Kuntauudistus herättää monenlaisia tunteita, kuitenkin nyt on tätäkin hanketta tarkasteltava kiihkottomasti. Kuntien yhdistymisestä saatavia etuja on paljon. Tärkeimpänä on tietenkin, kuntalaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen, myös niillä alueilla joissa kestävyysvaje on pahin. Pienten maaseutukuntien ja – kaupunkien velkaantumisaste tulee saada pysäytetyksi. Säästöt kuntataloudessa syntyvät, kun kaavoi8tus saadaan järkeväksi ja pienet ja tehottomat palvelut yhdistetyksi.
Kunnilla on aika vähän vaihtoehtoja, mikäli kustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä, valtion subventiolla on rajansa. Palveluja on yhdistettävä, tai palveluja ei voida tarjota. Syrjäseutujen palvelut tulevat huononemaan joka tapauksessa, näin, vaikka yhdistymistä ei tehtäisikään. Ei ole mahdollista elää jatkuvasti valtion tulonsiirtojen varassa. Mikäli itsenäisyys on kuntapalveluja tärkeämpi arvo, silloin on pystyttävä perustelemaan kuntalaisille, miksi lakisääteisiä palveluja ei ole mahdollista saada.. Ei edes Suomen kunnat voi jatkuvasti elää yli varojensa ja toisten kustannuksella.
Jos kuntauudistuksesta halutaan etsiä ongelmia, se on käsittämätön metropolihanke joka ei oikeastaan perustu mihinkään. Uudenmaan kunnat pärjäävät omillaan kohtalaisen hyvin, mitään käytettävissä olevaa pakotetta metropolin synnyttämiseen ei ole. Kaavoituksen siirtäminen pois kunnilta ei sekään riitä, mikäli ajatellaan pääkaupunkiseudun yhdistämishankkeita.
Suomessa on vaikea velkaantumisongelma ja kuntien velkataakalle on jotain tehtävä, meillä on jo nyt julkisensektorin alijäämä varsin hankalasti hoidettavissa, koska joidenkin kuntien on jo nyt otettava velkaa käyttöpääoman puutteen vuoksi. Velkaantuneet kunnat eivät luonnollisestikaan houkuttele varakkaampia kuntia yhdistymään, ei vaikuta houkuttelevalta yhdistyä, jos veroäyri nousee ja palvelut huononevat. Yhteiskuntarakenteestamme johtuen soudamme kuitenkin kaikki samaa venettä ja itsekkyys tälläkään sektorilla ei ole kenenkään etu. Kuntauudistusta tulee siis tarkastella talousnäkökulmasta ja yhteisvastuun hengessä.
Kunnilla on aika vähän vaihtoehtoja, mikäli kustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä, valtion subventiolla on rajansa. Palveluja on yhdistettävä, tai palveluja ei voida tarjota. Syrjäseutujen palvelut tulevat huononemaan joka tapauksessa, näin, vaikka yhdistymistä ei tehtäisikään. Ei ole mahdollista elää jatkuvasti valtion tulonsiirtojen varassa. Mikäli itsenäisyys on kuntapalveluja tärkeämpi arvo, silloin on pystyttävä perustelemaan kuntalaisille, miksi lakisääteisiä palveluja ei ole mahdollista saada.. Ei edes Suomen kunnat voi jatkuvasti elää yli varojensa ja toisten kustannuksella.
Jos kuntauudistuksesta halutaan etsiä ongelmia, se on käsittämätön metropolihanke joka ei oikeastaan perustu mihinkään. Uudenmaan kunnat pärjäävät omillaan kohtalaisen hyvin, mitään käytettävissä olevaa pakotetta metropolin synnyttämiseen ei ole. Kaavoituksen siirtäminen pois kunnilta ei sekään riitä, mikäli ajatellaan pääkaupunkiseudun yhdistämishankkeita.
Suomessa on vaikea velkaantumisongelma ja kuntien velkataakalle on jotain tehtävä, meillä on jo nyt julkisensektorin alijäämä varsin hankalasti hoidettavissa, koska joidenkin kuntien on jo nyt otettava velkaa käyttöpääoman puutteen vuoksi. Velkaantuneet kunnat eivät luonnollisestikaan houkuttele varakkaampia kuntia yhdistymään, ei vaikuta houkuttelevalta yhdistyä, jos veroäyri nousee ja palvelut huononevat. Yhteiskuntarakenteestamme johtuen soudamme kuitenkin kaikki samaa venettä ja itsekkyys tälläkään sektorilla ei ole kenenkään etu. Kuntauudistusta tulee siis tarkastella talousnäkökulmasta ja yhteisvastuun hengessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tarkastellen pääkaupunkiseudun suurkuntaliitos on helsinkiläisten joutilaiden ja homojen yritys saada Espoo ja muut vauraammat ympäristökunnat maksamaan heidän elämäntapansa.
Nyt näyttää kuitenkin vahvasti siltä, ettei tälläistä uhrimieltä löydy.
Seuraavissa kunnallisvaaleissa olisi mukava nähdä se valtaisa kokoomuslaisten ehdokkaiden joukko Espoossa, joka asettuu tämän liitoksen taakse ;)
Kyyti voi olla kylmää?
Olen samaa mieltä, metropolihanke ei tule onnistumaan, valtiolla ei kerta kaikkiaan ole mitään mahdollisuutta saada pakoliitoksia pääkaupunkiseudulla aikaiseksi ja vapaaehtoisuutta ei löydy. Voi oikeastaan ihmetellä, miksi pääkaupunkiseutu on ylipäätään otettu tähän hankkeeseen mukaan?
Metropolihanke sotkee pelkästään kokonaiskuvaa ja samalla kuntauudistukselle saatiin kova vastatuuli aivan tarpeettomasti. Virkkusella ja työryhmällä on tullut vauhtisokeus ja tämän vuoksi voi muuten koko maata koskeva -varsin hyvältä näyttävä- hanke kaatua. Vastustajat on hyvä pitää lähellä, näin vanha sotastrategia sanoo, vastustusta ei kuitenkaan kannata hankkia sieltä, mistä voitaisiin liittolaisia löytää.
Pääkaupunkiseudulla suhtauduttaisiin varsin myönteisesti kuntauudistukseen jos sen nähtäisiin vähentävän tulonsiirtoja maaseutukuntiin. Nyt saatiin varsin vaikutusvaltaisia uudistuksen vastustajia -aivan turhaan. Kokonaiskuva häviää, jos yksityiskohdat koskevat läheisesti itseä.
Kuntaremontissa on kaksi tavoitetta. Turvata syrjäisimpien kuntien palvelut ja saada taloudellisia säästöjä kaupunkiseuduilla. Niinpä pääkaupunkiseudun on oltava mukana tarkastelussa.
Pienten kuntien yhdistämisellä ei kuntatalouteen säästöjä tehdä. Sadan pienimmän kunnan menot ovat 3% koko kuntasektorin menoista, joten kuntauudistuksen tehtäväksi noissa pikkukunnissa jää kohtuullisen palvelutason turvaaminen tilanteessa jossa niiden verotulot hupenee. Kuntaliitosten vaihtoehto on terveyspalveluiden siirtäminen valtion kontolle, silloin kunnat menettäisivät tuolta osin itsemääräämisoikeuttaan. Ratkaisuja on siis kaksi. Isot täysin itsenäiset kunnat, tai nykyisen kaltaiset pienet kunnat ilman täyttä itsemääräämisoikeutta.
Kaupunkiseuduilla saadaan sitten ne taloudelliset hyödyt. Isojen kaupunkien, eritoten pääkaupunkiseudun, päällekäisyyksien ja vääränlaisen keskinäisen kilpailun aiheuttamat kulut saadaan kuriin. On hullua, että Espoo kerää hyvätuloiset veronmaksajat, muttei suostu ottamaan osaa sosiaaliseen asuntotuotantoon ollenkaan. Helsinki taas joutuu asuttamaan koko pääkaupunkiseudun "sosiaalipummit". Sama koskee mm maahanmuuton kustannuksia jne. Päällekkäisyyksiä on maankäytön ja kaavoituksen alueella. Kun kuntarajat ja niiden mukaan määräytyvä hallinto estää järkevän ja kokonaisedullisimman kaupunkisuunnittelun, syntyy hajanaista ja sattumanvaraista kaupunkirakennetta, joka maksaa veronmaksajille paljon.
Kuntarakenteen muutoksen voittajia ovat kaikki. Siis sillä edellytyksellä, että nimenomaan kaupunkiseudut tekevät rohkeat ratkaisut
Ongelmana kuntauudistuksessa pääkaupunkiseudulla on se, että pakote puuttuu. Kaupunkialueet, jotka eivät juuri ylimääräisiä tulonsiirtoja saa ja jotka pärjäävät kohtuullisesti omillaan, eivät välttämättä yhdistymistä halua ja veivi siihen liitoksiin hallitukselta puuttuu. Ongelmana on siis se, pyritäänkö kuntien taloutta korjaamaan siellä, missä taloudelliset ongelmat ovat pahimmat, vai keskitytäänkö luomaan utopia onnelasta?
Kunnan pienuus ei tarkoita sitä, että kunnalla menisi välttämättä huonosti, sikäli pienempien kuntien menoihin vetoaminen on tahallista harhaan johtamista. En käsitä, mitä tämä Keskustanjohtajien yleisesti toistelema: pienten kuntien menojen suhteellisuudesta, oikeastaan tekee asiallisessa keskustelussa.
Kunnat joiden talous on kuralla, tarvitsevat apua, veronmaksajien kannalta on aika samantekevää, kuinka apua annetaan. Jos valtio avustaa, veromarkkoja kuluu silloinkin ja välttämättä rakenteet eivät silloin oikene. Kuntia yhdistämällä voidaan saavuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka merkitsevät palvelujen siirtymistä taajamiin ja erikoissairaanhoidon palvelujen karkaamista varsin pitkienkin matkojen taakse. Palvelut joka tapauksessa tulevat huononemaan, jo siksikin kun julkisentaloudentilanne on nyt varsin heikko. Kuntien yhdistyminen säilyttää itsemääräämisoikeuden tietyissä rajoissa, valtion ohjaus vähentää liikkumavaraa ja myös lisää kustannuksia.
Näkee että olet Keskustan propagandan tarkkaan lukenut, niin tyhjäpäisesti sitä toistat. Mielenkiintoista, että aiemmin olet ollut demarien propagandatorvi.
Mistä muutos?
Kovasti kiihkoilee hän kuntauudistuksen puolesta tarjoillen roskaa.
Kuntauudistus ei tule tuossa laajuudessa tapahtumaan ja sen tietää hallitus itsekin. Arvelenkin, että tämä kuntakartta on tarkoituksellinen provo, jonka perimmäisenä tarkoituksena on luoda maaperää pienimuotoisille liitoksille. Toisin sanoen pyritään vauhdittamaan perinteisiä kuntaliitoksia vastineeksi siitä, ettei tuollaisia järjettömiä suurkuntia muodosteta.
Järkevämpää olisi kuitenkin ryhtyä ratkomaan itse perusongelmaa eli peruspalvelujen tuottamista mahdollisimman kustannustehokkaasti, esimerkiksi yhdistämällä palveluja kuntien kesken ja tarvittaessa käyttämällä myös yksityisiä palveluntuottajia. Itse kunnantalon sisälle rajoittuvan hallinnon osuus kuntien budjeteista on vain kolmisen prosenttia.
Kaavoitusta en näe yleisenä ongelmana, mutta ehkä se ongelma on suurissa pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa kasvukeskuksissa.
Vaikea uskoa, Kokoomuksen olevan niin varma kansansuosiostaan, että tämän tyyppiseen provoiluun puolue uskaltaisi lähteä. Ei Kokoomuksenkaan kannatus ole kiveen hakattu.
Kuntauudistus on hyvin kunnianhimoinen hanke, harmi vaan, että siihen on jäänyt pahoja lapsuksia ja aivan tarpeetonta kärjistämistä. Olisikohan Virkkusella hieman todellisuudentaju hämärtynyt?
Jos tarkastelee kuntauudistuskarttaa se on aika luontevasti muodostettu ja yhteistoiminta-alueen ovat kohtalaisen toimivia. Jos liitoksiin ei päästä, niin kartan pohjalta on hyvä tarkastella muita yhteistyöhankkeita. Erikoissairaanhoito on eräs hyvä painopistealue.