Kepun sisäiset ristiriidat kärjistyivät eilen. Presidentinvaaleissa rökäletappion kärsinyt Paavo Väyrynen näytti keskisormea puheenjohtaja Kiviniemelle. Puolue on eilisen jälkeen yhä pahemmin jakautunut toisiaan kyräileviin klikkeihin. Tämä osaltaan jouduttaa puolueen lopullista tuhoa.
Väyrynen näytti keskisormea Kiviniemelle
Kapt evp H K
10340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suuressa joukossa ihmisiä on väistämättä erilaisia mielipiteitä ja se on myös mahdollisuus hyvien ratkaisujen etsimisessä.
Ei täällä kyräillä, lainkaan.
Niin näytti, ja syystäkin.
Puheenjohtajan ja sihteerin kannattaa katsoa peiliin, kuinka he kohtelivat president-
ti ehdokasasettelussa Väyrystä,- ei mitään tukea.
Kirjoitin jo ensimmäisen äänestyksen jälkeen että paavo nousee kuin ongenkoho
tästäkin tappiosta, ja nythän se on todistettu ettei paavo masennu.
Ja jäsenet on se voima joka sanelee kuka puoluetta johtaa eikä puheenjohtaja tai sihhteeri.
Mistä ne nyt ovat ryhtyneet riitelemään? Vielä viime keväänä Väyrynen ja Kiviniemi tekivät yhteistä Eurooppa- ja muutakin politiikkaa ilman sanan säilää samassa hallituksessa. Kertoisitko yhdenkin esimerkin.
Tossa yksi esimerkki.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/väyryselle-paha-mieli-kauniston-puheista/696543
Myös Pekkarisen mielestä Kepujohdolla oli pallo hukassa. Kepun johtohan yritti kaikkensa, ettei Väyrystä valittaisi puolueen presidenttiehdokkaaksi. Väyrynen havaitsi kyllä tuen täydellisen puutteen ja ihmetteli sitä julkisesti ääneen.
Kepu on aivan sekaisin ja hajallaan. Oli hauska nähdä Kiviniemen järkyttynyt ilme ja kalpeus kun hän sai kuulla Väyrysen aikeista.
Siis Väyrynen pahoitti mielensä vihreisiin käytännössä loikanneen Timo Kauniston puheista. Varmasti minäkin niistä hienoisesti olisin, vaikka en yleensä herkkähipiäinen olekaan.
Sen sijaan Väyrysellä ei olisi ollut aihetta ihmetellä, miksi puolue haki myös muita presidenttiehdokkaita. Näinhän toimivat myös sosialidemokraatit sen jälkeen, kun Paavo Lipponen oli ilmoittautunut kisaan mukaan. Molemmat puolueet olivat ilmoittaneet jo hyvissä ajoin järjestävänsä esivaalin ja toivovansa siihen runsaasti ehdokkaita. Taka-ajatuksena oli tietenkin saada esivaalissa puolueelle runsaasti julkisuutta.
Kepulle ideaalitilanne olisi ollut saada ehdokkaiksi Väyrysen lisäksi Olli Rehn ja Esko Aho, kenties jopa Jorma Ollilakin, mutta homma meni läskiksi. Demarit selviytyivät yhtä suurelta häpeältä, kun Lasse Lehtisen, Liisa Jaakonsaaren ja Eero Heinäluoman kieltäydyttyä, kisaan uhrautuivat mukaan Tuula Haatainen ja Ilkka Kantola, mutta muodolliseksihan heilläkin esivaali ja sen myötä julkisuuskin lässähtivät.
Esimerkkejä kaipasin kuitenkin aloittajan mainitsemista varsinaisista erimielisyyksistä ja toisiaan kyräilevistä klikeistä. Edes Kaunistolla ei ole takanaan tukijoita ja miestä tuskin tullaan edes esittämään puoluejohtoon ensi kesänä.
Voi voi itke vaan. Ei tullut Lipposesta Kiinan keisaria.
Ois Kiviniemen pitänyt älytä Paavon metkut. Paavo kävi presidenttikampanjaa ketunhäntä kainalossaan. Laski sen varaan jotta jos niin pahasti käy ettei presidenttiys toteudu hänellä on varalla keskustan puoluejohtajuus. Kampanjan hyväksikäyttöä täysillä ja salaa naureskelua...
Väyrynen tulee uudistamaan puolueen suoraan 1980-luvulle. Silloin ei oltu Euroopan Unionissa, vaan saatiin ihan itse vapaasti sössiä omat raha-asiamme. Devalvoida ja inflatoida omaa rakasta markkaamme, niin paljon kuin sielu sieti.
Ja maatalouttakin saatiin harjoittaa juuri niin kannattamattomasti kuin itse haluttiin, ilman että euroherrat tulivat väliin säätämään...
Voi voi tuota puniikkien elämään.