mukaan ruotsi on oleellinen osa suomalaista identiteettiä.

Koska maa monikielistyy vauhdilla, on tietysti aika ryhtyä rakentamaan suomalaista monikulttuuria - ilman pakkoruotsia.

Lue lisää

"Mikä nimimerkki turusta?"

No, nimimerkki 'turiseva turkulainen' on lähettänyt aiemmin eräälle toiselle palstalle saman kirjoituksen järnefelteistä kuin sinun postituksesi tälle palstalle. Ihmettelin kirjoitusta (sen liittymättömyyttä mihinkään lähinnä) sen verran, että googlasin. Siksi arvelin sinun olevan turkulainen. Tottakai voi olla, että vain 'lainasit' toisen henkilön kirjoituksen ja esitit sen täällä omanasi.

Erilaiset identiteetit ovat ihan sallittuja. Arvelen, että olet itse jyrännyt identiteettisi. Tuskin sitä nimittäin kukaan muukaan on tehnyt.

pak... kirjoitti:

Ohhoh, varsinainen Kauniit ja Rohkeat!
Kiitos linkistä ja taustoista.
Täytyy pysytellä erossa.

Tuhannen nicin aarnoltti lainailee aina noita wikisitaattikeskustelujaan Frankinsa kanssa kun ei osaa sanoa mitä olisin muka vääristellyt. Se on hänen pakkomielteensä. No, onhan tuhannen nikin aarnoltti toki valehdellut muutenkin kirjoituksistani. Ole tainnut muuta tehdäkään.

Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa. Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta eipä hän näy muuta keksivän.

Miksi teille on niin tärkeää kompata ja puolustella hur-rivihan lietsontaa? Miksi ette

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Mikä nimimerkki turusta?"

No, nimimerkki 'turiseva turkulainen' on lähettänyt aiemmin eräälle toiselle palstalle saman kirjoituksen järnefelteistä kuin sinun postituksesi tälle palstalle. Ihmettelin kirjoitusta (sen liittymättömyyttä mihinkään lähinnä) sen verran, että googlasin. Siksi arvelin sinun olevan turkulainen. Tottakai voi olla, että vain 'lainasit' toisen henkilön kirjoituksen ja esitit sen täällä omanasi.

Erilaiset identiteetit ovat ihan sallittuja. Arvelen, että olet itse jyrännyt identiteettisi. Tuskin sitä nimittäin kukaan muukaan on tehnyt.

Lue lisää

Ihan kiva tietää, että joku turiseva turkulainen on pitänyt sitä lainaamisen arvoisena ja sinä vaivaudut googlaamaan sen.

pak... kirjoitti:

Tekstin kritisoiminen on eri asia kuin puhua markiisista ja ilveillä äyräpäistä.

Ai, mutta minähän vastasin jo tähän. Onko tässä jokin silmukka?

Voisitko välillä puhua muusta kuin Talasta. Vaikkapa asiasta.

Lue lisää

"Tekstin kritisoiminen on eri asia kuin puhua markiisista ja ilveillä äyräpäistä.
Ai, mutta minähän vastasin jo tähän. Onko tässä jokin silmukka?"

Ilmeisesti, koska vastasin jo tuohon. Ei se mitään, voin toki vastata uudestaan:

Rkp-marqiisin harjoittama toisenkielisten maanmiesten mustamaalaus on kaikkea muuta kuin asiallista keskustelua. Sitä olen kritisoinut ja nyt esitin siitä pastissin, josta nimimerkki pakkokaatuu pahoitti mielensä. Sen sijaan hänelle näyttää sopivan oikein mainiosti se, että marqiisi levittää hur-rinvihaa lietsovaa propagandaansa vuodesta toiseen pitkin internettiä.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Mikä nimimerkki turusta?"

No, nimimerkki 'turiseva turkulainen' on lähettänyt aiemmin eräälle toiselle palstalle saman kirjoituksen järnefelteistä kuin sinun postituksesi tälle palstalle. Ihmettelin kirjoitusta (sen liittymättömyyttä mihinkään lähinnä) sen verran, että googlasin. Siksi arvelin sinun olevan turkulainen. Tottakai voi olla, että vain 'lainasit' toisen henkilön kirjoituksen ja esitit sen täällä omanasi.

Erilaiset identiteetit ovat ihan sallittuja. Arvelen, että olet itse jyrännyt identiteettisi. Tuskin sitä nimittäin kukaan muukaan on tehnyt.

Lue lisää

Nyt lainaan jatkoa tuohon suomenmaalaisuusidentiteettin Umayya Abu-Hannalta Six Degrees-lehdessä 6/2009:

"The next big conflict will be between immigrants and the Swedish-speaking minority. The latter now dominate all discourse on minorities. As a group the Swedish language minority are well connected and affluent, and it's impossible for anyone to compete with them for representation of cultural alternatives.
In the future the status of Swedish will be the same as other minority languages. They are going to lose out big time and I don't think they'll go quietly."

pak... kirjoitti:

Ihan kiva tietää, että joku turiseva turkulainen on pitänyt sitä lainaamisen arvoisena ja sinä vaivaudut googlaamaan sen.

Ai, oliko lainaus suoraan kirjasta? Outoa.

Koitahan nyt ryhdistää sitä identiteettiäsi niin että voit kirjoittaa itsekin!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Ai, oliko lainaus suoraan kirjasta? Outoa.

Koitahan nyt ryhdistää sitä identiteettiäsi niin että voit kirjoittaa itsekin!

Olisiko se niin hyvää tekstiä, että voisi olla kirjasta ;)

Kiitos, mutta kirjoitan mielelläni asiaa ja nyt jo tiedän, ettet aio tehdä samoin. En usko, että tätä jankutusta kannattaa jatkaa.

Live long and prosper!

pak... kirjoitti:

Nyt lainaan jatkoa tuohon suomenmaalaisuusidentiteettin Umayya Abu-Hannalta Six Degrees-lehdessä 6/2009:

"The next big conflict will be between immigrants and the Swedish-speaking minority. The latter now dominate all discourse on minorities. As a group the Swedish language minority are well connected and affluent, and it's impossible for anyone to compete with them for representation of cultural alternatives.
In the future the status of Swedish will be the same as other minority languages. They are going to lose out big time and I don't think they'll go quietly."

Lue lisää

Tottahan se on, etteivät maahanmuuttajat ole hetikään aina yhtä verkostoituneita, vaikutusvaltaisia tai varakkaitakaan kuin maan kantaväestö.

pak... kirjoitti:

Olisiko se niin hyvää tekstiä, että voisi olla kirjasta ;)

Kiitos, mutta kirjoitan mielelläni asiaa ja nyt jo tiedän, ettet aio tehdä samoin. En usko, että tätä jankutusta kannattaa jatkaa.

Live long and prosper!

Lue lisää

Ei tietenkään kannata kirjoittaa, jos ei ole mitään sanottavaa! Valinta on omasi. Ja jos koet identiteettisi saavan uutta ryhtiä siitä, että arvioit toisten kirjoituksia asiattomiksi ja omiasi asiallisiksi niin sekin on oma valintasi.

pak... kirjoitti:

Olisiko se niin hyvää tekstiä, että voisi olla kirjasta ;)

Kiitos, mutta kirjoitan mielelläni asiaa ja nyt jo tiedän, ettet aio tehdä samoin. En usko, että tätä jankutusta kannattaa jatkaa.

Live long and prosper!

Lue lisää

"Olisiko se niin hyvää tekstiä, että voisi olla kirjasta ;)"

Ei se ollut. Turisevan turkulaisen postaus oli lähetetty aiemmin kuin sinun. Kirjoitit turkulaisen lainanneen. En tullut ajatelleeksi, että hän olisi lainannut etukäteen sinun myöhäisempää kirjoitustasi ja kun siinä joku kirjakin mainittiin niin ajattelin josko se olisi siitä. Aivan sama mistä oli. Ja tosi vaikea sanoa mihin liittyi.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tuhannen nicin aarnoltti lainailee aina noita wikisitaattikeskustelujaan Frankinsa kanssa kun ei osaa sanoa mitä olisin muka vääristellyt. Se on hänen pakkomielteensä. No, onhan tuhannen nikin aarnoltti toki valehdellut muutenkin kirjoituksistani. Ole tainnut muuta tehdäkään.

Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa. Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta eipä hän näy muuta keksivän.

Miksi teille on niin tärkeää kompata ja puolustella hur-rivihan lietsontaa? Miksi ette

Lue lisää

"Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa."

Ensinnäkin nimittelyhalusi se vaan jatkuu ja pysyy voimissaan.

Vieläkään herra Rautalapio ei ota ymmärtääkseen, että tietoiseen vääristelyyn pohjautuva kirjoittelu mistä tahansa aiheesta ei ole kritiikkiä, vaan ajatusmallina pelkkää vääristelyä, ja erityisesti vääristelyyn perustuvat hurrivihaväitteet eivät ole kritiikkiä, vaan härskiä vääristelyä, jota sen vuoksi voidaan pitää tietoisena hurrivihan kerjäämisenä.

Tämän olen todennut tälle herralle moneen kertaan, mutta perille se ei mene.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa."

Ensinnäkin nimittelyhalusi se vaan jatkuu ja pysyy voimissaan.

Vieläkään herra Rautalapio ei ota ymmärtääkseen, että tietoiseen vääristelyyn pohjautuva kirjoittelu mistä tahansa aiheesta ei ole kritiikkiä, vaan ajatusmallina pelkkää vääristelyä, ja erityisesti vääristelyyn perustuvat hurrivihaväitteet eivät ole kritiikkiä, vaan härskiä vääristelyä, jota sen vuoksi voidaan pitää tietoisena hurrivihan kerjäämisenä.

Tämän olen todennut tälle herralle moneen kertaan, mutta perille se ei mene.

Lue lisää

Ymmärrän jo kuvion. Tämä on jokin seuraleikki, ei keskustelu.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

"Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa."

Ensinnäkin nimittelyhalusi se vaan jatkuu ja pysyy voimissaan.

Vieläkään herra Rautalapio ei ota ymmärtääkseen, että tietoiseen vääristelyyn pohjautuva kirjoittelu mistä tahansa aiheesta ei ole kritiikkiä, vaan ajatusmallina pelkkää vääristelyä, ja erityisesti vääristelyyn perustuvat hurrivihaväitteet eivät ole kritiikkiä, vaan härskiä vääristelyä, jota sen vuoksi voidaan pitää tietoisena hurrivihan kerjäämisenä.

Tämän olen todennut tälle herralle moneen kertaan, mutta perille se ei mene.

Lue lisää

Tuhannen nicin aarnoltti jatkaa valitsemallaan tiellä esittäen syytöksiä. joita ei osaa mitenkään perustella. No, onhan hän toki valehdellut kirjoituksistani aiemminkin. ilmeisestikään ei kykene muuhun? Tämä riittäköön tällä erää.

pak... kirjoitti:

Ymmärrän jo kuvion. Tämä on jokin seuraleikki, ei keskustelu.

Ymmärrän jo, että pidät keskusteluna vain omia ja samanmieliseksi kokemiesi kirjoituksia.

pak... kirjoitti:

Ymmärrän jo kuvion. Tämä on jokin seuraleikki, ei keskustelu.

"Tämä on jokin seuraleikki, ei keskustelu."

Oikeammassa et voisi olla. Keskustelua tämä ei ainakaan ole. Puuttuu vain lieroksi nimittely, johon herra Rautalapio viimeisenä vetonaan turvautuu.

"Tällainen keskustelu pakkoruotsista ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä ei olisi ollut mahdollinen ilman internetiä. "

Ei niin olisi. Eikä olisi myöskään toisen nuivan liikken nokkamiehen, Halla-ahon; blogikirjoitukset. Internetti on siitä erilainen että medialla ei ole toimitusta. Siksi ei myösjkään toimittajien eettisiä sääntöjä tarvitse noudattaa, eli käytänössä voidaa laksea luikuria, olkiukkoilla, ja pemtella minkä kerkii.

Molemmat nämä nuivat heput väittävät että omat lempiaiheet olivat tabuja ja sensuroituja ennen heidän ryntäämistään "ihanaan internettiin". Tuohan on toki silkkaa puppua. He vain aloittivat panettelun ja vihanlietsonnan - ja sellainen ei käynyt päinsä "vanhoissa" medioissa.

Toinen näistä on syytetty ja tuomittu kirjoituksistaan. Toista ei taideta ottaa yhtä vakavasti joistain aika ymmärrettävistä syistä. Toinen pääsi ensiyrittämällä eduskuntaan kun taas toinen...

rautaako? kirjoitti:

"Tällainen keskustelu pakkoruotsista ja keinotekoisesta virallisesta kaksikielisyydestä ei olisi ollut mahdollinen ilman internetiä. "

Ei niin olisi. Eikä olisi myöskään toisen nuivan liikken nokkamiehen, Halla-ahon; blogikirjoitukset. Internetti on siitä erilainen että medialla ei ole toimitusta. Siksi ei myösjkään toimittajien eettisiä sääntöjä tarvitse noudattaa, eli käytänössä voidaa laksea luikuria, olkiukkoilla, ja pemtella minkä kerkii.

Molemmat nämä nuivat heput väittävät että omat lempiaiheet olivat tabuja ja sensuroituja ennen heidän ryntäämistään "ihanaan internettiin". Tuohan on toki silkkaa puppua. He vain aloittivat panettelun ja vihanlietsonnan - ja sellainen ei käynyt päinsä "vanhoissa" medioissa.

Toinen näistä on syytetty ja tuomittu kirjoituksistaan. Toista ei taideta ottaa yhtä vakavasti joistain aika ymmärrettävistä syistä. Toinen pääsi ensiyrittämällä eduskuntaan kun taas toinen...

Lue lisää

Älä puhu roskaa.

rööpertti jördis kirjoitti:

Älä puhu roskaa.

"Älä puhu roskaa. "

Väitätkö että halla-ahon blogikirjouitukset tai Talan IHRAilu olisi mahdollista painaa toimitetussa mediassa? Älä ole hupsu!

Toimituksilla on eettiset säännöt kuten että juttujen pitää olla totta, niille pitää tarvittaessa osoittaa lähteet, niitä koskee sanavapauden rajoitukset (kuten kielto kiihotuksesta kansanryhmää vastaan), ja sen sellaista pientä.

SIKSI halliksen ja Talan "totuudet" oli "tabuja ja sensuroituja", kuten herrat niin mielellään kutsuu ihan tavallisia järkeenkäypiä mediasääntöjä.

Ja eikö toinen niistä ole todistanut minut oikeaksi joutumalla syytteeseen kahdesta vihanlietsontarikoksesta ja tuomituksi yhdestä? Vai uskotko sinä tuomitun höpinöihin poliittsesta ajojahdista? Älä ole hupsu!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tuhannen nicin aarnoltti lainailee aina noita wikisitaattikeskustelujaan Frankinsa kanssa kun ei osaa sanoa mitä olisin muka vääristellyt. Se on hänen pakkomielteensä. No, onhan tuhannen nikin aarnoltti toki valehdellut muutenkin kirjoituksistani. Ole tainnut muuta tehdäkään.

Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa. Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta eipä hän näy muuta keksivän.

Miksi teille on niin tärkeää kompata ja puolustella hur-rivihan lietsontaa? Miksi ette

Lue lisää

Osaan muuten kirjoittaa"cicceli", c:llä.
Siitä on se etu, ettei mielestäni hassua saanaa cencuroida lainkaan.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tuhannen nicin aarnoltti lainailee aina noita wikisitaattikeskustelujaan Frankinsa kanssa kun ei osaa sanoa mitä olisin muka vääristellyt. Se on hänen pakkomielteensä. No, onhan tuhannen nikin aarnoltti toki valehdellut muutenkin kirjoituksistani. Ole tainnut muuta tehdäkään.

Tuhannen nicin nettihicu on myös kehitellyt erikoisen ajatusmallin, jossa uusnatseilua kritisoiva kerjää uusnatseilua ja hur-rivihan lietsontaan kritisoiva kerjää hur-rivihan lietsontaa. Eihän tuossa mitään järkeä ole, mutta eipä hän näy muuta keksivän.

Miksi teille on niin tärkeää kompata ja puolustella hur-rivihan lietsontaa? Miksi ette

Lue lisää

Osaan muuten kirjoittaa"cicceli", c:llä.
Siitä on se etu, ettei mielestäni hassua saanaa cencuroida lainkaan.

Viimeksi 40-luvulla jolloin ruotsalaiset ja norjalaiset aikoivat luovuttaa nämä kaasukammioon.

"On käsittämätöntä, että vielä v 1862 jouduttiin taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kieleksi."

Ei mitenkään käsittämätöntä, sillä nyt 2010-luvulla tuo kaikki on uudestaan ajankohtaista. Meidän suomalaisten on oltava valmis taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kielenä ENGLANNIN käytön ajaessa suomen kieltä jatkuvasti yhä syrjäisempääm asemaan.

10 kirjoitti:

"On käsittämätöntä, että vielä v 1862 jouduttiin taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kieleksi."

Ei mitenkään käsittämätöntä, sillä nyt 2010-luvulla tuo kaikki on uudestaan ajankohtaista. Meidän suomalaisten on oltava valmis taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kielenä ENGLANNIN käytön ajaessa suomen kieltä jatkuvasti yhä syrjäisempääm asemaan.

Lue lisää

Englannista on onneksi sentään hyötyä...

17 kirjoitti:

Englannista on onneksi sentään hyötyä...

No niin kuten taas jälleen kerran huomaamme, netti fennoa ei kiinnosta suomen kielen asema ati kohtalp. Hän haluaa vain tehdä maastamme juurettoman tekojenkkilän.

22 kirjoitti:

No niin kuten taas jälleen kerran huomaamme, netti fennoa ei kiinnosta suomen kielen asema ati kohtalp. Hän haluaa vain tehdä maastamme juurettoman tekojenkkilän.

Sinut tunnetaan jo ystävä hyvä. Keksi nyt muita huveja.

You are already familiar with a good friend. Come up with now other pleasures.

19 kirjoitti:

Sinut tunnetaan jo ystävä hyvä. Keksi nyt muita huveja.

You are already familiar with a good friend. Come up with now other pleasures.

Tämä Netti fenno onn näemmä pakkoenglannittanut itsensä niin perusteellisesti että joutuu selittelemään puheitaan pyhällä pakkokielellään kun ei ole enää varma osaako kirjoittaa suomea ymmärrettävästi.

"On käsittämätöntä, että vielä v 1862 jouduttiin taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kieleksi."

Ei suinkaan kovin käsittämätöntä. Tsaari ei halunut rahvaan saavan tietää että lannessä on kaikki paremmin. Siksi hän kielsi suomenkieliset kirjat ja lehdet. Aleksanteri II oli uudismielisempi ja kumosi sensuurin jolloin yläluokkame heti haki ja sai luvan nostaa suomenkieli toiseksi viralliseksi kieleksi (1863).

Valitettavasti Aleksanteri II salamurhattiin ja hänen jälkeensä tulleet tsaarit yritti taas venäläistää meidät. Siksi suomenkielen nostaminen sivistyskieleksi ja toimivaksi viralliseksi kieleksi eteni hitaasti. Mutta yläluokkamme kyllä taisteli sen puolesta minkä kykeni. Ja voitti lopulta!

"Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan"

Niinpä.

Hur härligt sången klinga
på älskat modersmål!

Ja sama kaikilla maailman kielillä.

rautaako? kirjoitti:

"On käsittämätöntä, että vielä v 1862 jouduttiin taistelemaan suomen kielen oikeutuksesta tässä maassa tieteen, oikeuslaitoksen, hallinnon, virkamiesten kieleksi."

Ei suinkaan kovin käsittämätöntä. Tsaari ei halunut rahvaan saavan tietää että lannessä on kaikki paremmin. Siksi hän kielsi suomenkieliset kirjat ja lehdet. Aleksanteri II oli uudismielisempi ja kumosi sensuurin jolloin yläluokkame heti haki ja sai luvan nostaa suomenkieli toiseksi viralliseksi kieleksi (1863).

Valitettavasti Aleksanteri II salamurhattiin ja hänen jälkeensä tulleet tsaarit yritti taas venäläistää meidät. Siksi suomenkielen nostaminen sivistyskieleksi ja toimivaksi viralliseksi kieleksi eteni hitaasti. Mutta yläluokkamme kyllä taisteli sen puolesta minkä kykeni. Ja voitti lopulta!

"Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan"

Niinpä.

Hur härligt sången klinga
på älskat modersmål!

Ja sama kaikilla maailman kielillä.

Lue lisää

Voi raukkaa. Ja mitenhän lännessä mahtoi "kaikki olla paremmin". Lapset teki töitä Englannin pölyisissä tehtaissa ja norjalaiset oli köyhiä kuin kirkonrotat eläen ruotsalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten siirtomaaisäntien orjuudessa. Sitäpaitsi kyllä Norjan tapahtumista tiedettiin. Moni osasi ihan varmasti pohjoisessa Norjaa ja pystyi levittämään maalaisenakin tietoa sieltä. Vai väittääkö rautaako? että esim. vuoden 1867 Norja oli rikkaampi kuin Suomi. hahahah

1524 web alsk la kad kirjoitti:

Voi raukkaa. Ja mitenhän lännessä mahtoi "kaikki olla paremmin". Lapset teki töitä Englannin pölyisissä tehtaissa ja norjalaiset oli köyhiä kuin kirkonrotat eläen ruotsalaisten, saksalaisten ja tanskalaisten siirtomaaisäntien orjuudessa. Sitäpaitsi kyllä Norjan tapahtumista tiedettiin. Moni osasi ihan varmasti pohjoisessa Norjaa ja pystyi levittämään maalaisenakin tietoa sieltä. Vai väittääkö rautaako? että esim. vuoden 1867 Norja oli rikkaampi kuin Suomi. hahahah

Lue lisää

" Ja mitenhän lännessä mahtoi "kaikki olla paremmin". "

Siinä, missä Venäjän itämaisen despootin valtaa käyttävät tsaarit pyrkivät jarruttelemaan ja hidastamaan kaikkea kehitystä, länsimaissa kehittyivät niin sanan- kuin elinkeinovapauskin, jotka johtivat yhteiskuntien demokratisoitumiseen ja elintason nousuun. Myös siellä Norjassa.

"Vai väittääkö rautaako? että esim. vuoden 1867 Norja oli rikkaampi kuin Suomi. hahahah "

Norjan talous oli 1840-luvulta 1870-luvun puoleenväliin saakka Euroopan nopeimmin kasvavia talouksia. Vienti veti kuin veturi vuotuisen kasvun ollessa lähes 5 prosenttia.. Norjan laivasto kasvoi ollen lopulta maailman seitsemänneksi suurin.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

" Ja mitenhän lännessä mahtoi "kaikki olla paremmin". "

Siinä, missä Venäjän itämaisen despootin valtaa käyttävät tsaarit pyrkivät jarruttelemaan ja hidastamaan kaikkea kehitystä, länsimaissa kehittyivät niin sanan- kuin elinkeinovapauskin, jotka johtivat yhteiskuntien demokratisoitumiseen ja elintason nousuun. Myös siellä Norjassa.

"Vai väittääkö rautaako? että esim. vuoden 1867 Norja oli rikkaampi kuin Suomi. hahahah "

Norjan talous oli 1840-luvulta 1870-luvun puoleenväliin saakka Euroopan nopeimmin kasvavia talouksia. Vienti veti kuin veturi vuotuisen kasvun ollessa lähes 5 prosenttia.. Norjan laivasto kasvoi ollen lopulta maailman seitsemänneksi suurin.

Lue lisää

Tarkoitat varmasti Norjan kauppalaivastoa koska sotilaallinen laivasto ei taatusti ollut maailman seitsemänneksi suurin edes ensimmäisen maailmansodan aikaan. Meni suurinkin osa kerskumistasi kauppalaivoista norjalaisilla saksalaisten torpedoihin että se taas siitä.

kaidip mis es pöy ka kirjoitti:

Tarkoitat varmasti Norjan kauppalaivastoa koska sotilaallinen laivasto ei taatusti ollut maailman seitsemänneksi suurin edes ensimmäisen maailmansodan aikaan. Meni suurinkin osa kerskumistasi kauppalaivoista norjalaisilla saksalaisten torpedoihin että se taas siitä.

Lue lisää

Tietenkin tarkoitan kauppalaivastoa koska kysymys oli taloudesta ja vauraudesta, jota kauppa kehittää ja kasvattaa ja Norjan taloudessa sattumoisin juuri tuo mainitsemasi 1860-luku oli suuren menestyksen aikaa. Norjan teollistuminen alkoi jonkin verran aikaisemmin kuion Suomen eikä ole laisinkaan merkityksetöntä, että Norjassa saatiin oppivelvollisuus aikaiseksi jp 1840-luvulla.

Tapio Rautalalapio kirjoitti:

Tietenkin tarkoitan kauppalaivastoa koska kysymys oli taloudesta ja vauraudesta, jota kauppa kehittää ja kasvattaa ja Norjan taloudessa sattumoisin juuri tuo mainitsemasi 1860-luku oli suuren menestyksen aikaa. Norjan teollistuminen alkoi jonkin verran aikaisemmin kuion Suomen eikä ole laisinkaan merkityksetöntä, että Norjassa saatiin oppivelvollisuus aikaiseksi jp 1840-luvulla.

Lue lisää

Mikä teollistuminen. Puukauppa ja laivojen valmistus niinkö. Vau mikä saavutus. Sitähän ei esim. Suomessa tehty, eihän.

Snellman olikin netti fenno.

juupa jaapa kirjoitti:

Mikä teollistuminen. Puukauppa ja laivojen valmistus niinkö. Vau mikä saavutus. Sitähän ei esim. Suomessa tehty, eihän.

Tekstiiliteollisuutta ja telakoita. 1800-luvun lopussa Norjan kauppalaivasto oli maailman kolmanneksi suurin.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Tekstiiliteollisuutta ja telakoita. 1800-luvun lopussa Norjan kauppalaivasto oli maailman kolmanneksi suurin.

Niin verrattuna mihin maihin kolmanneksi suurin? Venäjäänkö jonka kauppalaivaston pieni koko johtui siitä että sen kauppa keskittyi Mustallemerelle ja Itämerelle kun taas Norjalla oli väylä auki Atlantille mutta ethän sinä tätäkään tiennyt. Saksa oli yhdistetty 1871 ja laivaston rakentaminen vasta aluillaan.

kruegs witman marsai kirjoitti:

Niin verrattuna mihin maihin kolmanneksi suurin? Venäjäänkö jonka kauppalaivaston pieni koko johtui siitä että sen kauppa keskittyi Mustallemerelle ja Itämerelle kun taas Norjalla oli väylä auki Atlantille mutta ethän sinä tätäkään tiennyt. Saksa oli yhdistetty 1871 ja laivaston rakentaminen vasta aluillaan.

Lue lisää

Muihin maihin verrattuna. Enemmän aluksia ja bruttorekisteritonneja purjehti Yhdysvaltain ja Britannian lippujen alla. Ja oli siis isompi kuin Venäjän.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Muihin maihin verrattuna. Enemmän aluksia ja bruttorekisteritonneja purjehti Yhdysvaltain ja Britannian lippujen alla. Ja oli siis isompi kuin Venäjän.

Oli siksi isompi koska Venäjällä ei ollut yhteyttä Atlantille tai ainakaan kunnollista. Sinä tietysti et rajallisessa mielessäsi osaa ottaa huomioon asioita kuten että Venäjä oli maailman suurimman maa ja vaikeammin hallittavissa kuin piskuinen Norja josta kukaan ei piitannut.

jus chalk ik kir kirjoitti:

Oli siksi isompi koska Venäjällä ei ollut yhteyttä Atlantille tai ainakaan kunnollista. Sinä tietysti et rajallisessa mielessäsi osaa ottaa huomioon asioita kuten että Venäjä oli maailman suurimman maa ja vaikeammin hallittavissa kuin piskuinen Norja josta kukaan ei piitannut.

Lue lisää

Monella muullakin maalla on rantaviivaa ja satamia kuin Norjalla. Jopa Itävallalla oli laivasto.

Venäjää yksinkertaisesti vain hallittiin vanhanaikaisesti, tehottomasti ja pääsääntöisesti kaikkea kehitystä jarrutellen.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Monella muullakin maalla on rantaviivaa ja satamia kuin Norjalla. Jopa Itävallalla oli laivasto.

Venäjää yksinkertaisesti vain hallittiin vanhanaikaisesti, tehottomasti ja pääsääntöisesti kaikkea kehitystä jarrutellen.

Lue lisää

Monipa ei ollutkaan yhtä iso valtion kuin Venäjä. Joopa joo. Norjalaiset viikingi jumalathan jos olisi määräilleet Nevan kaupungissa niin oltaisi super hyper satamayhteys Vladivostokista rakennettu vaikkapa Los Angelesiin ja tietystihän Alaska oltaisi norjalaisen talikan ja nuuskan voimalla vallattu takaisin Äiti Venäjälle. Kyllä "jenkit" olisi norskin viikingi puhkuntaa pelänneet. Ei "pakkoenglanti" siinä olisi auttanut.

niin juus osl brei kirjoitti:

Monipa ei ollutkaan yhtä iso valtion kuin Venäjä. Joopa joo. Norjalaiset viikingi jumalathan jos olisi määräilleet Nevan kaupungissa niin oltaisi super hyper satamayhteys Vladivostokista rakennettu vaikkapa Los Angelesiin ja tietystihän Alaska oltaisi norjalaisen talikan ja nuuskan voimalla vallattu takaisin Äiti Venäjälle. Kyllä "jenkit" olisi norskin viikingi puhkuntaa pelänneet. Ei "pakkoenglanti" siinä olisi auttanut.

Lue lisää

Niin Venäjä möi sen Alaskan polkuhintaan. Se onkin tunnettu yhtenä maailmanhistorian huoinoimpana tai parhaimpana kauppana riippuen katsooko myyjän vai ostajan näkökulmasta.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Niin Venäjä möi sen Alaskan polkuhintaan. Se onkin tunnettu yhtenä maailmanhistorian huoinoimpana tai parhaimpana kauppana riippuen katsooko myyjän vai ostajan näkökulmasta.

Lue lisää

Ja mahtavat norjalaiset rikkaat jumalat olisi vallanneet sen takaisin jos olisi Tsaarin sijasta hallinneet Venäjää. Nuo viisaat mahtavat talonpoika-aateliset. Eiku nyt mie tiää norskithan olisi valtakunnan pitäneet koossa. Estäneet puolalaisia kapinoimasta ja turkkilaisia riehumasta. Imam Shamil olisi tartutettu pyhällä norjalaisella hajulla kumoon. ha ha ha

hsit lapplom koripal kirjoitti:

Ja mahtavat norjalaiset rikkaat jumalat olisi vallanneet sen takaisin jos olisi Tsaarin sijasta hallinneet Venäjää. Nuo viisaat mahtavat talonpoika-aateliset. Eiku nyt mie tiää norskithan olisi valtakunnan pitäneet koossa. Estäneet puolalaisia kapinoimasta ja turkkilaisia riehumasta. Imam Shamil olisi tartutettu pyhällä norjalaisella hajulla kumoon. ha ha ha

Lue lisää

"ha ha ha"

Päätteeksi hullun naurua.

No. ketäs sä lyödä meinaat?

Ja voi kauhea sentään. miten tollasta hirmusta karhua on ensinkään pystytty sortamaan, sas se?

salolainen9 kirjoitti:

No. ketäs sä lyödä meinaat?

Ja voi kauhea sentään. miten tollasta hirmusta karhua on ensinkään pystytty sortamaan, sas se?

Svekon seuraava kommenti on että akkaa vaikka svekko tietää että ruotsalaisten ämmien kanssa pelehtimiseen käytetään lähinnä piiskaa ja käsirautoja. Eikös mammasikin siitä tykännyt viimeksi.

"Suomalaisia ja suomen kieltä tässä maassa on sorrettu kautta historian. Asialla ovet olleet sekä ruotsalaiset että venäläiset. "

Itse asiassa vain venäläiset ovat sortaneet suomenkieltä, ja myös ruotsinkieltä, maassamme. Ruotsin vallan aikana kielillä ei ollut merkitystä kunhan papit ja virkamiehet olivat tarpeeksi kaksikielisiä jotta kirkon opit ja kunnkaan käskyt ja lait saatettiin kansan tietoon.

Ruotsin vallan aikana maassa puhuttiin todella montaa kieltä (ruotsia, suomea ja useita sen sukulaiskieliä, tanskaa, norjaa, saksaa, puolaa, venäjää, saamea, ...ja näistä kaikista vielä hyvin paljon paikallisia murteita ja muunnelmia). Ketään ei sorrettu kielensä perusteella. Suomenkieliset olivat tässä monikirjavassa joukossa jopa jossain määrin etuoikeutettuja koska suuri osa nykyisestä Suomesta kuului Ruotsin "sydänmaihin".

rautaako? kirjoitti:

"Suomalaisia ja suomen kieltä tässä maassa on sorrettu kautta historian. Asialla ovet olleet sekä ruotsalaiset että venäläiset. "

Itse asiassa vain venäläiset ovat sortaneet suomenkieltä, ja myös ruotsinkieltä, maassamme. Ruotsin vallan aikana kielillä ei ollut merkitystä kunhan papit ja virkamiehet olivat tarpeeksi kaksikielisiä jotta kirkon opit ja kunnkaan käskyt ja lait saatettiin kansan tietoon.

Ruotsin vallan aikana maassa puhuttiin todella montaa kieltä (ruotsia, suomea ja useita sen sukulaiskieliä, tanskaa, norjaa, saksaa, puolaa, venäjää, saamea, ...ja näistä kaikista vielä hyvin paljon paikallisia murteita ja muunnelmia). Ketään ei sorrettu kielensä perusteella. Suomenkieliset olivat tässä monikirjavassa joukossa jopa jossain määrin etuoikeutettuja koska suuri osa nykyisestä Suomesta kuului Ruotsin "sydänmaihin".

Lue lisää

Miksi sitten tappio tilastot näyttävät miinusta sodissa yleensä suomenkielisillä alueilla kun taas mystisesti esim. Isonvihan aikaan Närpiössä tai Jomalassa ei kuollut kukaan. Haminan ehkä pistivät palasiksi vai oliko se Hanko mutta siellä asui kyllä muitakin kuin svekkuleita.

toooxx kir pyöt pu l kirjoitti:

Miksi sitten tappio tilastot näyttävät miinusta sodissa yleensä suomenkielisillä alueilla kun taas mystisesti esim. Isonvihan aikaan Närpiössä tai Jomalassa ei kuollut kukaan. Haminan ehkä pistivät palasiksi vai oliko se Hanko mutta siellä asui kyllä muitakin kuin svekkuleita.

Lue lisää

"Miksi sitten tappio tilastot näyttävät miinusta sodissa yleensä suomenkielisillä alueilla kun taas mystisesti esim. Isonvihan aikaan Närpiössä tai Jomalassa"

Rannikkoseutu ja saaristo oli karua. Kuka siitä riitelisi. ja toisaalta jos katsot kartaa niin tiedät mistä venäläiset tulivat.

Kun Pietari Suuri päätti siirtää pääkaupungin Suomelahden pohjukan soille oli maamme kohtalo sinetöity vuosisadoiksi eteenpäin.

En usko että Pietari pohdiskeli maamme kielipoliittisia oloja.

rautaako? kirjoitti:

"Miksi sitten tappio tilastot näyttävät miinusta sodissa yleensä suomenkielisillä alueilla kun taas mystisesti esim. Isonvihan aikaan Närpiössä tai Jomalassa"

Rannikkoseutu ja saaristo oli karua. Kuka siitä riitelisi. ja toisaalta jos katsot kartaa niin tiedät mistä venäläiset tulivat.

Kun Pietari Suuri päätti siirtää pääkaupungin Suomelahden pohjukan soille oli maamme kohtalo sinetöity vuosisadoiksi eteenpäin.

En usko että Pietari pohdiskeli maamme kielipoliittisia oloja.

Lue lisää

Voi olla että rannikko oli karua ja voi olla että idempänä oli enemmän puuta. Pietari Suurihan rakensi käsittääkseni Venäjän Itämeren ensimmäiset alukset Lotinapellon puusta vaikka tämä venäläisiä keljuttaakin. Oikeastaan hollantilaiset taisi ne rakentaa mordvalaisia puuseppiä opastamalla.

Nyt meni pieleen, Jalmari. Sinä sekoitat nyt kaksi eri asiaa. Ensinnäkin on niin, että "kaikki maalarit ovat juoppoja, mutta kaikki juopot eivät ole maalareita". Ja samalla tavalla on totta, että yläluokka oli ruotsinkielistä, mutta ruotsinkieliset eivät olleet yläluokkaa.
Ruotsnkielinen yläluokka oli erittäin pieni kansanosa, joka ei kokenut minkäänlaista yhteyttä ruotsinkielisten ylivoimaiseen enemmistöön, maalaisiin, rahvaaseen, rantakaupunkien ja maaseudun pieneläjiin. Eikä muuten tunne vieläkään. Pohjanmaan ruotsinkieliset juntit eivät aikanaan sortaneet Savon junnteja millään tavalla. Gösta Ågren on kirjoittanut:
“Finlandssvenskarna är av historiska skäl på ett olyckligt sätt delade. Å ena sidan har vi den stora
majoriteten, - - med arbetare, småbrukare, fiskare, tjänstemän, lärare etc. i vanliga proportioner.
Å andra sidan har vi resterna av Finlands forna, svensktalande överklass, som ursprungligen ju
var spridd över hela landet som domare, präster, bruksägare, militärer, godsherrar, etc. Denna
“disponentöverklass” finns nu huvudsakligen i de finskdominerade städerna Helsingfors och Åbo
- -. Mellan disponentöverklassen och det finlandssvenska folket finns få djupgående kontakter
och ringa förståelse. Disponentklassen kommer därmed att representera finlandssvenskarna utåt
och färgar bilden av vårt folk bland såväl finnar som rikssvenskar och andra.. Arbetaren i
Jakobstad finner sig plötsligt förvandlad till en degenererad baron i finnars och rikssvenskars
ögon!”
Voisitko kertoa, millä tavalla meidän ruotsinkielinen talonmiehemme sortaa Tamperelaista insinööriä?

kakskielinen kirjoitti:

Nyt meni pieleen, Jalmari. Sinä sekoitat nyt kaksi eri asiaa. Ensinnäkin on niin, että "kaikki maalarit ovat juoppoja, mutta kaikki juopot eivät ole maalareita". Ja samalla tavalla on totta, että yläluokka oli ruotsinkielistä, mutta ruotsinkieliset eivät olleet yläluokkaa.
Ruotsnkielinen yläluokka oli erittäin pieni kansanosa, joka ei kokenut minkäänlaista yhteyttä ruotsinkielisten ylivoimaiseen enemmistöön, maalaisiin, rahvaaseen, rantakaupunkien ja maaseudun pieneläjiin. Eikä muuten tunne vieläkään. Pohjanmaan ruotsinkieliset juntit eivät aikanaan sortaneet Savon junnteja millään tavalla. Gösta Ågren on kirjoittanut:
“Finlandssvenskarna är av historiska skäl på ett olyckligt sätt delade. Å ena sidan har vi den stora
majoriteten, - - med arbetare, småbrukare, fiskare, tjänstemän, lärare etc. i vanliga proportioner.
Å andra sidan har vi resterna av Finlands forna, svensktalande överklass, som ursprungligen ju
var spridd över hela landet som domare, präster, bruksägare, militärer, godsherrar, etc. Denna
“disponentöverklass” finns nu huvudsakligen i de finskdominerade städerna Helsingfors och Åbo
- -. Mellan disponentöverklassen och det finlandssvenska folket finns få djupgående kontakter
och ringa förståelse. Disponentklassen kommer därmed att representera finlandssvenskarna utåt
och färgar bilden av vårt folk bland såväl finnar som rikssvenskar och andra.. Arbetaren i
Jakobstad finner sig plötsligt förvandlad till en degenererad baron i finnars och rikssvenskars
ögon!”
Voisitko kertoa, millä tavalla meidän ruotsinkielinen talonmiehemme sortaa Tamperelaista insinööriä?

Lue lisää

Suomenruotsalaisuudessa pelataan kaiken aikaa kaksilla korteilla.

Ollaan joko pieni vähemmistö tai puolikas kansanosa tilanteesta riippuen.

Ollaan joko kulturbärande historiallinen sivistyneistö tai ihan vain tavallista rahvasta tilanteesta riippuen.

Ei koskaan tiedä, minkä ryhmän kanssa kulloinkin on keskustelemassa.

Suomenkielisen rahvaan 800-vuotinen kokemus vieraskielisistä hallitsijoista ja herroista on kuitenkin tosi, samoin ruotsinmielisten kiihkeä jarrutus väestön ikiaikaisen enemmistön puhuman suomen kielen nousulle maan pääkieleksi. Edelleen on totta ruotsinkielisten "etujärjestöjen" vaatimus suomenkielisten pakolliselle ruotsille, sen aikaistamiselle ja vahvistamiselle.

Suomenruotsalaiset ovat varmasti hyvin moni-ilmeinen, monitaustainen ja monihistoriainen ryhmä. Tällä ei kuitenkaan voi sivuuttaa suomenkielisten kokemusta siitä, etteivät he ole saaneet eivätkä edelleenkään saa olla oma itsensä omassa maassaan vaan ovat vuosisadasta toiseen alisteisia ryhmille, jotka puhuvat ruotsia ja vaativat ruotsin osaamista myös kaikilta muilta tässä maassa.

kokemus on tosi kirjoitti:

Suomenruotsalaisuudessa pelataan kaiken aikaa kaksilla korteilla.

Ollaan joko pieni vähemmistö tai puolikas kansanosa tilanteesta riippuen.

Ollaan joko kulturbärande historiallinen sivistyneistö tai ihan vain tavallista rahvasta tilanteesta riippuen.

Ei koskaan tiedä, minkä ryhmän kanssa kulloinkin on keskustelemassa.

Suomenkielisen rahvaan 800-vuotinen kokemus vieraskielisistä hallitsijoista ja herroista on kuitenkin tosi, samoin ruotsinmielisten kiihkeä jarrutus väestön ikiaikaisen enemmistön puhuman suomen kielen nousulle maan pääkieleksi. Edelleen on totta ruotsinkielisten "etujärjestöjen" vaatimus suomenkielisten pakolliselle ruotsille, sen aikaistamiselle ja vahvistamiselle.

Suomenruotsalaiset ovat varmasti hyvin moni-ilmeinen, monitaustainen ja monihistoriainen ryhmä. Tällä ei kuitenkaan voi sivuuttaa suomenkielisten kokemusta siitä, etteivät he ole saaneet eivätkä edelleenkään saa olla oma itsensä omassa maassaan vaan ovat vuosisadasta toiseen alisteisia ryhmille, jotka puhuvat ruotsia ja vaativat ruotsin osaamista myös kaikilta muilta tässä maassa.

Lue lisää

Suomenkielisten kokemus ruotsinkielisistä yläluokkana on varmasti tosi sikäli, että esimerkiksi sisämaan ruukkipaikkakunnilla olivat ainoat ruotsinkieliset usein nimenomaan ylintä tehtaan teknistä ja hallinnollista johtoa, eli juuri tuota ”isännöitsijäluokkaa”. Maaseuduilla saattoi olla ihan oikea svenskatalande paroni ja hänen perheensä. Lisäksi saattoi olla joku apteekkari tai tuomari. Tämä ruotsinkielisten profiili juntattiin ”opettavaisten, romanttisten ja isänmaallisten” Suomi-filmien kautta niidenkin päähän, jotka eivät eläessään yhtään ruotsinkielistä elävänä nähneetkään. Samaa urakkaa jatkavat näideen palstojen älyllisesti tietoisen epärehelliset fennot, kuten ylimmäinen myrkynkylväjä Heikki Tala.
Ihan yhtä totta on kuitenkin myös se, että esimerkiksi Vaasassa lienee oikeata ruotsinkielistä yläluokkaa noin 150-200 henkeä, kun kaupungissa ja sitä ympäröivällä maaseudulla asuu noin 30.000 ruotsinkielistä. Sama juttu Helsingissä, jossa oikeata ”yläluokkaa” on ehkä 2000-3000 henkeä.
Käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaista tulotasoa koskevat tutkimukset osoittavat täysin aukottomasti, että ruotsinkielisten sosio-ekonominen status ei yleisesti ottaen poikkea suomenkielisistä millään merkittävällä tavalla. Yläluokan osuus on kylläkin korkeampi, mutta kyse on silti enimmillään ehkä 10.000 – 15.000 hengestä, joiden makea elämä ei muuta loppujen (noin 275.000) elämää suuntaan eikä toiseen.
Ja näinhän se on, ettei tavallisen suomenkielisenkään arkipäivä kostu mitään siitä tosiasiasta, että jollakin Sukarilla tai Kyösti Kakkosella on rutosti omaisuutta, sillä he jakavat sitä tavallisille pulliaisille ihan yhtä anteliaasti kuin Fortum-miljonääri Lilius kylvää rahaansa jonnekin Vöyrille. Eli ei lainkaan.
Eli: suomenkielisten kokemus ruotsinkielisistä on tosi, mutta se ei ole kattava. Ne ovat kaksi eri asiaa.

kakskielinen kirjoitti:

Nyt meni pieleen, Jalmari. Sinä sekoitat nyt kaksi eri asiaa. Ensinnäkin on niin, että "kaikki maalarit ovat juoppoja, mutta kaikki juopot eivät ole maalareita". Ja samalla tavalla on totta, että yläluokka oli ruotsinkielistä, mutta ruotsinkieliset eivät olleet yläluokkaa.
Ruotsnkielinen yläluokka oli erittäin pieni kansanosa, joka ei kokenut minkäänlaista yhteyttä ruotsinkielisten ylivoimaiseen enemmistöön, maalaisiin, rahvaaseen, rantakaupunkien ja maaseudun pieneläjiin. Eikä muuten tunne vieläkään. Pohjanmaan ruotsinkieliset juntit eivät aikanaan sortaneet Savon junnteja millään tavalla. Gösta Ågren on kirjoittanut:
“Finlandssvenskarna är av historiska skäl på ett olyckligt sätt delade. Å ena sidan har vi den stora
majoriteten, - - med arbetare, småbrukare, fiskare, tjänstemän, lärare etc. i vanliga proportioner.
Å andra sidan har vi resterna av Finlands forna, svensktalande överklass, som ursprungligen ju
var spridd över hela landet som domare, präster, bruksägare, militärer, godsherrar, etc. Denna
“disponentöverklass” finns nu huvudsakligen i de finskdominerade städerna Helsingfors och Åbo
- -. Mellan disponentöverklassen och det finlandssvenska folket finns få djupgående kontakter
och ringa förståelse. Disponentklassen kommer därmed att representera finlandssvenskarna utåt
och färgar bilden av vårt folk bland såväl finnar som rikssvenskar och andra.. Arbetaren i
Jakobstad finner sig plötsligt förvandlad till en degenererad baron i finnars och rikssvenskars
ögon!”
Voisitko kertoa, millä tavalla meidän ruotsinkielinen talonmiehemme sortaa Tamperelaista insinööriä?

Lue lisää

Ja sehän se sinua suututtaakin että Sibelius suku suomalaistui ja Tovekin otti suomenkielisen lesbon emakokseen. Voi mahoto ku ois ollu näittei flickoi Tukholmassa ja Närpiössä sekä Jomalassa. Botkyrkassa ja Slussenissa sekä Eckerössä saa kyllä pesää ihan ilmaiseksikin. Ei siihen rahaa ja mainetta tarvita myyteistäsi huolimatta.

kokemus on tosi kirjoitti:

Suomenruotsalaisuudessa pelataan kaiken aikaa kaksilla korteilla.

Ollaan joko pieni vähemmistö tai puolikas kansanosa tilanteesta riippuen.

Ollaan joko kulturbärande historiallinen sivistyneistö tai ihan vain tavallista rahvasta tilanteesta riippuen.

Ei koskaan tiedä, minkä ryhmän kanssa kulloinkin on keskustelemassa.

Suomenkielisen rahvaan 800-vuotinen kokemus vieraskielisistä hallitsijoista ja herroista on kuitenkin tosi, samoin ruotsinmielisten kiihkeä jarrutus väestön ikiaikaisen enemmistön puhuman suomen kielen nousulle maan pääkieleksi. Edelleen on totta ruotsinkielisten "etujärjestöjen" vaatimus suomenkielisten pakolliselle ruotsille, sen aikaistamiselle ja vahvistamiselle.

Suomenruotsalaiset ovat varmasti hyvin moni-ilmeinen, monitaustainen ja monihistoriainen ryhmä. Tällä ei kuitenkaan voi sivuuttaa suomenkielisten kokemusta siitä, etteivät he ole saaneet eivätkä edelleenkään saa olla oma itsensä omassa maassaan vaan ovat vuosisadasta toiseen alisteisia ryhmille, jotka puhuvat ruotsia ja vaativat ruotsin osaamista myös kaikilta muilta tässä maassa.

Lue lisää

"Ollaan joko pieni vähemmistö tai puolikas kansanosa tilanteesta riippuen."

Kyllä niuo molemmat ovat ihan pysyviä. Ruotsinkieliset ovat pysyvästi vähemmistö, mutta maamme kahdesta virallisesta kielestä me edustamme sitä toista. Ja vielä pienempi mutta nopeasti kasvava vähemmistö edustaa molempia.

"Ollaan joko kulturbärande historiallinen sivistyneistö tai ihan vain tavallista rahvasta tilanteesta riippuen."

Nämä ovat yksi ja sama. Vai eikö kulttuuri synnykkään kansasta?

"Ei koskaan tiedä, minkä ryhmän kanssa kulloinkin on keskustelemassa."

Kyllä tietää. Se on yksi ja sama koko ajan.

"samoin ruotsinmielisten kiihkeä jarrutus väestön ikiaikaisen enemmistön puhuman suomen kielen nousulle maan pääkieleksi"

Suomenkieli nostettiin sivistyskieleksi ja viralliseksi kieleksi ruotsinkielisten toimesta. Jotkut olivat niin innokkaita että vaihtoivat kielensä lennosta, yleensä kuitenkaan oppien suomea yhtä hyvin kuin synnyinkieltään. Mutta sekin oli suomenkielelle tärkeää. Näille innokaille kieliopiskelijoille piti laatia kieliopin ja sanakirjat.

ukrs stcbn kies lask kirjoitti:

Ja sehän se sinua suututtaakin että Sibelius suku suomalaistui ja Tovekin otti suomenkielisen lesbon emakokseen. Voi mahoto ku ois ollu näittei flickoi Tukholmassa ja Närpiössä sekä Jomalassa. Botkyrkassa ja Slussenissa sekä Eckerössä saa kyllä pesää ihan ilmaiseksikin. Ei siihen rahaa ja mainetta tarvita myyteistäsi huolimatta.

Lue lisää

"Ja sehän se sinua suututtaakin että Sibelius suku suomalaistui ja Tovekin otti suomenkielisen lesbon emakokseen."

Ei sunkaan. Tuokin (suomenkielistyneet, tai piemminkin kaksikielistyneet) oli tärkeä etappi suomenkielen nostamiseksi sivistyskieleksi ja toimivaksi toiseksi viralliseksi kieleksi. Ilman sitä minä en osaisi suomea. Etkä sinä.

rautaako? kirjoitti:

"Ja sehän se sinua suututtaakin että Sibelius suku suomalaistui ja Tovekin otti suomenkielisen lesbon emakokseen."

Ei sunkaan. Tuokin (suomenkielistyneet, tai piemminkin kaksikielistyneet) oli tärkeä etappi suomenkielen nostamiseksi sivistyskieleksi ja toimivaksi toiseksi viralliseksi kieleksi. Ilman sitä minä en osaisi suomea. Etkä sinä.

Lue lisää

Sibeliuksella se tuskin oli kielestä kiinni. Enemmänkin selviytymisestä. Tyyppi oli köyhä ja ilmeisesti vähän ahdistunut ihminen. Siihen aikaan ei pillereitä ollut ja enemmistö yleisöstä oli suomenkielistä. Täysin loogista siis. Se selittääkin miksi Janne eli pitempään kuin yksikään muu pohjoismaalainen säveltäjä. Oli kavereita ja rahaa sekä valtio tukemassa. En elätiksi kehtaa Jannea sanoa koska sai aikaan niin paljon useissa piireissä.

rautaako? kirjoitti:

"Ollaan joko pieni vähemmistö tai puolikas kansanosa tilanteesta riippuen."

Kyllä niuo molemmat ovat ihan pysyviä. Ruotsinkieliset ovat pysyvästi vähemmistö, mutta maamme kahdesta virallisesta kielestä me edustamme sitä toista. Ja vielä pienempi mutta nopeasti kasvava vähemmistö edustaa molempia.

"Ollaan joko kulturbärande historiallinen sivistyneistö tai ihan vain tavallista rahvasta tilanteesta riippuen."

Nämä ovat yksi ja sama. Vai eikö kulttuuri synnykkään kansasta?

"Ei koskaan tiedä, minkä ryhmän kanssa kulloinkin on keskustelemassa."

Kyllä tietää. Se on yksi ja sama koko ajan.

"samoin ruotsinmielisten kiihkeä jarrutus väestön ikiaikaisen enemmistön puhuman suomen kielen nousulle maan pääkieleksi"

Suomenkieli nostettiin sivistyskieleksi ja viralliseksi kieleksi ruotsinkielisten toimesta. Jotkut olivat niin innokkaita että vaihtoivat kielensä lennosta, yleensä kuitenkaan oppien suomea yhtä hyvin kuin synnyinkieltään. Mutta sekin oli suomenkielelle tärkeää. Näille innokaille kieliopiskelijoille piti laatia kieliopin ja sanakirjat.

Lue lisää

"Suomenkieli nostettiin sivistyskieleksi ja viralliseksi kieleksi ruotsinkielisten toimesta."

Fennomaaneissa oli paljon kotikieleltään ruotsinkielisiä, osa ruotsinkielistyneistä suomalaissuvuista, myös saksan- tai venäjänkielisiä.

Kyse oli aikansa ihanteet omaksuneesta sivistyneistöstä, joka ei voinut olla suomenkielistä, sillä Suomessa ei saanut suomen kielellä sivistyä. Koulutus ja hallinto hoidettiin ruotsiksi.

Uskonpa että nuo varhaiset fennomaanit kääntyisivät haudoissaan, jos he tietäisivät, että heidän taustaansa käytetään nyt suomenkielisen rahvaan jälkeläisten lyömiseen ja ruotsinkielisten arvon nostamiseen.

Ne, jotka vastustivast suomen kielen nostamista, olivat nimenomaan ruotsinkielisiä.

pyörivät haudoissaan kirjoitti:

"Suomenkieli nostettiin sivistyskieleksi ja viralliseksi kieleksi ruotsinkielisten toimesta."

Fennomaaneissa oli paljon kotikieleltään ruotsinkielisiä, osa ruotsinkielistyneistä suomalaissuvuista, myös saksan- tai venäjänkielisiä.

Kyse oli aikansa ihanteet omaksuneesta sivistyneistöstä, joka ei voinut olla suomenkielistä, sillä Suomessa ei saanut suomen kielellä sivistyä. Koulutus ja hallinto hoidettiin ruotsiksi.

Uskonpa että nuo varhaiset fennomaanit kääntyisivät haudoissaan, jos he tietäisivät, että heidän taustaansa käytetään nyt suomenkielisen rahvaan jälkeläisten lyömiseen ja ruotsinkielisten arvon nostamiseen.

Ne, jotka vastustivast suomen kielen nostamista, olivat nimenomaan ruotsinkielisiä.

Lue lisää

"Ne, jotka vastustivast suomen kielen nostamista, olivat nimenomaan ruotsinkielisiä. "

Ei. Vastustaminen tuli venäjältä. Rahvaan kouluttaminen oli liian vaarallista tsaarin näkökulmasta. Mutta täysin välttämätöntä Suomen suotuisan kehityksen kannalta.

1800-luvun lopussa, kun ainoa suomenkielen kannalta lempeä tsaari Aleksanteri II oli salamurhattu, tuli aika jolloin ulkopoliittisista syistä ruotsi ja suomi pantiin vastakkain myös meillä. Venäjä näet ei uskonut siihen että suomenkielestä tulisi heille ongelma ja pyrki siksi tukahduttamaan nimenomaan ruotsinkieli maan virallisena kielenä ja tehdä venäjänkieleistä maamme hallintokieli. Silloin meidän päättäjien jokossa oli sellaisa jotka halusivat keskittää Venäjän vastustamista nimenomaan ruotsinkielen puolustamiseen, eikä suomenkielen pönkittämiseen. Siinäkään kyse EI ollut kieliryhmien välisestä taistelusta kotimaassa, vaan venäläistymisen vastustamisen startegian erimielisyydestä.

"Uskonpa että nuo varhaiset fennomaanit kääntyisivät haudoissaan, jos he tietäisivät, että heidän taustaansa käytetään nyt suomenkielisen rahvaan jälkeläisten lyömiseen ja ruotsinkielisten arvon nostamiseen. "

Höpsistä. Fennomaanit olivat ruotsinkielisiä (oli sitten syy ja tausta mikä tahansa) alkujaan. Heidän kannaltaan oli tärkeää että ihmiset näkivät heidän esimerkkiään. Korostamalla ruotsinkielistä taustaansa heidän "sankaruus" ja esimerkin voima oli paljon suurempi. Fennomaanitkin olivat siis pitkälti hur-reja tai kaksikielisiä.

rautaako? kirjoitti:

"Ne, jotka vastustivast suomen kielen nostamista, olivat nimenomaan ruotsinkielisiä. "

Ei. Vastustaminen tuli venäjältä. Rahvaan kouluttaminen oli liian vaarallista tsaarin näkökulmasta. Mutta täysin välttämätöntä Suomen suotuisan kehityksen kannalta.

1800-luvun lopussa, kun ainoa suomenkielen kannalta lempeä tsaari Aleksanteri II oli salamurhattu, tuli aika jolloin ulkopoliittisista syistä ruotsi ja suomi pantiin vastakkain myös meillä. Venäjä näet ei uskonut siihen että suomenkielestä tulisi heille ongelma ja pyrki siksi tukahduttamaan nimenomaan ruotsinkieli maan virallisena kielenä ja tehdä venäjänkieleistä maamme hallintokieli. Silloin meidän päättäjien jokossa oli sellaisa jotka halusivat keskittää Venäjän vastustamista nimenomaan ruotsinkielen puolustamiseen, eikä suomenkielen pönkittämiseen. Siinäkään kyse EI ollut kieliryhmien välisestä taistelusta kotimaassa, vaan venäläistymisen vastustamisen startegian erimielisyydestä.

"Uskonpa että nuo varhaiset fennomaanit kääntyisivät haudoissaan, jos he tietäisivät, että heidän taustaansa käytetään nyt suomenkielisen rahvaan jälkeläisten lyömiseen ja ruotsinkielisten arvon nostamiseen. "

Höpsistä. Fennomaanit olivat ruotsinkielisiä (oli sitten syy ja tausta mikä tahansa) alkujaan. Heidän kannaltaan oli tärkeää että ihmiset näkivät heidän esimerkkiään. Korostamalla ruotsinkielistä taustaansa heidän "sankaruus" ja esimerkin voima oli paljon suurempi. Fennomaanitkin olivat siis pitkälti hur-reja tai kaksikielisiä.

Lue lisää

Kieliristiriidat olivat kovia 1800-luvulla. Ruotsinmielisten vastustus suomen kielen nostamista kohtaan oli kova. Jos kiellät tämän, kiellät historian.

reger5454:lle!

No mitä kieltä sinun esivanhempiesi hallitsijat ja herrat puhuivat, tuskin suomea sentään ;) Mikäli eivät puhuneet usomea, kyse on vieraskielisistä. Ei syyte vaan fakta.

Kielen suhteen suomenkieliset ovat olleet vuosisadasta toiseen alisteisia ryhmille, jotka puhuvat ruotsia ja vaativat ruotsin osaamista myös kaikilta muilta tässä maassa. Taaskin pelkkä fakta. Missä maassa sinun vanhempasi ovat asuneet?

Et niin koska pohjanmaalaisena tai ahvenanmaalaisena esi-isäsi elivät kaukana keskipisteeltä idän rajalta jossa siis käytännössä suurin osa Ruotsin taisteluista käytiin. Mitä laivastoon tulee niin kaipa nuo merimiehet enimmäkseen olivat pikkuporvarien ja pappien jälkeläisiä. Ruotsiksi toki ilmeisesti käskyt annettiin mutta Ruotsi ei tainnut voittaa kuin yhden merkittävän taistelun Venäjän Itämeren laivastoa vastaan. Taistelun voittajan syntymäkoti on nykyään suomalaisessa omistuksessa, siis suomenkielisessä.

mikäs siinä kirjoitti:

Et niin koska pohjanmaalaisena tai ahvenanmaalaisena esi-isäsi elivät kaukana keskipisteeltä idän rajalta jossa siis käytännössä suurin osa Ruotsin taisteluista käytiin. Mitä laivastoon tulee niin kaipa nuo merimiehet enimmäkseen olivat pikkuporvarien ja pappien jälkeläisiä. Ruotsiksi toki ilmeisesti käskyt annettiin mutta Ruotsi ei tainnut voittaa kuin yhden merkittävän taistelun Venäjän Itämeren laivastoa vastaan. Taistelun voittajan syntymäkoti on nykyään suomalaisessa omistuksessa, siis suomenkielisessä.

Lue lisää

Laivaston merimiehet eivät kyllä taatusti olleet pappien tai pikkuporvarien jälkeläisiä. Höpö höpö, ihan totta.
Idässä käytiin suurin osa niistä taisteluista jotka käytiin - idässä! Mikä huomio!
Ruotsi kävi kuitenkin käsittääkseni toistakymmentä sotaa Tanskaa vastaan (joka oli myös propagandassa Ruotsin "arkkivihollinen"), mutta niistä sodistahan ei Suomessa tietenkään mitään tiedetty.
Ja Venäjällähän ei ollut mitään merkittävää Itämeren laivastoa ylipäätään, ennen Pietari Suurta. Siitä syystä ei Ruotsin ja Venäjän kesken ylipäätään ollut erityisempiä taisteluita, ennen Ruotsinsalmea 1790 (ja myöhemmin 1799, jonka Venäjä voitti).
Ei pidä luulla.

kakskielinen kirjoitti:

Laivaston merimiehet eivät kyllä taatusti olleet pappien tai pikkuporvarien jälkeläisiä. Höpö höpö, ihan totta.
Idässä käytiin suurin osa niistä taisteluista jotka käytiin - idässä! Mikä huomio!
Ruotsi kävi kuitenkin käsittääkseni toistakymmentä sotaa Tanskaa vastaan (joka oli myös propagandassa Ruotsin "arkkivihollinen"), mutta niistä sodistahan ei Suomessa tietenkään mitään tiedetty.
Ja Venäjällähän ei ollut mitään merkittävää Itämeren laivastoa ylipäätään, ennen Pietari Suurta. Siitä syystä ei Ruotsin ja Venäjän kesken ylipäätään ollut erityisempiä taisteluita, ennen Ruotsinsalmea 1790 (ja myöhemmin 1799, jonka Venäjä voitti).
Ei pidä luulla.

Lue lisää

Kyllä sinä freudenthalistina tiedät että Viipurinlahden taistelu oli Itämeren suurin maailmansotiin asti. Juutinlahdella tai raumalahdella missä lie käydyt kahat oli pikku kalaja siihen verrattuna.

kakskielinen kirjoitti:

Laivaston merimiehet eivät kyllä taatusti olleet pappien tai pikkuporvarien jälkeläisiä. Höpö höpö, ihan totta.
Idässä käytiin suurin osa niistä taisteluista jotka käytiin - idässä! Mikä huomio!
Ruotsi kävi kuitenkin käsittääkseni toistakymmentä sotaa Tanskaa vastaan (joka oli myös propagandassa Ruotsin "arkkivihollinen"), mutta niistä sodistahan ei Suomessa tietenkään mitään tiedetty.
Ja Venäjällähän ei ollut mitään merkittävää Itämeren laivastoa ylipäätään, ennen Pietari Suurta. Siitä syystä ei Ruotsin ja Venäjän kesken ylipäätään ollut erityisempiä taisteluita, ennen Ruotsinsalmea 1790 (ja myöhemmin 1799, jonka Venäjä voitti).
Ei pidä luulla.

Lue lisää

Tosin Ruotsinsalmi taisi olla hieman suurempi. Joka tapauksessa molemmat käytiin Suomen alueella ja Puotilan kartanossa syntyi taistelun voittaja. Myös Venäjä saavutti ensimmäisen merkittävän merivoittonsa Suomen alueella.

tosi on tosi kirjoitti:

reger5454:lle!

No mitä kieltä sinun esivanhempiesi hallitsijat ja herrat puhuivat, tuskin suomea sentään ;) Mikäli eivät puhuneet usomea, kyse on vieraskielisistä. Ei syyte vaan fakta.

Kielen suhteen suomenkieliset ovat olleet vuosisadasta toiseen alisteisia ryhmille, jotka puhuvat ruotsia ja vaativat ruotsin osaamista myös kaikilta muilta tässä maassa. Taaskin pelkkä fakta. Missä maassa sinun vanhempasi ovat asuneet?

Lue lisää

nimimerkille tosi on tosi:
Sinä t tiedä minkä kielisiä esivanhempasi ovat olleet 800 vuoden ajalta. Fakta.
Sinulla ei ole mitään puhevaltuuksia minun sen kummemmin kuin muidenkaan suomenkielisten puolesta. Taas fakta.
Sinun tai esivanhempiesi elämä ei olisi ollut sen auvoisempaa vaikka herrat olisivat puhuneet jämsän murretta. Fakta.

rendeer9o kirjoitti:

nimimerkille tosi on tosi:
Sinä t tiedä minkä kielisiä esivanhempasi ovat olleet 800 vuoden ajalta. Fakta.
Sinulla ei ole mitään puhevaltuuksia minun sen kummemmin kuin muidenkaan suomenkielisten puolesta. Taas fakta.
Sinun tai esivanhempiesi elämä ei olisi ollut sen auvoisempaa vaikka herrat olisivat puhuneet jämsän murretta. Fakta.

Lue lisää

Höpsistä. Tietysti tiedän esivanhempieni valtaosan kielen niin pitkälle kuin kirkonkirjat näyttävät eli 1700-1500-luvuille. Sieltä voi ruotsinnettujen nimien taustoista päätellä, että ihan suomenkielisiä oltiin. Esivanhempien määrä vain kasvaa kakkosen potensseina, joten jo neljäsataa vuotta sitten yksilöllä on yhdessä sukupolvessa yli tuhat esivanhempaa. On ihme, jollei näistä joku puhunut ruotsia tai saamea tai venäjää tai ollut vaikka merimiehen esivanhempi jossain ihan muualla maailmassa.

Ei faktojen sanomiseen tarvita mitään puhevaltuuksia. ;)

Ihan täysin en voi olla kanssasi samaa mieltä siitä, ettei esivanhempiemme elämä olisi ollut helpompaa, mikäli herrat olisivat puhuneet suomea. Nimittäin suomenkielisiä petettiin ja ohitettiin aivan toisin ruotsinkielisen hallinnon puitteissa kuin olisi tapahtunut muuten. Eihän suomenkielinen edes tiennyt, mitä oikeudessa puhuttiin. Tietysti rikas voittaa aina, mutta edes mahdollisuus ymmärtää käytettyjä lakeja ja papereita olisi muuttanut tilannetta.

Suomenkielisen yläluokan olemassaolo olisi tehnyt helpommaksi sosiaalisen kohoamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hakemisen heti, kun sääty-yhteiskunta alkoi murentua, kuten Ruotsissa. Kieli olisi silloin ollut valmiiksi ns. kulttuurikieli ja omannut tieteen ja taiteen tarvitsemaa sanastoa. Suomen kielen puhujia ei olisi leimattu sivistymättömiksi. Meille tämän päivän suomenkielisille suomenkielinen yläluokka tarkoittaisi sitä, että voisimme vapaasti kehittää erilaisia kulttuuriyhteyksiä eri kielten alueille ilman tällaista pakollisen ruotsin pakkopaitaa. Eikä kukaan väittäisi, ettei suomenkielinen voi olla sivistynyt, jollei hän osaa ruotsia.

Niin että oikeasti eroa on ihan hurjasti.

jatkettu tosi kirjoitti:

Höpsistä. Tietysti tiedän esivanhempieni valtaosan kielen niin pitkälle kuin kirkonkirjat näyttävät eli 1700-1500-luvuille. Sieltä voi ruotsinnettujen nimien taustoista päätellä, että ihan suomenkielisiä oltiin. Esivanhempien määrä vain kasvaa kakkosen potensseina, joten jo neljäsataa vuotta sitten yksilöllä on yhdessä sukupolvessa yli tuhat esivanhempaa. On ihme, jollei näistä joku puhunut ruotsia tai saamea tai venäjää tai ollut vaikka merimiehen esivanhempi jossain ihan muualla maailmassa.

Ei faktojen sanomiseen tarvita mitään puhevaltuuksia. ;)

Ihan täysin en voi olla kanssasi samaa mieltä siitä, ettei esivanhempiemme elämä olisi ollut helpompaa, mikäli herrat olisivat puhuneet suomea. Nimittäin suomenkielisiä petettiin ja ohitettiin aivan toisin ruotsinkielisen hallinnon puitteissa kuin olisi tapahtunut muuten. Eihän suomenkielinen edes tiennyt, mitä oikeudessa puhuttiin. Tietysti rikas voittaa aina, mutta edes mahdollisuus ymmärtää käytettyjä lakeja ja papereita olisi muuttanut tilannetta.

Suomenkielisen yläluokan olemassaolo olisi tehnyt helpommaksi sosiaalisen kohoamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hakemisen heti, kun sääty-yhteiskunta alkoi murentua, kuten Ruotsissa. Kieli olisi silloin ollut valmiiksi ns. kulttuurikieli ja omannut tieteen ja taiteen tarvitsemaa sanastoa. Suomen kielen puhujia ei olisi leimattu sivistymättömiksi. Meille tämän päivän suomenkielisille suomenkielinen yläluokka tarkoittaisi sitä, että voisimme vapaasti kehittää erilaisia kulttuuriyhteyksiä eri kielten alueille ilman tällaista pakollisen ruotsin pakkopaitaa. Eikä kukaan väittäisi, ettei suomenkielinen voi olla sivistynyt, jollei hän osaa ruotsia.

Niin että oikeasti eroa on ihan hurjasti.

Lue lisää

Todellisuudessa et kyllä tiedä montaakaan esivanhempaasi 1700-luvulta saati 1500-luvulta. 800 vuoden takaa et yhtään.


"Ei faktojen sanomiseen tarvita mitään puhevaltuuksia."

Siksipä sanoinkin jo sinulle faktat.

" Nimittäin suomenkielisiä petettiin ja ohitettiin aivan toisin ruotsinkielisen hallinnon puitteissa kuin olisi tapahtunut muuten. Eihän suomenkielinen edes tiennyt, mitä oikeudessa puhuttiin. "

Ei tuo ole totta. Oikeudessahan jouduttiin käyttämään sitä kieltä, jota osapuolet osasivat. Vai kuvitteletko että ummikko suomalainen vain pyöritteli päätään kun hänen asiaansa käsiteltiin?

Sääty-yhteiskunnan murentumisen myötä alkoi säätykierto niin ruotsin kuin suomenkielistenkin piirissä.

rewerend666 kirjoitti:

Todellisuudessa et kyllä tiedä montaakaan esivanhempaasi 1700-luvulta saati 1500-luvulta. 800 vuoden takaa et yhtään.


"Ei faktojen sanomiseen tarvita mitään puhevaltuuksia."

Siksipä sanoinkin jo sinulle faktat.

" Nimittäin suomenkielisiä petettiin ja ohitettiin aivan toisin ruotsinkielisen hallinnon puitteissa kuin olisi tapahtunut muuten. Eihän suomenkielinen edes tiennyt, mitä oikeudessa puhuttiin. "

Ei tuo ole totta. Oikeudessahan jouduttiin käyttämään sitä kieltä, jota osapuolet osasivat. Vai kuvitteletko että ummikko suomalainen vain pyöritteli päätään kun hänen asiaansa käsiteltiin?

Sääty-yhteiskunnan murentumisen myötä alkoi säätykierto niin ruotsin kuin suomenkielistenkin piirissä.

Lue lisää

Vasta 1851 Keisari määräsi, ettei suomen kieltä taitamattomia saanut asettaa ehdolle tuomarin virkoihin seuduilla, joissa rahvaan kesken suomen kieli oli vallitseva. 
Lisättiin tuomioistuimissa toimivien suullisia suomen kielen osaamisvaatimuksia viran saannin ehtona niillä paikkakunnilla, joilla enimmät asukkaat osasivat vain suomea. “Rahvaalle” annettiin lupa pitäjittäin tai kihlakunnittain sopia yhteisten kielenkääntäjien palkkaamisesta, jotka vaadittaessa suomentaisivat viralliset asiakirjat 20 kopeekan maksusta arkilta. 


vasta 1851 kirjoitti:

Vasta 1851 Keisari määräsi, ettei suomen kieltä taitamattomia saanut asettaa ehdolle tuomarin virkoihin seuduilla, joissa rahvaan kesken suomen kieli oli vallitseva. 
Lisättiin tuomioistuimissa toimivien suullisia suomen kielen osaamisvaatimuksia viran saannin ehtona niillä paikkakunnilla, joilla enimmät asukkaat osasivat vain suomea. “Rahvaalle” annettiin lupa pitäjittäin tai kihlakunnittain sopia yhteisten kielenkääntäjien palkkaamisesta, jotka vaadittaessa suomentaisivat viralliset asiakirjat 20 kopeekan maksusta arkilta. 


Lue lisää

Asiat käsiteltiin käräjillä suullisesti. Niistä kirjoitettiin pöytäkirjat. jotka olivat ruotsiksi koska ne tehtiin myös vetoomustuomioistuimia varten. Hovioikeudessa asiat käsiteltiin kirjallisesti. Käräjillä käytettiin tietysti asianosaisten kieltä, miten asiaa olisi muuten selvitetty ja käsitelty. Oikeuden pöytäkirjoissa tämä näkyy mm siten, että erityisen painavina pidetyt ilmaukset on kirjattu myös suomeksi.