Hauska juttu, sellaiset meille suomalaisille rakkaat ja tärkeät isänmaalliset laulut kuten esimerkiksi Maamme laulu (säv. F. Pacius, san. J.L. Runeberg, suom. Paavo Cajander), Kesäpäivä Kangasalla (säv. Gabriel Linsen, san. Z. Topelius, suom. P.J. Hannikainen, Otto Manninen) , Sylvian joululaulu ( säv. Karl Collan, san. Z. Topelius, suom. Elina Vaara, Martti Korpilahti) sekä En etsi valtaa loistoa ( Säv. J.Sibelius, san. Z. Topelius, suom. Martti Korpilahti, Niilo Rauhala) ovat kaikki ruotsinkielisten suomalaisten säveltämiä ja sanoittamia, ja siten alkuperäistekstit kyseisiin meille kaikille suomalaisille rakkaisiin lauluihin ovat ruotsinkielisiä.
Kyseisten laulujen alkuperäiset nimet:
Vårt land (Maamme)
En sommardag i Kangasalla (Kesäpäivä Kangasalla)
Sylvias hälsning från Sicilien (Sylvian joululaulu)
Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt (En etsi valtaa loistoa)
Että semmosta..
Kyseisten laulujen alkuperäiset nimet:
Vårt land (Maamme)
En sommardag i Kangasalla (Kesäpäivä Kangasalla)
Sylvias hälsning från Sicilien (Sylvian joululaulu)
Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt (En etsi valtaa loistoa)
Että semmosta..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jaa, mitäpä erikoisen hauskaa tuossa on. Suomi on aina ollut kaksikielinen maa, vaikka juutalaisetperusöyhöttäjät muuta väittää.
Vuosisatoja kestäneen ruotsalaisvallan seurauksia tämä vain on, ei sen kummempaa.
Suomen kieli kun ei ollut kovin korkeassa kurssissa ruotsinkielisen eliitin parissa, joten sitä joko kirjoiteltiin på svenska, ta kuoltiin köyhinä kuten Aleksis Kivi.