YLE uutisoi Vaasan kaksikielisestä lukiosta, jossa erikielisillä oppilailla on peräti yhteinen ruokala. Muuten he ovat eri tiloissa.
Kuulemma jatkossa lukiolaiset voivat valita toiskielisiä kursseja vapaaehtoisesti,. Sattumalta yhtä suomalaislukiolaista haastateltiin ja hän harkitsi asiaa jonkun helpon aineen kohdalla.
Kuinkahan monta yritystä toimittaja oli joutunut tekemään ennenkuin yksi lupasi harkita asiaa? Surulukiolaisen haastattelu sattumalta puuttui.
YLE toi tietysti ruotsipropagandansa mukaan uutiseen mainitsemalla, että järjestelyllä koitetaan vähentää "ennakkoluuloja"!?
Svekopropagandan suosittu väittämähän on, että pakkoruotsia vastustetaan siksi, että on ennakkoluuloja suruja kohtaan. Ei siis siksi, että ruotsi koetaan turhaksi ja hyödyttömäksi kouluaineeksi.
Kuulemma jatkossa lukiolaiset voivat valita toiskielisiä kursseja vapaaehtoisesti,. Sattumalta yhtä suomalaislukiolaista haastateltiin ja hän harkitsi asiaa jonkun helpon aineen kohdalla.
Kuinkahan monta yritystä toimittaja oli joutunut tekemään ennenkuin yksi lupasi harkita asiaa? Surulukiolaisen haastattelu sattumalta puuttui.
YLE toi tietysti ruotsipropagandansa mukaan uutiseen mainitsemalla, että järjestelyllä koitetaan vähentää "ennakkoluuloja"!?
Svekopropagandan suosittu väittämähän on, että pakkoruotsia vastustetaan siksi, että on ennakkoluuloja suruja kohtaan. Ei siis siksi, että ruotsi koetaan turhaksi ja hyödyttömäksi kouluaineeksi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jutusta huomasi, että kaiken takana on pyrkimys siihen, että suomalaislukiolaiset valistisivat ruotsin oppiaineekseen. Toisinpäin tapahtuvaa valintaa ei suositella, VAIKKA suomenkielen taidosta on surulukiolaisille paljon enemmän hyötyä kuin päinvastoin.
Tosin kun on Vaasan alueesta kyse, niin monet surunuoret suuntaavat Ruotsiin opisklemaan ja lopulta asumaan koulun jälkeen. SIINÄ tapauksessa suomen oppimisesta ei niin väliä.
"YLE toi tietysti ruotsipropagandansa mukaan uutiseen mainitsemalla, että järjestelyllä koitetaan vähentää "ennakkoluuloja"!?"
Kenelläköhän niitä ennakkoluuloja onkaan...?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Hieno homma, seuraavaksi voitaisiin vaikka yhdistää joitain muitakin oppilaitoksia kaksikielisiksi.
"Svekopropagandan suosittu väittämähän on, että pakkoruotsia vastustetaan siksi, että on ennakkoluuloja suruja kohtaan. Ei siis siksi, että ruotsi koetaan turhaksi ja hyödyttömäksi kouluaineeksi. "
Täällä Vaasassa tilanne on se, ettei useimmalla kyse ole varsinaisesti edes pakkoruotsista, sillä moni on lukenut ruotsia vapaavalintaisena pitkänä kielenä, vaan enemmänkin siitä että suomen- ja varsinkin kaupungin reuna-alueiden ruotsinkieliset saataisiin toimimaan samoissa porukoissa toistensa kanssa, etteivät pelkästään pyörisi vain omissa ryhmissään.
On eri asia jos kaksi koulua jakaa tiloja (esim. ruokala, voimistelu-, juhla-, kielistudiotiloja) kuten nyt Vaasassa kun että koko koulu on kaksikielinen. Kun tehdään kuten Vaasassa nyt on tehty niin kallit ja usein vähässä köytössä olevat tilat voi olla yhteisköytössä. Ja jos lukiot sitten omalta osaltaan järjestävät mahdollisuuden ottaa kursseja toisesta lukiosta sekin varmasti toimisi ihan hyvin, samalla tavalla kuten ammatti ja lukiokoulutuksen voi yhdistää. Ja se varmasti toimii tasavertaisesti molempien lukioiden ehdoilla sellaisella paikkakunnalla missä kielisuhteet sentään ovat sen verran tasaiset kuten Vaasassa.
Mutta jos kaksikieliseen yhteiseen kouluun mennään niin usein se kaaksikielisyys toimii kuten ns kaksikielisessä oppilaitoksessa missä vierailin viime vuonna. Kaikki toimi suomeksi, ruotsinkielestä ei huomattu muuta kuin pääpoven kaksikielisestä kyltistä. Mutta valtionosuuskia kyllä saivat kaksikielisyyden johdosta...Minusta se ei ollut kaksikielinen sellaisessa merkityksessä että saisi kutsua itsensä kaksikieliseksi.
Sinänsä minä en ymmmärrä miksi omissa ryhmissä pyöriminen on ongelma, niinhän nuoret tekevät vaikka ovat samassa koulussa ja samalla luokalla, niin me aikuisetkin teemme. Ei me välttämättä pyöri naapurin kanssa samassa ryhmässä vaikka meillä on sama kieli. En ymmärrä miksi se olisi suurempi ongelma kun kieli on se joka asia joka luo ryhmän kuin jos se on musiikkiharrastus verrattuna urheikuharrastukseen. Vasta silloin jos kielestä tulee ase toisia kohtaan se on paha, mutta samahan voi päteä polittiseen katsomukseenkin.
Mutta miksi aina suomenkieliseltä puolelta katsotaan että ruotsinkieliset eristäytyvät? Paikkakunnalla missä on suomenkielinen enemmistö moittitaan ruotsinkielisiä tästä mutta paikkakunnalla missä on ruotsinkielinen enemmistö kuullaan ihan samaa; eli ruotsinkieiset eristäytyvät. Onko niin että suomenkielisten tapa toimia on se mittapuu jonka mukaan kaikki ja kaikkialla toimii normina. Ja sen mukaan on aina toimittava? Minusta ei voi olla yhtä vähän kuten meidän tapamme toimia voi olla mittapuuna muille. Kyllä tässäkin on ihan samast kyse kun noista ryhmistä eli ei kieli ole pääasia vaan itse joutuu menemään mukaan jos todella haluaa tutustua toisiin eikä odottaa että toiset tarjoutuvat. Voin minäkin katsoa että politiikasta kiinnostuneet elävät omassa maailmassaan ja eristäytyvät, mutta jos minä todella haluan tutustua heihin niin joudun hakeutumaan heidän piiriinsä eikä istua murehtimassa etteivät ota minuun yhteyttä
En jaksa lähteä pitkän kirjoituksesi joka kohtaa käsittelemään, mutta itse en pidä ongelmana kaksikielisiä kouluja, ja kaksikielisyydestä voi olla useita erilaisia versioita, siis muitakin kuin rkp:n hyväksymiä.
Mitä tulee omissa ryhmissä pyörimiseen, niin tietenkin on aina hyvä että eri kieliryhmät toimivat myös ruohonjuuritasolla toistensa kanssa yhteistyössä edes jossain määrin. Pohjanmaalla pitää lisäksi huomioida että täällä on jyrkkä kieliraja, joka on lisäksi kulttuuriraja, eli useat Pohjanmaan ruotsinkieliset eivät ole kovin innokkaasti muuhun Suomeen suuntautuneet tai sitoutuneet, vaan katseet symbolisesti ja myös konkreettisesti aina tv-kanavia ja aikakausilehtiä myöten ovat Ruotsissa.
Ruotsinkielisille on hyötyä tutustua maan valtakulttuuriin, ja heidän arvomaailmaan kielen lisäksi, ja tietenkin sama suomenkielisille päinvastoin. Lisäksi pitää muistaa että Vaasa on edelleen kohtalaisen pieni kaupunki jossa kaikkia ja kaikkien voimavaroja tarvitaan, ja jos Vaasassa on pitempään niin aina tulee lopulta eteen tilanne että joutuu tekemään yhteistyötä toiskielisen Vaasalaisen kanssa, jos on jo aikaisempia kontakteja niin silloin asiat sujuvat helpommin, kun ei tarvitse opetelle kulttuurillisia eroja.
Puheenvuorosi oli oikeastaan hyvin erikoinen ja hankala käsittää, kuinka ihmeessä voi olla hyvä asia että suuret kieliryhmät pyrkivät olemaan erossa toisistaan? Miksi koet sen ongelmana? Jos ei muuten, niin saavat ainakin Vaasan reuna-alueiden ruotsinkieliset mahdollisuuden harjaannuttaa suomen kielen taitoaan.
"Onko niin että suomenkielisten tapa toimia on se mittapuu jonka mukaan kaikki ja kaikkialla toimii normina. Ja sen mukaan on aina toimittava? "
Pakko ei ole toimia kuten suomenkieliset, mutta tietenkin suomenkieliset ovat maan ylivoimaisena enemmistönä se mittapuu ja kriteeri joka on normi johon verrataan.
Sinä vaasalaisena puhut omasta näkövinkkelistä. Saattaa hyvinkin olla, että Vaasan seudulla ruotsista on selvästi hyötyä.
Kuitenkin oikeastaan koko muussa Suomessa tilanne on toinen. Ruotsin kieltä ei edes kuule missään saatikka , että sitä tarvitsisi jossain.
Siksi suomi-ruotsi-kaksikieliset koulut ovat vain haitallisia muualla Suomessa suomenkielisille nuorille.
Mutta MUUTEN kaksikieliset koulut ovat hyvä asia, jos toinen kieli suomen lisäksi on jokin maailmankieli.
Kuinka Vaasassa sijaitsevasta Vaasalaisesta koulusta voi vaasalaisena puhua muuten kuin täkäläisestä vinkkelistä?
Pohjanmaa on oma alueensa omine erityispiirteineen, jotka poikkeavat selvästi muusta Suomesta esim. kielten suhteen. Semmoiset suomenkielisyyttä tukevat ratkaisut joita ajetaan muualle Suomeen, eivät yksinkertaisesti toimi täällä, koska täällä ei varsinaisesti eletä edes kaksikielisesti, vaan kahdella kielellä yksikielisesti. Kaikki mikä tukee paikallisten kielten vapaaehtoista oppimista on positiivista kehitystä.
"Siksi suomi-ruotsi-kaksikieliset koulut ovat vain haitallisia muualla Suomessa suomenkielisille nuorille."
Ei ole, jos niihin mennään ja niissä opiskellaan vapaaehtoisesti, ruotsi ei ole kielenä muita kummempi. Koska kannatan vapaata kielivalintaa, niin en näe kovin rationaalisena myöskään rajoittaa esim. kaksikielisiä opintoja opetuskielten suhteen, jos kielet valitaan vapaaehtoisesti. Jos joku tykkää opiskella suomi-ruotsi -yhdistelmällä, niin se on hänen valintansa, eli siitä vaan. Se ei kuulu kenellekään ulkopuoliselle.
Parissa kappaleessa tunnuit puhuvan yleensä kaksikielisistä kouluista Suomessa.
Kirjoitat, että "ruotsi ei ole kielenä sen kummempi". Kyllä se vaan on kummempi, jos sitä ei tarvita!
Tottakai suomalaisille nuorille suuret maailmankielet ovat hyödyllisempiä kuin joku pikkukieli.
"Kirjoitat, että "ruotsi ei ole kielenä sen kummempi". Kyllä se vaan on kummempi, jos sitä ei tarvita!"
Jokainen päättäköön itse mitä tarvitsee ja mitä opiskelee.
Vapaaseen kielivalintaan ei kuulu pakkoja, velvoitteita eikä rajoituksia. Kielivalinta on joko vapaa tai sitten se ei ole.
Maailmankieli ei tarkoita, että siitä syntyisi suoraan velvoite opiskella sitä, vaan se suuri enemmistö opiskelee niitä jotka pitävät niitä tärkeinä ja arvelevat tarvitsevansa, ja ne vähemmistössä olevat jotka eivät pidä maailmankieliä tärkeinä olkoon opiskelematta. Maailmankieli ei voi olla peruste pakkokielelle, eli en halua päästä ruotsista pakkokielenä eroon sen takia että se korvattaisiin jollain muulla pakollisella kielellä.
On vähän hankalaa vastata kun samassa ketjussa joutuu vastaamaan eri kirjoittajille, joilla jokaisella on vähän erilainen painotus mistä haluaa keskustella.
Olen myös täyden kielivapauden kannalla. Annetaan nuorten vaan itse päättää kielivalintansa.
Varmasti pieni osa valitsisi ruotsin täysin vapaaehtoisenakin. Siis muuallakin kuin Vaasan seudulla. Ainakin ne vähemmän fiksut. ;)
Ps. Olet ihmeen ruotsin kielen puolella, vaikka vastustat RKP:tä kovasti?
"Ps. Olet ihmeen ruotsin kielen puolella, vaikka vastustat RKP:tä kovasti?"
Ehkä se johtuu siitä, että tällä palstalla mielipiteet itse ruotsin kielestä ovat niin kovasti polarisoituneet, eli osa pitää ruotsin taitoa itsestään selvänä sivistyksen mittana, ja toinen puoli taas jonkinlaisena historiallisen riiston jatkeena nykypäivänä. Mielipiteiden välissä on vaikea olla, kun asenteet molemmin puolin ovat kovin ehdottomat.
En kannata kumpaakaan näkemystä, sillä jos puhutaan ruotsin kielestä ilman pakkoa ja keinotekoista asemaa, niin sehän on vain yksi kieli muiden joukossa. Tosin en varsinaisesti pidä ruotsin kielestä, sanottakoon nyt sekin selvästi.
Kun tällä palstalla aletaan puhumaan ruotsin kielestä niin puhutaan melkein aina jostain muusta, joka sitten vain ilmaistaan ruotsin kielen nimissä.
Ruotsinkieliset etujärjestöt ovat olleet nykyisen tilanteen taustalla, ja aivan varmasti tienneet mitä ovat tehneet, joten heidän kuuluu kantaa vastuu tekemisistään. Pakollisista ruotsin opinnoista pitää päästä eroon, ja saattaa ruotsin asema kansalliskielestä viralliseksi vähemmistökieleksi. Ruotsinkieliset ovat tehneet aikaisemmin virheitä kohdellessaan suomenkielisiä, ja osalla on edelleen hyvin nihkeä suhtautuminen, josta pitää pystyä keskustelemaan. Mutta itse kieltä on turha lähteä demonisoimaan, vaan ongelmat ovat aina muualla kuin itse kielessä.
Sen enempää kehumatta täytyy todeta, että olet C.E. ehdottomasti fiksuimpia tyyppejä tällä palstalla.
Varmaan muutkin ovat tehneet saman havainnon.
Täällä tosin saattaa rauhallisempikin pikkuhiljaa hiiltyä ja ryhtyä käyttämään jyrkempää kieltä.
Minä eikä suurin osa muistakaan kielivapauden kannattajista vihaa ruotsin kieltä sinänsä, kuten hieman vihjailet svekojen tapaan.
Me vihaamme vain ruotsin kielen pakotusta ja tuputusta suomalaisille. Vihaisimme AIVAN yhtä paljon mitä muuta tahansa pakkokieltä kuin ruotsi.
Tulihan tämä selväksi?
Uskon että tunnen Pohjanmaan kielikarttaa yhtä hyvin kuin sinä, koska itsekin olen asunut Pohjanmaalla suurin osaa elämästäni.
Olen myös samma mieltäsi siitä että meidän kannattaa tutustua suomenkieliseen kulttuuriin mutta samalla tavalla olen sitä mieltä että täällä suomenkieliset kannattaa tutustua ruotsinkieliseen. Mutta montako ruotsinkielistä on käynyt kaupunginteatterissa ja montako suomenkielistä Wasa Teaterissa?
Jos sait käsityksen että katson että se on hyvä ettei kanssakääymistä ole niin silloin se selvästi johtuu siitä että korjoitan minulle vieraalla kielellä. Halusin vaan nostaa esille ettei se välttämättä ole sen kummempi ettei kielirajojen yli ole aina kontakteja kuin ettei naapureillakaan aina ole kontakteja vaikka eivät ole riitakumppaaneja. Osaksi se on minusta ihan luonnolista että näin on koska se on muilla elämänaloilla ihan samalla tavalla, miksi yhtäkkiä toimisi eri tavalla kieliryhmien välillä? Mutta kuten ehkä ymmärrät niin en mitenkään vastusta yhdessäoloa. Kävin tässä jonkin aikaa sitten ihan kivassa kaksikielisessä tapahtumassa missä suomenkielinen vetäjä ja ruotsinkielinen teki sen omalla kielellään kääntämättä ja tasapuolisesti. Jonkin aikaa tapahtuman jälkeen tapasin ruotsinkielisen vetäjän ja kiitin kivasta illasta. Siihen hän vastsi että häntä oli haukuttu koska hän oli puhunut ruotsia kaksikielisessä tilaisuudessa ja hänelle oli hyvä kuulla että joku tykkäisikin. Jos monta kertaa sellaista kuulee niin ei sitten enää halua olla mukana.
Ei suomenkielinen tapa ole meille kriteeri tai normi, kuten meidän ei ole teidän. Sen meidän tulisi ymmärtää. Kyllä minäkin usein kuulen:"Miten suomenkieliset voivat ajatella silä tavalla." Silloin teemme omasta taustamme toisillekin raamin. Uskon että tämä voi olla enemmistölle vaikeampi ymmärtää koska oman kulttuurin ajattelutapa ja arviot ovat niin itsestäänselvyyksiä kun ne taas aina vähemmistön elämässä ovat enemmän harkittuja ja tietoisia. Siis sinä teet arviot omasta lähtökohdastasi ja minä omastani mutta se ei tarkoita että kumpaakaan ole väärässä tai oikeassa suoralta kädeltä. Jos sen voisi hyväksyä niin olisimme jo pitkällä. Esim. nyt kun Suomessa pitäisi lähivuosina löytää yhteistyö- ja liitos suuntia eri aloilla niin "luonnollinen" suunta ei välttämättä ole meille ja teille sama kielen takia. Karrikoituna: Me yleensä Pohjanmaalla liikumme rantaa pitkin jopa Turkuun asti te taas sisämaahan päin. Silloin ei voi mennä sanomaan että toinen suunta on luonnollinen kun taas toinen ei ole. Vaan meidän on löydettävä sellaiset yhteiset ratkaisut että molemmat tuntevat että saivat jotain. Tämä valtiovalta harvoin on ymmärtänyt vaan vetää rajat miten lystää täällä Pohjanmaalla.
Kyseessä on vain kaksikielinen koulun ruokala.
Koulujen tilat ovat erilliset.3
Niin mutta syksystä lähtien voivat ottaa kursseja toisesta lukiosta kun lukujärjestykset on koordinoitu. Kyseessä ei ole kaksikielisestä koulusta kan kaksi yksikielisestä kouluista jotka toimivat samlaa tontilla ja osaksi jakaavaat samat tilat.
kaksikielisten perheiden lapsille voisi olla hyväkin ratkaisu tämä kaksikielinen koulu. Helposti heillä jää se toinen kotikieli heikommaksi tai jalkoihin. Otetaan esimerkkinä vaikkapa tämä presidenttiehdokas Biaudet.
Ruotsinkieliset eivät hyväksy kaksikielistä opiskelua vaan ainoastaan suomenkielisten opiskelun ruotsin kielellä, mutta ei ruotsinkielisten opiskelua vastaavasti suomenkielellä.
Tasavertainen kaksikielisyys toimii molemmin päin. Jos kysymys on todella kielistä niin oppilailla pitää olla vapaus tasapuolisiin valintoihin.