Mikäli puolustusministeri Seppo Kääriäinen ei nyt aivan hurahda Naton hyökkäys- tai Baltian takaisinvaltauspolitiikkaan sinne hyökkäävältä Venäjältä, ei kannattaisi tukea lipposlaista linjausta ja pyrkiä Tuomiojan ja Halosen poisraivaamiseen valtakunnanpolitiikasta.
Kyllähän Esko Aholla, Olli Rehnillä ja miksei myös yhtä liberaalia tunnetulla Matti Vanhasellakin varmaan on transatlanttisia sympatioita, mitkä ikään kuin kutsuvat Naton laajentamiseen ja syventämiseen tai EUn liittymiseen jäseneksi Natoon, jolloin koko EU on Naton jäsen riippumatta siitä, onko jäsenvaltio kovan ytimen maa vai liittoutumaton.
Olisiko parempi, että Antti Kaikkonenkin ottaisi hieman rauhallisemmin eikä juhlatunnelmissakaan yllyttäisi Matti Vanhasta päivän politiikasta syrjään tasavallan presidentiksi, sillä sen jälkeen kun sotapolitiikasta tulee valtavirta, ei edes tasavallan presidentti kykene tekemään mitään. Annetaan nyt vain asioiden olla, koska Anneli Jäätteenmäkikin oli liittoutumattomuuden puolella Paavo Lipposen koalitiopolitiikkaa vastaan.
Se, että jo tässä vaiheessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Risto EJ Penttilän ja Esko Ahon tapaan ruvettaisiin kannattamaan liittoutumista ehdoilla millä hyvänsä ja nopeasti, tarkoittaa sitä, ettei Venäjä osta jäänmurtajia telakoilta tai menettää kiinnostustaan Suomeen. Nato-kortti ei ole jokeri enää Suomellekaan sen jälkeen kun se on pöytään pelattu.
On jotenkin kummallista, että juuri kun on käyty eduskuntavaalit liittoutumattomuuden nimissä ja keskustan entinen puheenjohtaja on juuri ja juuri selvinnyt käräjäoikeudesta vapauttavalla tuomiolla, pitäisi kiirehtiä Nato-asian kanssa. Naton turvatakuu merkitsee nettomaksamista, sitä, että Yhdysvalloille pitää myöntää turvatakuita ympäri maailmaa muslimeja vastaan ja että Naton vuoksi aseista ja asevelvollisuudesta riisuntuvalle Virolle, Latvialle ja Liettualle, pitää Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Tanskan antaa taisteluosastolla Nato-turvallisuustakuut.
Virolaiset voivat juhlia ikuista vapautumistaan Venäjästä, mutta Suomelle tämä rakenne merkitsee lisärasitusta, koska Suomi ylläpitää asevelvollisuuttaan myös Vironkin puolesta tämä vain alentaessa veroastettaan. Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi nimittäin Suomen puolustettavaksi tulee myös Viro Suomenlahden sulkemiseksi Venäjältä jo sodan ensimmäisinä hetkinä niin kuin 17-21.6.1941.
Seppo Kääriäinen ei ole turvallisuuspolitiikassa Erkki Tuomiojan tai Paavo Väyrysen kaltainen ministeri, vaan lähinnä vain hyvää keskikeskustalaista tasoa Savosta, mikä ei ole toki huono moneen muuhun puolueeseen. Silti kannattaisi ehkä hieman harkita ensiksi!
Jos halutaan murentaa Suomen liittoutumattomuus edes tinkimättä hinnasta, on tietenkin parempi yhtyä Lipposen, Ahtisaaren, Penttilän, Jakobsonin, Antolan, Lehtisen ja Sanoman päälinjaan ja ruveta uhkaamaan niin tasavallan presidenttiä kuin ulkoasiainministeriäkin sillä, että Keskusta aikoo pitää aggressiivisen presidentinvaalikampanjan.
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,153261,2004-03-02 http://ww2.yle.fi/pls/show/frameUutiset?id=245244 http://www.history.navy.mil/wars/foabroad.htm http://www.jippii.fi/uutiset/pda/?133607
XV/11/69
Kyllähän Esko Aholla, Olli Rehnillä ja miksei myös yhtä liberaalia tunnetulla Matti Vanhasellakin varmaan on transatlanttisia sympatioita, mitkä ikään kuin kutsuvat Naton laajentamiseen ja syventämiseen tai EUn liittymiseen jäseneksi Natoon, jolloin koko EU on Naton jäsen riippumatta siitä, onko jäsenvaltio kovan ytimen maa vai liittoutumaton.
Olisiko parempi, että Antti Kaikkonenkin ottaisi hieman rauhallisemmin eikä juhlatunnelmissakaan yllyttäisi Matti Vanhasta päivän politiikasta syrjään tasavallan presidentiksi, sillä sen jälkeen kun sotapolitiikasta tulee valtavirta, ei edes tasavallan presidentti kykene tekemään mitään. Annetaan nyt vain asioiden olla, koska Anneli Jäätteenmäkikin oli liittoutumattomuuden puolella Paavo Lipposen koalitiopolitiikkaa vastaan.
Se, että jo tässä vaiheessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Risto EJ Penttilän ja Esko Ahon tapaan ruvettaisiin kannattamaan liittoutumista ehdoilla millä hyvänsä ja nopeasti, tarkoittaa sitä, ettei Venäjä osta jäänmurtajia telakoilta tai menettää kiinnostustaan Suomeen. Nato-kortti ei ole jokeri enää Suomellekaan sen jälkeen kun se on pöytään pelattu.
On jotenkin kummallista, että juuri kun on käyty eduskuntavaalit liittoutumattomuuden nimissä ja keskustan entinen puheenjohtaja on juuri ja juuri selvinnyt käräjäoikeudesta vapauttavalla tuomiolla, pitäisi kiirehtiä Nato-asian kanssa. Naton turvatakuu merkitsee nettomaksamista, sitä, että Yhdysvalloille pitää myöntää turvatakuita ympäri maailmaa muslimeja vastaan ja että Naton vuoksi aseista ja asevelvollisuudesta riisuntuvalle Virolle, Latvialle ja Liettualle, pitää Suomen, Ruotsin ja Norjan sekä Tanskan antaa taisteluosastolla Nato-turvallisuustakuut.
Virolaiset voivat juhlia ikuista vapautumistaan Venäjästä, mutta Suomelle tämä rakenne merkitsee lisärasitusta, koska Suomi ylläpitää asevelvollisuuttaan myös Vironkin puolesta tämä vain alentaessa veroastettaan. Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi nimittäin Suomen puolustettavaksi tulee myös Viro Suomenlahden sulkemiseksi Venäjältä jo sodan ensimmäisinä hetkinä niin kuin 17-21.6.1941.
Seppo Kääriäinen ei ole turvallisuuspolitiikassa Erkki Tuomiojan tai Paavo Väyrysen kaltainen ministeri, vaan lähinnä vain hyvää keskikeskustalaista tasoa Savosta, mikä ei ole toki huono moneen muuhun puolueeseen. Silti kannattaisi ehkä hieman harkita ensiksi!
Jos halutaan murentaa Suomen liittoutumattomuus edes tinkimättä hinnasta, on tietenkin parempi yhtyä Lipposen, Ahtisaaren, Penttilän, Jakobsonin, Antolan, Lehtisen ja Sanoman päälinjaan ja ruveta uhkaamaan niin tasavallan presidenttiä kuin ulkoasiainministeriäkin sillä, että Keskusta aikoo pitää aggressiivisen presidentinvaalikampanjan.
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,153261,2004-03-02 http://ww2.yle.fi/pls/show/frameUutiset?id=245244 http://www.history.navy.mil/wars/foabroad.htm http://www.jippii.fi/uutiset/pda/?133607
XV/11/69
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.