http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/01/29/nain-suomea-kupataan-entistakin-raikeammin/201221968/170
Kansainväliset suurpankit vetävät rahaa pois kriisimaista sitä mukaa kuin Suomi ja muut euromaat syytävät hätärahaa tilalle. Pankkien pako ilmenee uunituoreista luottotilastoista – samoin kuin se, että kriisitoimien taakanjako on erityisesti Suomen räikeätä kuppaamista.
Kriisimaiden ulkomaisten velkojen ja niitä turvaavien "pelastuspakettien" ja muiden hätätoimien kustannusten jakamisella ei ole senkään vertaa tekemistä keskenään kuin vuosi sitten.
Taloussanomien selvitys ja uunituoreet kansainväliset luottotilastot osoittavat, että Suomi kantaa nyt entistäkin railakkaammin ylimitoitettua osuutta muiden maiden pankkien pelastamiseksi toteutettavista kriisitoimista.
Suomelle sälytetty osuus kriisitoimien kustannuksista ja muista velvoitteista muistuttaa suoranaista ja lisäksi räikeätä kuppaamista.
Suomen "rahasuonen iskeminen" ilmenee vailla pienintäkään epäilyä, kun rinnakkain pannaan kaksi tämän velkakriisin keskeistä muuttujaa:
1) Ulkomaisten pankkien saatavien määrä kriisimaissa ja
2) Kriisitoimien kustannusten jako näiden samojen maiden kesken.
Viileä vertailu osoittaa yksiselitteisesti, että Suomi on tämän velkasotkun suhteellisesti maailman suurin sijaiskärsijä.
Suomen ylikuorma
on vain kasvanut
Taloussanomat osoitti vuosi sitten tekemässään tarkastelussa, että Suomella oli kontollaan erityyppisiä kriisitoimiin liittyviä sitoumuksia noin kymmenen kertaa runsaammin kuin suomalaisten pankkien kriisimaissa ottamat luottoriskit olisivat antaneet aihetta.
Nyt tuorein luvuin toteutettu vastaava tarkastelu osoittaa, että Suomen sitoumukset ovat vielä railakkaammin ylimitoitettuja. Suomen kriisivastuut ovat noin 14 kertaa suuremmat kuin niiden pitäisi pankkiriskien perusteella olla.
Suomella on kriisitoimien taakankantajana kyseenalainen maailmanennätys, sillä mikään muu maa maailmassa ei maksa tai takaa kriisitoimista likimainkaan yhtä railakkaasti ylimitoitettua osuutta kuin Suomi.
Suomen kriisitaakka on vajaan vuoden kuluessa kasvanut tuntuvasti mutta samaan aikaan suomalaispankkien ennestäänkin olemattoman pienet luottoriskit ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.
Tästä seuraa, että Suomen pankkiriskeihin suhteutettu osuus hätätoimien taakasta on vajaan vuoden aikana kasvanut railakkaasti.
Pankit vetävät
rahaa turvaan
Suomalaisittain karsea tarkastelu perustuu Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n perjantaina julkaisemiin uunituoreisiin luottotilastoihin ja Taloussanomien kokoamiin tietoihin velkakriisin taltuttamiseksi toteutettujen ja kaavailtujen hätätoimien kustannuksista sekä niiden jakamisesta eri maiden kesken.
BIS:n luottotilastoista ilmenevät ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaista viime vuoden syyskuun lopussa. Kyse on alustavista luvuista, joissa ovat mukana lainasaatavat ja muut saatavat kriisimaiden valtioilta, muilta julkisen talouden yksiköiltä, rahoitusalan ja muiden alojen yrityksiltä sekä kotitalouksilta.
Luottotilastojen mukaan ulkomaiset pankit ovat parin viime vuoden kuluessa vetäneet euroalueen kriisimaista turvaan yli 700 miljardia euroa. Eniten rahaa ovat vetäneet turvaan Euroopan pankit, joiden saatavat ovat kahdessa vuodessa supistuneet hieman yli 600 miljardia euroa.
Kyse on pankkien kaikentyyppisten saatavien kokonaismäärästä Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa. Kunkin kriisimaan omien pankkien kotimaiset saatavat eivät ole mukana luvuissa.
Pankkien saatavat ovat supistuneet, kun ne ovat jättäneet erääntyneitä luottoja uusimatta tai myyneet arvopaperimuotoisia saatavia. Osa saatavien supistumisesta on todennäköisesti peräisin luottotappioista ja arvonalennuksista.
Kansainväliset suurpankit vetävät rahaa pois kriisimaista sitä mukaa kuin Suomi ja muut euromaat syytävät hätärahaa tilalle. Pankkien pako ilmenee uunituoreista luottotilastoista – samoin kuin se, että kriisitoimien taakanjako on erityisesti Suomen räikeätä kuppaamista.
Kriisimaiden ulkomaisten velkojen ja niitä turvaavien "pelastuspakettien" ja muiden hätätoimien kustannusten jakamisella ei ole senkään vertaa tekemistä keskenään kuin vuosi sitten.
Taloussanomien selvitys ja uunituoreet kansainväliset luottotilastot osoittavat, että Suomi kantaa nyt entistäkin railakkaammin ylimitoitettua osuutta muiden maiden pankkien pelastamiseksi toteutettavista kriisitoimista.
Suomelle sälytetty osuus kriisitoimien kustannuksista ja muista velvoitteista muistuttaa suoranaista ja lisäksi räikeätä kuppaamista.
Suomen "rahasuonen iskeminen" ilmenee vailla pienintäkään epäilyä, kun rinnakkain pannaan kaksi tämän velkakriisin keskeistä muuttujaa:
1) Ulkomaisten pankkien saatavien määrä kriisimaissa ja
2) Kriisitoimien kustannusten jako näiden samojen maiden kesken.
Viileä vertailu osoittaa yksiselitteisesti, että Suomi on tämän velkasotkun suhteellisesti maailman suurin sijaiskärsijä.
Suomen ylikuorma
on vain kasvanut
Taloussanomat osoitti vuosi sitten tekemässään tarkastelussa, että Suomella oli kontollaan erityyppisiä kriisitoimiin liittyviä sitoumuksia noin kymmenen kertaa runsaammin kuin suomalaisten pankkien kriisimaissa ottamat luottoriskit olisivat antaneet aihetta.
Nyt tuorein luvuin toteutettu vastaava tarkastelu osoittaa, että Suomen sitoumukset ovat vielä railakkaammin ylimitoitettuja. Suomen kriisivastuut ovat noin 14 kertaa suuremmat kuin niiden pitäisi pankkiriskien perusteella olla.
Suomella on kriisitoimien taakankantajana kyseenalainen maailmanennätys, sillä mikään muu maa maailmassa ei maksa tai takaa kriisitoimista likimainkaan yhtä railakkaasti ylimitoitettua osuutta kuin Suomi.
Suomen kriisitaakka on vajaan vuoden kuluessa kasvanut tuntuvasti mutta samaan aikaan suomalaispankkien ennestäänkin olemattoman pienet luottoriskit ovat pysyneet suurin piirtein ennallaan.
Tästä seuraa, että Suomen pankkiriskeihin suhteutettu osuus hätätoimien taakasta on vajaan vuoden aikana kasvanut railakkaasti.
Pankit vetävät
rahaa turvaan
Suomalaisittain karsea tarkastelu perustuu Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n perjantaina julkaisemiin uunituoreisiin luottotilastoihin ja Taloussanomien kokoamiin tietoihin velkakriisin taltuttamiseksi toteutettujen ja kaavailtujen hätätoimien kustannuksista sekä niiden jakamisesta eri maiden kesken.
BIS:n luottotilastoista ilmenevät ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaista viime vuoden syyskuun lopussa. Kyse on alustavista luvuista, joissa ovat mukana lainasaatavat ja muut saatavat kriisimaiden valtioilta, muilta julkisen talouden yksiköiltä, rahoitusalan ja muiden alojen yrityksiltä sekä kotitalouksilta.
Luottotilastojen mukaan ulkomaiset pankit ovat parin viime vuoden kuluessa vetäneet euroalueen kriisimaista turvaan yli 700 miljardia euroa. Eniten rahaa ovat vetäneet turvaan Euroopan pankit, joiden saatavat ovat kahdessa vuodessa supistuneet hieman yli 600 miljardia euroa.
Kyse on pankkien kaikentyyppisten saatavien kokonaismäärästä Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa. Kunkin kriisimaan omien pankkien kotimaiset saatavat eivät ole mukana luvuissa.
Pankkien saatavat ovat supistuneet, kun ne ovat jättäneet erääntyneitä luottoja uusimatta tai myyneet arvopaperimuotoisia saatavia. Osa saatavien supistumisesta on todennäköisesti peräisin luottotappioista ja arvonalennuksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuppari Kataisen ansiolista ei mahdu lukekaa linkistä.
¨toimiva linkki
http://ra.fi/dSjY