Miten pääsee eläkkeelle?

kovin tuttua tekstiä...
Kela tarvitsee lääkärin lausunnon eläkehakemukseen, niiden sivuilta löytyy hyvin tietoa.
mulle sanotaan et oon liian nuori vielä (30v), mut samapa se "kuntoutustuki" vai eläke nimellä.

Joo onnea elämääsi, toivottavasti saat työkykyä lisää, kun itelläni työkyky on nollatasoa lähinnä.
Tarvihtee rohkaistua ja saada lisää voimia henkisellä puolella jotta jaksaa paremmin tehdä eri hommia, ei aina palkkatyöstä kysymys vaan arkihommistakin.

Laiskuudeksihan monet pistää nämä asiat, mutta he eivät tajua mitään.

Sulla on nyt tässä omassa tekstissäsi eräs juttu, joka voi olla melkoinen este eläkkeen saannille. Kirjoitat, että voisit tehdä vapaaehtoistyötä. Kela - jos siellä tällaista kerrot - ei taida katsoa suopeasti eläkehakemusta, jossa asiakas on valmis vapaaehtoistyöhön, mutta ei palkkatyöhön.
Että jos aiot eläkettä ihan oikeasti hakea, älä puhu tällaisesta vapaaehtoistyön mahdollisuudesta mitään kenellekään tässä vaiheessa. Jos onnistut eläkkeen saamaan, voit sitten halutessasi tehdä vaikka SPR:n riveissä jotain vapaaehtoistyötä.

Mielenterveyssyistä eläkkeelle pääsy on vaiheittainen ja varmaan vaikeutunut lisää lamojen takia. Ite pyörin hoidoissa pitkään samalla, kun hain joka yhteishaussa kouluihin, jotka jäi kesken kerta toisensa jälkeen.. Asuin hetken psykiatrisessa asuntolassa, mutta halusin sieltä pois aika pian.. Sit tämä omalääkintä alkoholilla pahensi tilannetta ja tuli itsetuhoisuutta ja mielisairaalakeikkaa.. Saikulla ollaan vuosi ja tilannetta seurataan. Pitää siis olla hoitosuhde johonkin tahoon, ei lääkärinlausuntoja voi saada kuin matkalippua anonyymisti... Sit tuli kuntoutustuki 1v taas 1v ja sit 2v ja sitten lopulliset eläkepaperit.. Tää yhteiskunta on kurjistunut ja sit meitä "toivottomia" tapauksia ei enää auteta, eli en saa keskusteluapua tms, ainoa hoito on mulla lääkkeet ja jos kunto/olo huononee, pääsee, jos pääsee, pöpilään muutamaksi päiväksi ja sit sairaampien tieltä pihalle. Viinan juonti kannattaa yrittää lopettaa. Asiat ei koskaan oo niin huonosti, ettei niitä sais pahemmaksi juomalla, voin kokemuksesta kertoa. Jättäisin ekan olutpulloni avaamatta, jos nyt olisin nuori ja tietäisin tän kaiken paskan, mihin se tuli johtamaan..

Lisäys, että tajuan kyllä, miten helppoa on alkaa viinalla lievittää oloaan. Niinhän tein itekin. Alussa se auttaa lähes kaikkeen... Paskat puolet tulee myöhemmin; pahenevat krapulat, ahdistus ja masennus voimistuu ja fyysiset oireet. Jos juo tiheemin kuin 3 viikon välein, aivot ei kerkee olla yhtään normaalitilassa. Välittäjäaineet sun muut heilahtelee jyrkästi ja mielen ongelmat pahenee. Ja hoidoissa on monesti kantana, että alkoholiongelma on ensisijaisesti hoidettava, ennenkuin pääsee psykiatriselle puolelle. Jos on päässä häikkää, alkoholisoituukin helpommin. Mullakin on huono impulssikontrolli ja yllyke ottaa viinaa kaikkeen oloon vitutuksesta alkaen, kun en muuta osaa. Eli olen tässä 20v aikana kivasti hankkinut lisää ongelmia.. :(

ei sun ystävä hyvä varmaan tartte mennä pöpilään. Tuttua juttua. Vaikka itse olen selvitynyt tästä hel...tin oravanpyörstä joyli 30 v. niin vi..taa se edelleen. Olen saanut myös paljon tyydystystä työstäni ja kohtuullista palkkaa. Siihen kannustankaikkia nuoria.
iTse olen 54 v. ja fyysisesti raihnainen. Haluaisin jo eläkkeelle... olin projektivastuussa, mutta sairastekun vuoksi TA siirsi minut avustaviin tehtäviin. Arvaa varmaan onko ghirveää motivaatiota`? Mutta parhaani teen. Asioissa on vah. kaksi puolta. Olen kipeä j aminull aon uiseita sairauksia. Toicoisin saavnai eläkkeen, mutta tunnen velvoitetta tulevia eläkkeen maksajia kohtaan; mukaan lukien omat aikuiset lapseni. Repikää siitä ja ajatelkaa asiaa luuserit! Taisi olla pahasti sanottu, mutta toivottavsti asiaa voitaisiin ajatella laajemmin kuin pelkästään omaa npaa tuijottaen.

Kun olet noin nuori niin kyllä mieluummin kannustaisin sinua vielä etsimään sopivaa työvaihtoehtoa. Jospa löytyisi sellainen tahtaävä, että sitä voisi tehdä itsenäisesti ja opiskella yksikseen. Kyllä se olisi paljon mielkkäämpääkin ennen pitkää. Ja yritä päästä irti alkoholista. Voist hyötyä terapiasta.
Sitten nuo kiusaajat saavat elättää sinut verovaroillansa. Vaihtoehto sekin. Kuitenkin ajattelen tuota työvaihtoehtoa sinun parhaaksesi.

Sairaspaivarahan kautta, et paase suoraan elakkeelle. Mun muistaakseni pitaa osallistua naihin kelan jarjestamiin kuntoutuksiin.

Sinulla on vielä kavereita joten sulla on jotain toivoa.

Mulla on samanlainen tarina kuin sulla paitsi ettei ole ihmiskontakteja kuin toinen vanhempi. Mielenterveysongelmia on iso lista. Olen jollain eläkkeellä en tiedä ihan tarkkaan.

Ennen kuin sä pääset eläkkeelle sä oot ensin kuntoutustuella (nimi jotain sinne päin) ja sen jälkeen jollain määräaikaisella eläkkeellä (en tiedä tänkään nimeä).
Nämä vaiheet kestää monia vuosia ja sitte ehkä sä pääset eläkkeelle.
Kannattaa varautua vähintään kymmenen vuoden odotuksiin kun nuoria ei jostain syystä päästetä helpolla eläkkeelle.

ei kai se sitten niin paha ole olla "törkeästi" itsekkäästi omissa oloissa esim. koulussa tai työpaikalla, meinaan jos muutkaan ei ota huomioon. Teet vaan työsi ja infoat muita jos jotain asiaa on!

Tämä on vanha aloitus mutta lisään tämän silti jospa jollekulle olis apua jos etsii tällaisia keskusteluja. Minulle haettiin eläke 7,5 vuoden sairastelun jälkeen (mielenterveyspuolella olin, mutta tänä päivänä on selvinnyt että kilpirausen vt oli suuri osa tätä juttua) niin ensin haettiin sairaspäivärahaa, sitä kesti 1-2 vuotta, sitten kuntoutustukea, vuoden kerralla eteenpäin, neljännella kerralla 2 vuotta eteenpäin, ja sitten vuosien päästä eläke, eli tähän meni minulla yli 7 vuotta.

Ei eläkkeelle pääse kovin helposti mielestäni, täytyy olla rankkaa asiaa lääkärinlausunnoissa, ja vuosien kuntoutusta takana. Mun mielestä se vaatii sen että on käynyt hoidossa.. ja kokeiltu kuntouttaa. aina se ensin.

Zemppiä kaikille ongelmien kanssa painiskelijoille, täälä kanssa yksi!

Oon itekkin paininut samojen ongelmien kanssa pitkään. Oon ollut vaan kotona ja hengannut päivästä toiseen. Elämällä ei oo ollut juurikaan suurta merkitystä. Kaikki tuntuu turhalta. Kokeilin töihin menoa työharjoittelun kautta. Kun sain päiviini rytmitystä ja ihmiskontakteja työharjoittelun kautta, rupesi tuntumaan paremmalta. Enää en aattele itteeni arvottomana, jonka päivät on vaan toisten ihmisten välttelyä ja huonommaksi kokemista. Nyt toiset ihmiset, joiden ennen aattelin hyljeksivän mua, juttelevat mulle ja pitävät mua osana työyhteisöään, se tuntuu pirun hyvältä. Löysin jopa seurustelukumppanin tätä kautta. En olisi vielä vuosi sitten uskonut. Suosittelen kaikille poistumista mukavuusalueeeltaan, mullakin oli masennus ja paniikkihäiriö,ja eläkepäätös joiden uskoin estävän sosiaaliset kontaktit. Mutta tarttee vaan uskaltaa niin pääsee siitä paskasta pois.

Tutulta kuulostaa. Kaikenmaailman kuntoutuskursseja joudut käymään läpi vuosia ennen päätöstä. Jos tilanne niiden jälkeen sama, niin kai ne paperit tulee.

Itselläni meni 8 vuotta projekteja, päiväsairaalaa, terapiaa, kuntoutusohjaajaa jne... Olihan se pakollinen osastoreissukin joukossa, mutta en kauaa siellä ollut. Ei varmaan lääkärikään itseni lisäksi uskonut sen paljoa auttaneen.

Ainoa muutos vuosien jälkeen oli se että opin puhumaan paremmin, kuvaamaan olotilaani ja katselemaan enemmän ympärilleni kävellessä kaupungilla.
Masennus, epäluottamus ihmisiin, ihmisjoukkojen välttely ja satunnainen sekavuus/mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan muuttuneet miksikään. No, masennus todettiin kuitenkin juuri ennen eläkepäästöstä muuttuneen vaikeasta keskivaikeaan, mutta siinä kaikki.

Kroonista se taitaa olla, jos tuon kaiken jälkeen vielä sama tilanne. Kai se riittää eläkeen saamiseen sitten.

Vaihda nimesi, värjää hiukset mustiksi ja osta suorat housut.....

Kunpa pääsiskin. Psykologeista yms lääkäreistä ei hyötyä. Yritetty.No ainakin toimeentulotuki tullu nyt viitisen vuotta. Muutama kuukausi putkee. Ehkä ne jossain vaiheessa tajuaa päästää eläkkeelle. Kyllähän jonkin aikaa töitä on tehnyt silloin tällöin ja itsenäisesti mut tosiaan viis vuotta toimentulolla. Tuleeko eläke koskaan??? Silloin sais lainan varmaan itse..mut onneksi avustuksella pääsen pian maalle ja helvettiin paskasta. Maaseutu ja parempi elämä odottaa. Kun sais vielä syrjäytyneen naisen seuraks. Ehkä en niin erakko olekaan? Olis jotain yhteistä.

Ei 28v ole enää nuorisoa!
Varhaista keski-ikää siinä jo mennään.
Nyt olisi syyttä tosissaan kurssia muuttaa.

Kyllä suomessa eläkkeelle pääsee, mutta jos myöhemmin kadut, niin varmaa on, että et pääse enää eläkkeeltä pois. Kuka työnantaja haluaa valita lukuisista työnhakija tarjokkaista työkyvyttömän ihmisen palkkalistoilleen? Verokorttiin tulee maininta 100% invalidi.

Olen itse syrjäytynyt nainen 49 vielä. .viimeksi kun tyokkarista soitti laitettiin marraskuulle aika seuraavaan soittoon. .ainakaan vielä ei ole pudotettu työttömyysturvasta atoimeentulotukeen.. voiko ikuisesti jatkaa työttomana. Jos se ihme kävis ettiä saisi. .kuka haluaisi minut..Olen ollut monessa työpaikassa ja aina saannu potkut. .Ainut työpaikka missä tykkasin olla ja olin 3 vuotta oli siivous Engel ja lopetin kun kiva pomo lopetti.sen jälkeen ei mitään. .Olen ollut ilman rahaa asuntoa olen maleskellu ulkomailla tod bak minulla on skitsofrenia mutta en pääse töihin hoitoon enkä minnekään. ? kun en ole jaksanut hakeutua en uskalla edes mennä minnekään. . .nyt saan siis työttömyysturvasta ..rahaa. .en jaksa mitään aina ....vaan tämmöstä. . Puhun päivät seinille..Hoidan kuitenkin asiani maksan vuokran yms..en tiedä mitä tekis jatkossa.kukaan ei minusta välitä. .ei ole itsetuhoisia ajatuksia..

Muita luusereita en tunne, kuin tämä sss-porukka...

Älkää nyt hyvänen aika eläkkeelle haikailko, pitkästyy ja tylsistyy tekemättömyyteen. Jaksoin kaksi vuotta olla tekkemättä mitään, sitten menin takaisin töihin. Ihmisen on hyvä olla kun tekee jotakin hyödyllistä, vaikka vähemmälläkin rahalla. Minunkaan ei tarvinut mennä rahan tähden töihin vaan mielen terveys sen vaatii.

Minä jouduin heti 18-vuotiaasta tekemään kovia fyysisesti raskaita töitä koska kärsin tuolloin jännityksestä ja käsien erittäin kovasta hikoilusta mikä myös esti minun kouluttautumisen kokonaan kuulovikani (olin lähes puolikuuro) ohessa. Sain ensimmäisen kuulolaitteeni vasta 38-vuotiaana. Pystyin pysymään työelämässä vain tekemällä fyysisesti raskaita töitä ja jouduin myös koviin työporukoihin joissa tehtiin töitä kovalla tahdilla. Pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle 31-vuotiaana ja laskin että työkykyni oli pudonnut lähes 40 %:iin.

Kouluttautuminen on yksi vaihtoehto. Monet, jotka ovat saaneet hyvän koulutuksen, eivät välttämättä löydä koulutustaan vastaavaa työtä tai sitten eivät halua tehdä töitä. Toinen on työnteko vaikka vain huonommilla etuuksilla. Työtä löytyy kyllä aina jos työtä haluaa tehdä. Nirsoilla ei kannata palkan suhteen sillä joskus saa paremmin ja joskus huonommin.

Pienellä sairaseläkkeellä ei kannata suomeen jäädä,vaan lähtee esimerkiksi thaimaaseen tai jonnekin missä edullista asua.

Terveisin:Eläkeläinen thaimaasta

itse täytyy alkaa ja tehdä, ja kehittää omia taitoja. - esim. oppisopimuskoulutus johonkin tehtävään voi olla hyvä ratkaisu. tai osa-aika työ? jos nuppi ei kestä täysaikaista työtä.

Liikaa on jo eläkeläisiä nuoria, siksi haluavat rajoittaa eläkkeellä jouten olevien nuorten määrää. Ja toisesta päästä ne ylisuuret eläkkeet tulee liian kalliiksi, niin köyhien eläkkeitä leikataan.
Työttömätkään ei enää pääse eläkeputkeen, vaan roikkuvat viimeset kymmenet työvuodet työttöminä köyhinä. Ja Näin saavat minimi-eläkkeet.