Näin valkoihoisen vanhemman keski-ikäisen avioliitossa elävän heteromiehen näkökulmasta olisi Suomen etu esimerkiksi maamme vientiponnisteluissa, että meillä olisi esittää valttinamme HOMO ja erityisesti VIHREÄ poliitikko.
Suomi olisi edelläkävijä ja herättäisi kiinnostusta. Samalla tavoin olimme edelläkävijöitä esimerkiksi tasa-arvokysymyksissä, kun naiset saivat ensimmäisenä maana Euroopassa äänioikeuden ja Lordi voitti euroviisut.
Ongelmamme on nykyisin laajalle levinnyt heikko itsetunto. Eipä ole suomalaisilla tarpeeksi MUNAA eikä meissä ole tarpeeksi MIESTÄ erottautumaan harmaasta massasta. Jaa-a. Oikein tulee ikävä Kekkosen ja Virénin ja Juha Miedon aikoja. Silloin ei välitetty siitä mitä muut meistä ajattelee.
Suomi olisi edelläkävijä ja herättäisi kiinnostusta. Samalla tavoin olimme edelläkävijöitä esimerkiksi tasa-arvokysymyksissä, kun naiset saivat ensimmäisenä maana Euroopassa äänioikeuden ja Lordi voitti euroviisut.
Ongelmamme on nykyisin laajalle levinnyt heikko itsetunto. Eipä ole suomalaisilla tarpeeksi MUNAA eikä meissä ole tarpeeksi MIESTÄ erottautumaan harmaasta massasta. Jaa-a. Oikein tulee ikävä Kekkosen ja Virénin ja Juha Miedon aikoja. Silloin ei välitetty siitä mitä muut meistä ajattelee.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Hi-hi ... Äänestän Haavistoa heti!!
Suomessa ollaan ihan liian huolissaan siitä, mitä muut meistä ajattelevat, mutta jos siitä nyt pitää puhua, niin olisihan Haavisto presidenttinä tosiaan hienoa. En tarkoita, että presidenttiä pitäisi valita vain sillä perusteella mitä siitä ajateltaisiin muualla, mutta tässä tapauksessa se olisi vain plussaa.
Vienninedistäminen on yksi Presidentin tärkeitä toimia. Homolla ja vihreällä eottauduttaisiin muista :))
Kannatan Haavistoa. Hän on reipas esiintyjä :))
meidän pitää aina nöyristellä ja funtsia tuota muiden tykkäämistä.
Länsimailla nyt ei muutenkaan olisi mitään ongelmia tuon suhteen ja Saksan ulkoministeri on homo. Sekin saa hoidettua suhteet Arabimaita myöten.
Haavisto saanut jo ääneni ja ennakko ääniä on jo kerääntynyt kansalaisilta 600 000. Niinistöllä enakkoääniä vain 350 000. Se siitä 200 000 äänen Lipposen läpihuudosta.
Ei kukaan normaalijärkinen huuda päivästä toiseen seksi-asioitaan julkisesti. Ei ole ihme, ettei heitä kukaan jaksa kuunnella. Puhuisivat joskus muusta kuin himojensa kohteesta.
Minun mielipiteeni on, ettei sukupuolisella suuntautumisella ole Presidentin tehtävien hoitoon juuri mitään merkitystä. Ehkä vain juuri tuo pieni etu vienninedistämisen kannalta olisi homoseksuaalisella presidentillä. Se kiinnostaisi, koska ovat harvinaisia.
Äänestimme vaimoni kanssa Haavistoa, muttemme tulleet ollenkaan ajatelleeksi hänen seksuaalista suuntautumistaan. Meihin vetosi hänen vastuullisuutensa ihmiskunnan ja suomalaisten kannalta keskeisissä kysymyksissä. Vastaehdokas Niinistö on lisäksi jotenkin tunnekylmä ja hieman epäluotettava vaikutelmahan sellaisesta helposti syntyy. Niinistö on myös aivan turhan iäkäs, eläkeikäinen jo.
Painavaa asiaa.
No hienoa, toivottavasti se ensimmäisenä linnan juhliin kävelevä on samaa mieltä. Eikö ole merkitystä, onko häntä vastassa rattopojat vai Jenni ja Sauli?
Miettikääpä vähän. Kyllä paha virhe tuli teiltä, älkää kertoko kuitenkaan kenellekään. Ehkä ensi kerralla olette varovaisempia. Toivotaan, ettei noin pahan virheen tekijöitä ole kuin murto-osa kansasta.
Toivottavasti voitte elää päätöksenne kanssa ja nukutte yönne hyvin.
Mieti nyt vähän itse. Linnanjuhlien takiako ne veteraanit siellä rintamalla taistelivat?
Eikö Suomi ja Suomen itsenäisyys merkitse sinulle muuta kuin pienen joukon bileitä kerran vuodessa?
Joo, äänestä vaan rattopoikia. Minä en. Et tiedä taisteluista yhtään mitään. Vasemmistovähemmistö ei tätä maata myy Haavistolle ja Ecuadorilaiselle poikaselle.
Eiköhän ne sotaveteraanitkin tahdo edistää rauhanasioita, samoin kuin Haavisto.
Juu, todella, äänestäkään vaan noita hel...tin rattopoikia. Kyllä häpeän teidän puolesta! Selväjärkiset eivät ääniään hömoille anna. Toivottavasti Suomessa valtaosalla on järki päässä ja äänestävät Niinistön SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIKSI!!!!!
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto suostuttelisi kuntia liitoksiin kannustusrahan avulla. Haavisto kannattaa kannustusrahaa siinäkin tapauksessa, että sen maksaminen tarkoittaisi määrärahaleikkauksia muualla.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö katsoo puolestaan, että liitokset voivat perustua vain kuntien vapaaehtoisuuteen.
Presidenttiehdokkaiden näkemykset ovat Helsingin Sanomien vaalikoneelta, jota sunnuntaina päivitettiin kolmella uudella kysymyksellä.
Kuntaliitosnäkemystään Haavisto täsmentää muun muassa sillä, että hänen mielestään kuntien väliseen kasvavaan eriarvoisuuteen tulee puuttua.
Ensimmäisen viikon tasapeli
Mielestäni viikon saldo on tasapeli. Haastateltavat ovat olleet tasapaksuja tai tasaohuita ja kilttejä ja kohteliaita miehiä vastauksissaan ja toisilleen. Se miten Haavisto ei saanut välillä käsiään pysymään paikallaan vastasi Niinistön kulmien kutristelua ja ilmeen tiukkenemista. Hermostumista. Se ulkoisesta kuvasta.
Toimittajien kysymykset ovat olleet niin pehmoja kuin opettajalla: oletko tänään lukenut läksysi. Kolmosen vaalitentti oli suorastaan ikävystyttävä. Ovatko toimittajatkin väsyneet vaalitentteihin? Eikö löydy enää mielenkiintoisia aiheita kysyttäväksi älykkäiltä maan johtoon pyrkiviltä miehiltä? Kaipauksella muistelen Leif Salmenin aikoja.
Monet kommentaattorit ennustavat pelin jo ratkenneen. En usko, se on nyt tasan ja toinen viikko näyttää voittajan.
Odotan mielenkiinnolla, kuinka tasapuolisesti ja objektiivisesti Hesari pystyy käsittelemään tämänkertaisia loppusuoran presidenttiehdokkaita.
Viime kerralla näet meinasi käydä niin, että Hesari olisi pelannut ”väärää hevosta” johon se oli sijoittanut suuren osan pelipanoksistaan…
Miten käy tällä kertaa?
eikö juttu ja otsikonti ole melkoisessa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että Suomen muuttovoitto oli viime vuonna suurempi kuin koskaan? Jos ulkomailla oikeasti ajateltaisiin niin kuin HS:n jutun otsikointi antaa ymmärtää, niin miksi tänne kukaan haluaisi tulla asumaan? Samoin venäläisiä turisteja tulee Suomeen ennätysmääräisesti. Jos ulkomaalaisia kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja, niin eikö juuri venäläisiä kohtaan? Silti he haluavat tulla tänne ja kehuvat maatamme ja suomalaisia ihmisiä. Mieleen on jäänyt se, että he pitävät ennen kaikkea maamme puhtaudesta ja suomalaisten rehellisyydestä.
eikö juttu ja otsikonti ole melkoisessa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että Suomen muuttovoitto oli viime vuonna suurempi kuin koskaan? Jos ulkomailla oikeasti ajateltaisiin niin kuin HS:n jutun otsikointi antaa ymmärtää, niin miksi tänne kukaan haluaisi tulla asumaan? Samoin venäläisiä turisteja tulee Suomeen ennätysmääräisesti. Jos ulkomaalaisia kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja, niin eikö juuri venäläisiä kohtaan? Silti he haluavat tulla tänne ja kehuvat maatamme ja suomalaisia ihmisiä. Mieleen on jäänyt se, että he pitävät ennen kaikkea maamme puhtaudesta ja suomalaisten rehellisyydestä.
ensimmäinen viikko meni tasapeliksi. Se pelaa ennakkosuosikin pussiin. Haaviston on vaihdettava pari pykälää isommalle, jos aikoo loppukirissä Niinistön haastaa. Toivon että ehdokas sen tyylillä tekeekin, jotta saimme mielenkiintoisen ja arvokkaan päätöksen hienosti sujuneelle vaalitaistolle. Mitä en toivo, on se että tämä aiheuttaa ylilyöntejä likaisten temppujen osastolla ja Haaviston tukijoukot alkavat Niinistön mustamaalaamisen. Siinä voisi kuihtua myös Vihreiden saama hyvä noste näistä vaaleista puolueena.
http://www.youtube.com/watch?v=jaKko3VGAnY
Raporteissa eri mailla on erilaisia intressejä, mutta olen erittäin tyytyväinen töistä, mitä olen tehnyt. En ole Suomen ulkopuolella kuullut massiivista kritiikkiä keneltäkään.
- Darfurissa loppusuoralla oli 2006 kolme kapinallisryhmää, joista yksi allekirjoitti sopimuksen, vaikka EU teki kaikkensa saadakseen kaikki mukaan, Haavisto toteaa.
Haavisto korostaa kesän 2007 tuloksia. Sudanin Darfurin alueen sissiryhmät istuutuivat tuolloin Arushassa Tansaniassa samaan neuvottelupöytään ensimmäistä kertaa vuoteen. Suurimman sissiryhmän Sudanin vapautusliikkeen SLM:n perustaja jätti tosin tapaamisen väliin.
Kesän 2007 jälkeen rauhanprosessi on kääntynyt Haaviston mukaan huonompaan suuntaan.
- Tilanne on auki, ryhmät eivät halua tulla keskenään samaan pöytään. Monet rauhanprosessit ovat hyviä yrityksiä ilman lopullisia ratkaisuja, Haavisto tiivistää.
Haavisto itse muotoili Ylen Ajankohtaiselle kakkoselle äskettäin, että hänellä oli "hyvä alku" valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
- Tulin sellaisen taistolaisvaiheen loppuaaltoihin. Tilastotieteen luennolla muistaakseni Paavo Joensuu -niminen henkilö piti vallankumouksen tilannekatsauksen. Alkoi tuntua, että olenkohan ihan oikeassa paikassa, Haavisto kertasi tuntemuksiaan Ylelle.
Yliopiston äärivasemmistolaista ilmapiiriä vieroksunut Haavisto siirtyi tekemään vaihtoehtolehtiä ja kehittämään nousevaa ympäristöliikettä.
- Minusta tuli pienyrittäjä, Haavisto summasi Ylelle.
Haavisto itse muotoili Ylen Ajankohtaiselle kakkoselle äskettäin, että hänellä oli "hyvä alku" valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
- Tulin sellaisen taistolaisvaiheen loppuaaltoihin. Tilastotieteen luennolla muistaakseni Paavo Joensuu -niminen henkilö piti vallankumouksen tilannekatsauksen. Alkoi tuntua, että olenkohan ihan oikeassa paikassa, Haavisto kertasi tuntemuksiaan Ylelle.
Yliopiston äärivasemmistolaista ilmapiiriä vieroksunut Haavisto siirtyi tekemään vaihtoehtolehtiä ja kehittämään nousevaa ympäristöliikettä.
- Minusta tuli pienyrittäjä, Haavisto summasi Ylelle.
Sekä demarien vasen että oikea laita päättivät kertoa presidenttisuosikkinsa.
Haavisto vaaleanvihreänä on lähempänä vasemmistoa kuin patamusta porvariehdokas.
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012013015145309_pd.shtml
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012013015145214_pd.shtml
Sanoohan sen järkikin: 2=1.
Vaalin ensimmäisen kierroksen alla toistui lukuisissa puheenvuoroissa ajatus, että presidentiksi tulisi valita se ehdokas, jonka ulkopoliittinen kokemus on mittavin. Suoraviivaisimmin tätä mieltä oltiin Väyrysen leirissä, kuinka ollakaan.
Samankaltaisia äänenpainoja käytetään edelleen, kun jäljellä ovat Haavisto ja Niinistö. Euralainen rehtori vertasi eilen HS:n mielipidesivulla työhönottotilanteeseen, jossa historianopettajan virkaan on ehdolla historiaa opettanut hakija ja kokenut matematiikanopettaja. Hänen logiikkansa on sama kuin Väyrysen kannattajien ja mielestäni täysin hyväksyttävä. Vertailuasetelmasta en kylläkään ole samaa mieltä.
Mutta eikö suorassa kansanvaalissa tasavallan presidentin valitsemiseksi tulisi ylipäätään olla kyse muustakin kuin CV-vertailusta? Jos nimittäin presidentiksi olisi valittava perinteisen ulkopolitiikka-käsitteen puitteissa vankimman työkokemuksen ja akateemiset meriitit hankkinut ehdokas, vaalia ei kannattaisi järjestää, vaan valinta olisi varminta ja kustannustehokkainta ulkoistaa luotettavan rekrytointikonsultin hoidettavaksi.
Presidentti Halonen toivoi pari viikkoa sitten, että presidenttiehdokkaat esiintyisivät mahdollisimman rehellisesti. Halonen peräsi ehdokkailta kansalaisten kuluttajansuojan kunnioittamista. Äänestäjillä pitäisi olla mahdollisuus valita aito tuote. Nyt olisi perinteisellä medialla paikka näyttää ammattitaitonsa ja huolehtia äänestäjien kuluttajansuojasta.
Onko Suomessa johtajia, siis arvovaltaisia poliittisia johtajia? Joskus tuntuu, että Suomessa vietetään ikuista väärän kuninkaan päivää, kun poliitikot esiintyvät yhtä usein niin politiikan- kuin viihdeuutisissakin. Ilmeisesti Paavo Väyrynen olisi ainoa, jonka äänestäjäkunta kuuntelisi äänestyssuositusta ja tämäkin sen takia, että Väyrynen alkaa olla omiensa joukossa kulttihahmo.
Puoluejohtajien sana varmaan painaisi, tai ainakin saisi huomiota, jos johtaja äänestäisi vastoin odotuksia. Esimerkiksi jos Räsänen äänestäisikin Haavistoa, moni kristillisdemokraatti voisi ihmetellä, että missä mennään.
HS:n gallupin luvut ovat tylyt tai yllättävät riippuen näkökulmasta. Elokuussa Haaviston kannatus oli viiden prosentin luokkaa. Nyt hän olisi saamassa ainakin miljoona ääntä. Mitä tehdä vaalin kakkoskierroksen hävinneellä ehdokkaalla, jolla on takanaan miljoonan kansalaisen kannatus. Mikä tehtävä täyttäisi kannatuksen mitat?
Ehdokkaat puhuivat aamu-tv:ssä kiinnostavasti kansainvälisen politiikan isoista kysymyksistä (uusinta 15.05). Niinistö totesi, että emme voi välttämättä sanoa, että me olemme kehittämässä poliisihallintoa, jos muut joutuvat panostamaan paljon enemmän rauhaanpakottamistilanteissa. Pitäisi varautua siihen mahdollisuuteen, että turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomeen kohdistuu aiempaa suurempia paineita voimakkaampaan osallistumiseen. Niinistö ei tätä odota tai toivo, mutta pitäisi puhua etukäteen.
Kyse on kansainvälisen oikeuden suuresta muutoksesta, joka oli Mauno Koivistolle erityinen kauhistus. Rauhanturvatoiminta tapahtuu osapuolten suostumuksella. Rauhaanpakottaminen taas on vastoin ainakin yhden osapuolen tahtoa. Tähän liittyy läheisesti humanitaarisen intervention käsite, joka kuitenkin viittaa aina jonkin valtion sisälle tehtävään interventioon kansanmurhan estämisen tarkoituksessa. Rauhaanpakottaminen voisi olla myös valtioiden välistä. Humanitaarinen interventio tarkoittaa tosiasiassa täyttä sotaa jotakuta osapuolta vastaan, kuten ohjuksia Libyassa Gaddafin joukkoja vastaan.
Tällöin sanapari on perinteisten humanitaaristen järjestöjen, kuten Kansainvälinen Punainen Risti, kannalta jossakin määrin irvokas, koska se tekee niistä konfliktin osapuolia, kun samaan aikaan vaaditaan laajaa yhteistyötä siviili- ja sotilastoimijoiden kesken. Humanitaarisissa interventioissa perinteiset humanitaariset järjestöt menettävät puolueettomuusasemansa, jonka turvin ne ovat aiemmin voineet esimerkiksi tarjota lääkintäpalveluja kaikille haavoittuneille. Jos Suomen osaaminen ja kokemus on enemmän tällä siviili- ja avustuspuolella ja nyt sitten lisääntyy paine vahvempaan osallistumiseen humanitaarisiin interventioihin, miten ehdokkaat ratkaisevat tämän humanitaaristen järjestöjen asemaa koskevan ristiriidan?
Ainakin osin on tulossa vastajytkyn vastajytky. Alkuperäisen jytkyn tekijät eivät halua antaa punavihreille joukoille toisen vastajytkyn glooriaa, vaikka voivatkin pitää Haavistoa fiksuna tyyppinä. He äänestävät Niinistöä ihan vaan sen takia, etteivät samaista itseään kiihkeästi Haavistoa somettavaan joukkoon. Sama toimii toki myös toisin päin. Pienituloinen eläkeläinen voi jättää äänestämättä Niinistöä vaikka arvomaailmat kohtaisivatkin. Perusteluna: ”kun en minä ole niitä rikkaita”.
Niitä, jotka haluavat samaistua Niinistön keskiluokkaiseen kannattajajoukkoon on kuitenkin tuplamäärä verrattuna niihin, jotka kokevat Haaviston liberaalit taiteilijajoukot omikseen. Näin vaikuttaisi olevan ainakin galluppien perusteella.
Kyllä nuo oman valintansa julkisest iilmoittaneet poliitikot varmaan yrittävät vaikuttaa ainakin omiin äänestäjiinsä valitsemansa ehdokkaan puolesta. Luonnollisesti poliitikot yrittävät myös tehdä itsensä tykö tukemansa ehdokkaan kampanajaväen keskuudessa seuraavia vaaleja silmälläpitäen. Uraohjukset analysoivat taas sitä, kumpi puoli näyttää voittavan ja rupeavat näytävästi peesaamaan tätä. Voitollahan tunnetusti on monta isää, mutta tappio on orpo.
Sauli Niinistö oli yllättävän Venäjä-mielinen ja vielä ympäristöasioissa. ”Asiat alkoivat sujua varsin mallikkaasti, kun ei oltu liian viisaita”. Haavisto oli kriittisempi ja katsoi, ettei luonnonvaraministeriöön voi luottaa kun Venäjällä ei enää ole varsinaista ympäristöministeriötä ja –hallintoa. Niinistö taas halusi puhua Puolasta, jottei tuomittaisi Venäjää.
Punavihreät/vihervasemmisto kohkaavat tohkeissaan Pekka Haaviston presidenttiyden tai edes kannatuksen tuomasta muutoksesta Suomelle ja sen kansainväliselle imagolle. Halloo! Tarja Halonen on ollu presidenttimme viimeiset kaksitoista (12) vuotta. Minkä parannuksen Haavisto toisi?
eilisessä tentissä huomio kiintyi ehdokkaiden temperamenttien eroihin, jotka väsymyksen ja asetelman selkiytymisen myötä alkoivat väkisinkin tulla esiin. Voitonvarma Niinistö saattoi jo vapautuneesti virnuilla ja piikitellä vastaehdokkaalleen. Sen hän osaa. Niinistön pitäisi kuitenkin olla käytöksessään erittäin varovainen vielä neljä – viisi päivää. Sillä vaikka hän on jo varma voittaja, on mielikuvilla uuden presidentin viran hoidon onnistumisen kannalta suuri merkitys. On parempi olla kunnioitettu ja rakastettu kuin pelätty ja vihattu.
Ensinnäkin Niinistö näytti puoltavan hyväntekeväisyyden verovähennysoikeutta ja viittasi kulttuurilahjoituksiin jotka joissain tapauksissa kelpaavat firmojen kuluiksi myös verotuksessa.
Jos siis lahjoittaa 10 euroa verokannalla 30 % itse asiassa lahjoittaakin vaan 7 euroa ja pistää lähimmäiset maksamaan loput 3 euroa. Minä en tätä hyväksy. Budjettivalta kuuluu valtiolle eikä yksityisille lahjoittajille. Kohta näillä ylläpidetään joitain homeopatiayliopistoja tai kristillistä tiedettä.
Toisaalla Haavisto vetää oikealta ohi. Viime viikolla Seiskan haastattelussa Haavisto arvioi, että ”(…) nyt joudutaan tämän vuoden aikana noin viisi miljardia lisää säästöjä tekemään”.
Haaviston leikkausinto on kaksinkertainen vaikkapa Sailakseen verrattuna: hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollinen lisäsopeutus jakautuu tasan veronkorotusten ja menosäästöjen kesken. Viiden miljardin leikkauksia ensi vuonna ei kai ole Haaviston lisäksi esittänyt kukaan muu kuin Kokoomusnuoret.
Haavisto on siis haastajan asemassa. Miten tämä näkyi HS:n ja Nelosen tentissä? Minusta ei mitenkään. Saulinsinisten linssien läpi näytti siltä, että Niinistö oli kahdesta keskustelijasta aktiivisempi ja aloitteellisempi.
Suuria linjaeroja ehdokkaiden välillä ei ole. Ehdokkaat osasivat tentin lopussa oikein nimetä pienet erimielisyyden kohteet: talouskysymykset ja suhtautuminen Dalai Laman tapaamiseen.
Sana painaa, mutta usein verran kuin kilo höyheniä. Olen lähdössä ennakkoäänestämään Vielä mietin.
Suuressa vaalikeskustelussa Niinistö parkaisi Suomen kuuluvan Länsi-Eurooppaan, ei siis länteen. Väyrynen siinä
ahdisteli, uskon että Niinistö kestäisi itäpainostusta.
Uskon että myös Haavisto olisi neuvotteluissa tarvittavan jäykkä, onhan mies nähnyt monia tilanteita. Hänen opetuslapsensa ovat kirjavaa joukkoa.
Ainakaan minuun ei puoluejohtajien tai muidenkaan johtavien poliitikkojen sanat voi vaikuttaa, koska päätin jo vuoden 2006 presidentinvaalien aikana ja jälkeen, että Niinistöä en koskaan äänestä.
Tähän vaikutti sekä Niinistön oma hyvin läpinäkyvä luonteen itsekeskeisyys ja – jos saa sanoa – v-mäisyys, myös hänen taustajoukkojensa erittäin ruma törkykampanja Halosta vastaan, jota osa toimittajista ”kiitettävällä” aktiivisuudella jatkoi koko Halosen toisen virkakauden ajan. (Mielenkiintoista on muuten nähdä, miten media suhtautuu Niinistöön, jos tämä tulee valituksi; onko luvassa 6 vuotta silkkaa ylistystä Pohjois-Korean tyyliin…)
Siis: olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat todenneet tämän olevan korostetusti henkilövaali; juuri sen vuoksi äänestän Niinistöä v a s t a a n !
Jos Niinistö tulee valituksi, niin surullisinta minusta on syyt valinnalle. Puolueuskollisen kokoomuslaisten ei tarvitse edes miettiä ehdokkaan sopivuutta ja pätevyyttä, koska sillä ei ole mitään yhteyttä äänestyspäätökseen. Itsenäisesti ajatteleva kokoomuslainen pystyy ilmeisen uskottavasti selittämään ainakin itseleen Niinistön valinna ilman ”homokortin” esille ottoa. Tästä ajattelevien ryhmästä eivät toki likimainkaan kaikki.
Ne, joilla ei ole tukevaa kytköstä Kokoomukseen, eivät ole minusta missään vaiheessa kyenneet perustelemaan Niinistön valintaa ehdokkaakseen muilla kuin täysin irrelevanteilla perusteilla, eli mielikuvillaan presidentin seksielämästä ja tarpeella saada varusmies maan johtoon.”
Lähes kaikki arvosanatentit Niinistö on läpäissyt miten kuten eli huonoimmalla hyväksyttävällä arvosanalla "t.t." (tyydyttävät tiedot).
http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012020115148611_pd.shtml
" Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta kerrotaan, että 1974, kun Sauli Väinämö Niinistö sieltä valmistui oikeustieteen kandidaatiksi, ei opiskelijoilta edes vaadittu pro gradu -tutkielmaa.
- Ei se ole kadonnut vaan se on opinnäytetyö, jota ei ole säilytetty tiedekunnassa, täsmentää tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen.
Hän korostaa, että vielä vuonna 1974 tutkinnon sisältö oli kovin erilainen kuin nykyään, eikä tutkielma laajuudeltaan vastannut nykyistä vaatimustasoa."
Nyt sekin on sitten selvitetty.
Enemmistö kristillisdemokraattien, kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten ja rkp:n kannattajista tukee Niinistöä, Yle kertoo. Haavisto on vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n äänestäjien suosikki.
Taloustutkimus haastatteli tutkimukseensa yhteensä 1 492 henkilöä. Haastattelut tehtiin 25.1.–1.2.2012, ja mittauksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.
Ehdokkaiden kannatusosuudet ovat olleet hyvin samankaltaisia viimeksi julkaistuissa mielipidemittauksissa. MTV3:n keskiviikkona julkaiseman mittauksen mukaan Niinistö saisi 63 prosenttia äänistä ja Haavisto 37 prosenttia. Tiistaina julkaistussa Helsingin Sanomien gallupissa Niinistöä kannatti 64 prosenttia ja Haavistoa 36 prosenttia vastaajista.
Toinen mielenkiintoinen osio oli Petteri Sihvosen kysymys Sauli Niinistöltä, joka poltti päreensä totaalisesti. Valitettavasti päätoimittaja Merja Ylä-Anttila meni väliin todeten ettei ”kysyjä saa alkaa kinastella ehdokkaan kanssa.” Eihän se näin mennyt. Niinistö hermostui kysymykseen ja esitti vastakysymyksen. No, tuokin pieni episodi paljasti paljon ehdokkaan sisäisistä tunnereaktioista, jonka tarkkaavainen katsoja huomasi ja teki johtopäätöksiä.
Kolmas ”helmi” ohjelmassa oli toimittaja Haapalan oivallus, että ”Tarja Halonen on puhunut 12 vuotta eriarvoisuuden kasvusta, mutta mitään muutosta ei ole tapahtunut.” Asia on juuri näin. Talouspäätökset tehdään hallituksessa ja eduskunnassa, joihin ei presidentti kykene vaikuttamaan vaikka olisi kuinka paljon arvovaltaa. Idealismi on idealismia, se on kivaa, mutta realismi (lue ideologia) ratkaisee politiikan suunnan ja vaikutuksen kansalaisten elämään.
Haavisto puolestaan oli sama kiltinoloinen ehdokas, johon olemme tottuneet tässä kampanjassa ja kahdenkymmenen vuoden aikana. Kääntyivätkö Niinistön hyökkäykset Haaviston eduksi? Suomalainen on usein alakynteen jääneen puolella, mutta toimiiko sama periaate silloin, kun valitaan tasavallan presidenttiä?
Haavisto on oppinut hyvän kikan. Huomasitteko, kuinka hän piti peukaloa ja etusormea leuallaan, lisäten olemukseensa pohdiskelijaa ja harkitsevaa kuuntelijaa. Tällä keinolla alahuulen ja poskien hermostunut nykiminen ei enää näy ruudussa! Mitään muuta ei asialle oikein voisi tehdäkään. Pisteet menevät taitavalle esiintymiskouluttajalle!
Vaalikeskustelut on pian taputeltu, kuten urheilutoimittaja Antero Mertaranta tapaa sanoa. Siksi lintsasin ja urheilutoimittaja Petteri Sihvosen esiintyminen meni ohi korvien, silmien¨. Vahinko sillä jääkiekkokiihkoilija Petteri on aivan ainutlaatuinen ilmiö. Häneen pitää tottua ensin.
Haavisto on parempi ihmisen puolustajana, Niinistö ymmärtää
paremmin talouden realiteetit. Tämä asetelma on säilynyt koko ajan. Päälle 40, selvästi, tulee olemaan Haaviston prosenntti.
Ulkomailla käytti äänioikeuttaan presidentinvaalin toisella kierroksella ennätykselliset yli 50 000 äänestäjää.
Äänestäjämäärä ylittää lähes kuudella prosentilla ensimmäisen kierroksen äänestäneiden määrän noin 48 000, joka oli aiempi kaikkien aikojen ennätys.
Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli tänä vuonna yli 230 000, mutta äänestäjien joukossa oli myös matkailijoita.
Eniten äänestäjiä eli 11 949 oli jälleen Ruotsissa. Toiseksi eniten äänestäjiä oli Espanjassa, 8 308.
Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, 3 568 äänestäjää, Britanniassa, 3 239 äänestäjää, Saksassa, 3 096 äänestäjää, Thaimaassa, 2 676 ja Belgiassa, 1 536 äänestäjää.
Ulkomailla käytti äänioikeuttaan presidentinvaalin toisella kierroksella ennätykselliset yli 50 000 äänestäjää.
Äänestäjämäärä ylittää lähes kuudella prosentilla ensimmäisen kierroksen äänestäneiden määrän noin 48 000, joka oli aiempi kaikkien aikojen ennätys.
Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli tänä vuonna yli 230 000, mutta äänestäjien joukossa oli myös matkailijoita.
Eniten äänestäjiä eli 11 949 oli jälleen Ruotsissa. Toiseksi eniten äänestäjiä oli Espanjassa, 8 308.
Seuraavaksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, 3 568 äänestäjää, Britanniassa, 3 239 äänestäjää, Saksassa, 3 096 äänestäjää, Thaimaassa, 2 676 ja Belgiassa, 1 536 äänestäjää.
Mielestäni on kuitenkin ristiriitasta, että toisaalta ostamme tuotteita Kiinasta koska voimme kuluttaa enemmän ja halvemmalla, mutta toistaalta kannamme huolta Suomen ja Euroopan hyvinvoinnista – eritoten kun emme ole valmiita luopumaan viikonlopuista, lomista, eläkkeistä, puhtaista järvistä, ja lähettämään lapsiamme töihin. Toisaalta alempien tuotantokriteerien hyväksyntä rapauttaa meidän töypaikojamme, ja toisaalta (kun velkaantumisestakin on puhuttu) negatiivinen kauppatase on rahoitettava – Kiinallahan varoja riittää millä sitten ostaa Euroopan velkaa ja varallisuutta. Samalla myös siiräämme innovaatioita ja teknolgogiaa, kun voimme kilpailla vain laadulla tai tietotaidolla. Saabin tilanne on tässä suhteessa hyvä muistaa. Mielestäni nämä laatukriteerit eivät ole tyhmää puhetta: työntekijöiden tai ympäristön riistolla hankittu kilpailuetu ei ole pidemmän päälle hyvä asia meillekään.
Molemmat ehdokkaat ovat torjuneet ehdottomasti, että Suomea kohtaan olisi näkyvissä minkäänlaista ulkopuolista uhkaa. Historia ei toki toista itseään – ainakaan aina – mutta vuonna 1938 Ison Birtannian pääministeri Chamberlein palasi Müncheistä neuvotteluista huiskuttaen sopimustekstiä: Rauha meidän sukupolvellemme! Ja varmemmaksi vakuudeksi: Hitler on mies, johon voimme luottaa!
Näkyvissä ei todellekaan ole mitään suurta uhkaa. Mutta ulkopolitiikan tehtävä on aina varautua kaikkiin mahdollisuuksiin. Ilmeisesti siitä ei vain saa keskustella, että kansa ei pelästyisi? Vasta eilen ensimmäisen kerran vaalikeskustelussa vilahtivat sähköjärjestelmien mahdollinen kaatuminen, tietoliikenteen kaatuminen, kyberhyökkäykset ja niihin vastaaminen. Kaikki vain yhdessä sivulauseessa, vaikka vähemmälläkin sotilaspoliittisella ymmärryksellä tietää, että tulevaisuuden sodanäynti varmaan pitäisi sisällään myös tällaisia tekijöitä. Eikä tällaisten tekijöiden tarvitsisi todella tulla vain raajanaapureidemme toimesta.
Tässä kaksivaiheisessa kansanvaalissa on se ominaispiirre, että on pakko ylittää keskiviiva, piirretään se minkä asian suhteen tahansa. Tämän tietävät molemmat ehdokkaat ja ovatkin hyvin kotiläksynsä tehneet. Ainakin tähän asti molempien voi katsoa onnistuneen. Mutta miten onnistuu kolmas kierros, joka koitui aikanaan Esko Aholle kohtalokkaaksi?
Asian vierestä, sallittaneen: Haavistolta tulee pitkä, etukäteen kohistu TV-mainos lauantaina.
Jos haluatte tietää tarkan ajankohdan, jolloin se näkyy, katsokaa tämän päivän Hesarista, ei mainoksista vaan uutispuolelta. Jos lehti ei ole tallella, veikkaan, että se kerrotaan huomisessakin.
Journalismin historiaa?
Jos kampanja olisi jatkunut vielä viikon, olisivat ehdokkaat olleetkin kaikista asioista ilmeisesti samaa mieltä tai peräti vaihtaneet paikkaa. Mutta kannattajat pitävät omansa puolta, tapahtui mitä tapahtui. Kun Niinistö kertoi antavansa rahaa romanikerjäläiselle aina sellaisen tavatessaan, mutta Haavisto ei, keksittiin ainakin somen keskustelussa se, että Haavisto on tehnyt hyviä asuntokauppoja niin, että hän onkin parivaljakosta se ahne miljonääri eikä Niinistö, joka hyvyyttään antaa pyytäjälle vähästäänkin. Jälleen kerran mielikuvat heittivät kuperkeikkaa.
Ehdokkaat ovatkin kuin herkkulautasia, joista jokainen äänestäjä ottaa sen oman namupalansa ja korostaa sen maukkuutta samalla kun karvastellaan kilpailevan lautasen tarjontaa. Lopullisen äänestyspäätöksen saattaakin ratkaista se paljon puhuttu pullan rusina.
Minun päällimmäinen mielikuvani on eilisen ruotsinkielisestä TV-tentistä, jossa oli leppoisa tunnelma. Ehdokkaat olivat saaneet valita toisilleen musiikkikappaleet. Niinistön valinta oli ”All You Need Is Love” ja hän lausui Haavistolle kannustavia sanoja. Haavisto oli valinnut Niinistölle kappaleen ”Money Makes the World Go Round” ja kyseenalaisti taas kerran Niinistön arvot ja prioriteetit. Niinistö totesi, että Haavistohan on häntä rikkaampi (miljoonatalokaupat). Tätä tosiasiaa Haavisto ei kieltänyt, vaikka on sitä visusti piilotellut koko kampanjan ajan.
Presidenttitenttaukset on menneet vähän tylsäksi. Itse en jaksanut niitä edes juuri katsoa. Formaatti vain ei oikein muuksi veny. Jos aiheita venytettäisiin, keskiarvokatsojat putoaisivat pois, eikä kanavat sitä halua. Puolisokysymys taisi nyt olla sittenkin liian arka, kun ei ollut mitään leikkimielisiä ”pressanperhe” visailujakaan. Syvemmälle menevät pohdinnat pitäisi siirtää vaikka nettistriimeiksi asianharrastajien ja ammattilaisten seurattavaksi. Harmi, että YLEkin on näissä asioissa perässälykkijä, eikä pysty vanhoista massaformaateista irtautumaan.
Jos Väyrynen haluaisi historiaan, hän astuisi huomenna lauantaina julkisuuteen vaimonsa kanssa, kehoittaisi keskustalaisia äänestämään ja kertoisi itse päätyneensä äänestämään Pekka Haavistoa. Sanoisi selväsanaisesti, että on eri asia olla Nato-johtoisissa rauhanturvatehtävissä YK-mandaatilla kuin hivuttaa Suomea Naton täysjäseneksi sotimaan USA:n sotia ja puolustamaan USA:n intressejä.
Sehän ehdokkaiden ero Nato-kannoissa on?
Väyrynen voisi myös kertoa, että myös maaseudun "asuttuna pitäminen" tuli Haaviston suusta, vaikka Niinistö sitä heti lähtikin myötäilemään. Kokoomuslainen sanelupolitiikka, maaseudun unohtaminen ja kuntien pakkoliitokset painavat kuitenkin vaa´assa karulla tavalla.
Jos Paavo Väyrynen haluaisi historiaan tuhoamalla Sauli Niinistön kuningastien ja Kokoomuksen tulevan elvistelyn ja ylimielisyyden alkuunsa, hän astuisi esiin ja vielä kerran komentaisi joukkonsa yhteen. Se olisi myös palvelus puolueelle, joka loistavasta kampanjasta huolimatta ei aio käyttää miestä vaan siirtää kunniapuheenjohtajaksi muistojen alhoon. Onnistuessaan manööveri olisi Paavolta nerokas.
Kuka kertoisi tämän Paavolle? Suomi tarvitsee Sinua vielä.
Perjantai-iltana esitetyn Stradan mukaan Niinistön vaaliorganisaatiossa suhtauduttiin juttuideaan alunperinkin nihkeästi. Jutunteon edetessä kampanjatoimistossa hermostuttiin, ja toimituksen puhelimet alkoivat soida. Ohjelmassa kerrottiin esimerkiksi kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujusen vaatineen, että Pekka Haaviston haastattelu juttua varten kuvattaisiin tasapuolisuuden nimissä arkisessa ostoskeskuksessa eikä näyttävästi Ultra Bran paluukeikalla.
Niinistöä haastateltiin ostoskeskuksessa. Haastattelijana toiminut Sanna Stellan pyysi häntä muun nimeämään kampanjassaan mukana olevia taiteilijoita.
- Voi voi, ei minulla ole mitään pitkiä luetteloita esittää, sanoi Niinistö. Maanittelujen jälkeen hän mainitsi Apulannan Sipe Santapukin, kuvataiteilija Nanna Suden sekä näyttelijät Heikki Kinnusen ja Aake Kallialan.
Axa Sorjasen Stradaan toimittamassa ja ohjaamassa jutussa kerrottiin, että tämän haastattelun jälkeen Niinistön erityisavustaja Mikko Kortelainen oli soittanut hänen esimiehelleen ja ärähtänyt jutun olleen silkkaa panettelua.
TIPUTA NIINISTÖ, SIINÄ ON PROTESTIA.
EI ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESSÄ TAI TYHJÄSSÄ LAPUSSA.
Jos Väyrynen halauaisi historiaan hän astuisi huomenna lauantaina julkisuuteen vaimonsa kanssa, kehoittaisi keskustalaisia äänestämään ja kertoisi itse päätyneensä äänestämään Pekka Haavistoa. Sanoisi selväsanaisesti, että on eri asia olla Nato-johtoisissa rauhanturvatehtävissä YK-mandaatilla kuin hivuttaa Suomea Naton täysjäseneksi sotimaan USA:n sotia ja puolustamaan USA:n intressejä.
Sehän ehdokkaiden ero Nato-kannoissa on?
Väyrynen voisi myös kertoa, että myös maaseudun "asuttuna pitäminen" tuli Haaviston suusta, vaikka Niinistö sitä heti lähtikin myötäilemään. Kokoomuslainen sanelupolitiikka, maaseudun unohtaminen ja kuntien pakkoliitokset painavat kuitenkin vaa´assa karulla tavalla.
Jos Paavo Väyrynen haluaisi historiaan tuhoamalla Sauli Niinistön kuningastien ja Kokoomuksen tulevan elvistelyn ja ylimielisyyden alkuunsa, hän astuisi esiin ja vielä kerran komentaisi joukkonsa yhteen. Se olisi myös palvelus puolueelle, joka loistavasta kampanjasta huolimatta ei aio käyttää miestä vaan siirtää kunniapuheenjohtajaksi muistojen alhoon. Onnistuessaan manööveri olisi Paavolta nerokas.
Kuka kertoisi tämän Paavolle? Suomi tarvitsee Sinua vielä.
Suhtaudun suurella varauksella presidenttiehdokkaiden tyypittelyihin demokraatti/republikaaniksi tai liberaali/konservatiiviksi. Tiedän esimerkiksi, että kannattamani Sauli Niinistö on huomattavasti monipuolisempi ja moniarvoisempi kuin ”republikaani” tai ”konservatiivi”. Uskon saman koskevan myös Pekka Haavistoa. Ei hänkään ole vain ”demokraatti” tai ”liberaali”. Itsenäisesti ajattelevia ihmisiä on ylipäätään turha yrittää maalata nurkkiin, joihin he itse eivät halua tai luontevasti sovi.
TIPUTA NIINISTÖ, SIINÄ ON PROTESTIA.
EI ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESSÄ TAI TYHJÄSSÄ LAPUSSA.
Äänestä Kakkosta, se on ihmiselle parempi!
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puolisoineen äänesti Espoossa.
Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio saapuivat Lähderannan kouluun Espoossa kahden aikaan sunnuntai-iltapäivänä.
Onko voitto jo varma, Sauli Niinistö?
- Ei ole varma. Katsotaan loppuun asti.
Jenni Haukio, gallupien perusteella näyttää siltä, että sinusta on tulossa presidentin puoliso. Miten olet valmistautunut?
- En ole valmistautunut mitenkään.
Kun Niinistöltä kysyttiin, äänestikö hän itseään, hän totesi naureskellen, että kyseessä on vaalisalaisuus.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puolisoineen äänesti Espoossa.
Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio saapuivat Lähderannan kouluun Espoossa kahden aikaan sunnuntai-iltapäivänä.
Onko voitto jo varma, Sauli Niinistö?
- Ei ole varma. Katsotaan loppuun asti.
Jenni Haukio, gallupien perusteella näyttää siltä, että sinusta on tulossa presidentin puoliso. Miten olet valmistautunut?
- En ole valmistautunut mitenkään.
Kun Niinistöltä kysyttiin, äänestikö hän itseään, hän totesi naureskellen, että kyseessä on vaalisalaisuus.
Kävin maanantaina kuuntelemassa, kun Haavisto puhui Hakaniemen torilla. Sain vaikutelman hyvin sympaattisesta, älykkäästä ja lämpimästä ihmisestä, joka osasi asiansa. Kuitenkin on selvää, että myös Niinistö on hyvin kokenut ja taitava ehdokas. Pohdin asiaa ja tulin tulokseen, että oman päätökseni ratkaisee viikon mittaan kirkastunut huomio: Niinistölle ihmisoikeudet, rauha ja ympäristö ovat sanoja, kun taas Haavistolle tekoja. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Niinistö tuntuu sanovan: ”Ihmisoikeudet ovat tärkeitä, mutta…”, kun taas Haaviston viesti on: ”Ihmisoikeuksia edistetään siten, että…”
Molemmilla ehdokkailla on takanaan vaikuttava ura. Se, mihin ihminen keskittää voimavaransa ja minkä asioiden eteen hän tekee työtä, kertoo arvoista enemmän kuin vaalitentit. Olen tutustunut ehdokkaiden menneisyyteen, heidän tekemiinsä aloitteisiin sekä tarkkaillut, mitä asioita he pitävät puheissaan jatkuvasti esillä. Haluan presidentin, joka toimii järjestelmällisesti rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön puolesta. Valintani on Haavisto.
Sauli Niinistöllä on myös huono huumorintaju. Hänä on kuivakka ja näyttää pitävän vain peppu- ja kakkavitseistä, joissa hänen on vaikea pidätellä kikatusta. (Katsoin Uutisvuodosta.)
Niin ihmisoikeudet ovat tärkeitä, mutta niitä ei voi mennä ensi töikseen Kiinan johdolle neuvomaan, Voi nimittäin tulla äkkilähtö. Ei Haavisto pysty lupauksiaan pitämään. Ei Niinistökään, mutta koettakaa nyt valita kahdesta huonosta ehdokkaasta se ainoa mahdollinen eli NIINISTÖ, numero 6. Muutenhan liput on viikon päästä puolitangossa, joku on tehnyt vaalivilppiä. Suomen kansan enemmistö ei ole HOMOJA! Se on sitten suruliputus, jos tuollainen Presidentti tulee vilpillä valituksi. Haaviston ainoa mahdollisuus on vaalivilppi.
Kuulehan, juuri siksi että minkään kansan enemmistö ei ole homoja, olisi MATKAILUVALTTI valita homo presidentiksi. Ajattelepa nyt asiaa kerrankin isänmaasi Suomen edun kannalta.
Ja pese kädet ennen kuin rupeat syömään.
suomi ei vaan yksinkertaisesri ole valmis homo pressaan vaikka ei haavistossa muuta vikaa olekkaan, tai eihän homous ole vika vaan pensan sekaan on päässy hiukan 2-t öljyä ja savuuttaa sen tähden kuin normi 4-tahti,nuoriso hyväksyy paremmin tämän touhun mutta iäkkäämpi sakki ei!
Amerikassa vuonna 2008: "Ei meille ikinä voi tulla mustaa presidenttiä. Amerikka ei ole siihen valmis. Ei ikinä liberaalia, mustaa presidenttiä! Hyvä se on puhumaan, mutta kokemus puuttuu! Mielummin nainen kuin musta! Afropresidentti huolehtii ainoastaan toisista afroista! Ei ole käynyt armeijaa!"
Suomessa vuonna 2012: "Ei meille ikinä voi tulla homoseksuaalia presidenttiä. Suomi ei ole siihen valmis. Ei ikinä liberaalia, sivaripresidenttiä! Hyvä se on puhumaan, mutta kokemus puuttuu! Mielummin kokkeli kuin vihreä! Homopresidentti huolehtii ainoastaan toisista homoista! Ei ole käynyt armeijaa!"
--> kuinkas sitten kävikään..?
Haaviston fanit ovat aika solmussa. Onko se tärkeää vai eikö se ole tärkeää mitä muut meistä ajattelevat? Heidän on mahdottoman vaikeaa päättää.
Ja on se vain KUMMA, että ihmisillä riittää uskoa poliitikoihin. Valitaan uusi presidentti ja hurrataan. Sitten taas kyllästytään koko presidenttiin. Sitten hurrataan sen poistumiselle. Ja niin edelleen. Näin se menee. Kuinkas sitten kävikään? Kävi juuri näin.
Uskoa riittää vaan ei kaikille.
Olisihan se varsinaista edelläkäymistä, kun narsistinen Peter Pan-ilmiön omaava homppelimies hiippailisi valtiovierailulle poikaystävänsä takapuoli mielessä. Siinä olisi jo sellaista edelläkäymistä, että Suomi saisi laittaa lapun luukulle ja elää täällä homolandiassa ihan omassa rauhassa.
Tämä aika on sellainen, että kolmas maailmansota on mahdollinen milloin hyvänsä, koska kansat liikehtii siihen malliin. Täälläkään ei olla turvassa. Miettikääpä miten se edistyksellinen HaavistoSuomi hoitaa puolustuksen, kun Puolustusvoimien ylipäälliköllä ei ole minkäänlaista tietoa sodankäynnistä. Tuskin tietää mitä "lepo" tarkoittaa...
Haavisto on työskennellyt sotatoimialueella useita vuosia ja kohdannut tässä työssään maailman vakavimpia verilöylyjä.
Niinistön kokemus sotatilasta rajoittuu 45 vuoden takaiseen polkupyörämarssiin Etelä-Suomessa muiden teini-ikäisten alokkaiden tapaan siellä joukon jatkona.
No eikö nimenomaan tuosta syystä tulisi ennemminkin valita presidentiksi sellainen, joka osaa huolehtia rauhan säilymisestä? Sodan syttyessä presidentti luopuu joka tapauksessa ylipäällikkyydestä.
Joku sanoi, että nyt valitaan kapteenia eikä "perämiestä"
Haavisto puhuttaa jo ulkomaillakin! http://www.faceplantstatus.com/faceplant-117-finnish-presidential-election-2012
Sauli Niinistö on yli 40-vuotiaiden miesten ja yli 65-vuotiaiden naisten suosikki. Haavistolle kuuluu tulevaisuus.
40-65-vuotiaat miehet elävät paremman puoliskon puutteessa.
nuoremman miehen pepun puutteessa?
HAAVISTO HÄPEÄKSI SUOMELLE = HOMO