Täällä on keskusteltu aiheesta fokka/genoavene, ja määrittelynä on käsittääkseni tällä hetkellä se, onko rustiraudat laidalla vai ei, eli voiko kyseiseen veneesen jalustaa genoaa. Jos ei voi, on kyseessä fokkavene, ja jos voi, genoavene.
Hyvä.
Ymmärrän tämän näkökannan, mutta mietin silti vielä omaa osatakilaa, joka on jossain 3/4 ja 7/8 välimaastossa. Rustit on keskellä sivukantta, joten fokat ja GIII saa jalustettua sisälle, GII ja GI ulkopuolelle.
Hyvä. Genuavene? Ei minusta, sillä isopurjeen koko on sama kuin GI:llä, ja GII ja GIII ovat sitten pienempiä, jolloin suhteet pinta-aloissa ovat 100%, 85% ja 63% (Gx/ISO). Vaihtamalla GI GIII:een pienenee purjepinta-ala huimat 18.5%, pääasiassa alhaalta (kaikki G:t täyspitkiä), jolloin vaikutus kallistavaan momenttiin ei ole suuri.
Veneen kallistumista dominoi siis isopurje, joka ulottuu noin 3.5 metriä ylemmäs kuin keulapurjeet, ja keulapurjeen vaihdolla ei paljoa vaikuteta reivaustarpeeseen juuri tästä syystä. Eli mielestäni veneen voima tulee pääasiallisesti isopurjeesta, jolloin kyseessä on kuitenkin fokkavene. Vai kuinka?
Eli vene ei ole niin turhantarkka keulapurjeen koosta, fokkavene? Laventaisin siis fokkaveneen/genuaveneen käsitettä rustirautojen paikasta niin, että genuaveneessä voima tulee keulapurjeesta, fokkaveneessä isopurjeesta. Ostetaanko?
Hyvä.
Ymmärrän tämän näkökannan, mutta mietin silti vielä omaa osatakilaa, joka on jossain 3/4 ja 7/8 välimaastossa. Rustit on keskellä sivukantta, joten fokat ja GIII saa jalustettua sisälle, GII ja GI ulkopuolelle.
Hyvä. Genuavene? Ei minusta, sillä isopurjeen koko on sama kuin GI:llä, ja GII ja GIII ovat sitten pienempiä, jolloin suhteet pinta-aloissa ovat 100%, 85% ja 63% (Gx/ISO). Vaihtamalla GI GIII:een pienenee purjepinta-ala huimat 18.5%, pääasiassa alhaalta (kaikki G:t täyspitkiä), jolloin vaikutus kallistavaan momenttiin ei ole suuri.
Veneen kallistumista dominoi siis isopurje, joka ulottuu noin 3.5 metriä ylemmäs kuin keulapurjeet, ja keulapurjeen vaihdolla ei paljoa vaikuteta reivaustarpeeseen juuri tästä syystä. Eli mielestäni veneen voima tulee pääasiallisesti isopurjeesta, jolloin kyseessä on kuitenkin fokkavene. Vai kuinka?
Eli vene ei ole niin turhantarkka keulapurjeen koosta, fokkavene? Laventaisin siis fokkaveneen/genuaveneen käsitettä rustirautojen paikasta niin, että genuaveneessä voima tulee keulapurjeesta, fokkaveneessä isopurjeesta. Ostetaanko?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minulla on kertaluokalleen samat mittasuhteet, vielä lähempänä 3/4-rikiä. Iso on iso ja monella tapaa hallitseva, mutta en ole ikinä ajatellut fokkaveneenä, enkä ajattele vieläkään. Keulapurjetta vaihtamalla ja isoa latistamalla mennään 7-8 m/s:sta vähintään 13 m/s:iin ennen reivausta. Ykkösen ja kakkosen ero pinta-alassa on pieni, oleellisempaa on litteämpi leikkaus ja kankaan vahvuus.
Ison latistaminen, depowering, on käsittääkseni osa fokkaveneen ensimmäisiä toimia, kun tuuli ylittää veneen suunnittelun maksimituulitehon. Genuavenessä isopurjeeseen kajoamisella ei liene kovin suurta vaikutusta, kun keulapurje dominoi, eli ensimmäisenä pitää puuttua keulapurjeeseen, ei isoon? Ratkaiseeko se, kumman teet ensin, heität isoon 1. reivin/vaihdat keulapurjeen pienempään sen, onko vene fokka/genua-osastolla?
Vai onko isompi osatakilainen (ei siis mikään 9/10 tai 19/20, vaan 7/8 tai jopa 3/4) itse asiassa jonkinlainen hybridi, eli ei kumpikaan, tai molempia? Yritän tässä vaan ymmärtää keulapurjeen osuutta etenemisen, onko sitä vähän/kohtuullisesti/paljon? Paljonko kannattaa satsata jenneihin, vai onko villakoiran ydin kuitenkin isossa?
Iso latistettiin tasatahtia genuan kanssa jo toppirikien aikana. Se reivin ja keulapurjeen vaihdon järjestys olisi ehkä luonteva määre.
Kaikkiin purjeisiin kannattaa satsata. Taas viitaten vanhoihin toppirikeihin, silloin jopa purjeen tekijä sanoi mainoksessaan, että muulla kuin ensiluokkaisella isolla voi voittaa, huonolla genualla ei.
"Laventaisin siis fokkaveneen/genuaveneen käsitettä rustirautojen paikasta niin, että genuaveneessä voima tulee keulapurjeesta, fokkaveneessä isopurjeesta. Ostetaanko?"
Logiikka puuttuu, jos rustit ovat laidoilla, genoaa ei voi jalusta ja siten vene on fokkavene. Joten rustien paikka määrittää onko vene fokkavene vaiko genoavene.
Selvimmin fokkaveneen huomaa taaempana olevasta mastosta, siten suunnitelijat saavat lisää neliöitä fokkaan. Eli jos vierekkäin on samanpituiset fokkavene ja genoavene, kaukaa sivulta näkee, kumpi on kumpi.
Jos laidalla olevat rustit estävät genuan skuuttaamisen on ongelmana se että vene on liian leveä...
Sinänsä kai puhtaita genoaveneitä ovat IOR:n hämäämiseksi rakennetut lyhytpuomiset toppirikiset ja lähes kaikki muut konstruktiot sietävät erikokoisia keulapurjeita.
Ymmärrän hyvin sen, että jos veneeseen ei saa genuaa rustien vuoksi, on takila suunniteltu toimimaan fokalla. Mielestäni se ei kuitenkaan ole hyvä fokkaveneen määritelmä. Miksi ne rustit on muuten sinne laidalle laitettu? Onko kyseessä lujuus/paino-optimointi, vai sisustuksellinen seikka, jossa laipion laitto maston liepeille ei sovi arkkitehdin suunnitelmaan? Eli onko fokkavene muun venesuunnittelun aiheuttama kompromissi, vai onko korkea masto ja sen tarvitsema sivuvanttien tuennan leveys koko designin lähtökohta? Muna vai kana? Onko tietoa aiheesta?
Veneen leveys tuossa heitettiin hyvänä vitsinä, mikään laki ei taida kieltää niiden rustien laittoa keskelle sivukantta. Historia tuntee myös monta mastoa, joka, korkeakin sellainen, pysyy pystyssä ilman tuota leveyden maksimoinnin tuomaa lisätukea.
Kiinnostaisi oikeasti, mikä on pienen keulakolmion ja siinä roikutettavien rättien merkitys kokonaisuuden kannalta voimakkaasti osatakiloidussa "inbetweenerissä", jota en kyllä kutsuisi genuaveneeksi. Vanhaa toppirikattua IOR-purtta kyllä suostun genuaveneeksi kutsumaan.
Pystyisikö VPP:llä laskemaan tuollaisen 3/4 osatakilaisen nopeuseroja esim. 7 m/s tuulessa, kun käytössä on joko se 150% genua (100% siopurjeen pinta-alasta) vs. 95 % GIII, paljonko olisi nopeuseroa kryssillä, sivutuulessa, slöörillä (spinnun kanssa ei tietenkään mitään vaikutusta, kun keularäsy alhaalla).
Fokkavene on harhaanjohtava nimitys näille nykyveneille, joissa oikeastaan vältellään isokokoisia genuoita. Kun rustin pane laitaan kiinni, sillä saavutetaan joitakin rakenteellisia etuja, mutta suurin etu on, että voidaan käyttää 110%:sta keulapurjetta, normaalin 105%:sen sijaan .
Fokkavene on juuriki hyvä nimi nykeveneille. Moni ei pärjää fokalla keveissä keleissä genoaveneille vaan vaatii code zeron.
Laidoille rustit laitettaessa ei ole mitään etua, pelkkä haittaa vain kannella kulkemiselle ja tekee mahdottomaksi genoan laiton.
Rakenteellisesti pitää aina rustin ankkuroidan jonnekin alemassa runkon rakenteisiin, ja esim omega 30 veneessä ongelma on laitojen sisäänpainuminen rustien ollessa laidoilla.
" esim omega 30 veneessä ongelma on laitojen sisäänpainuminen rustien ollessa laidoilla. "
Korjaa ongelma laittamalla ylävantit laitojen rusteihin, ja alavantit edemmäs laipion kohdalla laitettavaan rustiin. Ei painu laidat enää, kun laipio tukee.
Lisäksi mastokaarta tulee itsestään lisää ison latistamiseksi kelin kovetessa, kun alavantit ei enää pistä pituussuunnassa niin paljon vastaan, vaan pitävät vain mastoa pääasiassa poikittaissuunnassa suorassa. Isopurje ja alavantit estävät silti yhdessä edelleen maston pituussuuntaisen nurjahtamisen, kunhat et pelkällä keulapurjeella yksinään koko veneen vakavuutta hyödynnä, vaan pidät isoin vetämässä kun haluat tehoja.
Perheen kanssa cruissaillessa voi toki edelleen ajella pelkällä keulapurjeellakin, kun pitää kuormat sillloin pieninä.
>>Laidoille rustit laitettaessa ei ole mitään etua, pelkkä
>>haittaa vain kannella kulkemiselle ja tekee mahdottomaksi genoan laiton.
Eipä kirjoittaja 43223 näköjään ymmärrä mitään purjeveneen suunnittelusta. Mitä leveämmällä vantit ovat, sitä keveämmäksi voi maston suunnitella. Pärjätään ohuemmalla mastoprofiililla, vähemmillä saalingeilla, ohuemmilla vanttivaijereilla ja pienemmillä kiristysvoimilla vanttivaijereissa. Näistä eduista suunnittelija voi valita tapauskohtaisesti osan tai kaikkia.