kivunlievitys synnytykseen ja kokemukset

Hei! Mä raapustelen sulle vastausta, kun olen sillä tavalla "asiantuntija", että hammaslääkärissäkin tilaan aina kaikki mömmöt, mitä sieltä laillisesti saa poraamisen ajaksi :-)

Ensinnäkin miikäs niitä siellä sun neuvolassa vaivaa? Kysy nyt vielä kerran, koska tässä maassa käsittääkseni juuri neuvolan tehtävänä olisi jakaa ajantasaisin ja luotettavin synnytystieto.

Tässä kuiitenkin sulle mun kokemuksia, jos niistä jotain hyötyä. Olen synnyttänyt kaksi kertaa, ekan pää ja toisen peppu edellä. Molemmilla kerroilla pyysin epiduraalin, kun en ole sillä tavalla kivusta kiinnostunut, että haluaisin maksimoida sen kokemisen. Ekalla kerralla itse synnytys meni hyvin, mutta ompeleminen sattui aivan helvetillisesti ja meni lisäksi aivan kirjaimellisesti päin persettä. Sen vuoksi keskustelin asiasta nyt etukäteen ja pyysin että minua EI sitten ommella ilman kunnollista puudutusta. Toisella kerralla sain epiduraalin lisäksi spinaalipuudutuksen, joka siis eroaa käsittääkseni epiduraalista siten, että puudutusaine menee hieman eri kohtaan. Siinä samassa toimenpiteessä ne molemmat laitetaan, joten itse en huomannut aluksi mitään eroa pelkkään epiduraaliin.

Vähän epäselväksi minulle jäi, että tuliko se spinaalipuudutus vauvan perätilan vai omien valitusteni vuoksi. Joka tapauksessa supistuskivut kaikkosivat melko täydellisesti ja jalkoihinkin tuli vähän tokkurainen olo. Tuntuma ponnistamiseen oli ehkä hieman kadoksissa, tarkoitan että siis en ollut ihan varma milloin kannattaa alkaa ponnistaa. Mutta ei se mitään haitannut - kun sitten ryhdyin toimeen, niin sukkelasti se vauva sieltä pullahti ulos (noin vartissa).

Sitten sain vielä sen paikallispuudutuksen ja tällä toisella kerralla ompeleminenkaan ei sattunut! Olin ihan että tämähän on ihanaa! Eli toisella kerralla kärsimyssaldo oli vain pari tuntia napakoita supistuksia.

Tämä supisusfakta on suoraan vauva.fi:stä: "Synnytyssairaalaan kannattaa lähteä, kun supistukset tihenevät ja voimistuvat. Supistukset ovat riittävän tiheitä, kun 40–60 sekuntia kestävä supistus tulee noin 5–10 minuutin välein."

Ei näitä minusta kuitenkaan kannata itsekseen ihmetellä. Laita kännykkään synnytysosaston numero valmiiksi. Sitten kun alkaa tapahtua, soitat sinne ja kerrot miltä tuntuu, niin he kyllä neuvovat että kauanko vielä kannattaa kotona kärvistellä.

Kysyit vielä asennoista, mutta niistä mulla ei ole kokemusta kuin siitä yhdestä eli puoli-istuva/makaava asento, jossa ponnistetaan sitten omista jaloista kiinni pitämällä. Se on minusta hyvä ja luonnollinen, ja perätilasynnytyksessä se taisi olla myös ainoa mahdollinen. Mulla oli jalkoja varten ne semmoiset telineetkin siinä, mutta en mä muista että oliko ne jalat siinä varsinaisesti.

Jos haluat johonkin tarkennusta niin kysy vaan ja ehkä täältä nyt muutkin aktivoituvat kertomaan mielipiteitään. Muista kuitenkin että oikeinta tietoa saisit neuvolasta ja voithan myös soittaa suoraan äitiyspolille/synnytysosastolle, jossa kätilöt osaavat varmasti kertoa vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.

Itse sain spinaalipuudutuksen. Laittaminen ei sattunut, en tuntenut enää supistuksia. Ponnistusvaiheessa tunsin vain hieman paineentunnetta. Ompeleminen ei tuntunut yhtään. Spinaali on vain kertaluonteinen, joten usein se annetaan vain uudelleensynnyttäjille. Itse sain spinaalin kun olin jo 9cm auki, joten varmaan siksi en epiduraalia saanut. Olin erittäin tyytyväinen ja haluan spinaalin uudelleen jos joskus vielä synnytän.

kiitos teille :)
Mulle sattui nyt neuvolassa olemaan sijainen, joka oli aivan toista maata tämän vakkari työntekijän kanssa..Hän vastaili jokaiseen kysymykseen ja antoi vinkkejä/neuvoja eri nettisivuista SEKÄ ohjasi minut SYNNYTYSVALMENNUKSEEN jota luulin ettei edes ole kun oma neuvolantätini näin oli kertonut. Kyse olikin siitä että sitä synnytysvalmennusta suositellaan ensisynnyttäjille, mutta kyllä sinne saa muutkin mennä kuuntelemaan ja tutustumaan tiloihin, itse koen itseni ensisynnyttäjäksi kun edellinen suunniteltu sektio.

Muistuipa asiat todellakin mieleen ja nyt onkin sit paljon helmpompi miettiä tulevaa synnytystä, kun tietää vähän mitä voi pyytää ja vaatia.

Noista puudutteista.. onko se spinaali ns.vahvempi kun epiduraali? meneekö molemmista tunto kokonaan vai osittain..siis tarkoitan just sitä että miten siinä pystyy ponnistaan jos on paikat puuduksissa? :) ja epiduraalissako pitää olla tietyn verta paikat auki että sen saa ja ei saa olla liikaa kuitenkaan vielä auki?

Hih, kyllä niillä kätilöillä on mun kans hauskaa kun mä oon ihan ummikkona siellä varmaan :)

Terve taas!

Mun mielestä epiduraalikin vähensi siis aivan merkittävästi supistuskipuja (ekassa synnytyksessä), mutta nähdäkseni tällä toisella kerralla juuri spinaalipuudutuksen ansiota oli se, että tunsin niitä vielä vähemmän. En muista että epiduraali olisi puuduttanut jalkoja ollenkaan, kun taas spinaalin kanssa ne tosiaan menivät osittain tunnottomiksi. Se ei kuitenkaan mun mielestäni vaikuttanut ponnistusvoimaan tai "osaamiseen" mitenkään. Multa oli vähän aikaa hukassa se, että pitääkö jo ponnistaa eli kätilön piti kurkata, että näkyykö sieltä jo vauvaa, mutta sitten kun kätilö sanoi että voithan sä jo aloitella ponnistamaan, niin ihan yhtä voimakkaasti sitä pystyi työntämään kuin edelliselläkin kerralla.

Ja joo, pitää käsittääkseni olla tietyt senttimetrit auki ennen kuin saa epiduraalin, mutta en mä muista kuinka paljon.

Esikoisesta: Itse olin 6cm auki mennessäni synnärille (supistuksia takana 2h) eka puhkaisivat kalvot ja laittoivat kohdunkaulan puudutuksen eli paraservikaalin, vai miten lie kirjoitetaan :) sen laitto ei tuntunut ollenkaan ja vei kivut tunniksi. Reilun tunnin jälkeen saapumisesta, sain spinaalin
(laitettiin ennemmin se, kuin epiduraali koska synnytys eteni niin nopeasti)
spinaalinkaan laitto ei tuntunut pientä nipistystä lukuunottamatta.
Muita en saanut, näillä meni hienosti loppuun asti :)
Nii ja juu, aluksi kokeilin ilokaasua mutta en tykännyt koska kaikki alkoi vaan pyöriä päässä josta taas tuli helposti pahaolo.

Itsellä kävi niin, että odotin epiduraalipuudutusta ekassa synnytyksessä yli tunnin, joten jos "mömmöjä" haluaa kannattaa ne heti pyytää. Urhoollisuusmitalleja ei jaeta.

Toinen synnytys meni kivunlievityksen kanssa ok.

Kolmannen kanssa kävi niin, että aukesin viimeiset 6 cm alle puolessa tunnissa ja ponnistin tytön kerralla ulos, joten ihan luomuna tuli.

Mulla on kaksi luomusynnytystä takana, periaate syistä. Halusin kokeilla, minkälaista se on äidilläni ja isoäidilläni ollut. Toisen lapseni kanssa olin luomuhuoneessa kättärillä ja se oli aivan ihana kokemus. Kaunis kodinomainen huone; kylpyamme, keinu, matala sänky, tauluja ja tapetit. Kuuntelin omia cd-levyjä ja "nautin" synnyttämisestä. Em. voi kuulostaa hullulta, mutta mielestäni synnytyskivut ei ole niitä pahimpia. Ponnistusvaihe ja sitä edeltävä on kuulema nopeampia ilman puudutteita, koska pystyy itse vaikuttamaan (tunto tallella) asiaan. Tosin en ole kovin kipuherkkä, mielummin synnytän 6 h, kun istun hammaslääkärissä 1 h. Mutta, miten kukakin tykkää.

Joillakin synnytys on luonnostaan noin helppo, mutta vain harvoilla. Epiduraali on aivan upea.

en mitään vaikka synnytys kesti 28 tuntia aika rankkaa siihen aikaan mutta hengissä selvittiin

Työntää peniksen perseeseen vaa

Paras vinkki on, että et mieti turhaan asioita etukäteen. Synnytystä ja kivunlievitystarvetta ei tiedä etuläteen. Itsekkin mietin ekalta kaikkea mahdollista valmiiksi, ihan turhaan.

Minulle synnytykset ovat olleet helppoja vaikka ekaa pelkäsinkin kamalasti kun olen aika pieni. (juu, ulkomitat ei ratkaise) mutta kaikki 4 synnytystä ovat sujuneet hyvin ja mitään kivunlievitystä en ole tarvinnut.