ensin tarkennus

ei ymmärrä...

yhteen pisteeseen ja sitten kuvan asettelu esim. niin, että kohde on kuvan reunassa.

Mihin teknisesti perustuu autofokuksella tarkennettaessa.

Sekottuu tää syväterävyyskäsite.Miten sen vaikutus tilanteessa?

Vastaiskohan joku yksinkertaselle!?

31

587

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • afafafafafafafafafaf

      Tuo tarkoittanee sitä että, jos kameran AF-tarkennuspiste on kuvan keskellä, niin ensin tähtäät kameralla niin, että kohde on kuvan keskellä, sitten painat laukaisimen ns. puoliväliin, odotat että tarkennus on lukittunut kohteeseen, ja sitten voit siirtää/käännellä kameraa mielesi mukaan minkälaisen ns. sommittelun nyt haluatkin, ja painat laukaisimen pohjaan.

      Syväterävyys: kun kamera on tarkennettu johonkin kohteeseen, syväterävyysalue ulottuu jonkin verran kohteesta itseesi ja kohteesta poispäin.

      • ei ymmärrä...

        Joo joo.Näin.

        Onkohan mahdollisuus käännellä ja väännellä kameraa niin, että tarkennus onkin syväterävyysalueen ulkopuolella.

        Kokemuksia?

      • nikon_d90
        ei ymmärrä... kirjoitti:

        Joo joo.Näin.

        Onkohan mahdollisuus käännellä ja väännellä kameraa niin, että tarkennus onkin syväterävyysalueen ulkopuolella.

        Kokemuksia?

        Jos käytät yhtä valinnaista tarkennuspistettä niin sitä voi yleensä siirtää. Niitä kun yleensä on useita mahdollisia veikkaan välillä 9 - 50 kamerasta riippuen.

        Ainakin minulla on kolme valintaa AF toiminnalle, jatkuva (C) jolloin kamera pyrkii koko ajan tarkentamaan kun kääntelen kameraa, kerta (S) lolloin kamera tarkentaa kerran ja jää siihen asetukseen sekä käsintarkennus (M) joka tarkentaa vain itse kuvaajan toimesta, silti tarkennusindikaattori toimii yleensä joten voit tarkkailla myös sitä koska leikkokuva puuttuu nykykameroista.

        Hieman kuin peukalosääntönä voitaneen pitää syvätarkkuusalueen olevan 1/3 osaltaan tarkennustason edessä ja loput 2/3 osaa on sen takana. Tarkennusalueen syvyys/pituus määräytyy todellisen aukon ja polttovälin mukaan.

        Alla olevassa osoitteessa on DOF kalkulaattori jolla voit tarkastella tarkan alueen syvyyttä eri kameroilla/objektiiveillä vapaasti.

        http://www.dofmaster.com/dofjs.html

        Tällä sivulla se laskee sinulle taulukon

        http://www.dofmaster.com/doftable.html

        Jos noista ei selviä niin en voine auttaa.

      • lkkjggf
        ei ymmärrä... kirjoitti:

        Joo joo.Näin.

        Onkohan mahdollisuus käännellä ja väännellä kameraa niin, että tarkennus onkin syväterävyysalueen ulkopuolella.

        Kokemuksia?

        On mahdollista täydellä aukolla suurella valovoimalla.
        Jos lukitset tarkennuksen keskipisteen mukaan ja siirrät kohteen aivan kuva-alan reunaan niin tarkennus menee hieman taakse. Joissain tapauksissa se on hyväkin, sillä AF tarkentaa etupintaan.

      • okaro
        ei ymmärrä... kirjoitti:

        Joo joo.Näin.

        Onkohan mahdollisuus käännellä ja väännellä kameraa niin, että tarkennus onkin syväterävyysalueen ulkopuolella.

        Kokemuksia?

        Ei, koska syväterävyysalue nimenomaan on tarkennuspisteen ympärillä, noin 1/3 edessä ja 2/3 takana. Tarkennus toki voi olla väärässä kohtaa ajatellen sitä, mitä kuvaaja on halunnut ilmaista.

      • 020
        okaro kirjoitti:

        Ei, koska syväterävyysalue nimenomaan on tarkennuspisteen ympärillä, noin 1/3 edessä ja 2/3 takana. Tarkennus toki voi olla väärässä kohtaa ajatellen sitä, mitä kuvaaja on halunnut ilmaista.

        pilkkua viilaten tuo ”tarkennuspisteen ympärillä” on vähän pyöristäen sanottu. kun se syväterävyysaluen on oikeasti kennon ympärillä:)

        Kun syväterävyysalue on kameran (kuvatason), ei tarkennuspisteen ympärillä niin siksi kameran kääntäminen ei vaikuta syväterävyysalueeseen!

        Eli jos kuvaajan ympäri piirretään pallo jonka säde on tarkennusetäisyys kennosta niin syväterävyysalue on pallopinnan muotoisen alueen ”paksuus tämän ympyrän sisä ja ulkopuolella 1:2

      • 020
        020 kirjoitti:

        pilkkua viilaten tuo ”tarkennuspisteen ympärillä” on vähän pyöristäen sanottu. kun se syväterävyysaluen on oikeasti kennon ympärillä:)

        Kun syväterävyysalue on kameran (kuvatason), ei tarkennuspisteen ympärillä niin siksi kameran kääntäminen ei vaikuta syväterävyysalueeseen!

        Eli jos kuvaajan ympäri piirretään pallo jonka säde on tarkennusetäisyys kennosta niin syväterävyysalue on pallopinnan muotoisen alueen ”paksuus tämän ympyrän sisä ja ulkopuolella 1:2

        oops taa huolimattomuusmoka
        PO.
        ”paksuus” tämän PALLON sisä ja ulkopuolella 1:2

      • ei ymmärrä...
        nikon_d90 kirjoitti:

        Jos käytät yhtä valinnaista tarkennuspistettä niin sitä voi yleensä siirtää. Niitä kun yleensä on useita mahdollisia veikkaan välillä 9 - 50 kamerasta riippuen.

        Ainakin minulla on kolme valintaa AF toiminnalle, jatkuva (C) jolloin kamera pyrkii koko ajan tarkentamaan kun kääntelen kameraa, kerta (S) lolloin kamera tarkentaa kerran ja jää siihen asetukseen sekä käsintarkennus (M) joka tarkentaa vain itse kuvaajan toimesta, silti tarkennusindikaattori toimii yleensä joten voit tarkkailla myös sitä koska leikkokuva puuttuu nykykameroista.

        Hieman kuin peukalosääntönä voitaneen pitää syvätarkkuusalueen olevan 1/3 osaltaan tarkennustason edessä ja loput 2/3 osaa on sen takana. Tarkennusalueen syvyys/pituus määräytyy todellisen aukon ja polttovälin mukaan.

        Alla olevassa osoitteessa on DOF kalkulaattori jolla voit tarkastella tarkan alueen syvyyttä eri kameroilla/objektiiveillä vapaasti.

        http://www.dofmaster.com/dofjs.html

        Tällä sivulla se laskee sinulle taulukon

        http://www.dofmaster.com/doftable.html

        Jos noista ei selviä niin en voine auttaa.

        Kiiti" nikon_ d90"

        Hyvä muistutus tää s-määreen tarkistus!

        Ja siellähän ne syväterävyydet taas oli hienosti nähtävänä.

      • Lisää viilaten
        020 kirjoitti:

        pilkkua viilaten tuo ”tarkennuspisteen ympärillä” on vähän pyöristäen sanottu. kun se syväterävyysaluen on oikeasti kennon ympärillä:)

        Kun syväterävyysalue on kameran (kuvatason), ei tarkennuspisteen ympärillä niin siksi kameran kääntäminen ei vaikuta syväterävyysalueeseen!

        Eli jos kuvaajan ympäri piirretään pallo jonka säde on tarkennusetäisyys kennosta niin syväterävyysalue on pallopinnan muotoisen alueen ”paksuus tämän ympyrän sisä ja ulkopuolella 1:2

        mitään syväterävyysaluetta ei ole olemassakaan, vaan kuva on terävä ainoastaan tarkennetulla etäisyydellä ja terävyys alkaa huonontua siitä molempiin suuntiin. Syvyysterävyydessä on kysymys on siitä kuinka paljon epäterävyyttä hyväksytään.

      • ei ole?
        Lisää viilaten kirjoitti:

        mitään syväterävyysaluetta ei ole olemassakaan, vaan kuva on terävä ainoastaan tarkennetulla etäisyydellä ja terävyys alkaa huonontua siitä molempiin suuntiin. Syvyysterävyydessä on kysymys on siitä kuinka paljon epäterävyyttä hyväksytään.

        Tuo oli huono lisäviilaus.
        ”kuva on terävä ainoastaan tarkennetulla etäisyydellä”

        Terävyydessäkin on kysymys on siitä kuinka paljon epäterävyyttä hyväksytään.
        Monissa kuvissa ei ole mitään terävää tarkennetulla etäisyydellä monistakin eri syistä, esim. difraktio, liike-epäterävyys, tarkennetulla etäisyydellä on vain ilmaa, objektiivin huono piirtokyky, tulosteen laatu,

        Kyllä se syväterävyysalue on olemassa ihan samoin kuin kaikki muukin sopimulsenvaraiset asiat.

        Tuolla sinun logiikalla voisi vaikka todistaa, että:
        – mitää järjestelmäkameraa ei ole olemassa, kysymys on vain siitä paljonko työtä sallitaan objektiivin irroittamiseksi?
        – mitään muuleja ei ole olemassa on vain kysymys siitä paljonko aasimaisuutta sallitaan?

      • Kiitoksia;
        ei ole? kirjoitti:

        Tuo oli huono lisäviilaus.
        ”kuva on terävä ainoastaan tarkennetulla etäisyydellä”

        Terävyydessäkin on kysymys on siitä kuinka paljon epäterävyyttä hyväksytään.
        Monissa kuvissa ei ole mitään terävää tarkennetulla etäisyydellä monistakin eri syistä, esim. difraktio, liike-epäterävyys, tarkennetulla etäisyydellä on vain ilmaa, objektiivin huono piirtokyky, tulosteen laatu,

        Kyllä se syväterävyysalue on olemassa ihan samoin kuin kaikki muukin sopimulsenvaraiset asiat.

        Tuolla sinun logiikalla voisi vaikka todistaa, että:
        – mitää järjestelmäkameraa ei ole olemassa, kysymys on vain siitä paljonko työtä sallitaan objektiivin irroittamiseksi?
        – mitään muuleja ei ole olemassa on vain kysymys siitä paljonko aasimaisuutta sallitaan?

        ajattelin jo, että menee hyvä provo hukkaan ellei siihen kukaan takerru.
        Tuolla sinun logiikallasi digikuvaus ei ole valokuvausta, koska kuvaamisen tuloksena on vain rivi ykkösiä ja nollia muistikortilla...

      • ei ole?
        Kiitoksia; kirjoitti:

        ajattelin jo, että menee hyvä provo hukkaan ellei siihen kukaan takerru.
        Tuolla sinun logiikallasi digikuvaus ei ole valokuvausta, koska kuvaamisen tuloksena on vain rivi ykkösiä ja nollia muistikortilla...

        Tässä meni nyt hukkaan se, että ei ollut mitään hyvää provoa. Ymmärtämättömyyttä ei voi jälkikäteen selittää provoksi uskottavasti.

        ”Tuolla sinun logiikallasi digikuvaus ei ole valokuvausta, koska kuvaamisen tuloksena on vain rivi ykkösiä ja nollia muistikortilla...”

        —tämä on vielä edellistäkin tyhmempi, mutta vastaampa huvikseni
        Valokuvaaminen on sitä, että päästetään tietty määrä tietynlaista valoa kuvapinnalle (esim. filmi, kenno, lasinega, paperi tms). Valokuvata voi myös ilman kameraa.
        Se, että ”kirjoitetaan” ykkösiä ja nollia esim muistikortiile (vastaa sim filmin säilyttämistä) ei ole valokuvausta vaan ns. tietotekniikkaa.
        Ne ykköset ja nollat ei ole ”rivissä”

    • o2

      Mihin teknisesti perustuu autofokuksella tarkennettaessa.

      Tarkennus riippuu kameratyypistä (etsin-)
      1. Kontarstitarkennus:
      – käytetään videokuvaa kennolla
      – äärettömään tarkennettuna haetaan tarkennuskohdasta rivi pikseleitä (100–200kpl) ja lasketaan kontrastiarvo
      – tarkennusta lyhennetään kunnes saavuteaan arvo jonka jälkeen kontrasti alkaa laskea
      – tarkennus palaa maksimikohtaan jossa tarkennuksen oletetaan olevan kohdallaan
      http://electronics.howstuffworks.com/autofocus3.htm

      2. Vaihe-ero tarkennus (vrt mittaetsin)
      – perustuu yleensä prismakotelossa olevaan mittakennooon jossa on anturi jokaista tarkennuspistettä varten (mittakennoon tulevasta valosta voidaan mitata myös valotus)
      – kennolta valitaan kaksi pikseliriviä (100–200kpl)
      – anturi mittaa kummassakin rivissä näkyvää vaihe-eroa
      – prosessori etsii samanlaiset jaksot pikselirivistä ja vertaa niiden etäisyyttä
      – etäisyyserosta prosessori ohjaa linssiä tarkennusmoottoria
      – parhaissa anturi tekee siirron jälkeen vielä varmistusmittauksen

      ”Sekottuu tää syväterävyyskäsite.Miten sen vaikutus tilanteessa?”
      – syväterävyys ei sinänsä vaikuta tarkennukseen
      – syväterävyys riippuu kolmesta eri tekijästä: aukko, polttoväli ja etäisyys
      Pelkistäen:
      – pieni aukko, lyhyt polttoväli ja suuri etäisyys = suuri syväterävyysalue
      – ja päinvastoin, joten mm. makrokuvauksessa syväterävyysalue on erittäin pieni (yleensä n. millimetriluokkaa)

      • ei ymmärrä...

        Joo siis .Ajattelin, että uudelleen asettelussa ihan normaalivalotuksella (f8/125/ 3m)normaalilinssillä saataa lipsahtaa syväterävyysalueen ulkopuolelle.

        Vaatii harjottelua tämä uudelleen asettelu ja tarkennuksen lukitus.

        Kiitos hyvästä linkistä ja tarkennustoiminnan selvityksestä "o2"

        Onkohan kenelläkään kokemuksia? Miten onnistuu?

    • o2

      (f8/125/ 3m)normaalilinssillä saataa lipsahtaa syväterävyysalueen ulkopuolelle.

      pikaisesti arvioiden:
      Jos tarkoitat normaalilinssillä 50mm polttoväliä niin 3m tarkennettuna terävyysalue on varsin suppea (n. 1 – 4 m) maisemakuvaukseen.
      F/8 hyperfokaalinen etäisyys on n. 16 m ja f/11 n. 11m, silloin terävyysalue ulottuu n. 5 metristä äärettömään.

      35mm polttovälillä f/8 hyperfokaalinen etäisyys on n. 8m ja terävyysalue n. 4 metristä äärettömään

      24mm polttovälillä f/8 hyperfokaalinen etäisyys on n. 4m ja terävyysalue n. 2 metristä äärettömään

      14mm polttovälillä f/8 hyperfokaalinen etäisyys on n. 3m ja terävyysalue n. 1 metristä äärettömään

      Hyperfokaalisesta etäisyydestä lienee kokemusta kaikilla ennen AF:ta aktiivisesti harrastaneilla.

      Sopivin tarkennusetäisyys-aukkoyhdistelmä on helppo kokeilla omilla välineillä. Edelläolevat DOF-arvioni rittänevät kokeilun suorittamiseen

      lisätietoja mm:
      http://photo.net/learn/optics/dofdigital/

      • o2

        ps.
        Tarkennuksen lukitus ei ole tarpeen. Maisemakuvauksessa kannattaa käyttää manuaalista tarkennusta.

    • ei ymmärrä...

      Kiitos "o2"
      Kysymykseni lähti tarpeesta tarkentaa keskipisteeseen esim silmät ja siirtää kohde kuvan toiseen reunaan.Kohteen koko 1:3 kuva-alasta.

      Suunnattomasti hyviä linkkejä olet taas antanut ( unohtamatta nikon_d90 ja muita vastaajia)

      Syväterävyyskäsite ennestään tuttu.Hyperfokaalinen piste jossain muistin kätköissä.(ennenvahaan kiinteissä oli syväterävyysmerkinnät linssissä)

      Ennenkaikkea uutta on käsite circle of confusion.
      Ymmärrän että mitä terävämpi piste on sitä parempi ja ettei coc aina välttämättä ole terävä.?

      B:n englannilla tulkitsin, että coc onkin kennokohtainen? Vai miksi vertailutaulukosta asian kohdalta löytyy runkojen vertailua esim.Nikon 300 coc on 0,20 jotain...????

      Entäpä linssin vaikutus asiaan.

      Olenko nyt kuumeisessa päässäni,toivun viikon virustaudista, tulkinnut taas jotain ihan totaalisesti pieleen?

      Palatakseni alkuperäiseen kysymykseeni, joka ihan yksinkertaisesti tarkoitti :Onnistuuko, kun tarkennan silmiin ja siirrän kameraan horisontaalisesti lukittuani tarkennuksen?
      Onnistuin hienosti kuvatessani kissaani kokeeksi.
      Enpä ole konstia ikänäni käyttänyt.
      Kuvannut kymmeniä vuosia.
      Onnistuisi yhtähyvin leikkokuvalla ja käsitarkennuksella?

      Ja sydämellinen kiitos hyvistä linkeistä jossa vanhaa mutta paljon myös uutta asiaa!
      On ilo todeta, että palstalla annetaan pyyteettömästi monipuolisia vastauksia aiheisiin liittyen.

      • o2

        B:n englannilla tulkitsin, että coc onkin kennokohtainen?
        —Onhan se käytännössä myös kennokohtainen valmistustoleranssien rajoissa.
        Tässä sekoitetaan vähän kaksi eri asiaa, kennon tuottama terävyys ja objektiivin tuottama DOF.
        Voisi väittää myös, että DOF on hekilökohtainen, silmäkohtainen jne. Esim jos otan silmälasit päästäni niin mikään kuva ei täytä tavallisinta CoC-kriteeriä.

        Emme voi nähdä kennolla olevaa kuvaa kun sellaista oikeastaan ole olemassakaan.

        Vai miksi vertailutaulukosta asian kohdalta löytyy runkojen vertailua esim.Nikon 300 coc on 0,20 jotain...????
        —Joo monet käyttää kriteerinä eri kokoisia hajontaympyröitä eikä mikää niistä ole ainoa oikea, kysymys on pelkästään ns makuasioista, mutta on hyvä olla joku yhteinen sopimus, että asiasta voidaan keskustella järkevästi.
        Kennon koko ei mitenkään vaikuta objektiivin tuottamaan syväterävyyteen

        Entäpä linssin vaikutus asiaan.
        Jos tarkoitat linssillä objektiivia niin tuosta jo kirjoittelin toisaalle, mutta rankasti pelkistetty kertaus käytännön vaikuttajista.

        HUOM! Pääsääntö:
        Syväterävyyteen vaikuttaa vain nämä kolme:
        – kuvasuhde (etäisyys)
        – polttoväli
        – aukko.
        Millään muulla ei ole vähäisintäkään vaikutusta asiaan!

        Se mitä nimitämme syväterävyysalueeksi on sopimuksenvarainen asia.

        1. DOF on pelkkää teoreettinen mahdollisuus (sopimus) joka sellaisenaan ei koskaan toteudu käytännössä
        2. huono objektiivi ei tuota ollenkaan CoC kriteerit täyttävää terävyyttä
        4. pienin aukko ei käytännössä tuota suurinta syväterävyyttä diffraktion takia
        5. objektiivin tuottamalla kontrastilla on huomattava vaikutus kuvan terävyysvaikutelmaan
        6. kennon resoluutio ja ns. ylisäteily vaikuttaa kuvan terävyyteen, ei objektiivin tuottamaan syväterävyyteen tietyllä etäisyydellä
        7. emme näe käytännössä objektiivin tuottamaa kuvaa vaan syväterävyyden toteutuminen riippuu viimekädessä tulostimesta.
        … jne

        Kuvakenno on vain analoginen ”muuntaja” joka voi nostaa siihen syötettyä jännitettä valon avulla, kennossa ei ole mitään kuvaa jonka terävyyttä voitaisiin arvioida.

        Se, että kennon koko muuttaisi kuvan syväterävyyttä perustuu siihen harhaluuloon, että objektiivin polttoväli muuttuu kennon koon mukaan. Tuolla logiikalla voitaisiin väittää myös, että syväterävyys riippuu siitä mihin kokoon kuva tulostetaan (paperille tai näyttöön)

        ”Onnistuuko, kun tarkennan silmiin ja siirrän kameraan horisontaalisesti lukittuani tarkennuksen?”
        – kyllä ja ei (käytännössä terävyys on parhaimmillaan kuvan keskellä)
        Jos silmät on samalla etäisyydellä niin kyllä onnistuu jos käännät kameraa ns. optista etäisyyttä muuttamatta (vaatinee erikoisjalustan)
        Jos kohteen nenä ei osoita suoraan kameraan (silmät on eri etäisyydellä) niin silloin pitää tarkentaa silmien väliin (1/3 lähimmän silmän taakse).

      • o2
        o2 kirjoitti:

        B:n englannilla tulkitsin, että coc onkin kennokohtainen?
        —Onhan se käytännössä myös kennokohtainen valmistustoleranssien rajoissa.
        Tässä sekoitetaan vähän kaksi eri asiaa, kennon tuottama terävyys ja objektiivin tuottama DOF.
        Voisi väittää myös, että DOF on hekilökohtainen, silmäkohtainen jne. Esim jos otan silmälasit päästäni niin mikään kuva ei täytä tavallisinta CoC-kriteeriä.

        Emme voi nähdä kennolla olevaa kuvaa kun sellaista oikeastaan ole olemassakaan.

        Vai miksi vertailutaulukosta asian kohdalta löytyy runkojen vertailua esim.Nikon 300 coc on 0,20 jotain...????
        —Joo monet käyttää kriteerinä eri kokoisia hajontaympyröitä eikä mikää niistä ole ainoa oikea, kysymys on pelkästään ns makuasioista, mutta on hyvä olla joku yhteinen sopimus, että asiasta voidaan keskustella järkevästi.
        Kennon koko ei mitenkään vaikuta objektiivin tuottamaan syväterävyyteen

        Entäpä linssin vaikutus asiaan.
        Jos tarkoitat linssillä objektiivia niin tuosta jo kirjoittelin toisaalle, mutta rankasti pelkistetty kertaus käytännön vaikuttajista.

        HUOM! Pääsääntö:
        Syväterävyyteen vaikuttaa vain nämä kolme:
        – kuvasuhde (etäisyys)
        – polttoväli
        – aukko.
        Millään muulla ei ole vähäisintäkään vaikutusta asiaan!

        Se mitä nimitämme syväterävyysalueeksi on sopimuksenvarainen asia.

        1. DOF on pelkkää teoreettinen mahdollisuus (sopimus) joka sellaisenaan ei koskaan toteudu käytännössä
        2. huono objektiivi ei tuota ollenkaan CoC kriteerit täyttävää terävyyttä
        4. pienin aukko ei käytännössä tuota suurinta syväterävyyttä diffraktion takia
        5. objektiivin tuottamalla kontrastilla on huomattava vaikutus kuvan terävyysvaikutelmaan
        6. kennon resoluutio ja ns. ylisäteily vaikuttaa kuvan terävyyteen, ei objektiivin tuottamaan syväterävyyteen tietyllä etäisyydellä
        7. emme näe käytännössä objektiivin tuottamaa kuvaa vaan syväterävyyden toteutuminen riippuu viimekädessä tulostimesta.
        … jne

        Kuvakenno on vain analoginen ”muuntaja” joka voi nostaa siihen syötettyä jännitettä valon avulla, kennossa ei ole mitään kuvaa jonka terävyyttä voitaisiin arvioida.

        Se, että kennon koko muuttaisi kuvan syväterävyyttä perustuu siihen harhaluuloon, että objektiivin polttoväli muuttuu kennon koon mukaan. Tuolla logiikalla voitaisiin väittää myös, että syväterävyys riippuu siitä mihin kokoon kuva tulostetaan (paperille tai näyttöön)

        ”Onnistuuko, kun tarkennan silmiin ja siirrän kameraan horisontaalisesti lukittuani tarkennuksen?”
        – kyllä ja ei (käytännössä terävyys on parhaimmillaan kuvan keskellä)
        Jos silmät on samalla etäisyydellä niin kyllä onnistuu jos käännät kameraa ns. optista etäisyyttä muuttamatta (vaatinee erikoisjalustan)
        Jos kohteen nenä ei osoita suoraan kameraan (silmät on eri etäisyydellä) niin silloin pitää tarkentaa silmien väliin (1/3 lähimmän silmän taakse).

        ps. (taas)

        ”Hyperfokaalinen piste”
        —tuossa on tavallaan ajatusvirhe, hyperfokaalisella tarkoitetaan etäisyyttä jolle objektiivi pitäisi tarkentaa jotta kaikki sitä kauempana oleva toistuu terävänä kuvassa (CoC-). Se on pallon pinna muotoinen etäisyys kameran kuvapinnasta. Siksi se ei muutu vaikka kameraa käännetään. Hyperfokaalisella etäisyydellä ei tarvitse olla mitään konkreettista pistettä (tai kohdetta) johon tarkennetaan.

    • ei ymmärrä...

      Lainasin kaavaa("jb")- H = (L * L) / (f * d)

      H = hyperfokaalinen etäisyys
      L = Objektiivin polttoväli
      f = Aukko
      d = (C0C) croppikennolla 0,02mm, isommilla kennoilla 0,025.-

      aikomuksenani laskea hyperfokaalinen piste telellä kuvaamisessa.

      Enpä löytänyt mistään etäisyyslukemaa.En kuvatiedoista kuvauksen jälkeen enkä ennen kuvausta mitään merkkiä etäisyyden mittamiseksi?

      Olenkos taas vähän pöpi?

      • 02

        Enpä löytänyt mistään etäisyyslukemaa…

        Etäisyyslukema löytynee mm:
        – objektiivin asteikolta (ei kaikista), myös syväterävyys
        esim WB:n albumissa: https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/Samyang85mmYm?authkey=Gv1sRgCN23wpnfjKvnUQ#5704872433552020914
        – mun pokkarissa manuaalitarkennuksella etäisyyslukema ja syväterävyysalue näkyy näytöllä (pylväsdiagrammi ja asteikko)

        …enkä ennen kuvausta mitään merkkiä etäisyyden mittamiseksi?

        Ennen kuvaamista etäisyys selviää:
        – kameran asteikolta (jos on)
        – mittanauhalla
        – askelmitalla
        – askelmittarilla
        – arvioimalla

        Tuo CoC on sopimuksenvarainen (mulle riittää 0,03, lienee jäänne palkkiajoilta). Muistaakseni alkuperäiset laskurit on tehty 8 x 10" printti tavoitteena.

        Olenkos taas vähän pöpi?
        Enpä usko, lienee vain harjoituksen tai/ja kameran puutteita

      • o2
        02 kirjoitti:

        Enpä löytänyt mistään etäisyyslukemaa…

        Etäisyyslukema löytynee mm:
        – objektiivin asteikolta (ei kaikista), myös syväterävyys
        esim WB:n albumissa: https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/Samyang85mmYm?authkey=Gv1sRgCN23wpnfjKvnUQ#5704872433552020914
        – mun pokkarissa manuaalitarkennuksella etäisyyslukema ja syväterävyysalue näkyy näytöllä (pylväsdiagrammi ja asteikko)

        …enkä ennen kuvausta mitään merkkiä etäisyyden mittamiseksi?

        Ennen kuvaamista etäisyys selviää:
        – kameran asteikolta (jos on)
        – mittanauhalla
        – askelmitalla
        – askelmittarilla
        – arvioimalla

        Tuo CoC on sopimuksenvarainen (mulle riittää 0,03, lienee jäänne palkkiajoilta). Muistaakseni alkuperäiset laskurit on tehty 8 x 10" printti tavoitteena.

        Olenkos taas vähän pöpi?
        Enpä usko, lienee vain harjoituksen tai/ja kameran puutteita

        oops
        syväterävyysalue -asteikon linkki unohtui. Sellisen näet esim tuolla:
        http://www.rajalacamera.fi/leica-m-50-0.95-noctilux-aspherical-black/product-55/dp?openGroup=525

      • o2
      • fhjkfl

        "H = (L * L) / (f * d)"
        Ei näillä ammuta. Ja jos ammutaan ei tuo kaava oikein päde, kun antaa tulokseksi vain likiarvon. Polttoväli ja aukko, kun on ilmoitettu vain äärettömään tarkennettuna valmistajien toimesta.

        "Olenkos taas vähän pöpi?"
        -Naah

      • ei ymmärrä...
        o2 kirjoitti:

        zoom objektiivissa syväterävyysasteikko on tuon näköinen
        http://www.rajalacamera.fi/productresources/pic1_big/product-2.jpg

        ps.
        objektiivin syväterävyysasteikko on muuten suomalainen keksintö (muistaakseni Setälä). Leica ”varasti” keksinnön kun näki sen kamerassa joka oli huollossa.

        Niin.Noi antamasi asteikot "o2" muistuttavat kotoisesti kiinteiden, joita ennen käyttänyt, asteikkoja.Sellaisia siis kaipasin Tamronissanikin.
        Onhan siinä ympäripyöreästi noin kaava linssin ulkoreunassa.

        Taitais mulla mennä askelmittaukselle.

        En ole koskaan ollut kiinnostunut maisema- enkä arkkitehtuurikuvauksista.

        Nyt rupesi vaan kiinnostamaan, kun tämä hyperfokaalisuus toistuu joka toisessa vastauksessa.

      • ei ymmärrä...
        fhjkfl kirjoitti:

        "H = (L * L) / (f * d)"
        Ei näillä ammuta. Ja jos ammutaan ei tuo kaava oikein päde, kun antaa tulokseksi vain likiarvon. Polttoväli ja aukko, kun on ilmoitettu vain äärettömään tarkennettuna valmistajien toimesta.

        "Olenkos taas vähän pöpi?"
        -Naah

        Oiskos sitte" fhjkfl" antaa parempi,täsmällisempi kaava?

        Pöpi mikä pöpi

      • JB
      • aukko, kun on?
        fhjkfl kirjoitti:

        "H = (L * L) / (f * d)"
        Ei näillä ammuta. Ja jos ammutaan ei tuo kaava oikein päde, kun antaa tulokseksi vain likiarvon. Polttoväli ja aukko, kun on ilmoitettu vain äärettömään tarkennettuna valmistajien toimesta.

        "Olenkos taas vähän pöpi?"
        -Naah

        ”Polttoväli ja aukko, kun on ilmoitettu vain äärettömään tarkennettuna valmistajien toimesta.”

        Että sillälailla, ajattelit siis kuvata valmistajan toimesta ilmoitetulla aukolla?
        Kokeileppa vaihteeksi sellaista, että et välitä valmistajan ilmoituksesta vaan säädät itse aukon haluamasi syväterävyyden mukaan. Sillälailla voi ammuta ihan kivasti :)

      • o2
        ei ymmärrä... kirjoitti:

        Niin.Noi antamasi asteikot "o2" muistuttavat kotoisesti kiinteiden, joita ennen käyttänyt, asteikkoja.Sellaisia siis kaipasin Tamronissanikin.
        Onhan siinä ympäripyöreästi noin kaava linssin ulkoreunassa.

        Taitais mulla mennä askelmittaukselle.

        En ole koskaan ollut kiinnostunut maisema- enkä arkkitehtuurikuvauksista.

        Nyt rupesi vaan kiinnostamaan, kun tämä hyperfokaalisuus toistuu joka toisessa vastauksessa.

        ”kun tämä hyperfokaalisuus toistuu joka toisessa vastauksessa”

        Minusta niin on hyväkin kun suuri valovoima ja hämärässä kuvaajat on täällä kovin usein ”kukkona tunkiolla”.

        Varsinkin telellä ja suurilla aukoilla kuvatessa tarkennuksen on osuttava tarkasti ja terävyysalueen hallinta on tärkeää ja monille ylivoimaisen vaikeaa edes ymmärtää.
        Esim aika monissa isolla aukolla otetuissa muotokuvissa nenä on silmiinpistävän hassusti ”sumussa” kun tarkennus on hieman liian takana.

        Lyhyissä laajakulmissa tuo hyperfokaalinen osaaminen on vaan sitä, että reippaasti himmennettyä objektiivia ei ole tarpeen tarkentaa jos etäisyys asetetaan n. 3m. Siltä osin tuo laajakulmien suuri valovoima on turhaa uhoa.

      • ei ymmärrä...
      • JB
        ei ymmärrä... kirjoitti:

        Danke schön "JB"

        Kiitos kuitenkin edellisestäkin kaavasta.Ei varmaan sekään mikään ihan huti.

        Uppoiskohan toi ny

        Kiitos itsellesi, sait minunkin kertaamaan ja verestämään hataria muistikuvia

        tuolle fhjkfl:lle taisi juuttua herne nenään kesken ammunnan, ei taida tietää mitään po. asiasta kun säätää aukkoakin vain äärettömään tarkennettuna

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et siis vieläkään

      Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k
      Ikävä
      54
      2409

    2. Hyvä että lähdit siitä

      Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖
      Ikävä
      28
      1759

    3. Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa

      Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt
      Maailman menoa
      70
      1434

    4. Olisitko mies valmis?

      Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me
      Ikävä
      238
      1320

    5. Mitä haluat sanoa kaivatullesi?

      Onko ikävä? Milloin näitte viimeksi?
      Ikävä
      119
      1154

    6. Yritin saada

      Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.
      Ikävä
      13
      990

    7. Kronikat..

      Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu
      Imatra
      11
      963

    8. vieläkin sanoa voin...

      💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos
      Ikävä
      23
      948

    9. Onko vielä

      mahdollista nähdä?
      Rakkaus ja rakastaminen
      68
      933

    10. Nainen, mulla olisi sulle pari vinkkiä

      Kerro vain ongelmasi niin annan siihen vinkin. :/
      Ikävä
      59
      856
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt