Vaalirahailmoitusta ei Niinistöä kampanjoineet ehtineet tehdä, kun rahaa on ropissut tuutin täydeltä Niinistön vaalikassaan.
Ja mistä niitä euroja oikein tulee Niinistölle? Jep. Jep. Osinkokarnevaaleja viettäviltä ja pääomatuloja saavilta... Hyviltä Veljiltä... tietysti.
Pörssissä listaamattomien yritysten omistajat saavat (vuodesta 2005 lähtien) osinkotulonsa täysin verottomina. Suomen hyvätuloiset ovat saaneet verottomia osinkoja vuosina 2006-2009 yli 9 miljardia euroa.
Verottomia osinkoja on maksettu rikkaille ja samaan aikaan on otettu ulkomailta lainaa, kun verotulot eivät riitä. Mutta rikkaita on kokoomuslaisten mukaan liian vähän verotettavaksi, joten pieni- ja keskituloisia verotetaan progressiivisesti ja kulutusveroja lisäämällä. Tuloihin suhteutettuna pienituloiset maksavat kulutusveroja enemmän kuin suurituloiset.
Hullun hommaa vai mitä?
Vuosina 2006-2009 tulottomien kotitaouksen määrä on kasvanut, kasvanut, kasvanut...
Vuonna 2006 tulottomia kotitalouksia oli 9.863 eli 6,6 %, joissa lapsia 1.365
Vuonna 2007 tulottomia kotitalouksia oli 12.557 eli 8,9 %, joissa lapsia 1.789
Vuonna 2008 tulottomia kotitalouksia oli 15.652 eli 11,4 %, joissa lapsia 2.304
Vuonna 2009 tulottomia kotitalouksia oli 19.098, eli 12,1 %, joissa lapsia 2.559
Tulottomuus kestää yhä kauemmin
Tilastokeskuksen tuonjakotilaston kokonaisaineiston mukaan vuonna 2005 oli 12.000 asuntokuntaa, joilla ei ollut lainkaan valtionveron alaisia tuloja. Vuonna 2009 vastaava lukumäärä oi jo 20.100.
Kelan rekisteriaineisto kertoo, että on tuhansia tapauksia, joissa tulottomuus on jatkunut vuodesta toiseen eli on olemassa pitkäaikaistulottomuutta.
Vuonna 2010 työvoimaviranomaiset tekivät 81.000 karenssipäätöstä. Noin puolet karensseista oli "korvauksettoman määräajan asettamista", jolloin työttömyysturva evättiin määräajaksi, yleensä kolmeksi kuukaudeksi. Suomen syyperusteinen sosiaaliturva tekee "karenssilaisista" tulottomia kerjäläisiä.
Karenssipäätöksiä tehtiin vuonna 2000 yhteensä 62.100. Kymmenen vuotta myöhemmin (v. 2010) karenssipäätöksiä tehtiin 81.000.
Vuonna 2006 tehtiin lakimuutos, jonka mukaan työmarkkinatuki voitiin lakkauttaa työvoimapoliittisin perustein. Työllistymisvaikutuksia lainmuutoksella ei ole ollut, mutta tulottomien (erityisesti nuorten) määrä n kasvanut.
Edellä olevat tiedot voi tarkistaa viime vuoden Tilastokeskuksen julkaisemista Hyvinvointikatsauksista.
Sauli Niinistön vaaliteema oli "syrjäytymisen syrjäyttäminen". Niinistö on ollut "huolissaan" lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Totta on, että köyhissä perheissä on Suomessa arviolta 50.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Kun vasemmisto-oppositio teki nuorten syrjäytymisestä viime vaalikaudella välikysymyksen, pääministeri Katainen (kokoomus) oli Tahkolla lomalla. Niin paljon kokoomusta kiinnosti lasten ja nuorten syrjäytyminen.
Sauli Niinistö on ollut valtiovarainministerinä ja kansanedustajana vaikuttamassa lainsäädäntöön siten, että syrjäytyminen on lisääntynyt - ei vähentynyt.
JÄÄVÄTKÖ TULOEROT PYSYVÄSTI SUURIKSI?
Kysyy Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen Hyvinvointikatsauksessa 1/2011
- Tuloerot kasvoivat erityisen nopeasti 1990-luvun lopulla
- Tuloerot ovat kasvaneet myös keskituloisten joukossa
- Julkisella vallalla on monia tulontasauskeinoja
(verotus voi olla suhteellista, regressiivistä tai progressiivista)
- Pienituloisimien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
- Huipputuoisten veroprosentti on suhteellisen pieni
- Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- Verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
- Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Erityisen nopeasti tuloerot kasvoivat 1990-luvun jälkipuoiskolla ja huippu saavutettiin vuonna 2007. Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin monessa muussa OECD-maassa.
Ja mistä niitä euroja oikein tulee Niinistölle? Jep. Jep. Osinkokarnevaaleja viettäviltä ja pääomatuloja saavilta... Hyviltä Veljiltä... tietysti.
Pörssissä listaamattomien yritysten omistajat saavat (vuodesta 2005 lähtien) osinkotulonsa täysin verottomina. Suomen hyvätuloiset ovat saaneet verottomia osinkoja vuosina 2006-2009 yli 9 miljardia euroa.
Verottomia osinkoja on maksettu rikkaille ja samaan aikaan on otettu ulkomailta lainaa, kun verotulot eivät riitä. Mutta rikkaita on kokoomuslaisten mukaan liian vähän verotettavaksi, joten pieni- ja keskituloisia verotetaan progressiivisesti ja kulutusveroja lisäämällä. Tuloihin suhteutettuna pienituloiset maksavat kulutusveroja enemmän kuin suurituloiset.
Hullun hommaa vai mitä?
Vuosina 2006-2009 tulottomien kotitaouksen määrä on kasvanut, kasvanut, kasvanut...
Vuonna 2006 tulottomia kotitalouksia oli 9.863 eli 6,6 %, joissa lapsia 1.365
Vuonna 2007 tulottomia kotitalouksia oli 12.557 eli 8,9 %, joissa lapsia 1.789
Vuonna 2008 tulottomia kotitalouksia oli 15.652 eli 11,4 %, joissa lapsia 2.304
Vuonna 2009 tulottomia kotitalouksia oli 19.098, eli 12,1 %, joissa lapsia 2.559
Tulottomuus kestää yhä kauemmin
Tilastokeskuksen tuonjakotilaston kokonaisaineiston mukaan vuonna 2005 oli 12.000 asuntokuntaa, joilla ei ollut lainkaan valtionveron alaisia tuloja. Vuonna 2009 vastaava lukumäärä oi jo 20.100.
Kelan rekisteriaineisto kertoo, että on tuhansia tapauksia, joissa tulottomuus on jatkunut vuodesta toiseen eli on olemassa pitkäaikaistulottomuutta.
Vuonna 2010 työvoimaviranomaiset tekivät 81.000 karenssipäätöstä. Noin puolet karensseista oli "korvauksettoman määräajan asettamista", jolloin työttömyysturva evättiin määräajaksi, yleensä kolmeksi kuukaudeksi. Suomen syyperusteinen sosiaaliturva tekee "karenssilaisista" tulottomia kerjäläisiä.
Karenssipäätöksiä tehtiin vuonna 2000 yhteensä 62.100. Kymmenen vuotta myöhemmin (v. 2010) karenssipäätöksiä tehtiin 81.000.
Vuonna 2006 tehtiin lakimuutos, jonka mukaan työmarkkinatuki voitiin lakkauttaa työvoimapoliittisin perustein. Työllistymisvaikutuksia lainmuutoksella ei ole ollut, mutta tulottomien (erityisesti nuorten) määrä n kasvanut.
Edellä olevat tiedot voi tarkistaa viime vuoden Tilastokeskuksen julkaisemista Hyvinvointikatsauksista.
Sauli Niinistön vaaliteema oli "syrjäytymisen syrjäyttäminen". Niinistö on ollut "huolissaan" lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Totta on, että köyhissä perheissä on Suomessa arviolta 50.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta. Kun vasemmisto-oppositio teki nuorten syrjäytymisestä viime vaalikaudella välikysymyksen, pääministeri Katainen (kokoomus) oli Tahkolla lomalla. Niin paljon kokoomusta kiinnosti lasten ja nuorten syrjäytyminen.
Sauli Niinistö on ollut valtiovarainministerinä ja kansanedustajana vaikuttamassa lainsäädäntöön siten, että syrjäytyminen on lisääntynyt - ei vähentynyt.
JÄÄVÄTKÖ TULOEROT PYSYVÄSTI SUURIKSI?
Kysyy Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen Hyvinvointikatsauksessa 1/2011
- Tuloerot kasvoivat erityisen nopeasti 1990-luvun lopulla
- Tuloerot ovat kasvaneet myös keskituloisten joukossa
- Julkisella vallalla on monia tulontasauskeinoja
(verotus voi olla suhteellista, regressiivistä tai progressiivista)
- Pienituloisimien veroaste on pienempi kuin suurituloisten
- Huipputuoisten veroprosentti on suhteellisen pieni
- Suurituloisimmat saavat eniten pääomatuloja
- Suurituloisimmat saavat lähes kaikki verovapaat osinkotulot
- Verotuksen tulontasausvaikutus on pienentynyt
- Voiko Suomi palata 1980-luvun aikaisiin tuloeroihin?
Erityisen nopeasti tuloerot kasvoivat 1990-luvun jälkipuoiskolla ja huippu saavutettiin vuonna 2007. Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin monessa muussa OECD-maassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.