Ohjeita böndeltä muuttaneille,miten pärjätä keravalla.

NÄIN PALJASTAT BÖNDEN
Stadin asukkaista on noin puolet landeja (bönde, heinähattu, landis, outo). Siis, kun stadilainen dallaa kartsoilla, on hänellä osapuilleen fifty-fifty tsägä väistellä lantatatteja. Ja sitte heko-heko: Böndeläisen laskuopin mukaan voimasuhteet ovat vihti-vihti.

Monen stadilaisen mielestä pääkaupunki on jo lopullisesti savolaisten ja muiden mongertavien junttien kansoittamaa. Vielä on kuitenkin saumat klaarata ittensä himaan ja välttyä landesoitumiselta: Vältä landelaisten seuraa aina. Opi tsennaamaan feikit aitojen joukosta.

Dunkkis kantsii tsekata ekaks. Landelaisen peruskamaa on lanta ja sehän döfaa styrkasti. Paraskaan parfyymi ei peippaa skarppia klyyvaria. Kun sköndä alkaa duftaa, oo skarppina: Lähistöllä smyygaa jurvatappi.

Usein lande dunkkaa kans svettikselle. Karvabresa kaalissa kesät talvet hautoo kyl knuburan siihen pointtiin, et fledan alla födaa nyyaa orgasmii.

Landejen kainalot ei just saippuaa ja dödöö oo nähny, etku kalakukko on ainoo, joka niil tsittaa siihen mestaan luonnostaan.

Kledjut paljastaa kans landelaisen. Hagiksen toril näkee starbuja, joillon huterat pussibyysat. Käsittämätönt, että sellaiset releet on yleensä ehjät. Ja sit ne harmaat läppätsengat: pohjat jotai pehmeet guttaperkkaa, et ois ku skutsis, mikä hiffaa kans siitä miten ne dallaa sillee.

Keski-ikänen juntti erottuu stadilla todella iisisti. Myrkynvihreetä strigaasii ja violettii skragaa ku ei käytä ketkää muut ku navetan kunkku ja ometan keisari. Ja skraganki kans niillon usein remmibläägät, jois on korkee puubottne. Hei, kamoon!

Nuoremman polven nurmivasarat luulee, et ne näyttää stadilaisilt, jos ne bungaa fyrkkaa kledjuist. Lacoste-skjordalla ne ei kuitenkaa pysty hämään skarpilla ögöllä siunattuu stadilaista tsiigaajaa. Juniorijuntti kärtsää snadist ja hikisest skeggest ja ilmeest, jost lyysaa turpeen pohjimmainen olemus. Ne studaa Stadii, stebui ja asfalttii ja senki hiffaa.

Tsekkaa murre kans
Öörat höröl on hyvä olla. Lande paljastuu usein bamlausvaiheessa. Miumau-kieltä vääntävä rasvanaama on taatusti bunkannu talikon varressa.

Landelaiset yrittää usein flöittaa olevansa stadilaisia solkottamal muka-slangii. "Mie oon tatilainen" ei kuitenkaan pysty vakuuttaan paljasklabbista.

Osa landeista höpisee omaa Riihimäki-slangii ja luulee, että se menee täydest. Jos kuulet et joku sanoo spåraa tai skuruu raitsikaksi, dösää limpuks, Stadii Hesaks, snagarii nakkariksi, Tölikkää Tölikaks tai Sörkkaa Sörkäks, nii smiitaa oitis: Jossain on navetan ylisiltä pääkaupunkiin dyykannu tahnapää.

Skönel huimaa
Skönest heinäpläägät ei snaijaa mitään. Finnjetil ne spyttaa parijonos heti ku botski snadisti kungaa. Kaiken lisäksi ne studaa, että tappi vois irrota ja voda luudaa ineen.

Varmimmin landelainen paljastuu skiglarissa. Kun eka floogu iskee, juntti vekslaa värii ja spuglaa. Toka floogu tuo tortun galsariin ja vie tajun. Sen jälkeen syntyperänsä paljastanu on skuffattava bärtsille goisaan ja venaan blosiksen tyyntymist, muuten se golaa handuihin.

Kaikis asiois savihatut ei oo ihan toivottomii. Jos epäilet jonkun kundin olevan bastus syntyny, iske sille kirves ja halko handuun. Aito lande hakkaa sulle talven vedut takkaan ku heikkomieline.

Tai anna kundille kippo multaa, se hittaa sieltä tuhat daggarii. Tai käske karjun stikkaa metski jonkkaan. Jos se on jauhonaama, se pluggaa viides minuutis sata skitarii.

Tai stikkaa HK:n blöötsiegura sen hudan eteen. Jos se skruudaa sen kuorineen, se on jostai Kihniölt. Ja jos se dokaa huikalla koko flindan shivaa päälle, se on sit vielä syvemmält.

Ja viel yks saletti konsti: Pistä epäilyksenalaine pluggaan tää stoori. Aito ryynipora ei bonjaa pätkääkään.

Alkuperäinen kirjoittaja tuntematon, lisää läppää ja slangii stikkas sekaan Charlie Palmio (Stadin Slangi, jäsen 220).

Kerava on böndeä