Valovoima

Aivan noin Dol Biong

”Jos on ostanut sille pikkukennoiselle suunniteltuja obuja, joutuu nekin ostamaan nyt toiseen kertaan.”

No ei todellakaan joudu ostamaan. Jos bajonetti sopii niin pikkukennoisen objektiiveja ei mikään estä käyttämästä ff-kennoisessa. Kuvakin vastaa täysin pikkukennoisen kuvaa kunhan se rajataan samankokoiseksi!

Tuolla sinun logiikallasi ei myöskään ff-objektiivien suuria aukkoja voi käyttää ff-kennoisessa kun nekin vinjetoivat. Sensijaan ff-kennoissten objektiivien suuria aukkoja voi käyttää vain pikkukennoisissa kun vinjetointi ei näy kuvissa.

lopettakaa hölmöily kirjoitti:

”Jos on ostanut sille pikkukennoiselle suunniteltuja obuja, joutuu nekin ostamaan nyt toiseen kertaan.”

No ei todellakaan joudu ostamaan. Jos bajonetti sopii niin pikkukennoisen objektiiveja ei mikään estä käyttämästä ff-kennoisessa. Kuvakin vastaa täysin pikkukennoisen kuvaa kunhan se rajataan samankokoiseksi!

Tuolla sinun logiikallasi ei myöskään ff-objektiivien suuria aukkoja voi käyttää ff-kennoisessa kun nekin vinjetoivat. Sensijaan ff-kennoissten objektiivien suuria aukkoja voi käyttää vain pikkukennoisissa kun vinjetointi ei näy kuvissa.

Lue lisää

kyllä sä sitä voit käyttää, mutta et kyllä 100 varmasti käytä:

tosta linkistä näkee hyvin, millassen kuvan saat, kun otat EF-S putkella kuvan ff-kennoisella kameralla:

http://photo.net/canon-eos-digital-camera-forum/00DGEq

eli käytännössä tulee ostettua se EF putki

uhri nimenomaan kirjoitti:

kyllä sä sitä voit käyttää, mutta et kyllä 100 varmasti käytä:

tosta linkistä näkee hyvin, millassen kuvan saat, kun otat EF-S putkella kuvan ff-kennoisella kameralla:

http://photo.net/canon-eos-digital-camera-forum/00DGEq

eli käytännössä tulee ostettua se EF putki

Lue lisää

”kyllä sä sitä voit käyttää, mutta et kyllä 100 varmasti käytä:”

Ihan satavarmasti ole käyttänyt ja tulen käyttämään.
Minua ei vähääkään haittaa, että rajaan kuvan kuvankäsittelyssä tarpeisiini sopivaksi. Olen vanha kalkkis joten kuvasin jo silloin kun croppidigejä ei ollut olemassa (filmcroppeja oli, APS ym ja on edelleen).
Olen oppinut, että kuvassa pitää aina olla rajausvaraa (paitsi diassa). Palkkikameralla ”lautaa” siirtäessä käy edelleen usein noin, että kaksi kuvan kulmaa vinjetoi kuten esimerkissäsi.
Toisaalta kun mieluisin kuvan sivusuhde minulle on ns. ranskalainen koko (4:5) niin joudun lähes aina rajaamaan kuviani, siinä tuon pikkukennoisen objektiivin vinjetoinikin poistuu kuin huomaamatta.

Croppikennoisessa käytän usein ff-kennoisen laajakulmaobjektiiveja kun ne ei vinjetoi isoillakaan aukoilla (ja niitä sattuu olemaan ”vanhastaan”)

Luovuus on sitä, että osaa käytää sitä mitä on, eikä lähde ostoksille aina kun ei osaa :–)

Hyvin harva ostaa sen täyskennoisen. Jokainen voi toki tehdä valintansa itse.- Joku ostaa heti Mersun ja skippaa sen Toyotan yli.

Tässähän se villakoiran ydin ”maksaa”
Kun pitäisi saada ilmainen kamera jossa on n. 6x4,5 cm kenno ja ilmainen tietokone ja ilmainen näyttö ja ilmainen kuvankäsittelyohjelma ja ilmainen … heti mulle nyt

Ja paljon halvin hyvä kuvankäsittelytietokone mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin f/1,4 pitkä tele mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin hyvä jalusta mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin tehokas salama mahtaa maksaa?
Mikä on paras ilmainen kuvankäsittelyohjelma?

Tässä sinulle ”köyhäkameramies” arvokas vihje:
Köyhän ei kannata halpaa ostaa, se tulee pitkänpäälle p…n kalliiksi :)

Minusta köyhälle ylivoimaisesti paras on mikro 4:3 siihen käy n. ihan kaikki hyvät (ja halvat) objektiivit

köyhävastaaja kirjoitti:

Tässähän se villakoiran ydin ”maksaa”
Kun pitäisi saada ilmainen kamera jossa on n. 6x4,5 cm kenno ja ilmainen tietokone ja ilmainen näyttö ja ilmainen kuvankäsittelyohjelma ja ilmainen … heti mulle nyt

Ja paljon halvin hyvä kuvankäsittelytietokone mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin f/1,4 pitkä tele mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin hyvä jalusta mahtaa maksaa?
Ja paljon halvin tehokas salama mahtaa maksaa?
Mikä on paras ilmainen kuvankäsittelyohjelma?

Tässä sinulle ”köyhäkameramies” arvokas vihje:
Köyhän ei kannata halpaa ostaa, se tulee pitkänpäälle p…n kalliiksi :)

Minusta köyhälle ylivoimaisesti paras on mikro 4:3 siihen käy n. ihan kaikki hyvät (ja halvat) objektiivit

Lue lisää

Kunhan kysyin sillä kokeilin etsiä täyskennokameran hintoja mutta kaikki meni lähemmäks 5 tonnia ja koska en yhtä rikas kuin sinä mulla ei ainakaan rahaa sellaseen joten täytyy tyytyä pienikennoiseen kameraan.

köyhäkameramies kirjoitti:

Kunhan kysyin sillä kokeilin etsiä täyskennokameran hintoja mutta kaikki meni lähemmäks 5 tonnia ja koska en yhtä rikas kuin sinä mulla ei ainakaan rahaa sellaseen joten täytyy tyytyä pienikennoiseen kameraan.

Lue lisää

Minusta köyhän on aivan turha haikailla ff-kennoisten perään. Ei niistä ole mitään merkittävää hyötyä harrastelijalle.
Esim. joidenkin pikkukennoisten dynamiikka on huomattavasti parempi kuin täyskennoiten (ja isommankin).
Ja pikkukennoisen kuva riittää vähintään A3-kokoiseen vedokseen, interpoloimalla isompaankin

köyhäkameramies kirjoitti:

Kunhan kysyin sillä kokeilin etsiä täyskennokameran hintoja mutta kaikki meni lähemmäks 5 tonnia ja koska en yhtä rikas kuin sinä mulla ei ainakaan rahaa sellaseen joten täytyy tyytyä pienikennoiseen kameraan.

Lue lisää

Kyllä saat halvemmallakin.

Canon EOS 5D Mark II näytti olevan osoitteessa http://www.rajalacamera.fi hintaan 1799 euroa

Jos haluat oikeasti edullisesti, osta se Olympus PEN E-PL3

Rajalasta alle 2000€ kirjoitti:

Kyllä saat halvemmallakin.

Canon EOS 5D Mark II näytti olevan osoitteessa http://www.rajalacamera.fi hintaan 1799 euroa

Jos haluat oikeasti edullisesti, osta se Olympus PEN E-PL3

Lue lisää

Miten pitkään pienimmällä työttömyyskorvauksella eläjä saa syödä pelkkää kaurapuuroa ja pukeutua rääsyihin jotta saa säästettyä tuon kameran hinnan (1799 €)?

Siinäpä kysymys. Ainakin saisi loistavia kuvia kurjasta elämästään.

loistava kurjuus kirjoitti:

Miten pitkään pienimmällä työttömyyskorvauksella eläjä saa syödä pelkkää kaurapuuroa ja pukeutua rääsyihin jotta saa säästettyä tuon kameran hinnan (1799 €)?

Siinäpä kysymys. Ainakin saisi loistavia kuvia kurjasta elämästään.

Lue lisää

Jolloin varmasti ostat sen Olympuksen :D

Olympus Järjestelmäkamera PEN E-PL3 valkoinen ja ED 14-42/3,5-5,6 II R hopea
hintaan 531,00 EUR
http://www.scandinavianphoto.fi/product/item.aspx?itemID=12582187

tai

Olympus, Pen E-PL3 tuplakit järjestelmäkamera hintaan 699,90 €
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?storeId=1444&productId=738860&shopId=19652&compartmentId=20160&categoryId=20675&catalogId=1444&ddkey=ForgotPasswordDisplay

Oletko typerä vai provosoitko vain.

Vaikka siellä exifissä lukisi 35mm equivalent: kissa, niin objektiivi ei muutu kissaksi.

Noilla 35mm equivalent -käsitteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kennon rajaamaa kuvakulmaa, se ei mitenkään muuta objektiivin ominaisuuksia, eikä myöskään kuvan kokoa, se riippuu vain resoluutiosta.

Aivan sama kuin kuvan rajauksessa ns. kuvakulma muuttuu, mutta objektiivin polttovälistä johtuvat kuvan ominaisuudet ja kuvan perspektiivi pysyvät täsmälleen muuttumattomina.

Miksi tämä polttoväliharhautus jatkuu, jatkuu jatkuu …?

Dol Biong kirjoitti:

Oletko typerä vai provosoitko vain.

Vaikka siellä exifissä lukisi 35mm equivalent: kissa, niin objektiivi ei muutu kissaksi.

Noilla 35mm equivalent -käsitteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kennon rajaamaa kuvakulmaa, se ei mitenkään muuta objektiivin ominaisuuksia, eikä myöskään kuvan kokoa, se riippuu vain resoluutiosta.

Aivan sama kuin kuvan rajauksessa ns. kuvakulma muuttuu, mutta objektiivin polttovälistä johtuvat kuvan ominaisuudet ja kuvan perspektiivi pysyvät täsmälleen muuttumattomina.

Miksi tämä polttoväliharhautus jatkuu, jatkuu jatkuu …?

Lue lisää

Voi kai ne inttäjät tehdä kokeen:

Ottakoot pari kuvaa ja sitten kuvat tietokoneeseen.

Sitten vain croppaatte, montakin voi tehdä.

Katselkaa nyt, onko kuva valaistunut niin teitä kuin kuvia vai onko jompikumpi vai molemmat pimentyneet?

eikö koskaan lopu kirjoitti:

Voi kai ne inttäjät tehdä kokeen:

Ottakoot pari kuvaa ja sitten kuvat tietokoneeseen.

Sitten vain croppaatte, montakin voi tehdä.

Katselkaa nyt, onko kuva valaistunut niin teitä kuin kuvia vai onko jompikumpi vai molemmat pimentyneet?

Lue lisää

Ei ne voi tehdä koetta kun ne ei omista kameraa. Jos omistaisivat niin tietäisivät mikä ”valaistuu” ja mikä ”pimentyy”.

Täällä näätsen esiintyy ”asiantuntijoita” jotka eivät tiedä po. asiasta hönkäsen pöläystä, mutta on pakonomainen tarve ulostaa jotain tällekin palstalle :)
Ne jotka uskovat tietävänsä jotain muuta yrittävät kääntää keskustelu ”omille teilleen”

Dol Biong kirjoitti:

Oletko typerä vai provosoitko vain.

Vaikka siellä exifissä lukisi 35mm equivalent: kissa, niin objektiivi ei muutu kissaksi.

Noilla 35mm equivalent -käsitteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kennon rajaamaa kuvakulmaa, se ei mitenkään muuta objektiivin ominaisuuksia, eikä myöskään kuvan kokoa, se riippuu vain resoluutiosta.

Aivan sama kuin kuvan rajauksessa ns. kuvakulma muuttuu, mutta objektiivin polttovälistä johtuvat kuvan ominaisuudet ja kuvan perspektiivi pysyvät täsmälleen muuttumattomina.

Miksi tämä polttoväliharhautus jatkuu, jatkuu jatkuu …?

Lue lisää

Kukahan tässä tyhmä on?

Eikö se mene kaaliin, että erikokoisilla kennoilla otetut kuvat sisältää erilaisen alueen kohteesta? Tuo exiftieto kertoo sen, millainen objektiivi antaa vastaavan tuloksen.
Sinä kuitenkin jankkaat tyhmyyksissäsi polttovälin muuttumisesta, vaikka siitä ei ole kyse, vaan kuva-alan vastaavuudesta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Saa ja helposti.

SIGMA 200-500mm F2.8 APO EX DG

http://www.sigmaphoto.com/shop/200-500mm-f28-apo-ex-dg-sigma

Täyskennolliselle saa aina paremmat objektiivit kuin pikkukennolliselle, esim. Canonilla on onneton valikoima EF-S objketiiveja:

http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/EF-S/index.aspx

Valitse siitä sitten lintuputkea

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Saa ja helposti.

SIGMA 200-500mm F2.8 APO EX DG

http://www.sigmaphoto.com/shop/200-500mm-f28-apo-ex-dg-sigma

Täyskennolliselle saa aina paremmat objektiivit kuin pikkukennolliselle, esim. Canonilla on onneton valikoima EF-S objketiiveja:

http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/EF-S/index.aspx

Valitse siitä sitten lintuputkea

Lue lisää

Jos puhutaan Canon linsseistä niin tässäkin on parempi vaihtoehto

http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/Telephoto_Zoom/EF_100-400mm_f4.5-5.6L_IS_USM/

Tuo lienee varsin hyvä harjoittelukappale näin vain Nikoniin tutustuneen mielestä.

Tuo Sigman putki saattaisi olla lottovoittajan (ei 4 vara) ratkaisu vaan tavallisen kansalaisen kukkarolle se saattaisi tuoda ongelmia.

Aika harvan tavoitettavissa on myös 300 mm F2.8 linssi. Sigmalla ilman OS vakaajaa löytyy vajaalla 4000€ hinnalla mutta esim. Nikon maksaa jo lähes 6000€ ja 400 mm F2.8 vastaavasti lähes 10'000€, Nikonin malleissa on VR vakaaja lisä plussana tosin.

Mahtaa meidänkin joukossamme jotka tätä lukevat olla niiden joukko jotka nyt ryntäävät noista jotain ostamaan olla varsin rajoittunut. Itsekin olen joutunut pärjäämään Sigman 100 - 300mm F4 putkella 1,3x jatkeella joskus varustettuna. Tuota putkea ei enää valmisteta mutta mielestäni se antaa varsin hyvän tuloksen.

Nikon D90 kirjoitti:

Aika harvan tavoitettavissa on myös 300 mm F2.8 linssi. Sigmalla ilman OS vakaajaa löytyy vajaalla 4000€ hinnalla mutta esim. Nikon maksaa jo lähes 6000€ ja 400 mm F2.8 vastaavasti lähes 10'000€, Nikonin malleissa on VR vakaaja lisä plussana tosin.

Mahtaa meidänkin joukossamme jotka tätä lukevat olla niiden joukko jotka nyt ryntäävät noista jotain ostamaan olla varsin rajoittunut. Itsekin olen joutunut pärjäämään Sigman 100 - 300mm F4 putkella 1,3x jatkeella joskus varustettuna. Tuota putkea ei enää valmisteta mutta mielestäni se antaa varsin hyvän tuloksen.

Lue lisää

Tässä päästään taas siihen, että jos on valmis laittamaan objektiiviin 4000 €, tai saadakseen Nikonin, jopa 6000 €, miksi objektiivia ollaan edelleen laittamassa pieni kennoiseen kameraan?

Jos on varaa laittaa tuhansia noihin linsseihin, ei se 1800 euroa full frame kamerasta pitäisi olla mikään paha investointi - kun vielä muistetaan, mitä sillä investoinnilla voitetaan.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Saa ja helposti.

SIGMA 200-500mm F2.8 APO EX DG

http://www.sigmaphoto.com/shop/200-500mm-f28-apo-ex-dg-sigma

Täyskennolliselle saa aina paremmat objektiivit kuin pikkukennolliselle, esim. Canonilla on onneton valikoima EF-S objketiiveja:

http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/EF_Lenses/EF-S/index.aspx

Valitse siitä sitten lintuputkea

Lue lisää

”Täyskennolliselle saa aina paremmat objektiivit kuin pikkukennolliselle, esim. Canonilla …”

Eihän se mene ollenkaan noin vaan pikkukennoiselle saa aina paremmat objektiivit kun voi käyttää täyskennoisen objektiiveja, pikkukennoisessa ne ei vinjetoi isoilla aukoilla kuvatessa.

020 kirjoitti:

”Täyskennolliselle saa aina paremmat objektiivit kuin pikkukennolliselle, esim. Canonilla …”

Eihän se mene ollenkaan noin vaan pikkukennoiselle saa aina paremmat objektiivit kun voi käyttää täyskennoisen objektiiveja, pikkukennoisessa ne ei vinjetoi isoilla aukoilla kuvatessa.

Lue lisää

Kyllä se menne juuri niin.

Viittaan linkkiin, jonka joku tonne osas laittaa(tosin kuin sinä, et laita mitään linkkejä väitteidesi tueksi.)

http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_heinakuu/digitalbasics/01.asp

Tässä hyvä kuva havainnollistamaan asiaa:

http://www.canon.fi/Images/DigitalBasics-%5BSide03%5D_tcm22-298196.jpg

A: Ideaalinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi FF kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

B: Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Kääntäen, A ja C tilanteissa ideaalinen tilanne, eli hukkaan menee 0 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, kun taas B tilanteessa hukkaan menee 60 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, koska vain murto-osa siitä osuu kennon pinta-alalle.

Ratkaisuna tähän ovat uudet ultralaajakulmaobjektiivit, jotka on tarkoitettu nimenomaan digitaalijärjestelmäkameroissa käytettäviksi. Esimerkiksi Canonin EF-S 10–22 mm F 3.5–4.5 USM vastaa filmikameran 16–35 mm:n objektiivia.

Yksinkertaistuna FF kennolliseen kameraan suunnitellun objektiivin käyttäminen APS-C kennollisessa kamerassa hukkaa 60 % valovoimasta, jonka objektiivi suurimmillaan voisi tarjota.

Maksat siis 100 % hinnan valovoimaisesta ja laadukkaasta objektiivista, mutta saat siitä vain 40 % hyödyn. Törkeää rahanhaaskausta. Eri asia tietenkin, jos pienempi valovoima riittää, mutta sitten voidaan perustellusti kysyä, mihin tarvitset EOS järjestelmäkameran. Eikö esim. Micro Four Thirds olisi silloin aivan riittävä?

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Kyllä se menne juuri niin.

Viittaan linkkiin, jonka joku tonne osas laittaa(tosin kuin sinä, et laita mitään linkkejä väitteidesi tueksi.)

http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_heinakuu/digitalbasics/01.asp

Tässä hyvä kuva havainnollistamaan asiaa:

http://www.canon.fi/Images/DigitalBasics-%5BSide03%5D_tcm22-298196.jpg

A: Ideaalinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi FF kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

B: Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Kääntäen, A ja C tilanteissa ideaalinen tilanne, eli hukkaan menee 0 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, kun taas B tilanteessa hukkaan menee 60 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, koska vain murto-osa siitä osuu kennon pinta-alalle.

Ratkaisuna tähän ovat uudet ultralaajakulmaobjektiivit, jotka on tarkoitettu nimenomaan digitaalijärjestelmäkameroissa käytettäviksi. Esimerkiksi Canonin EF-S 10–22 mm F 3.5–4.5 USM vastaa filmikameran 16–35 mm:n objektiivia.

Yksinkertaistuna FF kennolliseen kameraan suunnitellun objektiivin käyttäminen APS-C kennollisessa kamerassa hukkaa 60 % valovoimasta, jonka objektiivi suurimmillaan voisi tarjota.

Maksat siis 100 % hinnan valovoimaisesta ja laadukkaasta objektiivista, mutta saat siitä vain 40 % hyödyn. Törkeää rahanhaaskausta. Eri asia tietenkin, jos pienempi valovoima riittää, mutta sitten voidaan perustellusti kysyä, mihin tarvitset EOS järjestelmäkameran. Eikö esim. Micro Four Thirds olisi silloin aivan riittävä?

Lue lisää

Kirjoittelet ihan höpöjä kun sinulla ei ole kameraa jossa totuus selviäisi.

Mulla on esim. Samyang 85mm f/1.4 IF MC jota käytän myös croppikennoisessa.
Kummankin kameran mittarin mukaan sen valovoima on sama f/1,4 sekä croppikennoisessa, että ff-kennoisessa.

Mhin siis perustuu tuo väitteesi:
”Maksat siis 100 % hinnan valovoimaisesta ja laadukkaasta objektiivista, mutta saat siitä vain 40 % hyödyn. Törkeää rahanhaaskausta.”

Paljonko meni rahaa haaskuun, kun objektiivi maksoi vajaa 250€?
Mikä objektiivi minun olisi pitänyt ostaa, että olisin saanut 100% hyödyn, olisiko se ollut 60% (150€) halvempi?

020 kirjoitti:

Kirjoittelet ihan höpöjä kun sinulla ei ole kameraa jossa totuus selviäisi.

Mulla on esim. Samyang 85mm f/1.4 IF MC jota käytän myös croppikennoisessa.
Kummankin kameran mittarin mukaan sen valovoima on sama f/1,4 sekä croppikennoisessa, että ff-kennoisessa.

Mhin siis perustuu tuo väitteesi:
”Maksat siis 100 % hinnan valovoimaisesta ja laadukkaasta objektiivista, mutta saat siitä vain 40 % hyödyn. Törkeää rahanhaaskausta.”

Paljonko meni rahaa haaskuun, kun objektiivi maksoi vajaa 250€?
Mikä objektiivi minun olisi pitänyt ostaa, että olisin saanut 100% hyödyn, olisiko se ollut 60% (150€) halvempi?

Lue lisää

Kamera ei osaa mitata objektiivin valovoimaa. Se lasketaan kaavasta f = polttoväli/aukon läpimitta.

APS-C kirjoitti:

Tässä päästään taas siihen, että jos on valmis laittamaan objektiiviin 4000 €, tai saadakseen Nikonin, jopa 6000 €, miksi objektiivia ollaan edelleen laittamassa pieni kennoiseen kameraan?

Jos on varaa laittaa tuhansia noihin linsseihin, ei se 1800 euroa full frame kamerasta pitäisi olla mikään paha investointi - kun vielä muistetaan, mitä sillä investoinnilla voitetaan.

Lue lisää

Nyt minulla on pari kroppikennorunkoa ja toisen tulen säilyttämään vaikka toisen saatan ajan mittaan vaihtaakin täyskennoiseksi. Tuosta kropin 50% näennäisestä polttovälilisäyksestä on suurta hyötyä minun kuvauksissani vaan ei lainkaan vahinkoa jonka olisin huomannut. Ei kroppi Nikon tai Canon ole mikään pienikennoinen, kännykamerat pienikennoisia ovat.

Linssit eli objektiivit ovat sijoitustavaraa ja rungot kulutustavaraa siksi lasiin kannattaa sijoittaa enemmän kuin runkoihin. Ensimmäisen D70 kanssa ostamani kakkula on edelleen käytössä joskin tuo D70:kin on tosin ei itselläni.

4 ja 6 tonnia on meikäläiselle aika paljon jos Joulupukki ei niitä tuo mutta haaveillahan sitä voi.

Mitä sillä kroppi -> täyskenno voitetaan? Lisää herkkyyttä ja laajakulmilla laajemmat kulmat, mitä muuta? Noiden takia olen tosin suunnitellut, jos siis pörssini kestää jossain vaiheessa vaihtavani D90 runkoni johonkin täyskennoiseen ehkä D800:n kun se ensin tulee ja jos sitä myydään hintaan jonka katson sopivaksi.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Kamera ei osaa mitata objektiivin valovoimaa. Se lasketaan kaavasta f = polttoväli/aukon läpimitta.

Kirjoittelet edelleen aivan älyttömyyksiä kun sinulla ei ole järjestelmäkameraa jollavoisit tarkistaa asian.
Jos kamera ei osaa mitata objektiivin valovoimaa niin sitten siinä ei ole valotusmittaria (sellaisiakin oli muinoin kaikki, nykyään vain palkit).

”Se lasketaan kaavasta f = polttoväli/aukon läpimitta.”
No joo sinulla on siis kamerassasi yksilinssinen objektiivi, eikä siinä ole edes valotusmittaria. Sääliksi käy ja nyt ymmärrän sinua mutta en voi auttaa.

Jatka vaan valitsemallasi tiellä, yksilinssisellä kuvaaminen on vaativaa ja kehittää luovuutta. Onko kamerasi joku Holga tms?

Jätit vastaamatta paljonko minulta meni rahaa hukkaan?

Nikon D90 kirjoitti:

Nyt minulla on pari kroppikennorunkoa ja toisen tulen säilyttämään vaikka toisen saatan ajan mittaan vaihtaakin täyskennoiseksi. Tuosta kropin 50% näennäisestä polttovälilisäyksestä on suurta hyötyä minun kuvauksissani vaan ei lainkaan vahinkoa jonka olisin huomannut. Ei kroppi Nikon tai Canon ole mikään pienikennoinen, kännykamerat pienikennoisia ovat.

Linssit eli objektiivit ovat sijoitustavaraa ja rungot kulutustavaraa siksi lasiin kannattaa sijoittaa enemmän kuin runkoihin. Ensimmäisen D70 kanssa ostamani kakkula on edelleen käytössä joskin tuo D70:kin on tosin ei itselläni.

4 ja 6 tonnia on meikäläiselle aika paljon jos Joulupukki ei niitä tuo mutta haaveillahan sitä voi.

Mitä sillä kroppi -> täyskenno voitetaan? Lisää herkkyyttä ja laajakulmilla laajemmat kulmat, mitä muuta? Noiden takia olen tosin suunnitellut, jos siis pörssini kestää jossain vaiheessa vaihtavani D90 runkoni johonkin täyskennoiseen ehkä D800:n kun se ensin tulee ja jos sitä myydään hintaan jonka katson sopivaksi.

Lue lisää

Mitä sillä kroppi -> täyskenno voitetaan? Lisää herkkyyttä ja laajakulmilla laajemmat kulmat, mitä muuta?

Mitä voitetaan täyskennoisella:
näyttää turvottavan egoa
on hienoa omistaa katu-uskottava täyskennoinen
voidaan hyödyntää hieman suurempaa objektiivin kuvaympyrää

Eniten voitetaan (kuvakulma) ns. keskikoon kennolla (esim Pentax 645)

– herkkyytä ei tule lisää, kennon koko ei muuta sen herkkyyttä, tämä on yleinen harhakäsitys
Ns. pikselien koka suurentamalla saisi valonkestävyyttä (dynamiikkaa) lisää, mutta se on kuin vähennettäisiin herkyyttä, eli pitää valottaa enemmän jotta saadaan tummimpiin kohtiin signaali joka erottuu mustasta.

020 kirjoitti:

Kirjoittelet edelleen aivan älyttömyyksiä kun sinulla ei ole järjestelmäkameraa jollavoisit tarkistaa asian.
Jos kamera ei osaa mitata objektiivin valovoimaa niin sitten siinä ei ole valotusmittaria (sellaisiakin oli muinoin kaikki, nykyään vain palkit).

”Se lasketaan kaavasta f = polttoväli/aukon läpimitta.”
No joo sinulla on siis kamerassasi yksilinssinen objektiivi, eikä siinä ole edes valotusmittaria. Sääliksi käy ja nyt ymmärrän sinua mutta en voi auttaa.

Jatka vaan valitsemallasi tiellä, yksilinssisellä kuvaaminen on vaativaa ja kehittää luovuutta. Onko kamerasi joku Holga tms?

Jätit vastaamatta paljonko minulta meni rahaa hukkaan?

Lue lisää

Nykyaikaisten kompaktikameroiden ja järjestelmäkameroiden valotusmittarit ovat muuhun automatiikkaan kytkeytyneitä.
Täysin automaattivalotteisten kameroiden automatiikkaa hoitaa sekä valotusajan että himmenninaukon säätämisen mittarin antamien tietojen mukaan (program).

Valotusmittari mittaa objektiivin läpi tulevan valon määrää, ei objektiivin valovoimaa.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Kyllä se menne juuri niin.

Viittaan linkkiin, jonka joku tonne osas laittaa(tosin kuin sinä, et laita mitään linkkejä väitteidesi tueksi.)

http://www.canon.fi/you_connect/youconnect_heinakuu/digitalbasics/01.asp

Tässä hyvä kuva havainnollistamaan asiaa:

http://www.canon.fi/Images/DigitalBasics-%5BSide03%5D_tcm22-298196.jpg

A: Ideaalinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi FF kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

B: Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Kääntäen, A ja C tilanteissa ideaalinen tilanne, eli hukkaan menee 0 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, kun taas B tilanteessa hukkaan menee 60 % objektiivilta kennon suuntaan tulevasta valosta, koska vain murto-osa siitä osuu kennon pinta-alalle.

Ratkaisuna tähän ovat uudet ultralaajakulmaobjektiivit, jotka on tarkoitettu nimenomaan digitaalijärjestelmäkameroissa käytettäviksi. Esimerkiksi Canonin EF-S 10–22 mm F 3.5–4.5 USM vastaa filmikameran 16–35 mm:n objektiivia.

Yksinkertaistuna FF kennolliseen kameraan suunnitellun objektiivin käyttäminen APS-C kennollisessa kamerassa hukkaa 60 % valovoimasta, jonka objektiivi suurimmillaan voisi tarjota.

Maksat siis 100 % hinnan valovoimaisesta ja laadukkaasta objektiivista, mutta saat siitä vain 40 % hyödyn. Törkeää rahanhaaskausta. Eri asia tietenkin, jos pienempi valovoima riittää, mutta sitten voidaan perustellusti kysyä, mihin tarvitset EOS järjestelmäkameran. Eikö esim. Micro Four Thirds olisi silloin aivan riittävä?

Lue lisää

"Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle."

Ennen ihmiset olisivat puhuneet objektiivin piirtokyvystä.. Nyt pseudotieteellisesti puhutaan fotoneista. Siis mitä pienempi kenno, sitä tarkempi objektiivin piirtokyky pitää olla saman tuloksen saavuttamiseksi. Toisaalta, jos objektiivissa on ongelmia reuna-alueella, jäävät nämä piiloon kroppiennolla.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Nykyaikaisten kompaktikameroiden ja järjestelmäkameroiden valotusmittarit ovat muuhun automatiikkaan kytkeytyneitä.
Täysin automaattivalotteisten kameroiden automatiikkaa hoitaa sekä valotusajan että himmenninaukon säätämisen mittarin antamien tietojen mukaan (program).

Valotusmittari mittaa objektiivin läpi tulevan valon määrää, ei objektiivin valovoimaa.

Lue lisää

Selitääppä vielä miten tuo Sigma f/2,8 valovoima muuttuu kompaktikamerassa?
Kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti, että järkkärin objektiivin vaihtaminen kompaktikameraan muuttaa sen valovoimaa?

Jätit vastaamatta paljonko minulta meni rahaa hukkaan?
60% (150€)?

”Valotusmittari mittaa objektiivin läpi tulevan valon määrää, ei objektiivin valovoimaa.”
Mitenkäs se mittaaminen onnistuu jos mittarilla ei ole tietoa aukosta/valovoimasta?
Toimiiko mittari myös silloin jos kamerassa ei ole objektiivia?

020 kirjoitti:

Selitääppä vielä miten tuo Sigma f/2,8 valovoima muuttuu kompaktikamerassa?
Kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti, että järkkärin objektiivin vaihtaminen kompaktikameraan muuttaa sen valovoimaa?

Jätit vastaamatta paljonko minulta meni rahaa hukkaan?
60% (150€)?

”Valotusmittari mittaa objektiivin läpi tulevan valon määrää, ei objektiivin valovoimaa.”
Mitenkäs se mittaaminen onnistuu jos mittarilla ei ole tietoa aukosta/valovoimasta?
Toimiiko mittari myös silloin jos kamerassa ei ole objektiivia?

Lue lisää

"Mitenkäs se mittaaminen onnistuu jos mittarilla ei ole tietoa aukosta/valovoimasta?"

Kamerarunko ja objektiivi keskustelevat keskenään. En nyt osaa vastata, millaista informaatiota vaihtaavat, mutta asia ei liity käsiteltävään teoriaan.

Esim. tässä tapauksessa objektiivi yksinkertaisesti kertoo kamerarungolle, mitä valovoimia löytyy. Runko taas käskee objektiivia käyttämään milloin mitäkin himmenninaukon kokoa. Tieto aukosta/valovoimasta on tallennettuna sinne siruille, missä niitä nyt on. Objektiivin sisältä löytyy joku elektroniikka, josta tieto löytyy. Nämä on sinne jonnee sirulle tallennettu, niitä ei enää erikseen mittailla.

"Selitääppä vielä miten tuo Sigma f/2,8 valovoima muuttuu kompaktikamerassa?"

B: Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Asia on yksinkertainen. Valo kulkee objektiivin läpi tietyn pinta-alan kautta. Ei ole merkitystä, miten pinta-alaa cropataan, mutta aina pinta-alaa cropatessa hukataan valoa.

Tilannettahan voisi verrata esim. auringonpimennykseen. Auringonpimennyksen aikana maapallon pinnalle saapuu vähemmän valoa ja tällöin auringon lämmittävä voima on sen verran pienempi, mitä valoa hukkuu matkalla. Tämän seurauksena maapallon lämpötila putoaa.

Jos haluat leikkiä sen valotusmittarin kanssa, niin kokeile kropata ennen etulinssiä. Lasket tuolla kertoimella 1,6 mikä on cropatun ympyrän halkaisija ja sitten käytät sitä nykyisen etulinssin edessä. Kerro sitten, miten valotusmittarin näyttämä muuttuu.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

"Mitenkäs se mittaaminen onnistuu jos mittarilla ei ole tietoa aukosta/valovoimasta?"

Kamerarunko ja objektiivi keskustelevat keskenään. En nyt osaa vastata, millaista informaatiota vaihtaavat, mutta asia ei liity käsiteltävään teoriaan.

Esim. tässä tapauksessa objektiivi yksinkertaisesti kertoo kamerarungolle, mitä valovoimia löytyy. Runko taas käskee objektiivia käyttämään milloin mitäkin himmenninaukon kokoa. Tieto aukosta/valovoimasta on tallennettuna sinne siruille, missä niitä nyt on. Objektiivin sisältä löytyy joku elektroniikka, josta tieto löytyy. Nämä on sinne jonnee sirulle tallennettu, niitä ei enää erikseen mittailla.

"Selitääppä vielä miten tuo Sigma f/2,8 valovoima muuttuu kompaktikamerassa?"

B: Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Asia on yksinkertainen. Valo kulkee objektiivin läpi tietyn pinta-alan kautta. Ei ole merkitystä, miten pinta-alaa cropataan, mutta aina pinta-alaa cropatessa hukataan valoa.

Tilannettahan voisi verrata esim. auringonpimennykseen. Auringonpimennyksen aikana maapallon pinnalle saapuu vähemmän valoa ja tällöin auringon lämmittävä voima on sen verran pienempi, mitä valoa hukkuu matkalla. Tämän seurauksena maapallon lämpötila putoaa.

Jos haluat leikkiä sen valotusmittarin kanssa, niin kokeile kropata ennen etulinssiä. Lasket tuolla kertoimella 1,6 mikä on cropatun ympyrän halkaisija ja sitten käytät sitä nykyisen etulinssin edessä. Kerro sitten, miten valotusmittarin näyttämä muuttuu.

Lue lisää

”Kamerarunko ja objektiivi keskustelevat keskenään … tässä tapauksessa objektiivi yksinkertaisesti kertoo kamerarungolle, mitä valovoimia löytyy.”

Eikö olekin hassua, että objektiivi kertoo kamerarungolle valovoiman, mutta ei kerro sitä kameran valotusmittarille?

Tästä tietnkin seuraa, että jos kuvaan suurimmalla aukolla (=valovoima) niin kameran mittari ei tiedä sitä, mitenkäs nyt valotus mitataan ja säädetään?

”B: … Tilannettahan voisi verrata esim. auringonpimennykseen.”

Sinäpä sen sanoit. Jos kompaktkamerasta irroittaa objektiivin ja laittaa tilalle Sigma 85mm f/2,8 niin se on kuin auringonpimennys. Kameralla ei voi enää kuvata vaikka ”Tieto aukosta/valovoimasta on tallennettuna sinne siruille, missä niitä nyt on.”
”Tämän seurauksena maapallon lämpötila putoaa.”

Tämä menee aina vaan hullummaksi
Sinulla on aivan erityiset tiedot siitä mikä on kompaktikamera ja miten siihen asennetaan järjestelmäkameran objektiivi. Lyön vaikka vetoa, että kukaan muu täällä ei tuohon temppuun pysty

Kerroppa vielä ihan huvin vuoksi miten suoritat tuon kompaktikameran objektiivin irroituksen?
Voiko kompaktikamerra käyttää objektiivin irroituksen jälkeen?
Kompaktikameran kenno on yleensä vielä paljon pienempi kuin tuo APS-C. Ilmoittaako se siru silloinkin rungolle paljonko on cropatun ympyrän halkaisija?

Kuvitteletko ihan aikuisten oikeasti, että järkkärin objektiivin vaihtaminen kompaktikameraan muuttaa sen valovoimaa?

Jätit vastaamatta paljonko minulta meni rahaa hukkaan?
60% (150€)?

okaro kirjoitti:

"Ongelmallinen tilanne. FF kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 40% hyödyn, kun 40 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle."

Ennen ihmiset olisivat puhuneet objektiivin piirtokyvystä.. Nyt pseudotieteellisesti puhutaan fotoneista. Siis mitä pienempi kenno, sitä tarkempi objektiivin piirtokyky pitää olla saman tuloksen saavuttamiseksi. Toisaalta, jos objektiivissa on ongelmia reuna-alueella, jäävät nämä piiloon kroppiennolla.

Lue lisää

”Toisaalta, jos objektiivissa on ongelmia reuna-alueella, jäävät nämä piiloon kroppiennolla.”

Tuon voisi sanoa toisinkin:
Toisaalta, kun kaikissa objektiivissa on ongelmia reuna-alueella, etenkin suurimmalla aukolla kuvatessa jäävät nämä (vinjetointi, aberaatio, vääristymät ja epäterävyys) piiloon kroppiennolla.

020 kirjoitti:

Mitä sillä kroppi -> täyskenno voitetaan? Lisää herkkyyttä ja laajakulmilla laajemmat kulmat, mitä muuta?

Mitä voitetaan täyskennoisella:
näyttää turvottavan egoa
on hienoa omistaa katu-uskottava täyskennoinen
voidaan hyödyntää hieman suurempaa objektiivin kuvaympyrää

Eniten voitetaan (kuvakulma) ns. keskikoon kennolla (esim Pentax 645)

– herkkyytä ei tule lisää, kennon koko ei muuta sen herkkyyttä, tämä on yleinen harhakäsitys
Ns. pikselien koka suurentamalla saisi valonkestävyyttä (dynamiikkaa) lisää, mutta se on kuin vähennettäisiin herkyyttä, eli pitää valottaa enemmän jotta saadaan tummimpiin kohtiin signaali joka erottuu mustasta.

Lue lisää

Kun tuon pienemmän kennon (huonommasta) valovoimasta liikkuu edelleen kummallisia käsityksiä, lienee paikallaan antaa havainnollinen esimerkki.
Tee 5x5 ruudukko. Tämä saa kuvata suurta kennoa. Siinä on siis 25 ruutua. Linssistä tulee siihen sanotaan vaikka 25 yksikkoä valoa eli 1 yksikkö jokaista ruutua kohden.
Otetaan sitten pieni kenno joka onkin vain 3x3 ruutua eli 9 kpl. Tämä kenno saa siis vain 9 yksikköä valoa. Mutta, yllätys yllätys, edelleen saman 1 yksikköä ruutua kohden. Valovoima jokaista kennon pinta-alan ruutua kohden on siis ihan sama. Valovoima ei siis pienene vaikka reunoille "hukataan" paljon valoa.
Saman voi myös ajatella toisin päin jos valoa rajoitetaan jo linssin eupuolella. Jos kuvaat pimeän huoneen puolelta avoimen oviaukon läpi valoisaan huoneeseen, säilyy valotus oviaukon kohdalla ihan samana kuin kokonaan valaistun huoneen puolella kuvatessa vaikka pimeät oviaukon reunat veisivätkin valoa pois reuna-alueilta.

020 kirjoitti:

Mitä sillä kroppi -> täyskenno voitetaan? Lisää herkkyyttä ja laajakulmilla laajemmat kulmat, mitä muuta?

Mitä voitetaan täyskennoisella:
näyttää turvottavan egoa
on hienoa omistaa katu-uskottava täyskennoinen
voidaan hyödyntää hieman suurempaa objektiivin kuvaympyrää

Eniten voitetaan (kuvakulma) ns. keskikoon kennolla (esim Pentax 645)

– herkkyytä ei tule lisää, kennon koko ei muuta sen herkkyyttä, tämä on yleinen harhakäsitys
Ns. pikselien koka suurentamalla saisi valonkestävyyttä (dynamiikkaa) lisää, mutta se on kuin vähennettäisiin herkyyttä, eli pitää valottaa enemmän jotta saadaan tummimpiin kohtiin signaali joka erottuu mustasta.

Lue lisää

Kun tuon pienemmän kennon (huonommasta) valovoimasta liikkuu edelleen kummallisia käsityksiä, lienee paikallaan antaa havainnollinen esimerkki.
Tee 5x5 ruudukko. Tämä saa kuvata suurta kennoa. Siinä on siis 25 ruutua. Linssistä tulee siihen sanotaan vaikka 25 yksikkoä valoa eli 1 yksikkö jokaista ruutua kohden.
Otetaan sitten pieni kenno joka onkin vain 3x3 ruutua eli 9 kpl. Tämä kenno saa siis vain 9 yksikköä valoa. Mutta, yllätys yllätys, edelleen saman 1 yksikköä ruutua kohden. Valovoima jokaista kennon pinta-alan ruutua kohden on siis ihan sama. Valovoima ei siis pienene vaikka reunoille "hukataan" paljon valoa.
Saman voi myös ajatella toisin päin jos valoa rajoitetaan jo linssin eupuolella. Jos kuvaat pimeän huoneen puolelta avoimen oviaukon läpi valoisaan huoneeseen, säilyy valotus oviaukon kohdalla ihan samana kuin kokonaan valaistun huoneen puolella kuvatessa vaikka pimeät oviaukon reunat veisivätkin valoa pois reuna-alueilta.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Kun tuon pienemmän kennon (huonommasta) valovoimasta liikkuu edelleen kummallisia käsityksiä, lienee paikallaan antaa havainnollinen esimerkki.
Tee 5x5 ruudukko. Tämä saa kuvata suurta kennoa. Siinä on siis 25 ruutua. Linssistä tulee siihen sanotaan vaikka 25 yksikkoä valoa eli 1 yksikkö jokaista ruutua kohden.
Otetaan sitten pieni kenno joka onkin vain 3x3 ruutua eli 9 kpl. Tämä kenno saa siis vain 9 yksikköä valoa. Mutta, yllätys yllätys, edelleen saman 1 yksikköä ruutua kohden. Valovoima jokaista kennon pinta-alan ruutua kohden on siis ihan sama. Valovoima ei siis pienene vaikka reunoille "hukataan" paljon valoa.
Saman voi myös ajatella toisin päin jos valoa rajoitetaan jo linssin eupuolella. Jos kuvaat pimeän huoneen puolelta avoimen oviaukon läpi valoisaan huoneeseen, säilyy valotus oviaukon kohdalla ihan samana kuin kokonaan valaistun huoneen puolella kuvatessa vaikka pimeät oviaukon reunat veisivätkin valoa pois reuna-alueilta.

Lue lisää

Tässä pohdinnassa vain teet sen virheen, että pyörittelet mielessäsi ruutupaperia - et markkinoilla olevia tuotteita.

"Otetaan sitten pieni kenno joka onkin vain 3x3 ruutua eli 9 kpl. Tämä kenno saa siis vain 9 yksikköä valoa. Mutta, yllätys yllätys, edelleen saman 1 yksikköä ruutua kohden. Valovoima jokaista kennon pinta-alan ruutua kohden on siis ihan sama. Valovoima ei siis pienene vaikka reunoille "hukataan" paljon valoa."

Tämä ei toimi enää esillä olleessa tilanteessa C:

C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Esim. Canonilla puhutaan tässä yhteydessä EF-S objektiiveista. Näissä objektiiveissa valo tulee huomattavasti pienemmän piirtoympyrän pinta-alalle kuin EF objektiiveissa. Tästä johtuen saman valovoiman EF-S objektiivin valon intensiteetti on huomattavasti suurempi kuin EF objektiivin.

Eli EF-S objektiivissa, yllätys yllätys, nyt 2,56 yksikköä ruutua kohden.

Pinta-alan ja intensiteetin tulo molemmissa tapauksissa sama. Tuosta 9 ruudusta on helppo lähteä laskemaan, eli se on sitten se APS-C kennon pinta-ala, jolloin laskemalla saat suuren kennon pinta-alaksi 2,56 * 9 = 23 ruutua.

Nyt lasket, kuinka monta yksikköä valoa tulee objektiivien läpi, käyttäen näitä pinta-aloja ruutuina:

EF: Valon määrä = 23 ruutua * 1 yksikköä = 23 yksikköä valoa
EF-S: Vaon määrä = 9 ruutua * 2,56 yksikköä = 23 yksikköä valoa

EF-S objektiivi on siis suunniteltu siten, että se tuottaa saman määrän valoa pienemmälle pinta-alalle. Siksi sitä myydään ja suositellaan nimenomaan APS-C kokoisten kennojen kameroille(esim EOS 7D).

Huom. Vaikka valo tuleekin nyt optimaaliselle pinta-alalle, ovat EF-S objektiivit silti useita kiinteäpolttovälisiä objektiiveja pimeämpi - ei kuitenkaan saman näkymän EF zoomia pimeämpi.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

Tässä pohdinnassa vain teet sen virheen, että pyörittelet mielessäsi ruutupaperia - et markkinoilla olevia tuotteita.

"Otetaan sitten pieni kenno joka onkin vain 3x3 ruutua eli 9 kpl. Tämä kenno saa siis vain 9 yksikköä valoa. Mutta, yllätys yllätys, edelleen saman 1 yksikköä ruutua kohden. Valovoima jokaista kennon pinta-alan ruutua kohden on siis ihan sama. Valovoima ei siis pienene vaikka reunoille "hukataan" paljon valoa."

Tämä ei toimi enää esillä olleessa tilanteessa C:

C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle.

Esim. Canonilla puhutaan tässä yhteydessä EF-S objektiiveista. Näissä objektiiveissa valo tulee huomattavasti pienemmän piirtoympyrän pinta-alalle kuin EF objektiiveissa. Tästä johtuen saman valovoiman EF-S objektiivin valon intensiteetti on huomattavasti suurempi kuin EF objektiivin.

Eli EF-S objektiivissa, yllätys yllätys, nyt 2,56 yksikköä ruutua kohden.

Pinta-alan ja intensiteetin tulo molemmissa tapauksissa sama. Tuosta 9 ruudusta on helppo lähteä laskemaan, eli se on sitten se APS-C kennon pinta-ala, jolloin laskemalla saat suuren kennon pinta-alaksi 2,56 * 9 = 23 ruutua.

Nyt lasket, kuinka monta yksikköä valoa tulee objektiivien läpi, käyttäen näitä pinta-aloja ruutuina:

EF: Valon määrä = 23 ruutua * 1 yksikköä = 23 yksikköä valoa
EF-S: Vaon määrä = 9 ruutua * 2,56 yksikköä = 23 yksikköä valoa

EF-S objektiivi on siis suunniteltu siten, että se tuottaa saman määrän valoa pienemmälle pinta-alalle. Siksi sitä myydään ja suositellaan nimenomaan APS-C kokoisten kennojen kameroille(esim EOS 7D).

Huom. Vaikka valo tuleekin nyt optimaaliselle pinta-alalle, ovat EF-S objektiivit silti useita kiinteäpolttovälisiä objektiiveja pimeämpi - ei kuitenkaan saman näkymän EF zoomia pimeämpi.

Lue lisää

"Tässä pohdinnassa vain teet sen virheen, että pyörittelet mielessäsi ruutupaperia - et markkinoilla olevia tuotteita."

Yleinen pohdiskeluhan on täällä ollut seuraava: Meillä on objektiivi x. Se on kiinni muuten samanlaisessa kamerassa jossa on iso kenno tai pieni kenno. Onko pienemmällä kennolla valovoima pienempi? Ruutupaperivertaus havainnollistaa että ei ole.
TIlanne on siis joko se että objektiivin piirtämästä kuvasta osa jää kennon ulkopuolle tai sitten ei. Ja pointti oli että tällaisessa tapauksessa ulkopuolelle jäävä kuvan osa ei hukkaa valovoimaa, vain kuvapintaa eli laskennallinen polttoväli (ei todellinen fyysinen polttoväli) kasvaa croppikeroimen mukaan.

Jos meillä on objektiivi joka piirtää saman kuvan pienemmälle kennolle optimaalisella koolla niin silloin valovoima tietysti kasvaa. Mutta meillä on edelleen käytössä valtavan paljon objektiiveja jotka voivat olla peräisin jo filmikamera-ajalta. Esim. minulla on vielä käytössä Nikon objektiiveja 90-luvulta ja ne toimivat mainiosti nykyistenkin runkojen kanssa (eivät kaikkien mutta useiden). Ja niiden valovoima on ihan sama kuin ennenkin vaikka kamerani ei olekaan "täyskennoinen".

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Tässä pohdinnassa vain teet sen virheen, että pyörittelet mielessäsi ruutupaperia - et markkinoilla olevia tuotteita."

Yleinen pohdiskeluhan on täällä ollut seuraava: Meillä on objektiivi x. Se on kiinni muuten samanlaisessa kamerassa jossa on iso kenno tai pieni kenno. Onko pienemmällä kennolla valovoima pienempi? Ruutupaperivertaus havainnollistaa että ei ole.
TIlanne on siis joko se että objektiivin piirtämästä kuvasta osa jää kennon ulkopuolle tai sitten ei. Ja pointti oli että tällaisessa tapauksessa ulkopuolelle jäävä kuvan osa ei hukkaa valovoimaa, vain kuvapintaa eli laskennallinen polttoväli (ei todellinen fyysinen polttoväli) kasvaa croppikeroimen mukaan.

Jos meillä on objektiivi joka piirtää saman kuvan pienemmälle kennolle optimaalisella koolla niin silloin valovoima tietysti kasvaa. Mutta meillä on edelleen käytössä valtavan paljon objektiiveja jotka voivat olla peräisin jo filmikamera-ajalta. Esim. minulla on vielä käytössä Nikon objektiiveja 90-luvulta ja ne toimivat mainiosti nykyistenkin runkojen kanssa (eivät kaikkien mutta useiden). Ja niiden valovoima on ihan sama kuin ennenkin vaikka kamerani ei olekaan "täyskennoinen".

Lue lisää

"C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle."

Jonka jälkeen objektiivi ei enää toimi kun saman kennokoon kameroissa jolloin menetetään yksi suuri järkkärien etu eli objektiivien vaihdettavuus eri kameroiden välillä (=ei tarvitse uusia kaikkia linssejä kun vaihtaa rungon).

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle."

Jonka jälkeen objektiivi ei enää toimi kun saman kennokoon kameroissa jolloin menetetään yksi suuri järkkärien etu eli objektiivien vaihdettavuus eri kameroiden välillä (=ei tarvitse uusia kaikkia linssejä kun vaihtaa rungon).

Lue lisää

Juu tästähän se kenkä juuri puristaa.

Osa täällä keskustelevista on vasta ostamassa sitä ensimmäistä kameraa. Silloinhan ei ole mitään tarvetta valita kennokokoa filmikamera-ajalta.

Sinulla taas jo objektiivit on valmiina ja olet niitä käyttämässä uudessa digitaalisessa kamerassa.

Johtopäätöksenä suosittelen kaikkia filmikamera-ajalta objektiiveja omaavien pysymistä filmikamera-ajalta tutussa koossa, jos on objektiiveihinsa tyytyväinen.

Jos taas ei omista mitään objektiivia tuolta ajalta, suosittelen vertailemista tarkkaan, mikä kennokoko olisi omiin tarpeisiinsa optimaalinen.

Itse olen päätellyt, että optimaalinen minun käyttöön olisi Leica S2, mutta kukkarolle sopivin Olympus E-PL3

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"C: Ideaalinen tilanne. APS-C kennolliselle kameralle suunniteltu objektiivi APS-C kennollisessa kamerassa. Saat objektiivistasi 100 % hyödyn, kun 100 % kennon suuntaan objektiivilta menevistä fotoneista lopulta saapuu kennolle."

Jonka jälkeen objektiivi ei enää toimi kun saman kennokoon kameroissa jolloin menetetään yksi suuri järkkärien etu eli objektiivien vaihdettavuus eri kameroiden välillä (=ei tarvitse uusia kaikkia linssejä kun vaihtaa rungon).

Lue lisää

”Jonka jälkeen objektiivi ei enää toimi kun saman kennokoon kameroissa”

Tämä lienee hörhöjen sitkein harhaluulo croppivalovoiman ja polttovälikertoimen ohella, eikä se näytä olevan korjattavissa. Joten pitäköön harhaoppinsa vaikka totuus on kovin toisenlainen.

Esim micro 4:3 kameroissa käy lähes kaikki maailman järkkäriobjektiivit (arvaan n. 2500 erilaista) täysin riippumatta siitä minkä kokoiseen filmiin tai kennoon ne on alunperin suunniteltu.

ei enää toimi? kirjoitti:

”Jonka jälkeen objektiivi ei enää toimi kun saman kennokoon kameroissa”

Tämä lienee hörhöjen sitkein harhaluulo croppivalovoiman ja polttovälikertoimen ohella, eikä se näytä olevan korjattavissa. Joten pitäköön harhaoppinsa vaikka totuus on kovin toisenlainen.

Esim micro 4:3 kameroissa käy lähes kaikki maailman järkkäriobjektiivit (arvaan n. 2500 erilaista) täysin riippumatta siitä minkä kokoiseen filmiin tai kennoon ne on alunperin suunniteltu.

Lue lisää

"Tämä lienee hörhöjen sitkein harhaluulo croppivalovoiman ja polttovälikertoimen ohella, eikä se näytä olevan korjattavissa. Joten pitäköön harhaoppinsa vaikka totuus on kovin toisenlainen.

Esim micro 4:3 kameroissa käy lähes kaikki maailman järkkäriobjektiivit (arvaan n. 2500 erilaista) täysin riippumatta siitä minkä kokoiseen filmiin tai kennoon ne on alunperin suunniteltu"

Pienikennoisen järkkärin omistaja onkin hyvässä asemassa. Hänelle käyvät sekä "normaalit" objektiivit aina valokuvauksen aamunkoitosta asti että pienemmälle kennolle erikseen suunnitellut objektiivit. Mutta jos täyskennolle suunniteltuun kameraan laittaa pienemmälle kennolle varta vasten suunnitellun objektiivin (joka siis piirtää pienemmän kuvaympyrän ja hyödyntää pienemmän kennon kokonaan), saa kuva-alalle pyöreän kuvan ja mustat reunukset. Voi siitä toki "cropata" sen kuva-alan keskeltä mutta silloin käy samoin kuin nyt pienempikennoisen kuvalle eli osa jää hyödyntämättä ja homma pitää vielä tehdä joka kuvalle erikseen jollain ohjelmalla.

Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa "normaaleja" täydelle koolle suunniteltuja objektiivja jos on vähänkään ajatusta että on myöhemmin suurtymässä täyden kennon kameraan ja objektiivit ovat sen verran tasokkaita että ne halutaan säilyttää.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Tämä lienee hörhöjen sitkein harhaluulo croppivalovoiman ja polttovälikertoimen ohella, eikä se näytä olevan korjattavissa. Joten pitäköön harhaoppinsa vaikka totuus on kovin toisenlainen.

Esim micro 4:3 kameroissa käy lähes kaikki maailman järkkäriobjektiivit (arvaan n. 2500 erilaista) täysin riippumatta siitä minkä kokoiseen filmiin tai kennoon ne on alunperin suunniteltu"

Pienikennoisen järkkärin omistaja onkin hyvässä asemassa. Hänelle käyvät sekä "normaalit" objektiivit aina valokuvauksen aamunkoitosta asti että pienemmälle kennolle erikseen suunnitellut objektiivit. Mutta jos täyskennolle suunniteltuun kameraan laittaa pienemmälle kennolle varta vasten suunnitellun objektiivin (joka siis piirtää pienemmän kuvaympyrän ja hyödyntää pienemmän kennon kokonaan), saa kuva-alalle pyöreän kuvan ja mustat reunukset. Voi siitä toki "cropata" sen kuva-alan keskeltä mutta silloin käy samoin kuin nyt pienempikennoisen kuvalle eli osa jää hyödyntämättä ja homma pitää vielä tehdä joka kuvalle erikseen jollain ohjelmalla.

Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa "normaaleja" täydelle koolle suunniteltuja objektiivja jos on vähänkään ajatusta että on myöhemmin suurtymässä täyden kennon kameraan ja objektiivit ovat sen verran tasokkaita että ne halutaan säilyttää.

Lue lisää

"Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa...."

Unohdat tässä, että eletään JO digiaikaa. Filmikoko ei ole enää mikään "normaali", koska filmejä ei enää käytännössä käytetä.

Juuri tästä syystä monet valmistajat ovat hylänneet täysin tuon hirttäytymisen vanhaan filmikokoon. Joillekin riittää hyvin pinempi kenno, eikä kaikille näytä riittävän filmikokokaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Leica S2, kun filmikoko ja filmikooon objektiivit eivät enää riitä.

Sigmalta löytyy f2.8 kirjoitti:

"Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa...."

Unohdat tässä, että eletään JO digiaikaa. Filmikoko ei ole enää mikään "normaali", koska filmejä ei enää käytännössä käytetä.

Juuri tästä syystä monet valmistajat ovat hylänneet täysin tuon hirttäytymisen vanhaan filmikokoon. Joillekin riittää hyvin pinempi kenno, eikä kaikille näytä riittävän filmikokokaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Leica S2, kun filmikoko ja filmikooon objektiivit eivät enää riitä.

Lue lisää

"Unohdat tässä, että eletään JO digiaikaa. Filmikoko ei ole enää mikään "normaali", koska filmejä ei enää käytännössä käytetä"

Digijärkkäreiden ns. "täyskenno" vastaa nimenomaan vanhaa 35 mm filmiä joten se on täysin yhteensopiva kaikkien vanhojen objektiivien kanssa. Ja tästä pidetään suurella todennäköisyydellä kiinni hyvin pitkään sillä ammattilaiset ja vakavat harrastajat eivät halua investoida joka kerta uusiin objektiiveihin. Heidän objektiivisettinsähän ovat arvoltaan moninkertaiset runkojen hintoihin nähden ja niiden käyttöikä jopa vuosikymmeniä. Runkoja taas uusitaan aina muutaman vuoden välein.

Ei harrastajan toki tarvitse tästä pitää kiinni jos ei halua. Minä olen kuitenkin katsonut järkeväksi pysyä siinä koska maailma on täynnä hyviä objektiiveja joita saa käytettyinä hyvinkin edullisesti. Jos siirtyisin johonkin "tulevaisuuden kennokokoon" en hyötyisi mitään mutta menettäisin paljon.
Pokkarit, "superzoomit" yms. kamerat ovatkin sitten ihan toinen asia ja niissä edut ovat muualla kuin tietyssä objektiivistandardissa. Mutta en edelleenkään näe kauheasti järkeä kehitellä kauhean montaa eri kokoa vaihdettaville optiikoille. Se ei useinkaan ole kuluttajan etu. Hän maksaa kehityskustannukset ja saa huonosti aikaa kestävän ja huonosti päivitettävän kameran.

Mutta jokainen ostakoon sitä mikä itselle sopivalta tuntuu. Ja täytyy tietysti kehityksen kehittyä...

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Tämä lienee hörhöjen sitkein harhaluulo croppivalovoiman ja polttovälikertoimen ohella, eikä se näytä olevan korjattavissa. Joten pitäköön harhaoppinsa vaikka totuus on kovin toisenlainen.

Esim micro 4:3 kameroissa käy lähes kaikki maailman järkkäriobjektiivit (arvaan n. 2500 erilaista) täysin riippumatta siitä minkä kokoiseen filmiin tai kennoon ne on alunperin suunniteltu"

Pienikennoisen järkkärin omistaja onkin hyvässä asemassa. Hänelle käyvät sekä "normaalit" objektiivit aina valokuvauksen aamunkoitosta asti että pienemmälle kennolle erikseen suunnitellut objektiivit. Mutta jos täyskennolle suunniteltuun kameraan laittaa pienemmälle kennolle varta vasten suunnitellun objektiivin (joka siis piirtää pienemmän kuvaympyrän ja hyödyntää pienemmän kennon kokonaan), saa kuva-alalle pyöreän kuvan ja mustat reunukset. Voi siitä toki "cropata" sen kuva-alan keskeltä mutta silloin käy samoin kuin nyt pienempikennoisen kuvalle eli osa jää hyödyntämättä ja homma pitää vielä tehdä joka kuvalle erikseen jollain ohjelmalla.

Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa "normaaleja" täydelle koolle suunniteltuja objektiivja jos on vähänkään ajatusta että on myöhemmin suurtymässä täyden kennon kameraan ja objektiivit ovat sen verran tasokkaita että ne halutaan säilyttää.

Lue lisää

Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa "normaaleja" täydelle koolle suunniteltuja objektiivja.

Tulevaisuuden kannalta on järkevintä varautua siihen, että kinokoon peilinheiluttimiin suunnitellut objektiivit on museokamaa.

Suurin osa lähitulevaisuuden järkkäreistä on peilittömiä ja kiinteäpeilisiä. Niitä varten suunnitellaan ihan uudenlaiset objektiivit (ja kiinnitys).

tulevaisuudessa? kirjoitti:

Tulevaisuuden kannalta on siis järkevintä ostaa "normaaleja" täydelle koolle suunniteltuja objektiivja.

Tulevaisuuden kannalta on järkevintä varautua siihen, että kinokoon peilinheiluttimiin suunnitellut objektiivit on museokamaa.

Suurin osa lähitulevaisuuden järkkäreistä on peilittömiä ja kiinteäpeilisiä. Niitä varten suunnitellaan ihan uudenlaiset objektiivit (ja kiinnitys).

Lue lisää

Peilittömyydestä on tullut sinulle selvästi joku pakkomielle kun sen autuutta julistat melkein joka ketjussa. Toki niitä varmaan tulee markkinoille moniakin lähitulevaisuudessa mutta ei se tarkoita että ammattilaiset tai vakavat harrastajat niihin siirtyisivät saman tien. Osa ei välttämöttä ollenkaan (kuvaavathan jotkut vielä jopa filmille...). Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran. Ja jos joku massasiirtymä sitten tulee, olen enemmän kuin kiitollinen. Silloin saa pilkkahinnalla unelmieni optiikat jotka ovat edelleen aivan yhtä hyviä kuin ennenkin...
Ps. missä ovat muuten nähtävillä ne kaikki mullistavan hyvät kuvat joita voi ottaa vain peilittömällä kameralla eli missä on se "pihvi"?

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Peilittömyydestä on tullut sinulle selvästi joku pakkomielle kun sen autuutta julistat melkein joka ketjussa. Toki niitä varmaan tulee markkinoille moniakin lähitulevaisuudessa mutta ei se tarkoita että ammattilaiset tai vakavat harrastajat niihin siirtyisivät saman tien. Osa ei välttämöttä ollenkaan (kuvaavathan jotkut vielä jopa filmille...). Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran. Ja jos joku massasiirtymä sitten tulee, olen enemmän kuin kiitollinen. Silloin saa pilkkahinnalla unelmieni optiikat jotka ovat edelleen aivan yhtä hyviä kuin ennenkin...
Ps. missä ovat muuten nähtävillä ne kaikki mullistavan hyvät kuvat joita voi ottaa vain peilittömällä kameralla eli missä on se "pihvi"?

Lue lisää

”pakkomielle kun sen autuutta julistat melkein joka ketjussa”

Kyllä tuossa on enmpi kysymys harhaluulosta. Ei täällä kukaan muu julista mitää autuutta kuin joku hörhö peilinheiluttimien puolustaja.

Eikä se peili tai peilittömyys hyviä kuvia tee. Tuollainen usko laitteiden ylivaltaan on suorastaan huolestuttavaa.
Kuvanhyvyys tulee vain ja yksinomaan kuvaajan taitavuudesta.

Paras väline on aina ja vain se jota kuvaaja osaa ja haluaa käyttää! Se, että kehitys menee poispäin peilinheiluttimista ei ole ollenkaan kuvan laatukysymys.
Jos peilinheilutin olisi kuvan laadun kannalta ratkaiseva niin sellainen löytyisi myös ammattilaisten ”turvallisen petinteisen kokoisen” palkkikkameran takalaudasta.

sitten tulee? kirjoitti:

”pakkomielle kun sen autuutta julistat melkein joka ketjussa”

Kyllä tuossa on enmpi kysymys harhaluulosta. Ei täällä kukaan muu julista mitää autuutta kuin joku hörhö peilinheiluttimien puolustaja.

Eikä se peili tai peilittömyys hyviä kuvia tee. Tuollainen usko laitteiden ylivaltaan on suorastaan huolestuttavaa.
Kuvanhyvyys tulee vain ja yksinomaan kuvaajan taitavuudesta.

Paras väline on aina ja vain se jota kuvaaja osaa ja haluaa käyttää! Se, että kehitys menee poispäin peilinheiluttimista ei ole ollenkaan kuvan laatukysymys.
Jos peilinheilutin olisi kuvan laadun kannalta ratkaiseva niin sellainen löytyisi myös ammattilaisten ”turvallisen petinteisen kokoisen” palkkikkameran takalaudasta.

Lue lisää

"Se, että kehitys menee poispäin peilinheiluttimista ei ole ollenkaan kuvan laatukysymys."

No tämähän on se varsinainen pointti, johon olisi mukava saada selvyyttä. Eli mikä on se ratkaisevan suuri etu joka peilittömyydellä sitten saavutetaan?
Lukuunottamatta että valmistajat voivat taas markkinoida jotain uutta jolla ihmiset saadaan ostamaan enemmän...

"Jos peilinheilutin olisi kuvan laadun kannalta ratkaiseva niin sellainen löytyisi myös ammattilaisten ”turvallisen petinteisen kokoisen” palkkikkameran takalaudasta."

Eihän kyse olekaan koskaan ollut siitä että joku jotenkin rakastaisi sitä peiliään siellä kamerassa. Vaan se, että tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Se, että kehitys menee poispäin peilinheiluttimista ei ole ollenkaan kuvan laatukysymys."

No tämähän on se varsinainen pointti, johon olisi mukava saada selvyyttä. Eli mikä on se ratkaisevan suuri etu joka peilittömyydellä sitten saavutetaan?
Lukuunottamatta että valmistajat voivat taas markkinoida jotain uutta jolla ihmiset saadaan ostamaan enemmän...

"Jos peilinheilutin olisi kuvan laadun kannalta ratkaiseva niin sellainen löytyisi myös ammattilaisten ”turvallisen petinteisen kokoisen” palkkikkameran takalaudasta."

Eihän kyse olekaan koskaan ollut siitä että joku jotenkin rakastaisi sitä peiliään siellä kamerassa. Vaan se, että tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.

Lue lisää

Et siis ollenkaan ymmärrä, että etsin ei vähääkään vaikuta kuvanlaatuun.

– filmin käyttöön ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.” (enoni vastusti filmiä ”henkeen ja vereen” kun itse tehdylle lasinegalle saa paljon paremman kuvan, kun voi säätää negan herkkyyttä ja dynamiikkaa portaattomasti)
– järjestelmäkameraan ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– kinofilmiin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– zoom objektiiveihinei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– digikameroihin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”

”tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?

sitten tulee? kirjoitti:

Et siis ollenkaan ymmärrä, että etsin ei vähääkään vaikuta kuvanlaatuun.

– filmin käyttöön ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.” (enoni vastusti filmiä ”henkeen ja vereen” kun itse tehdylle lasinegalle saa paljon paremman kuvan, kun voi säätää negan herkkyyttä ja dynamiikkaa portaattomasti)
– järjestelmäkameraan ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– kinofilmiin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– zoom objektiiveihinei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– digikameroihin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”

”tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?

Lue lisää

ps.
eikä mitään merkittävää yhteensopivuuttakaan vanhoihin ollut (paitsi palkkikameroiden objektiivit) ennen ff-digijärkkäriä v. 2005 – 07, eikä vieläkään ole ns. harrastelijakameroissa (vain täyskennoisissa), paitsi micro 4:3

Kehitys kehittyy eli lyhyt digijärkkärihistoria:
– 1991 ensimmäinen digijärkkäri Kodak/NikonF3 1,3 Mpix
– 1999 resoluutio 2,6 Mpix, Nikon D1
– 2000 ensimmäinen halpamalli (4500€), Canon D30
– 2004 kuvanvakain, Konica-Minolta
– 2005 ff, Canon 5D
– 2006 suorakatselu, Olympus
– 2007 ff, Nikon D3
– 2008 AF-suorakatselu, Sony
– 2008 ensimmäinen videojärkkäri, Nikon D90
– 2011 kiinteäpeilinen, suora vaihetunnistus, Sony

Isoja (markkinalähtöisiä?) uudistuksia varsin tiheään tahtiin, esim järjestelmädigin resoluutio on noussut n. 60 kertaiseksi (taitaa maksimi olla nyt 80 Mpix).

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Peilittömyydestä on tullut sinulle selvästi joku pakkomielle kun sen autuutta julistat melkein joka ketjussa. Toki niitä varmaan tulee markkinoille moniakin lähitulevaisuudessa mutta ei se tarkoita että ammattilaiset tai vakavat harrastajat niihin siirtyisivät saman tien. Osa ei välttämöttä ollenkaan (kuvaavathan jotkut vielä jopa filmille...). Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran. Ja jos joku massasiirtymä sitten tulee, olen enemmän kuin kiitollinen. Silloin saa pilkkahinnalla unelmieni optiikat jotka ovat edelleen aivan yhtä hyviä kuin ennenkin...
Ps. missä ovat muuten nähtävillä ne kaikki mullistavan hyvät kuvat joita voi ottaa vain peilittömällä kameralla eli missä on se "pihvi"?

Lue lisää

”Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran”

Ihanko oikeasti totta?
Perinteinen ff-digi on monelle uudelle harrastajalle tuttu ja turvallinen?
Aika erikoista, että ff-kennoinen peilinheilutin on uudelle harrastajalle tuttu!

sitten tulee? kirjoitti:

Et siis ollenkaan ymmärrä, että etsin ei vähääkään vaikuta kuvanlaatuun.

– filmin käyttöön ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.” (enoni vastusti filmiä ”henkeen ja vereen” kun itse tehdylle lasinegalle saa paljon paremman kuvan, kun voi säätää negan herkkyyttä ja dynamiikkaa portaattomasti)
– järjestelmäkameraan ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– kinofilmiin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– zoom objektiiveihinei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– digikameroihin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”

”tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?

Lue lisää

"Et siis ollenkaan ymmärrä, että etsin ei vähääkään vaikuta kuvanlaatuun."
Ilmeisesti sitten myös kuvaajallakaan ei ole merkitystä kuvanlaatuun?

Loputkin argumenttisi ovat sitä luokkaa, että odotan sinun jo pian pelaavan natsikortin pois kädestäsi...

Ps. minua ei vähääkään kiinnosta saatko tyttökameroillasi hyvääkin jälkeä, mutta jos niissä ei ole kunnon etsintä, kuuluvat ne mielestäni kaupan hyllyjä koristamaan.

sitten tulee? kirjoitti:

Et siis ollenkaan ymmärrä, että etsin ei vähääkään vaikuta kuvanlaatuun.

– filmin käyttöön ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.” (enoni vastusti filmiä ”henkeen ja vereen” kun itse tehdylle lasinegalle saa paljon paremman kuvan, kun voi säätää negan herkkyyttä ja dynamiikkaa portaattomasti)
– järjestelmäkameraan ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– kinofilmiin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– zoom objektiiveihinei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– digikameroihin ei siirrytty siksi, että se saadaan ”etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”

”tuntuu turhalta ja markkinalähtoiseltä muuttaa vakiintunutta ja suurta yhteensopivuutta tarjoavaa systeemiä jos muutos ei anna etuja siinä tärkeimmässä asiassa jossa tekniikka voi auttaa, eli kuvanlaadussa.”
– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?

Lue lisää

"– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?"

Haluatko ymmärtää ollenkaan mitä tarkoitan? Jokainen elämään jäänyt uudistus on tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla. Siksi ne ovat menestyneet. Kun puhutaan pelittömyydestä, ei puhuta kuin yhdestä teknisestä uudistuksesta muuten samanlaisessa kameratyypissä (=digijärkkäri). Siksi olen kysynyt, mitä suuria etuja se järjestelmäkameroissa tuotaa jos se ei paranna kuvanlaatua, joka siis olisi aina hyödyllinen parannus ja sinällään tavoittelemisen arvoinen.

helppo hypätä heti? kirjoitti:

”Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran”

Ihanko oikeasti totta?
Perinteinen ff-digi on monelle uudelle harrastajalle tuttu ja turvallinen?
Aika erikoista, että ff-kennoinen peilinheilutin on uudelle harrastajalle tuttu!

Lue lisää

"Ihanko oikeasti totta?
Perinteinen ff-digi on monelle uudelle harrastajalle tuttu ja turvallinen?"

Luetko kuin piru Raamatttua? Ajatukseni oli:
"Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni VANHA HARRASTAJA ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen perinteisen kokoisen kameran”

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Ihanko oikeasti totta?
Perinteinen ff-digi on monelle uudelle harrastajalle tuttu ja turvallinen?"

Luetko kuin piru Raamatttua? Ajatukseni oli:
"Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni VANHA HARRASTAJA ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen perinteisen kokoisen kameran”

Lue lisää

Joo noin kai se piru lukee:

Alkiperäinen:
Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran.
VS.
"Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni VANHA HARRASTAJA ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen perinteisen kokoisen kameran”

Lisäsit siis alskuperäisen lauseen keskelle pari sanaa (isoilla kirjaimilla) jotka muuttavat sen merkityksen aivan toiseksi!
Näinhän se piru kai lukee?

”Haluatko ymmärtää ollenkaan mitä tarkoitan? Jokainen elämään jäänyt uudistus on tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla. Siksi ne ovat menestyneet. ”

No nythän tämäkin ”pirun lukema” ratkennee
Peilittömyys ja kiinteäpeiliset on ”tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”:

– jatkuvan nopean tarkennuksen ja valonmittauksen (liikettä seuraava, tarkentaa jatkuvasti, myös videolla
– etsinkuva joka vastaa kortille tarkentuvaa kuvaa (värit, valkotassapaino, kontrasti, kuvausohjelmien vaikutus jne)
– uudenlaiset objektiivit ja niiden rakennemahdollisuudet (objektiivin takana ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
– ohuempi kamerarunko, ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
jne

helppo hypätä heti? kirjoitti:

Joo noin kai se piru lukee:

Alkiperäinen:
Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran.
VS.
"Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni VANHA HARRASTAJA ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen perinteisen kokoisen kameran”

Lisäsit siis alskuperäisen lauseen keskelle pari sanaa (isoilla kirjaimilla) jotka muuttavat sen merkityksen aivan toiseksi!
Näinhän se piru kai lukee?

”Haluatko ymmärtää ollenkaan mitä tarkoitan? Jokainen elämään jäänyt uudistus on tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla. Siksi ne ovat menestyneet. ”

No nythän tämäkin ”pirun lukema” ratkennee
Peilittömyys ja kiinteäpeiliset on ”tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”:

– jatkuvan nopean tarkennuksen ja valonmittauksen (liikettä seuraava, tarkentaa jatkuvasti, myös videolla
– etsinkuva joka vastaa kortille tarkentuvaa kuvaa (värit, valkotassapaino, kontrasti, kuvausohjelmien vaikutus jne)
– uudenlaiset objektiivit ja niiden rakennemahdollisuudet (objektiivin takana ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
– ohuempi kamerarunko, ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
jne

Lue lisää

ps.
Ai niin tämä unohtui:
– kuva näkyy etsimessä videota kuvatessa
(peilinheiluttimen etsin on täysin pimeä videokuvauksessa ja kamera tärisee kädet suorina ja kirkkaassa valossa ei näe mitään)

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"– mikään em. systeemeistä ei käyttöön tullessaan ollut turha, ei vakiintunut eikä tuonut parannusta kuvanlaadussa!
Mitä turhaa niissä oli on sinun mielestäsi?"

Haluatko ymmärtää ollenkaan mitä tarkoitan? Jokainen elämään jäänyt uudistus on tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla. Siksi ne ovat menestyneet. Kun puhutaan pelittömyydestä, ei puhuta kuin yhdestä teknisestä uudistuksesta muuten samanlaisessa kameratyypissä (=digijärkkäri). Siksi olen kysynyt, mitä suuria etuja se järjestelmäkameroissa tuotaa jos se ei paranna kuvanlaatua, joka siis olisi aina hyödyllinen parannus ja sinällään tavoittelemisen arvoinen.

Lue lisää

Minuule se ”JOLLAIN tärkeä asia” peilittömässäni on ns. hybridietsin.
Kuvatessa voi nappia painamalla vaihdella näkyykö etsimessä kenneolle menevä vai kennolta tuleva kuva.

Toivon sen yleistyvän kaikkiin peilittömiin

helppo hypätä heti? kirjoitti:

Joo noin kai se piru lukee:

Alkiperäinen:
Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen petinteisen kokoisen kameran.
VS.
"Uuden harrastajan on toki helppo hypätä heti uuteen kelkkaan jos siltä tuntuu mutta silti moni VANHA HARRASTAJA ostaa vielä ainakin yhden uuden tutun ja turvallisen perinteisen kokoisen kameran”

Lisäsit siis alskuperäisen lauseen keskelle pari sanaa (isoilla kirjaimilla) jotka muuttavat sen merkityksen aivan toiseksi!
Näinhän se piru kai lukee?

”Haluatko ymmärtää ollenkaan mitä tarkoitan? Jokainen elämään jäänyt uudistus on tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla. Siksi ne ovat menestyneet. ”

No nythän tämäkin ”pirun lukema” ratkennee
Peilittömyys ja kiinteäpeiliset on ”tarjonnut etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”:

– jatkuvan nopean tarkennuksen ja valonmittauksen (liikettä seuraava, tarkentaa jatkuvasti, myös videolla
– etsinkuva joka vastaa kortille tarkentuvaa kuvaa (värit, valkotassapaino, kontrasti, kuvausohjelmien vaikutus jne)
– uudenlaiset objektiivit ja niiden rakennemahdollisuudet (objektiivin takana ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
– ohuempi kamerarunko, ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
jne

Lue lisää

"Lisäsit siis alskuperäisen lauseen keskelle pari sanaa (isoilla kirjaimilla) jotka muuttavat sen merkityksen aivan toiseksi!
Näinhän se piru kai lukee?"

Juuri niin se lukee. Eli siis jättää huomioimatta mitä edellisisssä lauseissa lukee ja että sekin saattaa jotenkin liittyä myöhempiin lauseisiin. Minähän kirjoitin ennen noita kiisteltyjä lauseita mm. seuraavaa:

"Toki niitä varmaan tulee markkinoille moniakin lähitulevaisuudessa mutta ei se tarkoita että ammattilaiset tai vakavat harrastajat niihin siirtyisivät saman tien. Osa ei välttämöttä ollenkaan "

Eihän se tietysti aivan yksiselitteisesti asiaa sano mutta fiksumpi voisi tajuta että seuraavaan lauseen sana "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin tai vakaviin harrastajiin.

"– jatkuvan nopean tarkennuksen ja valonmittauksen (liikettä seuraava, tarkentaa jatkuvasti, myös videolla
– etsinkuva joka vastaa kortille tarkentuvaa kuvaa (värit, valkotassapaino, kontrasti, kuvausohjelmien vaikutus jne)
– uudenlaiset objektiivit ja niiden rakennemahdollisuudet (objektiivin takana ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
– ohuempi kamerarunko, ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
jne"

No hyvä, nyt tuli vihdoin ihan todellisia asioita esiin eikä vain "kohta ei muuta tehdä kuin peilittömiä" suitsutusta. Monet noista ovat todella ihan hyviä asioita ainakin jossain käytössä. Noiden perusteella jokainen voi jo hieman miettiä, ovatko hyvät puolet niin suuria että ne ylittävät huonot puolet, mm. vanhojen objektiivien yhteensopimattomuuden.

Monista asioista voi tietysti nähdä monta puolta ja niitä joku pitää hyvinä ominaisuuksina, toinen ei niinkään tärkeinä. Samoin se miten eri asiat sopivat omaan kuvaustyyliin. Kaikki eivät pidä esim. kameran pienuutta yksinomaan hyvänä asiana koska suuremmasta rungosta saa tukevamman ja vakaamman otteen. Joku toinen voi painottaa sitä että etsinkuva on aina mahdollisimman selkeä, joten kuvausohjelmien yms. vaikutuksen näkyminen ei aina ole pelkästään positiivista vaikka niin voisi ensin kuvitella. Mutta monille se taas varmaan helpottaa kuvausta. Aika näyttää mihin mennään.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Lisäsit siis alskuperäisen lauseen keskelle pari sanaa (isoilla kirjaimilla) jotka muuttavat sen merkityksen aivan toiseksi!
Näinhän se piru kai lukee?"

Juuri niin se lukee. Eli siis jättää huomioimatta mitä edellisisssä lauseissa lukee ja että sekin saattaa jotenkin liittyä myöhempiin lauseisiin. Minähän kirjoitin ennen noita kiisteltyjä lauseita mm. seuraavaa:

"Toki niitä varmaan tulee markkinoille moniakin lähitulevaisuudessa mutta ei se tarkoita että ammattilaiset tai vakavat harrastajat niihin siirtyisivät saman tien. Osa ei välttämöttä ollenkaan "

Eihän se tietysti aivan yksiselitteisesti asiaa sano mutta fiksumpi voisi tajuta että seuraavaan lauseen sana "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin tai vakaviin harrastajiin.

"– jatkuvan nopean tarkennuksen ja valonmittauksen (liikettä seuraava, tarkentaa jatkuvasti, myös videolla
– etsinkuva joka vastaa kortille tarkentuvaa kuvaa (värit, valkotassapaino, kontrasti, kuvausohjelmien vaikutus jne)
– uudenlaiset objektiivit ja niiden rakennemahdollisuudet (objektiivin takana ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
– ohuempi kamerarunko, ei tarvita tilaa heiluvalle peilille
jne"

No hyvä, nyt tuli vihdoin ihan todellisia asioita esiin eikä vain "kohta ei muuta tehdä kuin peilittömiä" suitsutusta. Monet noista ovat todella ihan hyviä asioita ainakin jossain käytössä. Noiden perusteella jokainen voi jo hieman miettiä, ovatko hyvät puolet niin suuria että ne ylittävät huonot puolet, mm. vanhojen objektiivien yhteensopimattomuuden.

Monista asioista voi tietysti nähdä monta puolta ja niitä joku pitää hyvinä ominaisuuksina, toinen ei niinkään tärkeinä. Samoin se miten eri asiat sopivat omaan kuvaustyyliin. Kaikki eivät pidä esim. kameran pienuutta yksinomaan hyvänä asiana koska suuremmasta rungosta saa tukevamman ja vakaamman otteen. Joku toinen voi painottaa sitä että etsinkuva on aina mahdollisimman selkeä, joten kuvausohjelmien yms. vaikutuksen näkyminen ei aina ole pelkästään positiivista vaikka niin voisi ensin kuvitella. Mutta monille se taas varmaan helpottaa kuvausta. Aika näyttää mihin mennään.

Lue lisää

”lauseen sana "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin tai vakaviin harrastajiin.”

Että sillälailla – eihän se tietenkään viittaa samassa lauseessa oleviin uusiin harrastajiin. Enpä olisi tuota osannut arvata.

”Eihän se tietysti aivan yksiselitteisesti asiaa sano …
no ei todellakaan, entä tuo: "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin …”

No mihinkäs mataa viitata tuo ”perinteisen kokoisen”? Mahtaako viitata johonkin filmiajan kameraan (esim Leica III tai joku 6x9 cm)

Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva
http://www.dpreview.com/previews/olympusEM5/page4.asp

vrt esim.
EOS 1100D 495 g, 130 x 100 x 78 mm
En näe mitään merkittävää etua tuossa 35 mm:n lisäpaksuudessa

Dol Biong kirjoitti:

Minuule se ”JOLLAIN tärkeä asia” peilittömässäni on ns. hybridietsin.
Kuvatessa voi nappia painamalla vaihdella näkyykö etsimessä kenneolle menevä vai kennolta tuleva kuva.

Toivon sen yleistyvän kaikkiin peilittömiin

Lue lisää

Tuo kuullostaa oikeasti hyvältä ja tarpeelliselta ominaisuudelta...

edell. lauseessa? kirjoitti:

”lauseen sana "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin tai vakaviin harrastajiin.”

Että sillälailla – eihän se tietenkään viittaa samassa lauseessa oleviin uusiin harrastajiin. Enpä olisi tuota osannut arvata.

”Eihän se tietysti aivan yksiselitteisesti asiaa sano …
no ei todellakaan, entä tuo: "moni" viittaa edellisen lauseen ammattilaisiin …”

No mihinkäs mataa viitata tuo ”perinteisen kokoisen”? Mahtaako viitata johonkin filmiajan kameraan (esim Leica III tai joku 6x9 cm)

Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva
http://www.dpreview.com/previews/olympusEM5/page4.asp

vrt esim.
EOS 1100D 495 g, 130 x 100 x 78 mm
En näe mitään merkittävää etua tuossa 35 mm:n lisäpaksuudessa

Lue lisää

Et ole ajatellut asianajajan uraa? Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.
Mutta olisiko nyt kuitenkin tärkeintä se että yrittäisimme ymmärtää mitä toisillemme tahdomme sanoa eikä se että yritämme mahdollisimman hyvin olla ymmärtämättä...?

"Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva"

Tuo varmaan jo pysyy hyvin käsissä akkukahvan kanssa, ei siinä mitään. Itse tosin ajattelen asiaa niin että tuo on joka tapauksessa niin iso että ei sitä mihinkään normaaliin takin taskuun mielellään tunge, joten pienuus ei enää ole varsinainen suuri etu jos joutuu kuitenkin kameralaukkua raahaamaan mukana. Muutenkin minusta (ja siis vain minusta, ei välttämättä kaikkien mielestä...) järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää", joiden kuljettamiseen tarvitsee joka tapauksessa muutakin kuin pyhätakin taskut. Joten itse rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu. Mutta joku toinen voi tietysti pitää pientä kokoa hyvänä asiana.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Et ole ajatellut asianajajan uraa? Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.
Mutta olisiko nyt kuitenkin tärkeintä se että yrittäisimme ymmärtää mitä toisillemme tahdomme sanoa eikä se että yritämme mahdollisimman hyvin olla ymmärtämättä...?

"Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva"

Tuo varmaan jo pysyy hyvin käsissä akkukahvan kanssa, ei siinä mitään. Itse tosin ajattelen asiaa niin että tuo on joka tapauksessa niin iso että ei sitä mihinkään normaaliin takin taskuun mielellään tunge, joten pienuus ei enää ole varsinainen suuri etu jos joutuu kuitenkin kameralaukkua raahaamaan mukana. Muutenkin minusta (ja siis vain minusta, ei välttämättä kaikkien mielestä...) järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää", joiden kuljettamiseen tarvitsee joka tapauksessa muutakin kuin pyhätakin taskut. Joten itse rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu. Mutta joku toinen voi tietysti pitää pientä kokoa hyvänä asiana.

Lue lisää

Kyllä koolla on väliä

Miehellä pitää olla iso kädessä.
Vähintään tuollainen: Pentax 645D, 1480 g, 156x117x119 mm

Tytöille taas sopii pienempi (alle kilon painoiset). Esim tuollainen: Pentax K-5, 740 g, 131 x 97 x 73 mm

”rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu.”
—onko sinulla sellainen pakkomielle, että runkoa on pienennettävä jos ei ole peilinheilutinta.
Eikös se ole pikemminkin päinvastoin, tarvitaan isompi runko, että siihen mahtuu riittävän suuri näyttöruutu.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Et ole ajatellut asianajajan uraa? Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.
Mutta olisiko nyt kuitenkin tärkeintä se että yrittäisimme ymmärtää mitä toisillemme tahdomme sanoa eikä se että yritämme mahdollisimman hyvin olla ymmärtämättä...?

"Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva"

Tuo varmaan jo pysyy hyvin käsissä akkukahvan kanssa, ei siinä mitään. Itse tosin ajattelen asiaa niin että tuo on joka tapauksessa niin iso että ei sitä mihinkään normaaliin takin taskuun mielellään tunge, joten pienuus ei enää ole varsinainen suuri etu jos joutuu kuitenkin kameralaukkua raahaamaan mukana. Muutenkin minusta (ja siis vain minusta, ei välttämättä kaikkien mielestä...) järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää", joiden kuljettamiseen tarvitsee joka tapauksessa muutakin kuin pyhätakin taskut. Joten itse rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu. Mutta joku toinen voi tietysti pitää pientä kokoa hyvänä asiana.

Lue lisää

järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää"

Joo näin se menee
Pokkareissa ei ole mitään ideaa kun niihin ei saa edes salamalaitteita ja muuta sälää kuten esim jalusta yms.

Voisiko pokkarissa kuitenkin olla jokin ”koko idea” vaikka siihen ei saakaan sälää. Esim tuo pyhätakin tasku tms.

sitten pelaan ”natsikorttini”
peilietsin kuuluu leikkijärkkäreihin.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Et ole ajatellut asianajajan uraa? Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.
Mutta olisiko nyt kuitenkin tärkeintä se että yrittäisimme ymmärtää mitä toisillemme tahdomme sanoa eikä se että yritämme mahdollisimman hyvin olla ymmärtämättä...?

"Minun suuriin kouriini riittäisi hyvin vaikka tuollaisen pienen Olympus OM-D E-M5:n koko: 425 g, 122 x 89 x 43 mm akkukahva"

Tuo varmaan jo pysyy hyvin käsissä akkukahvan kanssa, ei siinä mitään. Itse tosin ajattelen asiaa niin että tuo on joka tapauksessa niin iso että ei sitä mihinkään normaaliin takin taskuun mielellään tunge, joten pienuus ei enää ole varsinainen suuri etu jos joutuu kuitenkin kameralaukkua raahaamaan mukana. Muutenkin minusta (ja siis vain minusta, ei välttämättä kaikkien mielestä...) järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää", joiden kuljettamiseen tarvitsee joka tapauksessa muutakin kuin pyhätakin taskut. Joten itse rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu. Mutta joku toinen voi tietysti pitää pientä kokoa hyvänä asiana.

Lue lisää

Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.

Joo, tuo on aivan totta, minulta jäi löytämättä sekin, että viittaako tuo ”moni VANHA HARRASTAJA” myös niihin ammattilaisiin joilla on vuosikymmeniä vanhoja suosikkiobjektiiveja?

Toisaalta on hienoa, että moni VANHA HARRASTAJA (ja ammattilainen?) säästää ympäristöä kun on ostamatta uusia objektiiveja. Vanhoilla välineillä harrastaminen on pelkästään hyvä asia. Aivan liian moni meistä valokuvauksen harrastajista näyttää harrastavan välineiden shoppailua.

Minusta olisi hienointa olisi jos ei ostaisi enää (ainakaan) huvin vuoksi) uusia runkojakaan.
Toivottavasti kaikki vanhat hyvät objektiivit pannaa myös kiertoon (eikä kaappien hyllyille) jos ne korvataan uusilla.

iso pitää olla kirjoitti:

Kyllä koolla on väliä

Miehellä pitää olla iso kädessä.
Vähintään tuollainen: Pentax 645D, 1480 g, 156x117x119 mm

Tytöille taas sopii pienempi (alle kilon painoiset). Esim tuollainen: Pentax K-5, 740 g, 131 x 97 x 73 mm

”rungon koon pienentyminen ei järkkärissä ole mitenkään niin kauhean mullistavan hieno juttu.”
—onko sinulla sellainen pakkomielle, että runkoa on pienennettävä jos ei ole peilinheilutinta.
Eikös se ole pikemminkin päinvastoin, tarvitaan isompi runko, että siihen mahtuu riittävän suuri näyttöruutu.

Lue lisää

"Miehellä pitää olla iso kädessä."

No joskus se iso tuntuu hyvältä :)
Vakavasti puhuttuna niin kyllä joissain tilanteissa jonkinlainen koko on ihan tarpeellista. Esim. olen viime viikoina ollut useaan kertaan ulkona pitkiä aikoja kuvaamassa 20 asteen pakkasessa. Silloin kamera jota on helppo käsitellä hanskat kädessä on varsin mukava. Sehän vaatii sitä että näppäimet ja kytkimet ovat riittävän suuria ja riittävän etäällä toisistaan. Lisäksi oteen pitäisi olla hyvä ja luonnollinen ja kamerassa riittävästi tarttuma-alaa. Käytännössä hieman isompi kamera (myös paksumpi) on helpompi käsitellä hanskojen kanssa.
Ei siis varmasti ongelma kaikille mutta itse olen kokenut sen noin.

"—onko sinulla sellainen pakkomielle, että runkoa on pienennettävä jos ei ole peilinheilutinta. "

Ei toki. Mutta nimenomaan pienempi koko on yleensä mainittu ensimmäisenä hyvänä puolena pelittömissä kameroissa.

"Eikös se ole pikemminkin päinvastoin, tarvitaan isompi runko, että siihen mahtuu riittävän suuri näyttöruutu."

Silloin joo. Onko sellaisia vain näytön takia suurentuneita järkkäreitä sitten jossain näkynyt?

”sälää” kirjoitti:

järkkärin koko idea on siinä että siihen saa eri objektiiveja, salamalaitteita yms. "sälää"

Joo näin se menee
Pokkareissa ei ole mitään ideaa kun niihin ei saa edes salamalaitteita ja muuta sälää kuten esim jalusta yms.

Voisiko pokkarissa kuitenkin olla jokin ”koko idea” vaikka siihen ei saakaan sälää. Esim tuo pyhätakin tasku tms.

sitten pelaan ”natsikorttini”
peilietsin kuuluu leikkijärkkäreihin.

Lue lisää

"Voisiko pokkarissa kuitenkin olla jokin ”koko idea” vaikka siihen ei saakaan sälää. Esim tuo pyhätakin tasku tms."

No sehän se niiden idea juuri on. "Pokkari" = pocket = tasku, noin vapaasti käännettynä. Eli siis taskuun mahtuva kamera.
Kyllä minullakin sellainen on juuri sen takia että järkkäriä ei viitse joka paikkaan raahata ja välillä riittää ihan "näppäilylaatu" kun tarkoitus on vain dokumentoida tapahtumia.

Järkkärin idea on siis muunneltavuus, pokkarin kompakti koko. Kaikkea hyvää ei yleensä saa samaan pakettiin.

edell. lauseessa? kirjoitti:

Olet niin hyvä löytämään (ja jätttämään löytämättä) merkityksia joita kirjoittaja ei ole tarkoittanut.

Joo, tuo on aivan totta, minulta jäi löytämättä sekin, että viittaako tuo ”moni VANHA HARRASTAJA” myös niihin ammattilaisiin joilla on vuosikymmeniä vanhoja suosikkiobjektiiveja?

Toisaalta on hienoa, että moni VANHA HARRASTAJA (ja ammattilainen?) säästää ympäristöä kun on ostamatta uusia objektiiveja. Vanhoilla välineillä harrastaminen on pelkästään hyvä asia. Aivan liian moni meistä valokuvauksen harrastajista näyttää harrastavan välineiden shoppailua.

Minusta olisi hienointa olisi jos ei ostaisi enää (ainakaan) huvin vuoksi) uusia runkojakaan.
Toivottavasti kaikki vanhat hyvät objektiivit pannaa myös kiertoon (eikä kaappien hyllyille) jos ne korvataan uusilla.

Lue lisää

"Toisaalta on hienoa, että moni VANHA HARRASTAJA (ja ammattilainen?) säästää ympäristöä kun on ostamatta uusia objektiiveja. Vanhoilla välineillä harrastaminen on pelkästään hyvä asia. Aivan liian moni meistä valokuvauksen harrastajista näyttää harrastavan välineiden shoppailua. "

Tästä olen harvinaisen samaa mieltä. En ole mitenkään kehitystä tai uudistuksia vastaan, olenhan jonkinlainen laitefriikki itsekin (tai ainakin vaimon mielestä...). SIlti alkaa välillä ärsyttämään alati kiihtyvä tahti jolla kaikkea (vielä toimivaa) laitteistoa pitäisi pakosti olla koko ajan uusimassa. Tehdään ihmisille niitä tarpeita joita he eivät tienneet edes olevan olemassa. No sillähän se talous tietysti pyörii mutta silti välillä se tuntuu vähän liialliselta.
Joten ehkä jonkinlaisena loppukaneettina totean vain että toivon todella että peilittömät järkkärit tulevat niiden parhaine puolineen markkinoille mutta että silti mahdollisimman kauan säilyy myös mahdollisuus käyttää vanhempiakin objektiiveja ja muita varusteita niin että jonkinlainen "pitkän linjan harrastaminenkin" on vielä mahdollista niin että ei tarvitse silti jämähtää mihinkään vanhaan runkoon ikuisiksi ajoiksi.
Ja itse uskon että kaltaisiani harrastajia on sen verran että peilillisiäkin runkoja (tai muuten vanhojen objektiivien kanssa yhteensopivia runkoja) saa vielä tulevaisuudessakin edes jonkin verran. No näyttää noita uutuuksia sillä rintamalla kuitenkin vielä mukavasti tulevan kuten vaikka Nikonin D800.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Voisiko pokkarissa kuitenkin olla jokin ”koko idea” vaikka siihen ei saakaan sälää. Esim tuo pyhätakin tasku tms."

No sehän se niiden idea juuri on. "Pokkari" = pocket = tasku, noin vapaasti käännettynä. Eli siis taskuun mahtuva kamera.
Kyllä minullakin sellainen on juuri sen takia että järkkäriä ei viitse joka paikkaan raahata ja välillä riittää ihan "näppäilylaatu" kun tarkoitus on vain dokumentoida tapahtumia.

Järkkärin idea on siis muunneltavuus, pokkarin kompakti koko. Kaikkea hyvää ei yleensä saa samaan pakettiin.

Lue lisää

Järkkärin idea on siis muunneltavuus, pokkarin kompakti koko. Kaikkea hyvää ei yleensä saa samaan pakettiin.

Kyllä se järkkärin todellinen ”muunneltavuus” on käytännössä pelkästään objektiivien vaihtamista, monilla ei sitäkään. Rungoista on kaikki muunneltavuus hävinnyt digien tultua.
Pokkareissa (ja muissa ns. kompakteissa) vastaava asia hoidetaan zoomaamalla. Samoin kuin suurin osa zoom-kitin omistajista.

Minä en osaa nähdä mitään muunneltavuus-ideaa varsin suosituissa markettien zoomkiteissä. Voisikohan niiden varsinainen idea olla näyttöarvo (ns. katu-uskottavuus) tms. – teini-ikäisenä on paljon hienompaa kuvata järkkärillä kuin pokkarilla.

Markettikittien merkitävin idea lienee niiden halpa hinta n. puolet hyvän pokkarin hinnasta.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"Toisaalta on hienoa, että moni VANHA HARRASTAJA (ja ammattilainen?) säästää ympäristöä kun on ostamatta uusia objektiiveja. Vanhoilla välineillä harrastaminen on pelkästään hyvä asia. Aivan liian moni meistä valokuvauksen harrastajista näyttää harrastavan välineiden shoppailua. "

Tästä olen harvinaisen samaa mieltä. En ole mitenkään kehitystä tai uudistuksia vastaan, olenhan jonkinlainen laitefriikki itsekin (tai ainakin vaimon mielestä...). SIlti alkaa välillä ärsyttämään alati kiihtyvä tahti jolla kaikkea (vielä toimivaa) laitteistoa pitäisi pakosti olla koko ajan uusimassa. Tehdään ihmisille niitä tarpeita joita he eivät tienneet edes olevan olemassa. No sillähän se talous tietysti pyörii mutta silti välillä se tuntuu vähän liialliselta.
Joten ehkä jonkinlaisena loppukaneettina totean vain että toivon todella että peilittömät järkkärit tulevat niiden parhaine puolineen markkinoille mutta että silti mahdollisimman kauan säilyy myös mahdollisuus käyttää vanhempiakin objektiiveja ja muita varusteita niin että jonkinlainen "pitkän linjan harrastaminenkin" on vielä mahdollista niin että ei tarvitse silti jämähtää mihinkään vanhaan runkoon ikuisiksi ajoiksi.
Ja itse uskon että kaltaisiani harrastajia on sen verran että peilillisiäkin runkoja (tai muuten vanhojen objektiivien kanssa yhteensopivia runkoja) saa vielä tulevaisuudessakin edes jonkin verran. No näyttää noita uutuuksia sillä rintamalla kuitenkin vielä mukavasti tulevan kuten vaikka Nikonin D800.

Lue lisää

SIlti alkaa välillä ärsyttämään alati kiihtyvä tahti jolla kaikkea (vielä toimivaa) laitteistoa pitäisi pakosti olla koko ajan uusimassa.
—tuota sinun pelkoasi ja pakkoa en lakkaa ihmettelemästä. Kuten jo aiemmein totesin, älä pelkää ei sinua kukaan pakota luopumaan peilinheiluttimestasi

… niin että ei tarvitse silti jämähtää mihinkään vanhaan runkoon ikuisiksi ajoiksi.
—mistähän se tulee, että haluat jämähtää vanhoihin objektiiveihin mutta shoppailla uusia runkoja?

… uutuuksia sillä rintamalla kuitenkin vielä mukavasti tulevan kuten vaikka Nikonin D800.
—minä en näe tuossa mitään aiemmin usein peräänkuuluttamiasi ”etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”. Eiköhän Nikonin ainoa todellinen uutuus pitkiin aikoihin ole ollut peilitön Nikon 1.
Tuo D800 lienee enneminkin markkinointikikka kuin mikään varsinainen uutuus, enkä keksi sille mitään järkevää kohderyhmää.

edell. lauseessa? kirjoitti:

SIlti alkaa välillä ärsyttämään alati kiihtyvä tahti jolla kaikkea (vielä toimivaa) laitteistoa pitäisi pakosti olla koko ajan uusimassa.
—tuota sinun pelkoasi ja pakkoa en lakkaa ihmettelemästä. Kuten jo aiemmein totesin, älä pelkää ei sinua kukaan pakota luopumaan peilinheiluttimestasi

… niin että ei tarvitse silti jämähtää mihinkään vanhaan runkoon ikuisiksi ajoiksi.
—mistähän se tulee, että haluat jämähtää vanhoihin objektiiveihin mutta shoppailla uusia runkoja?

… uutuuksia sillä rintamalla kuitenkin vielä mukavasti tulevan kuten vaikka Nikonin D800.
—minä en näe tuossa mitään aiemmin usein peräänkuuluttamiasi ”etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”. Eiköhän Nikonin ainoa todellinen uutuus pitkiin aikoihin ole ollut peilitön Nikon 1.
Tuo D800 lienee enneminkin markkinointikikka kuin mikään varsinainen uutuus, enkä keksi sille mitään järkevää kohderyhmää.

Lue lisää

"—tuota sinun pelkoasi ja pakkoa en lakkaa ihmettelemästä. Kuten jo aiemmein totesin, älä pelkää ei sinua kukaan pakota luopumaan peilinheiluttimestasi"

En minä tarkoita itseäni vaan sitä yleistä "markkina hypeä" jonka tehtävä on saada ihmiset tuntemaan että uusin malli on niin paljon parempi kuin vanha että se on ihan pakko saada. Kuitenkin usein (ei siis aina...) hetken päästä saattaa huomata että eivät ne mullistukset sitä varsinaista käyttöä niin paljon muuttaneet.

"—minä en näe tuossa mitään aiemmin usein peräänkuuluttamiasi ”etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”. Eiköhän Nikonin ainoa todellinen uutuus pitkiin aikoihin ole ollut peilitön Nikon 1. "

Tarkoitin tuolla D800:lla että tulee niitä ihan uusia pelillisiäkin runkoja edelleen. Ja ne muodostavat myös merkiitävän osan Nikonin harrastajamallistosta.

"Tuo D800 lienee enneminkin markkinointikikka kuin mikään varsinainen uutuus, enkä keksi sille mitään järkevää kohderyhmää."

Paitsi minä :)

”sälää” kirjoitti:

Järkkärin idea on siis muunneltavuus, pokkarin kompakti koko. Kaikkea hyvää ei yleensä saa samaan pakettiin.

Kyllä se järkkärin todellinen ”muunneltavuus” on käytännössä pelkästään objektiivien vaihtamista, monilla ei sitäkään. Rungoista on kaikki muunneltavuus hävinnyt digien tultua.
Pokkareissa (ja muissa ns. kompakteissa) vastaava asia hoidetaan zoomaamalla. Samoin kuin suurin osa zoom-kitin omistajista.

Minä en osaa nähdä mitään muunneltavuus-ideaa varsin suosituissa markettien zoomkiteissä. Voisikohan niiden varsinainen idea olla näyttöarvo (ns. katu-uskottavuus) tms. – teini-ikäisenä on paljon hienompaa kuvata järkkärillä kuin pokkarilla.

Markettikittien merkitävin idea lienee niiden halpa hinta n. puolet hyvän pokkarin hinnasta.

Lue lisää

"Kyllä se järkkärin todellinen ”muunneltavuus” on käytännössä pelkästään objektiivien vaihtamista, monilla ei sitäkään. Rungoista on kaikki muunneltavuus hävinnyt digien tultua.
Pokkareissa (ja muissa ns. kompakteissa) vastaava asia hoidetaan zoomaamalla. Samoin kuin suurin osa zoom-kitin omistajista."

En tiedä mikä on sinusta muunneltavuutta mutta minusta järkkäreissä on sitä edelleen paljon. Objektiivien lisäksi on saatavissa monenlaisia salamalaitteita (niin valmistajan omia kuin muidenkin tekemiä), kaukolaukaisulaitteita, akkukahvoja, suotimia, etsimen tarvikkeita, gps-laitteita jne. Siis vaikka mitä.
On siinä aika paljon enemmän muuntelun mahdollisuuksia eri käyttöihin ja tarpeisiin kuin pokkarissa.

Eihän noita jokainen järkkärin käyttäjä omista mutta niitä on saatavissa jos kuvaustarpeet muuttuvat tai harrastus muuttuu vakavammaksi.

Dol Biong kirjoitti:

Minuule se ”JOLLAIN tärkeä asia” peilittömässäni on ns. hybridietsin.
Kuvatessa voi nappia painamalla vaihdella näkyykö etsimessä kenneolle menevä vai kennolta tuleva kuva.

Toivon sen yleistyvän kaikkiin peilittömiin

Lue lisää

"kenneolle menevää" kuvaa et näe mistään. Et mistään.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

"—tuota sinun pelkoasi ja pakkoa en lakkaa ihmettelemästä. Kuten jo aiemmein totesin, älä pelkää ei sinua kukaan pakota luopumaan peilinheiluttimestasi"

En minä tarkoita itseäni vaan sitä yleistä "markkina hypeä" jonka tehtävä on saada ihmiset tuntemaan että uusin malli on niin paljon parempi kuin vanha että se on ihan pakko saada. Kuitenkin usein (ei siis aina...) hetken päästä saattaa huomata että eivät ne mullistukset sitä varsinaista käyttöä niin paljon muuttaneet.

"—minä en näe tuossa mitään aiemmin usein peräänkuuluttamiasi ”etuja JOLLAIN tärkeällä alalla”. Eiköhän Nikonin ainoa todellinen uutuus pitkiin aikoihin ole ollut peilitön Nikon 1. "

Tarkoitin tuolla D800:lla että tulee niitä ihan uusia pelillisiäkin runkoja edelleen. Ja ne muodostavat myös merkiitävän osan Nikonin harrastajamallistosta.

"Tuo D800 lienee enneminkin markkinointikikka kuin mikään varsinainen uutuus, enkä keksi sille mitään järkevää kohderyhmää."

Paitsi minä :)

Lue lisää

Paitsi minä :)

Miksi tuollainen muka ammattimalli D800 kun esimerkiksi Fuji X-Pro1 on paljon parempi kamera ja maksaa paljon vähemmän?

D800? kirjoitti:

Paitsi minä :)

Miksi tuollainen muka ammattimalli D800 kun esimerkiksi Fuji X-Pro1 on paljon parempi kamera ja maksaa paljon vähemmän?

On olemassa sellainen usein aliarvioitu käyttäjäryhmä kuin "vanhat uskolliset käyttäjät". Heille on tärkeää että kameran käyttölogiikka ei muutu radikaalisti, nappulat löytyvät suunnilleen entisiltä paikoiltaan ja vanhat lisälaitteet sopivat. Ne eivät varmaan ole nykyaikana mitään seksikkäitä arvoja mutta silti joillekin tärkeitä. Me harrastamme valokuvausta, emme laitteita.
Minulle hyvä kamera on se jolla minä osaan parhaiten kuvata sellaisia kuvia joita itse haluan ottaa. Paras kamera ei ole se jonka mainoksessa on hienoimmat speksit tai jossa on "mullistavia uutuuksia" vaan se joka toimii käytännön tilanteissa hyvin.
En epäile että mainitsemasi kamera ei olisi monille hyvä kamera mutta on käyttäjiä joiden tarpeille D800 voi olla parempi. Siksi kameroita tehdään erilaisia.

Ei varmaan vuosikymmeniä mutta runkoa vanhempia kuitenkin. Eli näytä minulle ammattilainen joka uusii koko abjektiivikalustonsa aina kun paivittää rungon. Lähes kaikilla ammattilaisilla on joku suosikkilinssi josta pidetään kiinni niin kauan kun se kestää tai ei ole täysin vanhentunut.
Sitäpaitsi yhteensopivilla linsseillä on vielä jälleenmyyntiarvo, jatkuvasti vaihtuvien järjestelmien ei.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Ei varmaan vuosikymmeniä mutta runkoa vanhempia kuitenkin. Eli näytä minulle ammattilainen joka uusii koko abjektiivikalustonsa aina kun paivittää rungon. Lähes kaikilla ammattilaisilla on joku suosikkilinssi josta pidetään kiinni niin kauan kun se kestää tai ei ole täysin vanhentunut.
Sitäpaitsi yhteensopivilla linsseillä on vielä jälleenmyyntiarvo, jatkuvasti vaihtuvien järjestelmien ei.

Lue lisää

Kertoilet silkkaa satua ammattilaisista.
Todellisuudessa ammattilainen päivittää työvälineensä aina kun parempia malleja tulee markkinoille.

”kaikilla ammattilaisilla on joku suosikkilinssi”
Heh! Yhdelläkään tuntemistani ammattilaisella ei ole pysyvää suosikkilinssiä. Arvelivat, että jos joku ”ammattilainen” kuvaa zoomilla niin ehkä se voisi olla hänelle vuosikymmeniä ”suosikki”.

Tunnemme varmaan sitten aika eri tyyppisiä ammattilaisia. Minun tuntemani tai tietämäni ovat lähinnä freelance-kuvaajia jotka tekevät keikkaa pienille paikallisille lehdille ja sen lisäksi yksityishenkilöiden toimeksiantoja (häät yms.). He toimivat toiminimellä tai sitten yhden miehen firmalla.
Valitettavasti taloustilanne tuollaisten toimijoiden kohdalla on nykyään sellainen että kalustohankintoja pitää todella miettiä. Isoissa firmoissa tai lehdissä voi asia olla toisin mutta monelle valokuvaajalle on todellisuutta elää kädestä suuhun ja raapia elanto sieltä mistä saa. Se ei valitettavasti salli vain että "otetaan firman uudet työkalut käyttöön" vaan ne pitää ihan itse hankkia ja työllä maksaa, sai ne sitten vähentää verotuksessa tai ei. Mutta jos sitä hankintarahaa ei ole nyt tilillä niin tyhjällä ei voi mitään ostaa.

Mutta tapauksia on tietysti monenlaisia ja joillakin on varmaan rahkeita uusia koko kalusto kerralla. Kaikilla vaan ei ole ja heille on tärkeää että työkalut ovat kestäviä, pitkäikäisiä ja läpeensä tuttuja eikä niitä ole pakko uusia liian usein jos ne toimivat vielä hyvin.
Lisäksi tietysti ihmisiäkin on erilaisia. Jotkut haluavat aina uusinta ja parasta, joillakin on konservatiivisempi lähestymistapa ja heille pysyvyys ja laitteiden tuttuus on arvo sinänsä.

ValoOnVoimaa kirjoitti:

Tunnemme varmaan sitten aika eri tyyppisiä ammattilaisia. Minun tuntemani tai tietämäni ovat lähinnä freelance-kuvaajia jotka tekevät keikkaa pienille paikallisille lehdille ja sen lisäksi yksityishenkilöiden toimeksiantoja (häät yms.). He toimivat toiminimellä tai sitten yhden miehen firmalla.
Valitettavasti taloustilanne tuollaisten toimijoiden kohdalla on nykyään sellainen että kalustohankintoja pitää todella miettiä. Isoissa firmoissa tai lehdissä voi asia olla toisin mutta monelle valokuvaajalle on todellisuutta elää kädestä suuhun ja raapia elanto sieltä mistä saa. Se ei valitettavasti salli vain että "otetaan firman uudet työkalut käyttöön" vaan ne pitää ihan itse hankkia ja työllä maksaa, sai ne sitten vähentää verotuksessa tai ei. Mutta jos sitä hankintarahaa ei ole nyt tilillä niin tyhjällä ei voi mitään ostaa.

Mutta tapauksia on tietysti monenlaisia ja joillakin on varmaan rahkeita uusia koko kalusto kerralla. Kaikilla vaan ei ole ja heille on tärkeää että työkalut ovat kestäviä, pitkäikäisiä ja läpeensä tuttuja eikä niitä ole pakko uusia liian usein jos ne toimivat vielä hyvin.
Lisäksi tietysti ihmisiäkin on erilaisia. Jotkut haluavat aina uusinta ja parasta, joillakin on konservatiivisempi lähestymistapa ja heille pysyvyys ja laitteiden tuttuus on arvo sinänsä.

Lue lisää

»firman uudet työkalut käyttöön" vaan ne pitää ihan itse hankkia ja työllä maksaa, sai ne sitten vähentää verotuksessa tai ei»

Tuossa (»tai ei») on jotain todella outoa jos ammattilainen ei saa vähentää työkaluja verotuksessa.
Jotain tällaista pimeää ”ammattilaisuutta” jo vähän epäilinkin. Eli kun ei maksa veroja niin ei voi vähentää työkaluja verotuksessa. Että sellaista konservatiivisyyttä ;)

konservatiivisempi kirjoitti:

»firman uudet työkalut käyttöön" vaan ne pitää ihan itse hankkia ja työllä maksaa, sai ne sitten vähentää verotuksessa tai ei»

Tuossa (»tai ei») on jotain todella outoa jos ammattilainen ei saa vähentää työkaluja verotuksessa.
Jotain tällaista pimeää ”ammattilaisuutta” jo vähän epäilinkin. Eli kun ei maksa veroja niin ei voi vähentää työkaluja verotuksessa. Että sellaista konservatiivisyyttä ;)

Lue lisää

Minusta on outoa jos sinä saat kaikki verovähennykset heti takaisin käteen. Minun maailmassani tuotteet ostetaan ensin ihan oikealla rahalla ja vähennetään verotuksessa vasta jälkikäteen. Ei niitä ilmaiseksi sieltä kaupasta ulos saa...