Hollanninpaimenkoira vai valkoinenpaimenkoira?

Ei hollanninpaimenkoirien karvamuunnoksilla ole juurikaan luonne-eroja. Kaikki polveutuvat yhdesta samasta karvamuunnoksesta ja kaikkien jalostuksessa tähdätään luonteen ja käyttöominaisuuksien suhteen samoihin tavoitteisiin. Holskun eri kasvamuunnosten jalostuksissa ei ole eroja, muuten kuin turkin suhteen. Niistä ei olla ehditty jalostaa eri luonteisia. Eri karvamuunnoksia jopa risteytellään keskenään jalostuspohjan laajentamiseksi. Varsinkin jos pentueisiin syntyy sellaisia koiria, jotka vastaavat turkeiltaan enemmän jotain muuta muunnosta, se voidaan jopa rekisteröidä toisena muunnoksena, jolla saadaan sukusiitoksiakin vähennettyä.

Jostain kirjasta minäkin kuulin rodun karvamuunnoksilla olevan luonne-eroja, mutta siinä samassa rotukirjassa väitettiin jopa mäyräkoirien ja belgianpaimenkoirien eri muunnoksilla olevan luonne-eroja, vaikka todellisuudessa sellaiset erot ovat vain yksilöeroja.

Katselinpa tilastoja tarkemmin. Vuosina 2008-11 luonnetestatuista valkoinenpaimenkoirista 26% sai ns. hylätyn (eli alle 75 pistettä tai tietyt osa-alueet miinuksella) kun samana aikana testatuista hollanninpaimenkoirista 15% sai hylätyn. Toki tilasto ei ole koko totuus ja testattavat ovat saattaneet valikoitua eri tavalla eri roduissa, mutta tukee näkymystäni holskujen keskimääräisestä hienoisesta paremmuudesta luonteissa.

Mutta sitten esimerkiksi saksanpaimenkoirissa samana ajanjaksona luonnetestatuista hylätyn sai vain 6%. Ero näihin kahteen rotuun on melkoisen iso.

Onko joku väittänyt, että loppupistemäärä kertoisi kaiken koirasta??? Taidat ite olla vähän tyhmä ihminen, ku sellasta pienessä päässäs kuvittelet.

Kait nyt jokainen tajuaa, että osa-alueittain annetuilla pisteillä on enemmän merkitystä kuin loppupistemäärällä, vaikkakin kyllä ne loppupisteetkin jotain siitä koirasta kertoo. On siinä jotain eroa, jos koira saa testistä -150 tai 150 pistettä.

Huolestuttavaa on mm se, että joidenkin ihmisten mielestä on ihan ok käyttää jalostukseen koiraa, jolla on luonnetestistä n -130 pistettä ja olikohan vielä LA... Tämä siis valkkari. Kyllä se pistemäärä jotain siitä koirasta kertoo, vaikka ehkä pumpulissa elellen koira pärjäiskin ihan normi kotokoirana...

Holskuilla ongelmia on ehkä eniten vilkkaudessa, terävyydessä ja hermorakenteessa, mikä saattaa olla aikamoinen soppa. Jos koira on äärimäisen vilkas, äärimäisen terävä eikä pakka meinaa pysyä kasassa, niin en suosittelisi sellasta koiraa lapsiperheeseen.
Valitettavan monia holskuja ei luonnetestata juurikaan sen takia, että niiden pää ei kestä edes testiin menoa. Onhan se eri asia viedä ne paremmat koirat testiin ja saada parempia pistetilastoja. Olen siis ihan keskustellut useampienkin holskujen omistajien kanssa, ja ovat suoraan sanoneet, etteivät vie koiraa testiin rikottavaksi, koska hermorakenne on mitä on eikä se testi sitä miksikään muuta (kuin korkeintaan huonompaan suuntaan).

Valkkareilla luonnetesti/MH kuvaus tai koetulos kuitenkin kuuluu pevisaan nykyisin, joten jokainen koira jota on aikomus käyttää jalostukseen, tulee testata jotenkin. Tämä tuo esille myös ei niitä "priima" koiria, ja toivottavasti huonot tulokset (OSA-ALUEITTAIN) avaavat myös kasvattajien (sekä pennun ostajien) silmiä ja päästään pikkuhiljaan rotumääritelmän mukaisin tasapainoisiin perhe ja harrastuskoiriin.
Lisäksi osa valkkarikasvattajista suosittelee pennun ostajia viemään koiransa luonnetestiin siitä huolimatta, että ovat millaisia luonteeltaan jotta saadaan rodun tilannetta kartoitettua, mutta löytyy myös sellaisia kasvattajia, joiden mielestä koko luonnetesti on täysin turhanpäiväinen juttu seurakoirille. Valkkareissa on lopetettu muutamia koiria, jotka eivät ole palautuneet luonnetestistä, mikä on erittäin valitettavaa, mutta mielestäni on äärimäisen tärkeää tuoda esille myös ne huonot tulokset.

Luonnetesti on alunperin tarkoitettu sotakoirien kapasiteetin kartoittamiseen, ei kotikoirien mittaamiseen, mutta itselleni tärkeimmät osa-alueet luonnetestissä on hermorakenne, toimintakyky ja kovuus, sekä laukaus reagointi. Niistä pystyy jo päättelemään suuresti, sopiiko koira sille tarkoitettuun tehtävään.

Mielestäni valkkarin eikä holskun tarvitse omata mieletöntä puolustushalua tai terävyyttä, mutta hermorakenne ja toimintakyky pitää olla sellaiset, ettei koira hajoa ärsykeympäristössä. Kova koira ei liikaa muistele menneitä, kun taas pehmeä koira saattaa muistaa negatiivisen asian hautaan asti. Siksi myös kovuus pitäis mielestäni olla kohtuullisen kova tai hieman pehmeä.

Laukaus kertoo myös koiran mahdollisesta reagoinnista äänin myös testin ulkopuolella, ja vaikka valkkareissakin on laukaus alttiita koiria, niin hyvin harva valkkari on normielämässä millään muotoa ääniherkkä. Holskuissa sitä vastoin on omistajien kertoman mukaan valitettavan paljon erityisesti sisätiloissa ääniherkkiä koiria, mikä voi olla todella stressaavaa niin koiralle kuin ihmisillekin. Myös tämä yleinen ääniherkkyys kertoo mielestäni jotain koirien hermorakenteesta...

Kuten sanottu, molemmissa roduissa on äärimäisen hyviä koiria, mutta myös niitä huonoja koiria, molemmat rodut ovat perus olemukseltaan hyvin samankaltaisia, mutta kokemukseni perusteella valkkareissa löytyy enemmän rauhallisia koiria kuin holskuissa, ja siten sopivat paremmin perheen keskelle.

Holskut ovat fyysisesti varmasti keskimäärin terveempiä kuin valkkarit, se on ihan totta, jossain määrin koiran koko ja rakenteen raskaus vaikuttavat oleellisesti tähän. holskut ovat keskikokoisia, melko kevytrakenteisia koira, kun taas valkkarit ovata suuria ja melko raskasrakenteisia, joten melko selvää, että valkkareissa on enemmän fyysisä ongelmia odotettavissa kuin holskussa. Lisäksi, vaikka valkoinenpaimenkoira on suomessa rotuna varsin nuori, niin ne ovat kuitenkin jalostettu suoraan saksanpaimenkoirista värin perusteella, ja kantavat samoja ongelmia kuin kantarotunsa, eikä holskuilla ole yhtä paljon jalostusta taustalla kuin saksanpaimenkoirilla.

11. kirjoitti:

Onko joku väittänyt, että loppupistemäärä kertoisi kaiken koirasta??? Taidat ite olla vähän tyhmä ihminen, ku sellasta pienessä päässäs kuvittelet.

Kait nyt jokainen tajuaa, että osa-alueittain annetuilla pisteillä on enemmän merkitystä kuin loppupistemäärällä, vaikkakin kyllä ne loppupisteetkin jotain siitä koirasta kertoo. On siinä jotain eroa, jos koira saa testistä -150 tai 150 pistettä.

Huolestuttavaa on mm se, että joidenkin ihmisten mielestä on ihan ok käyttää jalostukseen koiraa, jolla on luonnetestistä n -130 pistettä ja olikohan vielä LA... Tämä siis valkkari. Kyllä se pistemäärä jotain siitä koirasta kertoo, vaikka ehkä pumpulissa elellen koira pärjäiskin ihan normi kotokoirana...

Holskuilla ongelmia on ehkä eniten vilkkaudessa, terävyydessä ja hermorakenteessa, mikä saattaa olla aikamoinen soppa. Jos koira on äärimäisen vilkas, äärimäisen terävä eikä pakka meinaa pysyä kasassa, niin en suosittelisi sellasta koiraa lapsiperheeseen.
Valitettavan monia holskuja ei luonnetestata juurikaan sen takia, että niiden pää ei kestä edes testiin menoa. Onhan se eri asia viedä ne paremmat koirat testiin ja saada parempia pistetilastoja. Olen siis ihan keskustellut useampienkin holskujen omistajien kanssa, ja ovat suoraan sanoneet, etteivät vie koiraa testiin rikottavaksi, koska hermorakenne on mitä on eikä se testi sitä miksikään muuta (kuin korkeintaan huonompaan suuntaan).

Valkkareilla luonnetesti/MH kuvaus tai koetulos kuitenkin kuuluu pevisaan nykyisin, joten jokainen koira jota on aikomus käyttää jalostukseen, tulee testata jotenkin. Tämä tuo esille myös ei niitä "priima" koiria, ja toivottavasti huonot tulokset (OSA-ALUEITTAIN) avaavat myös kasvattajien (sekä pennun ostajien) silmiä ja päästään pikkuhiljaan rotumääritelmän mukaisin tasapainoisiin perhe ja harrastuskoiriin.
Lisäksi osa valkkarikasvattajista suosittelee pennun ostajia viemään koiransa luonnetestiin siitä huolimatta, että ovat millaisia luonteeltaan jotta saadaan rodun tilannetta kartoitettua, mutta löytyy myös sellaisia kasvattajia, joiden mielestä koko luonnetesti on täysin turhanpäiväinen juttu seurakoirille. Valkkareissa on lopetettu muutamia koiria, jotka eivät ole palautuneet luonnetestistä, mikä on erittäin valitettavaa, mutta mielestäni on äärimäisen tärkeää tuoda esille myös ne huonot tulokset.

Luonnetesti on alunperin tarkoitettu sotakoirien kapasiteetin kartoittamiseen, ei kotikoirien mittaamiseen, mutta itselleni tärkeimmät osa-alueet luonnetestissä on hermorakenne, toimintakyky ja kovuus, sekä laukaus reagointi. Niistä pystyy jo päättelemään suuresti, sopiiko koira sille tarkoitettuun tehtävään.

Mielestäni valkkarin eikä holskun tarvitse omata mieletöntä puolustushalua tai terävyyttä, mutta hermorakenne ja toimintakyky pitää olla sellaiset, ettei koira hajoa ärsykeympäristössä. Kova koira ei liikaa muistele menneitä, kun taas pehmeä koira saattaa muistaa negatiivisen asian hautaan asti. Siksi myös kovuus pitäis mielestäni olla kohtuullisen kova tai hieman pehmeä.

Laukaus kertoo myös koiran mahdollisesta reagoinnista äänin myös testin ulkopuolella, ja vaikka valkkareissakin on laukaus alttiita koiria, niin hyvin harva valkkari on normielämässä millään muotoa ääniherkkä. Holskuissa sitä vastoin on omistajien kertoman mukaan valitettavan paljon erityisesti sisätiloissa ääniherkkiä koiria, mikä voi olla todella stressaavaa niin koiralle kuin ihmisillekin. Myös tämä yleinen ääniherkkyys kertoo mielestäni jotain koirien hermorakenteesta...

Kuten sanottu, molemmissa roduissa on äärimäisen hyviä koiria, mutta myös niitä huonoja koiria, molemmat rodut ovat perus olemukseltaan hyvin samankaltaisia, mutta kokemukseni perusteella valkkareissa löytyy enemmän rauhallisia koiria kuin holskuissa, ja siten sopivat paremmin perheen keskelle.

Holskut ovat fyysisesti varmasti keskimäärin terveempiä kuin valkkarit, se on ihan totta, jossain määrin koiran koko ja rakenteen raskaus vaikuttavat oleellisesti tähän. holskut ovat keskikokoisia, melko kevytrakenteisia koira, kun taas valkkarit ovata suuria ja melko raskasrakenteisia, joten melko selvää, että valkkareissa on enemmän fyysisä ongelmia odotettavissa kuin holskussa. Lisäksi, vaikka valkoinenpaimenkoira on suomessa rotuna varsin nuori, niin ne ovat kuitenkin jalostettu suoraan saksanpaimenkoirista värin perusteella, ja kantavat samoja ongelmia kuin kantarotunsa, eikä holskuilla ole yhtä paljon jalostusta taustalla kuin saksanpaimenkoirilla.

Lue lisää

Ja mitä tulee vielä tuohon "hollannin paimenkoirien haukkumiseen rotuna" niin silläkin saralla se on valkkarin kanssa samalla linjalla......

Ihmiset ei tiedä mistä puhuvat, toistavat samaa mantraa siitä, mitä ovat koirista lukeneet netistä joskus 10v sitten, vertaavat lähes järjestäin valkkaria käyttölinjaiseen saksanpaimenkoiraan tai malinoisiin unohtaen täysin, että valkkarin ei kuulukkaan olla viettipommi kisatykki, vaan monipuolinen perhe ja seurakoira, jonka kanssa voi halutessaan harrastaa.

Valkkari on helposti koulutettavissa, kun motivaatio vaan saadaan pidettyä yllä, mutta mikään automaatti saku tai mali se ei ole, eikä tarvitsekaan. Ihan samalla tavalla kuin perus holskun ei odoteta olevan raidallinen käyttölinjainen mali, vaikka niitä risteytetääkin keskenään tuomaan holskuisin laajempaa verta ja käyttöominaisuuksia.

lisänä;holskuistahan sanotaan,että aikuistuvat myöhään,ja täysin aikuisia vasta 5 ikävuonna.

allekirjoittaisin.

Muutoin kehun rotua. Oma holsku omaa vartiointiviettiä, ja ei oikein siedä muita koiria. vieraita ihmisiä ei mene kuin nuuhkaisemaan,ja sitten myöhemmin päättää,onko kaveri vai ei.

Potentiaalinen koira mm.haussa. Todella hyvä esine-etsijä,ja agikentällä pääsee oikeuksiinsa,tällöin ei välitä muista koirista ollenkaan.

Herkähkö omille tunnetiloille. Siksi hankalampi kouluttaa,koska ei mielistele. Ei jaksa toistoja,ja hiominen liikkeissä pakkopullaa. Yllättäen kuitenkin muistaa itseopitut temput,ja joskus tehdyn/opetetun tempun,jonka luulisi jääneen unholaan.Fiksu ja omapäinen,selkeästi yhden ihmisen koira.

Kova dominoimaan muita ihmisiä.

Ei siis ensimmäiseksi harjoituskoiraksi todellakaan. Enkä niinkään suosittelisi kisatykiksi,ja jos tällaista etsii,kannattaa todellakin tarkastaa sukutaustat.

Muutoin todella helppo kerrostalokoira. ei hauku,ei ulise. Ja ulkona tohottaa.Kaupunkiin otan toisinaan mukaan,ja helppo koira sielläkin.