Hanko-Visby

Juuri noin, tuulen suunta ja voimakkuus tuon pituisella legillä ei yleensä pysy vakiona!

PIkku vinkin voisin antaa muutaman kerran Gotlantiin purjehtineena!
Koetan ajoittaa lähdön siten, että olisin yön pimeimpään aikaan Kyrkuddenin majakan tuntumassa. Majakan valo kantaa kohtuullisen pitkään (n.20M) kelistä riippuen, joten mukava kiintopiste yöllä eikä tarvii plotteria tai kompassia tuijotella koko aikaa.

Ollaan oltu aina liikkeellä heinäkuussa ja pimeintä silloin siinä klo kahden ja neljän aikoihin. Aika usein onnistuttu tuohon aikaväliin ajoittamaan saapuminen Gotska Sandön kohdille.
Hyvää tuuria ollut tuulten suhteen tähän mennessä emmekä ole lähteneet liikkeelle, jos sääennuste ei kuulosta hyvältä.

Saas nähdä, miten käy ensi kesänä?
;)

Mikäs tuonne on mennessä, jos on sopiva sivumyötäinen tuuli.

Vuonna 1990 Gotland Runtissa oli noin 5 metrinen allokko, johon tietysti luovimme. Astiat vaan kolisi kaapissa, kun putoilimme aaltojen harjalta aallon pohjaan. Silloin perhepurjehdus olisi saattanut tuntua turhan hankalta.

dslkjflkjsdlkjf kirjoitti:

Mikäs tuonne on mennessä, jos on sopiva sivumyötäinen tuuli.

Vuonna 1990 Gotland Runtissa oli noin 5 metrinen allokko, johon tietysti luovimme. Astiat vaan kolisi kaapissa, kun putoilimme aaltojen harjalta aallon pohjaan. Silloin perhepurjehdus olisi saattanut tuntua turhan hankalta.

Lue lisää

Millaisella veneellä olitte liikkeellä? Oliko aallokko miten terävää? Saako menoa hillittyä miten paljon ohjaamalla loivemmin aaltoon?

FF 27 kirjoitti:

Millaisella veneellä olitte liikkeellä? Oliko aallokko miten terävää? Saako menoa hillittyä miten paljon ohjaamalla loivemmin aaltoon?

Vene oli Inferno 31.
30 jalkaisella hyvässä kunnossa olevalla veneellä pärjää jo kovissakin olosuhteissa. Miehistö on usein heikoin lenkki.

Tuolloin oli tuullut useita päiviä peräkkäin 15 m/s lounaasta, minkä takia aallokko oli noussut noin korkeaksi. Ei se erityisen terävää ollut, mutta muutaman kerran vesi kuitenkin katosi veneen alta, jolloin pudottiin korkealta.

Tuollaisissa olosuhteissa tulisi yrittää ennakoida ja väistellä kaikkein suurimpia aaltoja.

dslkjflkjsdlkjf kirjoitti:

Mikäs tuonne on mennessä, jos on sopiva sivumyötäinen tuuli.

Vuonna 1990 Gotland Runtissa oli noin 5 metrinen allokko, johon tietysti luovimme. Astiat vaan kolisi kaapissa, kun putoilimme aaltojen harjalta aallon pohjaan. Silloin perhepurjehdus olisi saattanut tuntua turhan hankalta.

Lue lisää

Jos on viiden metrin aallokko ja sen mukainen vastatuuli johon kryssitään, ei kukaan edes kuule moisia asatioiden kolinoita kaapissa. Meteli on nimittäin toisenlainen kaikkialta muualta veneestä. Hyvää siinä on perhepurjehduksen kannalta, että akan huutoa ei kuule, jos se kykenisi vielä huutamaan. Itselläni putosi kerran liesi. Eikä ollut edes 5m aaltoja.

dslkjflkjsdlkjf kirjoitti:

Mikäs tuonne on mennessä, jos on sopiva sivumyötäinen tuuli.

Vuonna 1990 Gotland Runtissa oli noin 5 metrinen allokko, johon tietysti luovimme. Astiat vaan kolisi kaapissa, kun putoilimme aaltojen harjalta aallon pohjaan. Silloin perhepurjehdus olisi saattanut tuntua turhan hankalta.

Lue lisää

Heh, oltiin samassa aallokossa, kiitos Ruotsin radion säätiedotuksen. Lähdettiin illansuussa Nynäshamnista (sitä edellinen satama Sandhamn, johon Runttiveneet olivat kokoontumassa) kohti Göta-kanavaa eli Memiä. Oli pläkä ja mietiskeltiin reittivaihtoehtoja, kun tuli SR:n merisäät, liekö ollut kymmenen aikaan illalla. Syd-öst 4-8 m/s, ja silloin päätettiin oikaista suoraan ulkokautta Landortin kautta, koska pääsuunta oli lounaaseen ja tuollainen kevyt sivutuuli oli mitä parhain ennuste.

No, puolilta öin sitten alkoi tuulemaan, 15-17 m/s lounaasta. Oli aika kuoppaista, terävä vastaherännyt 3-4 metrin aalto. Kokemus sinänsä, mutta ei tuommoiseen vapaaehtoisesti mene, vaikka siitä hengissä ja kunnialla selviääkin. Ja se niistä säätiedotuksista, jos uskaltautuu ulkomerelle.

"
finlinesillä ruotsiin ja siitä visbyhyn gotlannin omilla lautoilla.

"

Nynäshamnissa, jos katsoto visbyn lauttamatkan hintaa, niin fiksumpaa on purjehtia sinne. Meillä oli tarkoitus mennä veneellä vain nynäshamniin ja sieltä lautalla, mutta lippujen hinnat nähtyämme purjehdimme visbyyseen.

Kyllä silloin on mentävä Ventspilsiin ja sieltä. Sielläkin tosi pitkä avomeriosuus, jolla vaikeita vastatuuliosuuksia usein. Itse valitsisin reitin ulos tuosta Tammisaaren edustalta Modermaganin kohdalta. Gotska Sandön itäpuolelle reittipiste ja pohjoistuulta reippaasti.

Tukholman edustalta Sandhamnista on Visbyyn aika tarkkaan 100 mpk. Sandhamniin ei kyllä kannata mennä Gotland Runtin lähdön ja maaliiin tulon aikaan, koska silloin siellä parkkeerataan useampaan riviin kyljittäin ja porukkaa vaeltaa koko ajan oman veneen yli.

Lickershamn on oikeasti kiva paikka, mutta niinkuin sanottiin, riutat ovat kovalla kelillä juuri väärässä paikassa oikeaan aikaan ja hyvällä kelillä ne näkee juuri ja juuri, itse näin ja väistin, liettualainen moottorivene ajoi kiville. LAITTAKAA TÄMÄ MUISTIIN JA OTTAKAA LINJOJEN MUKAAN!!

Tarkoitit vamaan Gotlannin pohjoiskärjessä olevan Fårön Lauterhornia? Landsort on ihan muualla.

Lauterhorn on hyvä paikka rantautua saavuttaessa Gotlannin vesille. Ihmettelenkin kun aina suunnataan suoraan Visbyn. Se on lähempänä ja siellä on tosiaan hyvä käydä lepäämässä, ettei tarvitse väsyneenä etisä paikka usein täydestä Visbystä. Samalla pystyy paremmin ajoittamaan saapumisen Visbyyn selaiseen aikaan, jolloin satama on oletettavasti tyhjimmillään.

Keskiverto saaristomeren purjehtijalle meno Golantiin on kova juttu. Olemme perheen kanssa käyneet Golannissa lähes joka kesä yli 20 vuoden aikana. olemme saapuneet sinne joka suunnasta. Helpoin on mennä joko Nynäshamnista tai Ölannin Byxelkrokista. Byxelkrokin huono puoli on, että joutuu menemään saaristoa niin pitkälle etelään. Toisaalta sitten on todennäköisintä, että tuuli on suotuisasta suunnasta sekä mentäessä Gotlantiin, että lähdetäessä takaisin kotiinpäin.

Viron kautta meno ei ole niin yksinkertaista mitä se kartalla näyttää. Tuolloin päivämatkat venähtävät joka päivä niin pitkiksi, että vain saaristomerellä liikkunut ei niihin ole tottunut. Samoin ylitys Golantiin on paljon kovempi juttu, mitä lännen suunnalta. Jostain syystä tuolla Golannin itäpuolella tuulee lähes päivittäin kovaa. Aamulla kun heräät, on täysin pläkä ja aurinkoista. iItapäivällä tuuli kuitenkin voimistuu usein 10-12 m/s ja jopa kovemmaksikin (etelästä). Tämä tapahtuu kun normalit kesäiset korkeapaineet jöllöttävt pohjolassa. Matalapineet ovatkin sitten aivan eri juttu. Virosta lähdettäessä tuuli on siten jo hieman vastaista ja aallokko sen verran suurta, että matka-aika venähtää veneellä kuin veneellä odotettua pidemmäksi ja meno ikäväksi. Ventspilsistä pääsee Fårösundiin jo vähän mukavammin, mutta jos haluaa kiertää saaren eteläkautta, on vastaista odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Pitää myös huomioida, että Hervikistä lähdettäessä purjehditaan taas avomeriolosuhteissa, vaikka saari näkyykin. Ise olenkin tuolta itäsuunnasta lähtenyt yli vasta Liepajasta. Tuolla itäpuolella pitää myös huomioida, että lähdettäessä satamista ulos on aallokko lievästi sanottuna paskaa vähänkin kovemmalla tuulella. Vaatii myös voimaa koneelta, että pääsee ulos. Kryssimene ei onnistu koska väylät ovat niin kapeita ja väylän ulkopuolella on matalaa jossa lisäksi hiekkasärkät saattavat liikua. Tuolla Viron ja Latvian satamissa onkin aina ollut veneitä odottamassa sitä pläkäpäivää. Kun säätiedotus lupaa tyyntä, lähtee suuri joukko veneitä aamuyöstä ylittämään koneella ajaen siinä toivossa, että ehditään Gotlannin suojaan ennen kuin mahdollisesti alkaa taas tuulla kovempaa. Jotkut lähtevät yötä vasten mootoroimaan myös.

Gotlantiin sinänsä pääsee lähes vuoren varmasti ja välttää myös kovemman kelin. Varma aloittelijan taktiikka on lähteä Ruotsin rannikkoa alaspäin. Tuolloin voi ajaa moottorilla vastatuuleen saariston suojassa vaikka tuuli olisi kuinka kova. Joka päivä siis tehdään matkaa edes vähän (15-20 NM). Ylitykseen lähdetään Nynäshamnista, jonne yritetään saapua sellaisena päivänä, että sääennusteet ovat luvanneet sopivaa keliä lähteä suoraan Gotlantiin seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Nynäshanissa voi päivän pari odotellakkin ja seurata sään kehittymistä. Nynäshamnista Arkösundiin on sellainen matka, että jos ei uskalla Gotlantiin lähteä, niin ei kannata lähteä Arkösundiinkaan. Oxelösund ja Trosa ovat jo pahasti lahdenpohjukassa.

Utösta tai muualta Suomen rannikolta lähdettäessä joutuu aina varautumaan olosuhteiden muutokseen ja kelin kovenemiseen. Ainoastaan pitkän hellejakson aikana jolloin ei ole ennustettu säätyypin muutosta onnistuu ylitys varmasti kevyessä kesäkelissä. keskellä Pohjois-Itämerta oltaessa on aina pitkä matka rantaan, lähti sitten mihin suuntaan tahansa. Käytännössä lähimpään satamaan on matkaa vähintään 60-70 NM. Saaristomeren mittakaavassa tuo on paljon, kokeneelle avomeripurjehtijalle tuo ei ole mitään. Kannattaa myös huomioida, että tuulen kääntyessä pahasti vastaiseksi, jäljellä oleva purjehdusaika helposti tuplaantuu.

Helppoakin voi Gotlantiin meno (tai poistulo) olla. Kerran tulimme Visbystä Marianhaminaan tuulen ollessa tasaista n. 5m/s länsituulta koko matkan. Autopilotti ohjasi heti satamasta lähdettyä. Purjeita ei juurikaan tarvinnut trimmata. Parikertaa piti autopilotin piipitys kuitata kun saavuimme reittipisteeseen. Vasta Flötjanilla ryhdyin ohjaamaan, kun tuuli akoi kääntyä vastaiseksi ja alkoi olla uhka, että vene ei nousekkaan yhdellä halssilla Utterklubbin kummelille. Loppumatkasta vielä krysiimme leikkimielistä kisaa muiden Marianhaminaan menevien kanssa.

Gotland kirjoitti:

Tarkoitit vamaan Gotlannin pohjoiskärjessä olevan Fårön Lauterhornia? Landsort on ihan muualla.

Lauterhorn on hyvä paikka rantautua saavuttaessa Gotlannin vesille. Ihmettelenkin kun aina suunnataan suoraan Visbyn. Se on lähempänä ja siellä on tosiaan hyvä käydä lepäämässä, ettei tarvitse väsyneenä etisä paikka usein täydestä Visbystä. Samalla pystyy paremmin ajoittamaan saapumisen Visbyyn selaiseen aikaan, jolloin satama on oletettavasti tyhjimmillään.

Keskiverto saaristomeren purjehtijalle meno Golantiin on kova juttu. Olemme perheen kanssa käyneet Golannissa lähes joka kesä yli 20 vuoden aikana. olemme saapuneet sinne joka suunnasta. Helpoin on mennä joko Nynäshamnista tai Ölannin Byxelkrokista. Byxelkrokin huono puoli on, että joutuu menemään saaristoa niin pitkälle etelään. Toisaalta sitten on todennäköisintä, että tuuli on suotuisasta suunnasta sekä mentäessä Gotlantiin, että lähdetäessä takaisin kotiinpäin.

Viron kautta meno ei ole niin yksinkertaista mitä se kartalla näyttää. Tuolloin päivämatkat venähtävät joka päivä niin pitkiksi, että vain saaristomerellä liikkunut ei niihin ole tottunut. Samoin ylitys Golantiin on paljon kovempi juttu, mitä lännen suunnalta. Jostain syystä tuolla Golannin itäpuolella tuulee lähes päivittäin kovaa. Aamulla kun heräät, on täysin pläkä ja aurinkoista. iItapäivällä tuuli kuitenkin voimistuu usein 10-12 m/s ja jopa kovemmaksikin (etelästä). Tämä tapahtuu kun normalit kesäiset korkeapaineet jöllöttävt pohjolassa. Matalapineet ovatkin sitten aivan eri juttu. Virosta lähdettäessä tuuli on siten jo hieman vastaista ja aallokko sen verran suurta, että matka-aika venähtää veneellä kuin veneellä odotettua pidemmäksi ja meno ikäväksi. Ventspilsistä pääsee Fårösundiin jo vähän mukavammin, mutta jos haluaa kiertää saaren eteläkautta, on vastaista odotettavissa ennemmin tai myöhemmin. Pitää myös huomioida, että Hervikistä lähdettäessä purjehditaan taas avomeriolosuhteissa, vaikka saari näkyykin. Ise olenkin tuolta itäsuunnasta lähtenyt yli vasta Liepajasta. Tuolla itäpuolella pitää myös huomioida, että lähdettäessä satamista ulos on aallokko lievästi sanottuna paskaa vähänkin kovemmalla tuulella. Vaatii myös voimaa koneelta, että pääsee ulos. Kryssimene ei onnistu koska väylät ovat niin kapeita ja väylän ulkopuolella on matalaa jossa lisäksi hiekkasärkät saattavat liikua. Tuolla Viron ja Latvian satamissa onkin aina ollut veneitä odottamassa sitä pläkäpäivää. Kun säätiedotus lupaa tyyntä, lähtee suuri joukko veneitä aamuyöstä ylittämään koneella ajaen siinä toivossa, että ehditään Gotlannin suojaan ennen kuin mahdollisesti alkaa taas tuulla kovempaa. Jotkut lähtevät yötä vasten mootoroimaan myös.

Gotlantiin sinänsä pääsee lähes vuoren varmasti ja välttää myös kovemman kelin. Varma aloittelijan taktiikka on lähteä Ruotsin rannikkoa alaspäin. Tuolloin voi ajaa moottorilla vastatuuleen saariston suojassa vaikka tuuli olisi kuinka kova. Joka päivä siis tehdään matkaa edes vähän (15-20 NM). Ylitykseen lähdetään Nynäshamnista, jonne yritetään saapua sellaisena päivänä, että sääennusteet ovat luvanneet sopivaa keliä lähteä suoraan Gotlantiin seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Nynäshanissa voi päivän pari odotellakkin ja seurata sään kehittymistä. Nynäshamnista Arkösundiin on sellainen matka, että jos ei uskalla Gotlantiin lähteä, niin ei kannata lähteä Arkösundiinkaan. Oxelösund ja Trosa ovat jo pahasti lahdenpohjukassa.

Utösta tai muualta Suomen rannikolta lähdettäessä joutuu aina varautumaan olosuhteiden muutokseen ja kelin kovenemiseen. Ainoastaan pitkän hellejakson aikana jolloin ei ole ennustettu säätyypin muutosta onnistuu ylitys varmasti kevyessä kesäkelissä. keskellä Pohjois-Itämerta oltaessa on aina pitkä matka rantaan, lähti sitten mihin suuntaan tahansa. Käytännössä lähimpään satamaan on matkaa vähintään 60-70 NM. Saaristomeren mittakaavassa tuo on paljon, kokeneelle avomeripurjehtijalle tuo ei ole mitään. Kannattaa myös huomioida, että tuulen kääntyessä pahasti vastaiseksi, jäljellä oleva purjehdusaika helposti tuplaantuu.

Helppoakin voi Gotlantiin meno (tai poistulo) olla. Kerran tulimme Visbystä Marianhaminaan tuulen ollessa tasaista n. 5m/s länsituulta koko matkan. Autopilotti ohjasi heti satamasta lähdettyä. Purjeita ei juurikaan tarvinnut trimmata. Parikertaa piti autopilotin piipitys kuitata kun saavuimme reittipisteeseen. Vasta Flötjanilla ryhdyin ohjaamaan, kun tuuli akoi kääntyä vastaiseksi ja alkoi olla uhka, että vene ei nousekkaan yhdellä halssilla Utterklubbin kummelille. Loppumatkasta vielä krysiimme leikkimielistä kisaa muiden Marianhaminaan menevien kanssa.

Lue lisää

Nimimerkki Gotlandin selostus oli hyvä. Asia on juuri niin, että aloittelijan ei kannata suunnitella Gotlantiin purjehtimista Viron kautta. Juhannuksen jälkeen vallitseva tuulen suunta on lounaan puolelta. Siksi kannattaa mennä saaristoreittejä länteen ja samalla seurata sopivaa sääennustetta Itämerelle.
Jos keli ei suosi avomerilegiä, saaristoreitti Landsortin pohjoispuolitse Oxelösundin ohitse on suojaisa ja matkalla on useita kivoja ankkuripaikkoja. Myös Trosa on idyllinen ja sinne voi poikeat kotimatkalla, jos varapäiviä on jäljellä.

Aikataulu kannattaa aina suunnitella niin, että jää varapäiviä huonon sään varalle. Kuukauden lomalla ehtii mainiosti, mutta kahden viikon kesäloma edellyttää avomerilegejä mikäli Gotlanti on päämäärä.

Jos loma alkaa kesäkuussa, todennäköisyys pohjoisen puoleisiin tuuliin on suurempi kuin keskikesän lomalla. Jos on sopiva sivu- tai myötätuuli, kannattaa tietysti oikaista suoraan Gottlantiin sieltä missä silloin sattuu olemaan. Hyvää "sääikkunaa" ei kannattaisi hukata! Utö-Gotlanti on suosittu reitti.

Hyviä vinkkejä monilta tullut ja paikkaansapitäviä ovat olleet. Oma reitti kulki Hangosta Morgonlandetista ulos ja määränpäänä Fårö. Aikaa on mennyt vaihtelevasti 24-36 tunnin väliin kelistä riippuen.

Varsinkin jos suunnittelette ylitystä heinäkuussa, ottakaa huomioon mahdolliset , joskus erittäinkin voimakkaat ukkoset jotka yleensä saapuvat Baltiasta , eli kaakosta vuorokaudenaikaa katsomatta. Pari kertaa yöaikaan käynyt huono tsäkä ja ukkosrintama jyrännyt Latviasta suoraan Itämerelle. Ne on vähän eri ukkosia kuin meillä Suomessa yleensä.

Itselläni oli aikoinaan Helmsman 23, mutta aloittelin purjehdusta kaverini H-veneellä jolla myöhemmin myös gastailin. H-Veneellä pärjää mainetsemillasi alueilla paremmin kuin hyvin. Kovassa kelissä H voi olla hieman märkä vene, mutta turvallinen ja ainakin aina hauska. Vuonna 2005 purjehdettiin sitten "eskaaderina" Helsman 23:lla ja H-lla Helsingistä Visbyyn ja takaisin, tosin menimme Ruotsin rannikon kautta emmekä menneet suoraan Gotlantiin Utöstä/Hangosta. Pisin ylitys oli Nynäshamn - Lickershamn, noin 70mpk jos nyt muistan oikein. Tallinna-reissut, Kihdin ja Porkkalanselän ylitykset sujuvat vaivatta kunhan ei nyt mihinkään yli 15m/s tuuleen lähe luovii.

Takilan kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota tavallista tarkemmin jos haluaa avomerelle. Keulaluukusta voi tulla vettä sisään jonkin verran, joten vähintäänkin patjat pitää siirtää suojaan etukäteen. Jos pilssiä käytetään elintarvikkeiden säilytykseen, ne on suojattava vedeltä. Vettä tuleee istuinkaukaloon tyhjennysaukkojen kautta yli 7 solmun nopeuksilla ja suurella kallistuskulmalla, mikä voi pelästyttää perhemiehistön heikkohermoisimmat jäsenet. Perämoottori kannattaa pelastaa kastumiselta siirtämällä se sisätiloihin etukäteen, haastava tehtävä sitten kun on tilanne päällä. Muuten ei mielestäni ole mitään riskiä veneen rakenteen puolesta, jos vene on kunnossa.

Kiitoksia, hyviä kommentteja.