torstai, 24. marraskuuta 2011
Maahanmuutto heikentää rikkaiden halukkuutta rahoittaa sosiaaliturvaa
Helsingin Sanomien gallupin mukaan reilu kolmannes suomalaisista ei haluaisi somaliperhettä naapuriinsa. Mutta miten käy sosiaaliturvan kannatuksen, jos somaliperhe kuitenkin muuttaa naapurustoon?
Ruotsalaiset taloustieteilijät Matz Dahlberg, Karin Edmark ja Heléne Lundqvist tutkivat, miten maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa ruotsalaisten halukkuuteen uudelleen jakaa tuloja. Ruotsissa vuosien 1985 ja 1994 välisenä aikana Maahanmuuttokomitea sijoitti pakolaiset 277 ruotsalaiseen kuntaan 286 kunnasta. Koska poliittiset pakolaiset eivät siis itse voineet valita asuinpaikkaansa, on tutkijoilla ihanteellinen tilaisuus määrittää syy-seuraussuhde maahanmuutosta asenteisiin. Muutoinhan ainakin osa maahanmuuttajista todennäköisesti itse valisisi asuinpaikkansa sen perusteella, miten alueen asukkaat suhtautuvat tulojen uudelleenjakoon.
Vaikka Suomenkin turuilla ja toreilla näkyy eri etnisistä taustoista olevia ihmisiä yhä enemmän, on maahanmuutto Ruotsissa ilmiönä aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Kokonaisuudessaan ulkomailla syntyneitä on Ruotsissa tänä päivänä 14,3 prosenttia väestöstä, Suomessa ainoastaan 4,6 prosenttia. Erityisesti edellisen kahden vuosikymmenen aikana maahanmuutto Ruotsiin on kasvanut OECD:n ulkopuolisista maista. Vuonna 1985 alle prosentti Ruotsin väestöstä oli OECD-ulkopuolisten maiden kansalaisia, kun vuonna 1994 vastaava väestöosuus oli kohonnut 2,5 prosenttiin.
Tutkimustulos ei yllätä: mitä enemmän pakolaisia, sitä kielteisemmin kantaväestö suhtautuu sosiaalietuuksiin. Yllättävää on se, että maahanmuutto ei vaikuttanut tavallisen kadun miehen ajatuksiin sosiaaliturvan tasosta. Varakkaat olivat niitä, joiden keskuudessa maahanmuutto heikensi sosiaaliturvan kannatusta. Solidaarisuus heikompiosaisia kohtaan ei taida olla hyväosaisten hyve – ei edes kansankodissa.
Markkinakohinaa
Maahanmuutto heikentää rikkaiden halukkuutta rahoittaa sosiaaliturvaa
Helsingin Sanomien gallupin mukaan reilu kolmannes suomalaisista ei haluaisi somaliperhettä naapuriinsa. Mutta miten käy sosiaaliturvan kannatuksen, jos somaliperhe kuitenkin muuttaa naapurustoon?
Ruotsalaiset taloustieteilijät Matz Dahlberg, Karin Edmark ja Heléne Lundqvist tutkivat, miten maahanmuuttajien määrän kasvu vaikuttaa ruotsalaisten halukkuuteen uudelleen jakaa tuloja. Ruotsissa vuosien 1985 ja 1994 välisenä aikana Maahanmuuttokomitea sijoitti pakolaiset 277 ruotsalaiseen kuntaan 286 kunnasta. Koska poliittiset pakolaiset eivät siis itse voineet valita asuinpaikkaansa, on tutkijoilla ihanteellinen tilaisuus määrittää syy-seuraussuhde maahanmuutosta asenteisiin. Muutoinhan ainakin osa maahanmuuttajista todennäköisesti itse valisisi asuinpaikkansa sen perusteella, miten alueen asukkaat suhtautuvat tulojen uudelleenjakoon.
Vaikka Suomenkin turuilla ja toreilla näkyy eri etnisistä taustoista olevia ihmisiä yhä enemmän, on maahanmuutto Ruotsissa ilmiönä aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Kokonaisuudessaan ulkomailla syntyneitä on Ruotsissa tänä päivänä 14,3 prosenttia väestöstä, Suomessa ainoastaan 4,6 prosenttia. Erityisesti edellisen kahden vuosikymmenen aikana maahanmuutto Ruotsiin on kasvanut OECD:n ulkopuolisista maista. Vuonna 1985 alle prosentti Ruotsin väestöstä oli OECD-ulkopuolisten maiden kansalaisia, kun vuonna 1994 vastaava väestöosuus oli kohonnut 2,5 prosenttiin.
Tutkimustulos ei yllätä: mitä enemmän pakolaisia, sitä kielteisemmin kantaväestö suhtautuu sosiaalietuuksiin. Yllättävää on se, että maahanmuutto ei vaikuttanut tavallisen kadun miehen ajatuksiin sosiaaliturvan tasosta. Varakkaat olivat niitä, joiden keskuudessa maahanmuutto heikensi sosiaaliturvan kannatusta. Solidaarisuus heikompiosaisia kohtaan ei taida olla hyväosaisten hyve – ei edes kansankodissa.
Markkinakohinaa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.