on päässyt monelta unohtumaan, vaikka Minkki-Mari pyrkii nimenomaan tällä asialla ilkkumaan mm. Osmo Soininvaaraa. Soininvaara on nimenomaan ymmärtänyt asian ottaessaan esille sen, että meillä on joukko parasiittikuntia, jotka nuolevat kerman kakusta päältä.
Kuntarakennetta mietittäessä pitäisi erittäin suuri kiinnostus kohdistaa nimittäin työpaikkaoamavaraisuuteen. Helsinki on hyvä esimerkki työpaikkaomavaraisesta kunnasta. Itse asiassa sen alueella olevat työnantajat (vaikka valtio luettaisiin tästä pois) työllistävät myös paljon lähikuntien asukkaita. Lähikuntien ei sen vuoksi ole pakko huolehtia omasta työpaikkaomavaraisuudestaan, vaan ne voivat keskittyä hyvin toimeentulevien veronmaksajien hankkimiseen. Toki esim. Vantaa tekee kyllä paljon yrittäessään olla myös työpaikkaomavarainen, mutta esim. Vanhasen himmelikunta Nurmijärvi jo paljon vähemmän. Kauniaisten pikkukunnasta puhumattakaan, joka on olemassa vain sitä kerman nuolemista varten.
Työpaikkaomavaraisia kuntia kuten Helsinkiä, Tamperetta, Turkua, Oulua, Jyväskylää jne. tulisi kuntarakenneuudistuksessa palkita eikä kurittaa. Ne ovat kuntia, jotka houkuttelevat yrityksiä ja luovat työpaikkoja tähän maahan. Monet ympyräskunnat elävät vain niiden siivelle kuomalla ainoastaan tonttimaata omakotitalojen rakentajille. Syrjäkylillä ei luoda sitten edes sitä, vaan odotetaan, että muut maksaisivat, mutta kunta säilyisi itsenäisenä.
On alettu luoda kuvaa, että kansa vastustaisi kuntarakenneuudistusta. Voi olla, että vastustamisen mielikuva nyt leviääkin. Ihmisille pitäisi tehdä selväksi se, etteivät ainakaan niiden kuntien veronmaksajat, joiden kunnissa luodaan maahan työtä ja toimeentuloa, ole kuntauudistuksen häviäjä. Narisijoina ovat kerman päältä nuolijakunnat ja syrjäseutujen rupukunnat.
Kuntakeskustelun yksi keskeinen asia
35
130
Vastaukset 35
Yrityksistähän valtaosa on sijoittunut noihin tiettyihin kaupunkeihin ilman, että kaupungit ovat tehneet asian hyväksi käytännössä mitään. Sen sijaan ne vieressä olevat kunnat ovat investoinneet tonttimaahan suuria rahoja ja kyllähän ne teollisuus- ja kauppatonttejaankin pyrkivät markkinoimaan.
Ennen kaikkea työmatkaliikenne hyödyttää suuresti myös kaupunkeja, sillä arvelisin niissä työssä käyvien kantavan suurimman osan palkoistaan paikkakunnan liikkeisiin. Raha jää sitten sinne vielä kiertämään ja joka kierrolla osa siitä siirtyy verojen muodossa kaupungin kassaan.
Siksi työpaikkaomavaraiset kaupungit eivät ole kunnanrajojen ulkopuolisesta pendelöinnistä valittaneetkaan, vaan päinvastoin ovat olleet heihin tyytyväisiä. Tietysti ne periaatteessa ottaisivat mielellään nämä pendelöijät omiksi asukkaikseenkin, mutta niillä ei ole käytännössä halua investoida laajaan omakotitonttien tarjontaan, kun eivät yleensä rakenna riittävästi vuokra-asuntojakaan. Lisäksi omakotitontit ovat naurettavan pieniä, jopa alle tuhannen neliön kokoisia, kun naapurikunnista saa kooltaan kaksinkertaisia tontteja. Asumisen tasoon ei tuollaisella kaupunkimaisella omakotitaloalueella ei voi olla tyytyväinen, vaikka hinta tontista onkin hirvittävä.
Tietyillä kaupungeilla ja varsinkin kaupunginvaltuutetuilla omakotitaloasujien vastustus on täysin periaatteellista. Heistä paras ja samalla pahin esimerkki on juuri Osmo Soininvaara, jonka mielestä maaseudulla asuminen on suorastaan tuomittavaa. Tämä käy ilmi monista hänen lausunnoistaan, vaikka hän toisaalla naamioisikin vastustuksensa puhumalla tonttientarjoajista vain loisina ja parasiittikuntina.Ei Soininvaara ole vastustanut maalla asumista. Hän käsittelee kuntia, joiden asukkaista suuri osa käy töissä maakunnan tai alueen pääkeskuksessa eli jossain suuremmassa kaupungissa. Tämä pendelöinti tulisi järjestää vain järkiperäisemmin. Pitäisi suunnitella asumisen esim. raideliikenteen ympärille eikä johonkin korpeen, mistä ulospääseminen tarkoittaa päivittäin pitkiä autoletkoja ja kahden auton loukussa elämistä. Se tarkoittaa myös väestörakenteen segregaatiota, mikä tuottaa aina jo lyhyelläkin aikavälillä suuria sosiaalisia ongelmia.
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei Soininvaara ole vastustanut maalla asumista. Hän käsittelee kuntia, joiden asukkaista suuri osa käy töissä maakunnan tai alueen pääkeskuksessa eli jossain suuremmassa kaupungissa. Tämä pendelöinti tulisi järjestää vain järkiperäisemmin. Pitäisi suunnitella asumisen esim. raideliikenteen ympärille eikä johonkin korpeen, mistä ulospääseminen tarkoittaa päivittäin pitkiä autoletkoja ja kahden auton loukussa elämistä. Se tarkoittaa myös väestörakenteen segregaatiota, mikä tuottaa aina jo lyhyelläkin aikavälillä suuria sosiaalisia ongelmia.
Juuri korpitaipaleiden halkihan raiteet Suomessa yleensä kulkevat, joten korpeen rakentaminen ei loppuisi Soininvaaran mallikaan. Lisäksi niiden talojen luokse jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan paikallistiestö.
Rautatiestömme on suurimpienkin kaupunkiemme läheisyydessä pääosin yksiraiteinen, joten paikallisraideliikenne häiritsisi valtakunnallista raideliikennettä. Pitäisi rakentaa rinnakkaisraide, mikä tulisi aivan mielettömän kalliiksi. Kuka sen maksaisi?
Entäpä sitten, kun tällaisessa kaupungissa tapahtuu myllykosket tai nokiat, jonka myötä häviää yhdessä yössä ne kaikki ne työpaikat, joita varten investoinnit oli tehty. Rakennetaanko taas uusia rautateitä suuntiin, joista työpaikkansa menettäneet löytävät uutta työtä ja jätetään asunnot tyhjilleen?
Jotta sinun ja Soininvaaran malli saataisiin toimivaksi, meidän pitäisi elää täydellisessä säännöstelyssä ja valtionohjauksessa, suoraan sanoen kommunismissa. Ihmisillä ja yrityksillä ei olisi minkäänlaista valinnanvapautta.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Juuri korpitaipaleiden halkihan raiteet Suomessa yleensä kulkevat, joten korpeen rakentaminen ei loppuisi Soininvaaran mallikaan. Lisäksi niiden talojen luokse jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan paikallistiestö.
Rautatiestömme on suurimpienkin kaupunkiemme läheisyydessä pääosin yksiraiteinen, joten paikallisraideliikenne häiritsisi valtakunnallista raideliikennettä. Pitäisi rakentaa rinnakkaisraide, mikä tulisi aivan mielettömän kalliiksi. Kuka sen maksaisi?
Entäpä sitten, kun tällaisessa kaupungissa tapahtuu myllykosket tai nokiat, jonka myötä häviää yhdessä yössä ne kaikki ne työpaikat, joita varten investoinnit oli tehty. Rakennetaanko taas uusia rautateitä suuntiin, joista työpaikkansa menettäneet löytävät uutta työtä ja jätetään asunnot tyhjilleen?
Jotta sinun ja Soininvaaran malli saataisiin toimivaksi, meidän pitäisi elää täydellisessä säännöstelyssä ja valtionohjauksessa, suoraan sanoen kommunismissa. Ihmisillä ja yrityksillä ei olisi minkäänlaista valinnanvapautta.Tottakai raideliikenteen rakentaminen edellyttää kunnalta riittävää kokoa niin, että väkeä juniin myös riittää. Pääkaupunkiseudulla on tätä kokoa ja niinpä liikenne hoituu junilla, metrolla ja rautiovaunuilla sekä osin busseilla. Kumma kun tänne mahtuu tämä kaikki ja siinä sivussa myös se pääradan liikenne. Lisäksi ollaan rakentamassa vain lisää ratoja kuten lentokenttärata, satamarata on jo rakennettu, ja uusia metrolinjoja ja pikaraitiovaunulinjoja.
Kun Tampereella ja Turulla alkaa olla riittävästi massaa, samanlaisia hankkeita voi alkaa suunnitella sinnekin.
Eli ei tässä mistään syrjäseutujen pikkutaajamista kuten Seinäjoesta tms. ole kyse.Mielipidepankki kirjoitti:
Tottakai raideliikenteen rakentaminen edellyttää kunnalta riittävää kokoa niin, että väkeä juniin myös riittää. Pääkaupunkiseudulla on tätä kokoa ja niinpä liikenne hoituu junilla, metrolla ja rautiovaunuilla sekä osin busseilla. Kumma kun tänne mahtuu tämä kaikki ja siinä sivussa myös se pääradan liikenne. Lisäksi ollaan rakentamassa vain lisää ratoja kuten lentokenttärata, satamarata on jo rakennettu, ja uusia metrolinjoja ja pikaraitiovaunulinjoja.
Kun Tampereella ja Turulla alkaa olla riittävästi massaa, samanlaisia hankkeita voi alkaa suunnitella sinnekin.
Eli ei tässä mistään syrjäseutujen pikkutaajamista kuten Seinäjoesta tms. ole kyse.Vain pelkästään pääkaupunkiseudulla asumisenko se Soininvaara sallisikin? Oletin, että käytännössä sallisi asumisen myös muiden suurten kaupunkien ja maakuntakeskusten läheisyydessä, kunhan ei maalla. On se Soininvaara hullu mies. Tuota puutarhatonttua vastaavaa idioottia ei tästä maasta löydy.
Se sinun kummasi siitä, että pääkaupunkiseudulla paikallisraideliikenne kyetään järjestämään pääradalla johtuu siitä, että rata on siellä päässä kaksiraiteinen eli junat pystyvät kohtaamaan toisensa ilman erityisjärjestelyitä. Toinen vastaava kohta on Tampereen ja Toijalan välillä, ei juuri muualla. Lähivuosina tosin päärata Kokkolan ja Ylivieskan välillä rakennetaan kaksiraiteiseksi, mutta ei paikallisliikenteen, vaan kaukoliikenteen ja tavaraliikenteen takia, kun alue on suunnilleen puolivälissä päärataa ja siinä kohtaa jatkuvasti sekä pohjoiseen että etelään menevä junaliikenne. Hemmetin kallis hanke, mutta välttämätön. Vastaavia investointeja ei sen sijaan kannata tehdä työmatkaliikennettä varten.
Olen vahvasti eri mieltä keskeisimmästä asiasta. Oleellisinta kuntauudistuksessa on, kuinka saadaan nyt velkaantuneet ja rahanpuutteen vuoksi peruspalveluista tinkimään joutuneiden kuntien talous kuntoon -tämä on kuntaremontin ydin.
Kateus ei ole koskaan ollut kovin hyvä poliittiseksi agendanksi , se ei ole sitä myöskään kuntauudistuksia tehtäessä.
Työpaikkaomavaraisuudesta tulisi kuntien toki hyötyä nykyistä enemmän, tämä olisi mahdollista varsin yksinkertaisin järjestelyin, valtavaa kuntaremonttia ei siihen tarvita, että työpaikkaomavaraiset kaupungit jatkossa pärjäisivät.
Maailmassa ei ole yhtään toimivaa yhdyskuntarakenteenmallia, jossa hyvin toimeentulevat eivät pyri asumisolosuhteitaan parantamaan, tämä johtaa väistämättä ns. parempiin kaupunginosiin ja toimiviin palveluihin. Kermankuoria kaupungeilla on varsin vaikutusvaltaisia asukkaita, silloin on varsin hankala kuvitella, että kuntauudistus onnistuu. Jos teemana on se, että lähipalvelut häviävät ja palvelutaso huononee -verotuksen kiristyessä. Asukkaat eivät yksinkertaisesti suostu siihen, että saavutetut edut poistuvat. Onkin varsin merkillistä, kuinka Kokoomuksen Virkkunen on unohtanut erään sosiologian perusasian ja tämän vuokasi muuten varsin hyvä uudistusesitys vesittyy väistämättä.
Jos muistellaan lääkelaitoksen siirtopuuhailua, silloinkin kyseessä oli hieman saman tyyppinen asia, riittävän vahva vastustus ja elitistinen jäsenrakenne pystyy vesittämään hankkeen, koska tietoa järjestelmästä on riittävästi takana. Yhteiskunnallisia muutoksia ei voida tehdä, ellei muutamia sosiologian- ja psykologianperusasioita ymmärretä.Kysymys ei ole mistää kateudesta, vaan siitä, että kuntarakenne saadaan rationaaliseksi. Tästä on loistava esimerkki se, että Helsinkiin joudutaan pakkoliittämään osa Sipoota, jotta Helsinki voisi kaavoittaa lisää asuntoja. Kuntarakenneuudistuksen keskeinen tavoite kaavoittamisen järkiperäisyyden lisääminen. Kun kaavoittamista katsotaan eritoten työpaikkaomavaraisen kunnan näkövinkkelistä, kaavoitus voidaan suunnitella niin, että samalla rakennetaan muu infrasyrtuktuuri kuten tiet tätä tarkoitusta palvelemaan. Näinhän Sipoon osalta nimenomaan toimitaan. Sinne on suunniteltu metron jatkamista ja pikaraitiovaunutietä. Näihin verrattuna joku Nurmijärvi on täysin yhteensopimaton alue pääkaupunkiseudun työpaikkatarjonnasta katsoen, koska yhteydet on rakennettu puutteellisesti eli ei ole katsottu kaavoitusta tästä näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudulla kehitys on johtanut siihen, että Espoo ja Kirkkonummi ovat kahmaisseet hyvätuloisia veronmaksajia alueilleen tarjoamalla - ei muuta kuin hieman matalampaa veroastetta. Tietysti ympäryskuntien vetovoima on mahdollisuus laadukkaampaan asumiseen eikä siinä mitään pahaa olekaan. Tällainen astelma johtaa kuin asumisen segregaatioon, jakoon hyväosaisten ja huono-psaisten alueisiin, ghettoihin. Vaarallinen esimerkki tästä on Ruotsissa Malmön kaupunki ja Ranskasta löytyy vastaavia. Laajempi pääkaupunkiseutualue mahdollistaisi kaavoituksen kautta sen, ettei synnytetä tällaisia ghettoja. Kun etäisyys pääkaupunkista kasvaa tarpeeksi ja otetaan käyttöön esim. tiemaksut, moni alkaa miettiä, kannattaako sittenkään muuttaa jonnekin kauemmas, missä on tyystin oman auton varassa ja usein kahden auton loukussa.
Minun on vaikea ymmärtää, mitä erityistä haittaa kenellekään olisi siitä, että pääkaupunkimetropoli olisi nykyistä suurempi käsittäen ainakin Helsingin, Espoon, Vantaan ja kermänkäärijöistä pahimman eli Kauniaisen. Puheet jostain demokratiavajeesta ovat hölynpölyä. Kun kysystään vaikka sadalta Vantaan asukkaalta, tuneetko hän edes yhtään valtuutettua nimeltä, veikkaan, että selvä enemmistö ei tunne.Mielipidepankki kirjoitti:
Kysymys ei ole mistää kateudesta, vaan siitä, että kuntarakenne saadaan rationaaliseksi. Tästä on loistava esimerkki se, että Helsinkiin joudutaan pakkoliittämään osa Sipoota, jotta Helsinki voisi kaavoittaa lisää asuntoja. Kuntarakenneuudistuksen keskeinen tavoite kaavoittamisen järkiperäisyyden lisääminen. Kun kaavoittamista katsotaan eritoten työpaikkaomavaraisen kunnan näkövinkkelistä, kaavoitus voidaan suunnitella niin, että samalla rakennetaan muu infrasyrtuktuuri kuten tiet tätä tarkoitusta palvelemaan. Näinhän Sipoon osalta nimenomaan toimitaan. Sinne on suunniteltu metron jatkamista ja pikaraitiovaunutietä. Näihin verrattuna joku Nurmijärvi on täysin yhteensopimaton alue pääkaupunkiseudun työpaikkatarjonnasta katsoen, koska yhteydet on rakennettu puutteellisesti eli ei ole katsottu kaavoitusta tästä näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudulla kehitys on johtanut siihen, että Espoo ja Kirkkonummi ovat kahmaisseet hyvätuloisia veronmaksajia alueilleen tarjoamalla - ei muuta kuin hieman matalampaa veroastetta. Tietysti ympäryskuntien vetovoima on mahdollisuus laadukkaampaan asumiseen eikä siinä mitään pahaa olekaan. Tällainen astelma johtaa kuin asumisen segregaatioon, jakoon hyväosaisten ja huono-psaisten alueisiin, ghettoihin. Vaarallinen esimerkki tästä on Ruotsissa Malmön kaupunki ja Ranskasta löytyy vastaavia. Laajempi pääkaupunkiseutualue mahdollistaisi kaavoituksen kautta sen, ettei synnytetä tällaisia ghettoja. Kun etäisyys pääkaupunkista kasvaa tarpeeksi ja otetaan käyttöön esim. tiemaksut, moni alkaa miettiä, kannattaako sittenkään muuttaa jonnekin kauemmas, missä on tyystin oman auton varassa ja usein kahden auton loukussa.
Minun on vaikea ymmärtää, mitä erityistä haittaa kenellekään olisi siitä, että pääkaupunkimetropoli olisi nykyistä suurempi käsittäen ainakin Helsingin, Espoon, Vantaan ja kermänkäärijöistä pahimman eli Kauniaisen. Puheet jostain demokratiavajeesta ovat hölynpölyä. Kun kysystään vaikka sadalta Vantaan asukkaalta, tuneetko hän edes yhtään valtuutettua nimeltä, veikkaan, että selvä enemmistö ei tunne.Asumisen segregaatio ei ole kiinni siitä, että todella hyvätuloiset muuttavat kehyskuntiin, ongelma on toisaalla. Ghettoutuminen johtuu tuloerojen kasvusta ja siitä, että nimenomaan keskiluokka äänestää jaloilaan. Erittäin hyvätuloisten ryhmä on määrältään varsin pieni ja tämään ryhmän asumiskäyttäytymiseen ei juuri yhteiskunnallisilla tkijöillä voida vaikuttaa. Tiemaksut, korkeampi veroäyri ovat tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa keskituloisten asunpaikavalintoihin, suurituloisille ko. tekijöillä ei ole juurikaan merkitystä. Asuinpaikan palvelutaso ja sosiaalinentaso merkitsevät enemmän.
Varsin monen on vaikeaa ymmärrtää, mitä haittaa olisi pääkaupunkimetropolin muodostamisesta, kuitenkin tämän tyyppisen yhdyskuntarakenteen sorvaaminen ei ole kovinkaan helposti toteutettavissa. Kermankuoria kaupungit kun näkevät yhdistymisen ongelmallisena ja juuri tästä syystä sen toteuttaminen ei onnistu. Pakkokeinoja ei ole ja painostusryhmien vaikutusvalta on vahva.
Ongelmana kuntauudistuksen kannalta on se, että utopia voi kaataa muuten varsin toimivan suunnitelman, keskitytään siis lillukanvarsiin ja unohdetaan pääasia. Kuntienpalvelurakennetta on joko muutetava tai kuntaremontti saatava aikaiseksi. Helsingin laajentumissuunnitelmat ovat pieni dedalji ja se on sellaisena nähtävä.
Demokratiavaje on tosi asia sekin, jos vie vaikutusvaltaa heiltä, jotka ovat tottuneet sitä käyttämään, ongelmia seuraa väistämättä. Ihmisten toiminta on ennakoitavissa ja tämä olisi hyvä myös poliittisessa päätöksenteossa huomioida. Vantaan kaupunki on huono esimerkki lähidemokratiasta, koska kaupunki on muutovoittokunta. Jos Kauniaisten asukkailta kysytään kuntapäättäjistä, veikkaisimpa että tietoa on ja henkilökohtaisia suhteitakin.niinpa.niin kirjoitti:
Asumisen segregaatio ei ole kiinni siitä, että todella hyvätuloiset muuttavat kehyskuntiin, ongelma on toisaalla. Ghettoutuminen johtuu tuloerojen kasvusta ja siitä, että nimenomaan keskiluokka äänestää jaloilaan. Erittäin hyvätuloisten ryhmä on määrältään varsin pieni ja tämään ryhmän asumiskäyttäytymiseen ei juuri yhteiskunnallisilla tkijöillä voida vaikuttaa. Tiemaksut, korkeampi veroäyri ovat tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa keskituloisten asunpaikavalintoihin, suurituloisille ko. tekijöillä ei ole juurikaan merkitystä. Asuinpaikan palvelutaso ja sosiaalinentaso merkitsevät enemmän.
Varsin monen on vaikeaa ymmärrtää, mitä haittaa olisi pääkaupunkimetropolin muodostamisesta, kuitenkin tämän tyyppisen yhdyskuntarakenteen sorvaaminen ei ole kovinkaan helposti toteutettavissa. Kermankuoria kaupungit kun näkevät yhdistymisen ongelmallisena ja juuri tästä syystä sen toteuttaminen ei onnistu. Pakkokeinoja ei ole ja painostusryhmien vaikutusvalta on vahva.
Ongelmana kuntauudistuksen kannalta on se, että utopia voi kaataa muuten varsin toimivan suunnitelman, keskitytään siis lillukanvarsiin ja unohdetaan pääasia. Kuntienpalvelurakennetta on joko muutetava tai kuntaremontti saatava aikaiseksi. Helsingin laajentumissuunnitelmat ovat pieni dedalji ja se on sellaisena nähtävä.
Demokratiavaje on tosi asia sekin, jos vie vaikutusvaltaa heiltä, jotka ovat tottuneet sitä käyttämään, ongelmia seuraa väistämättä. Ihmisten toiminta on ennakoitavissa ja tämä olisi hyvä myös poliittisessa päätöksenteossa huomioida. Vantaan kaupunki on huono esimerkki lähidemokratiasta, koska kaupunki on muutovoittokunta. Jos Kauniaisten asukkailta kysytään kuntapäättäjistä, veikkaisimpa että tietoa on ja henkilökohtaisia suhteitakin.Suurten ja suurehkojen kaupunkien suhde ympäristökuntiin on tässä kaiken keskiössä, kun hamutaan taloudellisia hyötyjä, kaavoitusetuja sekä mainitsemieni segregaatiohaittojen poistamisia. Niitä vastaan voidaan taistella nimenomaan kaavoituksen avulla eli ei kaavoiteta vain hyväosaisten asuinaluita ja vastaavasti vain vuokratalokasarmeja yhteen nippuun.
Pystyyn lahoavilla syrjäkunnilla väki odottaa vain hautuumaalle muuttoa kuten Soininvaara osuvasti toteaa. Ne eivät ole tämän kuntauudistuksen suuri kysymys. Riittää, että huolehditaan erakoiden torjunnasta sen jälkeen.
Suurituloiset eivät ole suuri ongelma. Heitä on onneksi sen verran vähän, että he voivat kaikessa rauhassa äänestää jaloillaan. Jos heidän mielestään on mukava sen jälkeen käyttää vähintään tunti matka-aikaa yhteen suuntaan ja toinen tunti paluuseen, niin muuttavat ihan rauhassa. Keskiluokkaisen lapsiperheen on pakko miettiä käytännön asioiden hoitamistakin ja silloin ei kovin kauas työpaikalta muuteta.Mielipidepankki kirjoitti:
Suurten ja suurehkojen kaupunkien suhde ympäristökuntiin on tässä kaiken keskiössä, kun hamutaan taloudellisia hyötyjä, kaavoitusetuja sekä mainitsemieni segregaatiohaittojen poistamisia. Niitä vastaan voidaan taistella nimenomaan kaavoituksen avulla eli ei kaavoiteta vain hyväosaisten asuinaluita ja vastaavasti vain vuokratalokasarmeja yhteen nippuun.
Pystyyn lahoavilla syrjäkunnilla väki odottaa vain hautuumaalle muuttoa kuten Soininvaara osuvasti toteaa. Ne eivät ole tämän kuntauudistuksen suuri kysymys. Riittää, että huolehditaan erakoiden torjunnasta sen jälkeen.
Suurituloiset eivät ole suuri ongelma. Heitä on onneksi sen verran vähän, että he voivat kaikessa rauhassa äänestää jaloillaan. Jos heidän mielestään on mukava sen jälkeen käyttää vähintään tunti matka-aikaa yhteen suuntaan ja toinen tunti paluuseen, niin muuttavat ihan rauhassa. Keskiluokkaisen lapsiperheen on pakko miettiä käytännön asioiden hoitamistakin ja silloin ei kovin kauas työpaikalta muuteta.Taloudelliset hyötyjen hamuaminen voi todella olla tärkeäkin yhteiskunnallinen näkemys, sitä on turha lähteä kiistämäänkään. Taloudellisten hyötyjen laskemisen luulisi olevan varsin helppoa, näitä laskelmia ei ole kuitenkaan juuri näkynyt. Kyse on utopiasta ja suuruuden ekonomiaharhasta.
Suomessa on vieläkin olemassa jonkinlainen yhteiskuntamoraali ja koska tämä pohja on vahvasti kirjattu myös perustuslakiin, myös enemmistöhallituksien on otettava realiteetit huomioon. Alueellinen tasa-arvo on eräs oikeus josta valtiovallankin on pidettävä huolta. Valtiovallan vastuita on siirretty kunnille ja koska osalla kunnista on vaikea vastuistaan suoriutua, silloin alueellisen tasa-arvon nimissä, valtion on vastuunsa kannettava. Käytännössä tästähän on kuntaliitoksissa kyse. Miten onnistutaan järjestämään hyvinvointipalvelut.
Sarkastisesti voitaisiin todet kirjoitukseesi viitaten, että nimenomaan lapsiperheiden ja työssäkäyvien kurittaminen ja varallisuusarvojen vähentäminen on yhteiskuntapolitiikkamme painopistealue, tämä kannattaa tehdä jopa metropolihankkeenkin nimissä. Kehyskuntien muuttovoitto on syntynyt lapsiperheiden muuttamisen myötä, nämä perheet ovat velkaisia ja työssäkäyviä ihmisiä. Ei ole järkevää juuri heidän elinolosuhteitaan kurjistaa.
Segregaatiota ei torjuta kaavoituksella, tämä on nähty Euroopan suurkaupungeissa. Väistämättä muodostuu alueita joita keskiluokka karttaa ja koska näin on, silloin asuinalueiden asuntojen arvojen pudotessa, muodostuu vuokra-asuntoalueita ja väestörakenne sen mukaisesti.
Rikkaat eivät kauaksi muuta ja heidän asuinalueiden väestö säilyy homogeenisena, tämä johtuu siitä, ettei asuinalueita määritä pelkästään taloudellisenarvot vaan myös tunnetekijät. Ihmiset ovat valmiita maksamaan ympäristöstä ja samanmielisestä alueesta, tämähän on Kalliossa nähtävissä nyt. Alueellisen koskemattomuuden suojaksi muodostuu myös nimby ja jos painostusryhmä on riittävän vahva, ilmiö on tehokas.- Tööt töttöröö
Mielipidepankki kirjoitti:
Kysymys ei ole mistää kateudesta, vaan siitä, että kuntarakenne saadaan rationaaliseksi. Tästä on loistava esimerkki se, että Helsinkiin joudutaan pakkoliittämään osa Sipoota, jotta Helsinki voisi kaavoittaa lisää asuntoja. Kuntarakenneuudistuksen keskeinen tavoite kaavoittamisen järkiperäisyyden lisääminen. Kun kaavoittamista katsotaan eritoten työpaikkaomavaraisen kunnan näkövinkkelistä, kaavoitus voidaan suunnitella niin, että samalla rakennetaan muu infrasyrtuktuuri kuten tiet tätä tarkoitusta palvelemaan. Näinhän Sipoon osalta nimenomaan toimitaan. Sinne on suunniteltu metron jatkamista ja pikaraitiovaunutietä. Näihin verrattuna joku Nurmijärvi on täysin yhteensopimaton alue pääkaupunkiseudun työpaikkatarjonnasta katsoen, koska yhteydet on rakennettu puutteellisesti eli ei ole katsottu kaavoitusta tästä näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudulla kehitys on johtanut siihen, että Espoo ja Kirkkonummi ovat kahmaisseet hyvätuloisia veronmaksajia alueilleen tarjoamalla - ei muuta kuin hieman matalampaa veroastetta. Tietysti ympäryskuntien vetovoima on mahdollisuus laadukkaampaan asumiseen eikä siinä mitään pahaa olekaan. Tällainen astelma johtaa kuin asumisen segregaatioon, jakoon hyväosaisten ja huono-psaisten alueisiin, ghettoihin. Vaarallinen esimerkki tästä on Ruotsissa Malmön kaupunki ja Ranskasta löytyy vastaavia. Laajempi pääkaupunkiseutualue mahdollistaisi kaavoituksen kautta sen, ettei synnytetä tällaisia ghettoja. Kun etäisyys pääkaupunkista kasvaa tarpeeksi ja otetaan käyttöön esim. tiemaksut, moni alkaa miettiä, kannattaako sittenkään muuttaa jonnekin kauemmas, missä on tyystin oman auton varassa ja usein kahden auton loukussa.
Minun on vaikea ymmärtää, mitä erityistä haittaa kenellekään olisi siitä, että pääkaupunkimetropoli olisi nykyistä suurempi käsittäen ainakin Helsingin, Espoon, Vantaan ja kermänkäärijöistä pahimman eli Kauniaisen. Puheet jostain demokratiavajeesta ovat hölynpölyä. Kun kysystään vaikka sadalta Vantaan asukkaalta, tuneetko hän edes yhtään valtuutettua nimeltä, veikkaan, että selvä enemmistö ei tunne.Vai nyt sinäkin hyväksyt jo Sipoonkin liittämisen Helsinkiin, kun se ei aikaisemmin kelvanut kokdemuille, vaan silloinen kokoomuslainen ministeri demareiden ja RKP:n kanssa torppasi Keskustan esityksen.
Oliko väärä puolue esittämässä?
Johan Helsinki on Mäntsälääkin liittämässä itseensä joten luuletko sinä, että silloin ei tarvita virastoja, ja kauppoja siellä missä ihmisten asunnotkin ovat.
Pellehommaa, josta seuraa vain slummeja, ja jengien hallinnoimia ghettoja.
Jos Japanilaiset saisivat Suomen haltuunsa, niin jokikinen kolkka pidettäisiin asuttuna, eikä kukaan vastustaisi.
sama pätee muihinkin, vain ei Helsinkiläisiin, eikä Turkulaisiin, RKP:stä puhumattakaan, demareista kokkareihin ja vihertollukoihin asti.
Työministeri Sinnemäki jo osoitti, että aate on se, mistä tulee eniten itselleen hilloa.
Ei taida vain pakissasi olla saldoa sellaiselle tiedolle, että lappi, ja kuin koko itäsuomi, meinataan tehdä kaivosalueiksi, jolloin sinne kyllä tarvitaan myöskin työvoimaa ja asuntoja.
Jenkit on varanneet Norjastakin valtavan osan koko pinta-alasta kaivostoiminnoilleen, mutta ei sielläkään mitään kuntia olla pakkonaittamasa.
Raha se puhuu, vaikka ei se köyhän taskuun tulekkaan. Eikä edes suomalaisten.
Muut tulee ja ottaa kaiken, jos emme kiireesti häippäse koko eu:sta.
Outokummun terästeollisuudenhan ne jo kaappas.
Ymmärtänet myöskin varmaan sen, että ehkäpä juuri siksi pohjoiseen piti saada atomivoimalakin.
Entäpä sitten nuo luonnon vesistöt? Kaivostoimintakin tarvii vettä, ja se pilaa joetkin, mutta sehän ei vihreitä huolestuta, kun kyseessä on ulkomaan etu, ja taskussa ehkäpä korruptiorahaa.
Mikä onkaan sen helpompi paikka harjoittaa kaivostoimintaa, kun on juokseva vesikin lähellä.
Väykky oli jällen oikeassa, jo ennen 2000 lukua, kun sanoi, jottei pidä eu-hömppään lähteä mukaan, koska Suomesta tehdään euroopan kaatopaikkaa.
On se tuo Värynen sentään isänmaallinen ihminen, mitä ei voi demareista sanoa hyvällä tahdollakaan.
Kiinalaiset ovat ostaneet jo Afrikan, joten mitä me turhaan sinnekkään mitään almuja jakelemme.
Siellä tehdään jo täyttä päätä rautateitä ja valtateitä, jotta kaivostoiminta voi alkaa, samoin kuin viljankin tuotanto , niillä alueilla, missä se on mahdollista.
On toki sellainen näkökohta olemassa, että töitä tulee, mutta mistä ne tuovat työntekijänsä, onkin jo toinen juttu.
Ei ne maksa sak:n taksoja. Nyt onkin lieenee tarkoitus tehdä euron ostovoima aivan pilipaliksi, ja sen jälkeen saku ottanee D-markkansa takaisin, ja me ehkä saamme jonkun kelvottoman markkamme.
Nuo oli vain semmoista juoksutusta, mutta hyvin paljon siitä löytää asiaakin, joka voi olla hyvinkin mahdollista.
Eli makseleekohan johtoportaamme omia osakkeitteitaan, yhteisillä rahoillamme.
Katsos kun ne mölälytti, että tuo raha tulee moninkertaisena takaisin, ja on erittäin hyvä bisnes? kenelle on ja kenelle ei.
- 2627 kuntaa
Sveitsi on esimerkillinen maa demokratian määrässä. Demokratia ulottuu maan joka kolkkaan eikä kukaan valita että jopas tulee kalliiksi. Jokainen sveitsiläinen tuntee olevansa lähiympäristönsä SUURI vaikuttaja. Valta ei kaukana pääkaupungissa vaan oman alueensa asioista hän määrää itse. Hän määrää kuka johtaa kylää, kuntaa, kaupunkia, maakuntaa ja myös valtiota oman suoran äänioikeutensa kautta.
Suora demokratia kehittää maasta rikkaan ja valistuneen. Siinä mielessä Sveitsi on ylivoimainen maa Europassa - tilastojen kärjessä alueella kuin alueella.
Suomessa demokratiaa riisutaan entisestään ja viedään yhä kauemmas yksilöstä. Eikö tajuta, että se näivettää lopulta koko maan?
...Sveitsissä on muuten 2627 kuntaa...Kuntia voidaan lisätä vaikka kuinka paljon. Asian ydinhän ei ole siinä. Oletkos ajatellut sitä, että ehkä nuo Sveitsin kaikki kunnat ovat myös taloudellisesti itsenäisiä. Meillähän kunnat eivät sitä ole ja Kepu vaatii, että menestyvien kuntien pitää elättää myös Kepulandian menestymättömät kunnat. Jos Suomessa säädetään kuntien taloudellinen itsenäisyys eli kotimainen bailout -malli, kuntia ei tarvitse vähentää vaan niitä voidaan haluttaessa lisätä.
- Oikea demokratia
Mielipidepankki kirjoitti:
Kuntia voidaan lisätä vaikka kuinka paljon. Asian ydinhän ei ole siinä. Oletkos ajatellut sitä, että ehkä nuo Sveitsin kaikki kunnat ovat myös taloudellisesti itsenäisiä. Meillähän kunnat eivät sitä ole ja Kepu vaatii, että menestyvien kuntien pitää elättää myös Kepulandian menestymättömät kunnat. Jos Suomessa säädetään kuntien taloudellinen itsenäisyys eli kotimainen bailout -malli, kuntia ei tarvitse vähentää vaan niitä voidaan haluttaessa lisätä.
poikii taloudellista itsenäisyyttä joka puolelle (oikea demokratia=alhaalta ylöspäin). Miksi sitä pelätään. Keskusjohtoinen demokratia (ylhäältä alaspäin) on todettu toimimattomaksi (mm. Neuvostoliitto) pitkässä juoksussa kaikkialla. Suomen kehitystä oikeaksi demokratiaksi ei tunnuta sallittavan sitten millään.
Oikea demokratia kirjoitti:
poikii taloudellista itsenäisyyttä joka puolelle (oikea demokratia=alhaalta ylöspäin). Miksi sitä pelätään. Keskusjohtoinen demokratia (ylhäältä alaspäin) on todettu toimimattomaksi (mm. Neuvostoliitto) pitkässä juoksussa kaikkialla. Suomen kehitystä oikeaksi demokratiaksi ei tunnuta sallittavan sitten millään.
Kyllä sen minun puolestani voi sallia, kunhan otetaan vapauden lisäksi täysi vastuu myös taloudesta. Kuten sanoin, jos kunta on taloudellisesti toimeentuleva, asia on ok. Tässä omavaraisuudessa tulee ottaa kuitenkin lukuun myös sen työpaikkaomavaraisuus, ettei ole vain niin, että se käy hakemassa rahansa toisen kunnan alueella toimivista yrityksistä.
Mielipidepankki kirjoitti:
Kuntia voidaan lisätä vaikka kuinka paljon. Asian ydinhän ei ole siinä. Oletkos ajatellut sitä, että ehkä nuo Sveitsin kaikki kunnat ovat myös taloudellisesti itsenäisiä. Meillähän kunnat eivät sitä ole ja Kepu vaatii, että menestyvien kuntien pitää elättää myös Kepulandian menestymättömät kunnat. Jos Suomessa säädetään kuntien taloudellinen itsenäisyys eli kotimainen bailout -malli, kuntia ei tarvitse vähentää vaan niitä voidaan haluttaessa lisätä.
Epäilen, että puhut vastoin parempaa tietoa kuntien taloudellisesta itsenäisyydestä Sveitsissä. Paremmalla ajalla voin kyllä itsekin perehtyä asiaan, mutta yleensä läntisessä Euroopassa kunnat järjestävät peruspalvelut yhteisvoimin maakuntahallinnolla, eivät itsenäisesti. Ehkä Sveitsissä puhutaan kantoneista.
Paria poikkeusta lukuun ottamatta Euroopan maissa on käytössä myös valtakunnallinen progressiivinen verotusjärjestelmä, jonka etuja hyödynnetään myös peruspalvelujen järjestämisessä. En usko, että Sveitsissäkään noita palveluja järjestetään pelkästään alueellisella tasaverolla, kuten Suomessa kävisi, mikäli suomalaisesta "elättijärjestelmästä" luovuttaisiin. Sitäkään ei siis kepu vaadi, vaan se ON jo meillä OLEMASSA ja käytännön on eduskunta hyväksynyt. Eduskunta tarkoittaa tässä yhteydessä kaikista puolueista koostuvaa demokraattista valtaelintä.
Peruspalveluja ei tulla kuntauudistuksen jälkeenkään siirtämään tasaveron varaan, vaan elättijärjestelmä tulee jatkumaan entiseen tapaan.
- Hyvä analyysi
Juuri tuo on kuntauudistuksen taloudellinen ajuri. Kaupunkiseutujen yhdistämisellä saadaan tasapaoinoisempaa ja järkevämpää yhdyskuntarakennetta, palvelut voidaan suunnitella ja mitoittaa optimaallisesti, eikä hyvätuloisia veronmaksajia haalivanaapuri pääse hyötymään toisen , työpaikkoja tarjoavan, kustannuksella.
Niinpä kuntayuudistuksessa on nyt lähdetty oikealle tielle, kun on kiinnitetty huomiota nimeomaan keskuskaupunkien ja ympäryskuntien yhdistämiseen
Kuntauudistuksen laadullinen ajuri on sitten pienten kuntien palveluiden turvaaminen. Taloudellisesti noilla pikkukunnilla ei ole kokonaisuudessa mitään merkitystä, mutta jos haluamme, että syrjäisen mökin mummollakin on terveyskeskuspalvelut tulevaisuudessakin, tai peruskoululaisella on edes kohtuullinen koulumatka, on pienet kunnat litettäva riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi.
Pienten kuntien vaihtoehdot ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto valtion hoidettavaksi, siis kunnallisen itsemääräämisoikeuden oleellinen kaventaminen, tai liittyminen isommaksi kunnaksi joka pystyy itse tuottamaan palvelut
Virkkunen teki rohkean, ja hyvän, esityksen. Vihreät sitä tukevat aika varauksetta. Valitettavasti SDP seilaa jossain kepun vanavedessä ja puhuu suosiota kalastellakseen pehmosia tässä asiassa. Mutta uskon kuitenkin, että nyt on saatu avattua kunnon ajatusmalli siitä, mitä pitää tehdä. Toivotaan että demareihin palaa järki ja he unohtavat lapsellisen suosion kalastelun asiakysymysten kustannuksella. Kepuhan on oppositiossa, ja siellä se räksyttää mitä räksyttää, tätä uudistusta se ei kykene kaatamaan, SDP sen kaataa jos joku kaataa.No niin. Nyt olemme siis kerrankin täysin samaa mieltä asioista. Toit aivan oikein esille tämän kuntarakenneuudistuksen tärkeimmät päämäärät.
Pienten kuntien yhdistämisellä on - tai ainakin pitäisi olla - myös pitkäaikaisia tavoitteita. Ja tämän tavoitteen täytyy olla juuri sen kepun parjaama keskittäminen. Tottakai se on ideologinen tavoite kuten Kepu on huutanut. Ideologia on siinä, että saadaan talous kannattavammaksi ja palvelut sitä kautta turvatuiksi. Mummonmökkien asukkaille pitää palvelut turvata, mutta samalla on huolehdittava siitä, että uusia mummonmäkkejä ei erilleen muusta asutuksesta enää sallita rakennettavan. Tai jos sallitaan, se tapahtuu ilman, että kunta ottaa vastuuta siitä, että palvelut tuodaan viereen.- Vajaa demokratia
Vajaan demokratian kiroja tämäkin:
"...Pienten kuntien vaihtoehdot ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto valtion hoidettavaksi..."
Välistä puuttuu itsenäinen maakunta, siksi kunnasta seuraava porras on valtio. Valtiojohtoinen aluedemokratia on lukemattomin esimerkein koettu toimimattomaksi järjestelmäksi (mm. Neuvostoliitto). Demokratia ei tule ikininä toimimaan oikeasti ilman EU:n peruskirjan edellyttämiä itsenäisiä maakuntia. - huh huh
Mielipidepankki kirjoitti:
No niin. Nyt olemme siis kerrankin täysin samaa mieltä asioista. Toit aivan oikein esille tämän kuntarakenneuudistuksen tärkeimmät päämäärät.
Pienten kuntien yhdistämisellä on - tai ainakin pitäisi olla - myös pitkäaikaisia tavoitteita. Ja tämän tavoitteen täytyy olla juuri sen kepun parjaama keskittäminen. Tottakai se on ideologinen tavoite kuten Kepu on huutanut. Ideologia on siinä, että saadaan talous kannattavammaksi ja palvelut sitä kautta turvatuiksi. Mummonmökkien asukkaille pitää palvelut turvata, mutta samalla on huolehdittava siitä, että uusia mummonmäkkejä ei erilleen muusta asutuksesta enää sallita rakennettavan. Tai jos sallitaan, se tapahtuu ilman, että kunta ottaa vastuuta siitä, että palvelut tuodaan viereen.Soinvaaraa on Suomen tunnetuin siltarumpupoliitikko. Hän vihaa maaseutua ja ajaa vain Helsingin etua. Mielipidepankkin ideologiassa on myös vain yksi asia kepukauna. Hän on jopa jättänyt kuin **** uppoavan laivan SDP:n ja siirtynyt kehumaan Kokoomusta.
"Ei sallita rakentaa" kertoo karulla tavalla vanhan stalinistin darwinistisesta otteesta komentotaloudesta. huh huh kirjoitti:
Soinvaaraa on Suomen tunnetuin siltarumpupoliitikko. Hän vihaa maaseutua ja ajaa vain Helsingin etua. Mielipidepankkin ideologiassa on myös vain yksi asia kepukauna. Hän on jopa jättänyt kuin **** uppoavan laivan SDP:n ja siirtynyt kehumaan Kokoomusta.
"Ei sallita rakentaa" kertoo karulla tavalla vanhan stalinistin darwinistisesta otteesta komentotaloudesta."Ei sallita rakentaa" -ajatuksen vaihtoehto on "sallitaan rakentaa". Väitän, että jälkimmäinen on historian valossa se kommunistinen ja edellinen enemmän markkinataloudellinen. "Sallitaan rakentaa mihin vaan" on tarkoittanut sitä, että kunta ei ole kyennyt itse huolehtimaan taloudestaan. Muiden on pitänyt tulla valtionosuukisen tasauksella apuun. Se on sitä kommunismia, mitä sinä kaipaat.
Olen siirtynyt kehumaan Kokoomusta. Koska en ole mihinkään puolueeseen sitoutunut, voin kehua ja moittia sen mukaan, mitä tuloksia puolueet aikaansaavat ja millaista politiikkaa ne harjoittavat. Olen puoltanut Kokoomuksen politiikkaa erityisesti siinä, että he ymmärtävät finanssikriisin vaarat ja siinä, että he tajuvat kuntarakenneuudistuksen välttämättömänä osana kestävään talouskehitykseen pyrittäessä. Ymmärrän toki myös vihreitä siinä, kestävään kehitykseen pyrkiminen edellyttää myös erilaisten laatukiriteerien huomioimista.- huh huh
Mielipidepankki kirjoitti:
"Ei sallita rakentaa" -ajatuksen vaihtoehto on "sallitaan rakentaa". Väitän, että jälkimmäinen on historian valossa se kommunistinen ja edellinen enemmän markkinataloudellinen. "Sallitaan rakentaa mihin vaan" on tarkoittanut sitä, että kunta ei ole kyennyt itse huolehtimaan taloudestaan. Muiden on pitänyt tulla valtionosuukisen tasauksella apuun. Se on sitä kommunismia, mitä sinä kaipaat.
Olen siirtynyt kehumaan Kokoomusta. Koska en ole mihinkään puolueeseen sitoutunut, voin kehua ja moittia sen mukaan, mitä tuloksia puolueet aikaansaavat ja millaista politiikkaa ne harjoittavat. Olen puoltanut Kokoomuksen politiikkaa erityisesti siinä, että he ymmärtävät finanssikriisin vaarat ja siinä, että he tajuvat kuntarakenneuudistuksen välttämättömänä osana kestävään talouskehitykseen pyrittäessä. Ymmärrän toki myös vihreitä siinä, kestävään kehitykseen pyrkiminen edellyttää myös erilaisten laatukiriteerien huomioimista.Sinun mielestä kaikki on mentävä markkinatalouden mukaisesti? Ihmisillä ei ole väliä?
Kunatuudistus on tarpellinen, mutta vallanhimoisella Virkkusella meni suunnitelmia tehdessä yli. huh huh kirjoitti:
Sinun mielestä kaikki on mentävä markkinatalouden mukaisesti? Ihmisillä ei ole väliä?
Kunatuudistus on tarpellinen, mutta vallanhimoisella Virkkusella meni suunnitelmia tehdessä yli.Ihmisillä on väliä ja sen vuoksi pitääkin tähdätä markkinamekanismien toimivuuteen, kannattavuuteen.
Kannatan kyllä esimerkiksi sitä, että työttömälle maksetaan työttömyyskorvausta. Mutta en kannata sitä, että työttömyyskorvauksen maksaminen olisi jokin tavoite tai perusongelman ratkaisutapa. Oikea tapa on nimenomaan markkinataloudellinen eli pyrkimys luoda työtä, jolloin tarve työttömyyskorvausten maksamiseen vähenee. Demareilla on ollut tällainen päätavoite, mikä näkyi erityisen hyvin Lipposen hallitusten toiminnassa. Maata pitää rakentaa yritysten ja työnteon varaan eikä tulonsiirtojen varaan. Tulonsiirtojen tulee olla vain väliaikainen tapa hoitaa ongelmaa, mutta samalla tulee tehdä kaikki voitava, jotta tuo väliaikausuus poistuisi.
Samanlainen asenne pätee kuntatalouteenkin. Tai pitäisi päteä. Kun kunta ei vastaa enää yhteiskunnallisia rakenteita, tilannetta pitää muuttaa. Kuntaa ei pidä palkita siitä, että se jatkaa toimintansa hevostalouden aikaisessa yhteiskunnassa ja kinuaa muilta rahaa elämiseensä. Ihmisten pitää tietysti ymmärtää se, ettei loputtomiin voi loisia muiden kustannuksella. Pitää ainakin olla valmis muutokseen.
Ei 25 vuotias metsuri ja huopatossutehtaan työntekijä voi jäädä odottelemaan vain aikoja, jolloin vanhanaikaisella tukkipuunkaadolla tai huopatossuilla olisi taas kysyntää. Eikä hevostalouden aikainen kunta voi tuudittautua sen varaan, että aaseja ja hevosia tarvitaan tulevina vuosina autojen korvikkeina ja vetojuhtina.- MPP:lle
Mielipidepankki kirjoitti:
No niin. Nyt olemme siis kerrankin täysin samaa mieltä asioista. Toit aivan oikein esille tämän kuntarakenneuudistuksen tärkeimmät päämäärät.
Pienten kuntien yhdistämisellä on - tai ainakin pitäisi olla - myös pitkäaikaisia tavoitteita. Ja tämän tavoitteen täytyy olla juuri sen kepun parjaama keskittäminen. Tottakai se on ideologinen tavoite kuten Kepu on huutanut. Ideologia on siinä, että saadaan talous kannattavammaksi ja palvelut sitä kautta turvatuiksi. Mummonmökkien asukkaille pitää palvelut turvata, mutta samalla on huolehdittava siitä, että uusia mummonmäkkejä ei erilleen muusta asutuksesta enää sallita rakennettavan. Tai jos sallitaan, se tapahtuu ilman, että kunta ottaa vastuuta siitä, että palvelut tuodaan viereen.Jos rakennuskieltoja aletaan soveltaan, tulee aloittaa älyttömimistä hankkeista. Otetaan esimerkki Helsingistä. Östersundomiin kaavaillaan 40 000 asukkaan pientalovaltaista asuinaluetta. Eilisen Hesarin mukaan sinne suunnitellaan 800 miljoonaa maksavaa metro ja raitiotiejärjestelmää. Siis 20 000 per asukas vauvasta vaariin. Eikä sillä saada kuin pelkkä rata asemineen. Junat vielä päälle, ja sitten kadut, vesijohdot, viemärit, tietoliikenneyhteydet, sähköt jne. Päiväkodit, koulut, terveysasemat ja muu palvelukin on järjestettävä Eli veronmaksajien varoja tullaan laittamaan jotain 60-70 000 euroa per asukas Helsingin periferian asuttamiseen.
Samat 40 000 ihmistä voitaisiin asuttaa helposti jo olemassa olevan infrastruktuurin piiriin kaupunkirakennetta tiivistämällä, esim Kivinokka, Mustikkamaa, Talin golfkenttä, Malmin lentokenttä, Santahamina jne. Noihin paikkoihin ainakin liikenneyhteydet on jo rakennettu, moninpaikoin myös muu infra. Ei, Helsinki rakentaa uutta asutusta keskelle korpea hirmuisin kustannuksin, vaikka samalla sulkee kirjastoja, terveysasemia, päiväkoteja toisaalla jo rakennetuilla alueilla. Jossain mättää
Ajatteleppa mikä huuto syntyisi jos kolmihenkinen perhe Sallan Naruskassa vaatisi pelkkänä liikenneyhteyksien rakentamisena 60 000 euroa ja vielä muutaman kymppitonnin muiin palveluihin. MPP raivoaisi palstalla pää punaisena. Kun sama kustannus kohdennetaan 40 000 helsinkiläiselle samoin yksikkökustannuksin, asia menee olankohautuksella.
Ei kustannukset synny asuinpaikan mukaan. Jos pieneläkkeinen mummo Sallan Naruskassa myisi mökkinsä Jorma Ollilalle, ja tämä rakentaisi sinne eläkeasuntonsa, Sallan kunta voittaisi hurjasti vaikka kustantaisi syrjässä elävälle isotuloiselle eläkeläiselle tiet ja laajakaistat. Ja jos tuo mummo muuttaisi Helsingin keskustaan, Helsinki häviäisi koska mummo ei tuo verotuloja mutta häntä on hoidettava terveysasemilla.ja huolhdettiva muutoinkin. Rakenuskieltojen asettelu on siis huuhaata.
Kuntauudistuksella useampi pieni kunta yhdessä voi turvata riittävän veropohjan palveluiden tason säilyttämiseen. Siksi se on välttämätöntä. Taloudellisia säästöjä pikkukunnista on turha odottaa. Isojen keskusten kupeessa taas päästään taloudelliseen tehokkuuteen kun maankäyttöä, liikennettä, työpaikkoja, palveluja, kulttuuritarjontaa ym. voidaan optimoida. Siksi sekin on välttämätöntä. MPP:lle kirjoitti:
Jos rakennuskieltoja aletaan soveltaan, tulee aloittaa älyttömimistä hankkeista. Otetaan esimerkki Helsingistä. Östersundomiin kaavaillaan 40 000 asukkaan pientalovaltaista asuinaluetta. Eilisen Hesarin mukaan sinne suunnitellaan 800 miljoonaa maksavaa metro ja raitiotiejärjestelmää. Siis 20 000 per asukas vauvasta vaariin. Eikä sillä saada kuin pelkkä rata asemineen. Junat vielä päälle, ja sitten kadut, vesijohdot, viemärit, tietoliikenneyhteydet, sähköt jne. Päiväkodit, koulut, terveysasemat ja muu palvelukin on järjestettävä Eli veronmaksajien varoja tullaan laittamaan jotain 60-70 000 euroa per asukas Helsingin periferian asuttamiseen.
Samat 40 000 ihmistä voitaisiin asuttaa helposti jo olemassa olevan infrastruktuurin piiriin kaupunkirakennetta tiivistämällä, esim Kivinokka, Mustikkamaa, Talin golfkenttä, Malmin lentokenttä, Santahamina jne. Noihin paikkoihin ainakin liikenneyhteydet on jo rakennettu, moninpaikoin myös muu infra. Ei, Helsinki rakentaa uutta asutusta keskelle korpea hirmuisin kustannuksin, vaikka samalla sulkee kirjastoja, terveysasemia, päiväkoteja toisaalla jo rakennetuilla alueilla. Jossain mättää
Ajatteleppa mikä huuto syntyisi jos kolmihenkinen perhe Sallan Naruskassa vaatisi pelkkänä liikenneyhteyksien rakentamisena 60 000 euroa ja vielä muutaman kymppitonnin muiin palveluihin. MPP raivoaisi palstalla pää punaisena. Kun sama kustannus kohdennetaan 40 000 helsinkiläiselle samoin yksikkökustannuksin, asia menee olankohautuksella.
Ei kustannukset synny asuinpaikan mukaan. Jos pieneläkkeinen mummo Sallan Naruskassa myisi mökkinsä Jorma Ollilalle, ja tämä rakentaisi sinne eläkeasuntonsa, Sallan kunta voittaisi hurjasti vaikka kustantaisi syrjässä elävälle isotuloiselle eläkeläiselle tiet ja laajakaistat. Ja jos tuo mummo muuttaisi Helsingin keskustaan, Helsinki häviäisi koska mummo ei tuo verotuloja mutta häntä on hoidettava terveysasemilla.ja huolhdettiva muutoinkin. Rakenuskieltojen asettelu on siis huuhaata.
Kuntauudistuksella useampi pieni kunta yhdessä voi turvata riittävän veropohjan palveluiden tason säilyttämiseen. Siksi se on välttämätöntä. Taloudellisia säästöjä pikkukunnista on turha odottaa. Isojen keskusten kupeessa taas päästään taloudelliseen tehokkuuteen kun maankäyttöä, liikennettä, työpaikkoja, palveluja, kulttuuritarjontaa ym. voidaan optimoida. Siksi sekin on välttämätöntä.Kannattaiskohan tarkistaa vähän sitä jakokulmaa. Sulla on tainnut tulla niitä nollia siihen perään vähän reilusti. Jos kustannus olisi vaikka yksi miljardi eli 1000 miljoonaa, niin eikös siitä tule silloin puolen miljoonan väestöllä laskettuna 2000 euroa pers asukas. Jos sen nyt sitten kertoo sillä kolmella, niin saadaan 6000 euroa.
- Matematiikkaa
Mielipidepankki kirjoitti:
Kannattaiskohan tarkistaa vähän sitä jakokulmaa. Sulla on tainnut tulla niitä nollia siihen perään vähän reilusti. Jos kustannus olisi vaikka yksi miljardi eli 1000 miljoonaa, niin eikös siitä tule silloin puolen miljoonan väestöllä laskettuna 2000 euroa pers asukas. Jos sen nyt sitten kertoo sillä kolmella, niin saadaan 6000 euroa.
Östersundomiin on suunniteltu 40 000 uutta asukasta, ei puolta miljoonaa. Etkait sinä tollikka kuvittele, että Östersundomiin muuttaa koko Helsingin nykyinen väestö.
800 000 000 jaettuna 40 000 on 20 000 ainakin sen laskuopin mukaan mitä normaalisti opetetaan. Teillä Sirolaopistossa saattaa olla omat laskentatavat, sosialisteillahan tunnetusti ei ole mitään hajua todellisuudesta - Lisää matematiikkaa
Matematiikkaa kirjoitti:
Östersundomiin on suunniteltu 40 000 uutta asukasta, ei puolta miljoonaa. Etkait sinä tollikka kuvittele, että Östersundomiin muuttaa koko Helsingin nykyinen väestö.
800 000 000 jaettuna 40 000 on 20 000 ainakin sen laskuopin mukaan mitä normaalisti opetetaan. Teillä Sirolaopistossa saattaa olla omat laskentatavat, sosialisteillahan tunnetusti ei ole mitään hajua todellisuudesta"800 000 000 jaettuna 40 000 on 20 000 ainakin sen laskuopin mukaan mitä normaalisti opetetaan. Teillä Sirolaopistossa saattaa olla omat laskentatavat, sosialisteillahan tunnetusti ei ole mitään hajua todellisuudesta"
Jos lasketaan että keskipalkka alueelle muuttaville noin 40.000 ja kunnallisvero 20% niin pelkällä kunnallisveron tuotolla ovat kolmessa vuodessa maksaneet tuon infrastruktuurin. Lisäksi muut vaikutukset, rakennusaikainen työllistävä vaikutus jne jne niin homma kannattaa. Hyvinkin. Juuri sen takia Helsingin seutu kasvaa ja muut kuihtuvat että siellä tällaisia juttuja tehdään ja ne kannattavat. Muualla kun väestöpohja on pienempi niin infran kustannus per uusi asukas on paljon suurempi varsinkin kun omakotitonteilla on kokoa ja ne ovat haulikolla ammuttuja pitkin maita ja mantuja niin esimerkiksi viemäröinnille tulee merkittävästi enemmän hintaa kuin vaikkapa kerrostaloalueella tai tiiviisti rakennetulla pientaloalueella. Matematiikkaa kirjoitti:
Östersundomiin on suunniteltu 40 000 uutta asukasta, ei puolta miljoonaa. Etkait sinä tollikka kuvittele, että Östersundomiin muuttaa koko Helsingin nykyinen väestö.
800 000 000 jaettuna 40 000 on 20 000 ainakin sen laskuopin mukaan mitä normaalisti opetetaan. Teillä Sirolaopistossa saattaa olla omat laskentatavat, sosialisteillahan tunnetusti ei ole mitään hajua todellisuudestaEi muutakaan, mutta kaikki kunnan veronmaksajat osallistuvat kustannuksiin aivan samoin kuin kaikissa muissakin kunnan hankkeissa. Nämä metrolinjat yms. palvelevat myös laajempaa väestöä kuin asuinalueen asukkaita. Esimerkiksi Itäkeskukseen aikoinaan rakennettu metro palveli Itäkeskuksen alueella vain kourallista Puotiharjun asukkaita. Itäkeskuksesta mudostui kuitenkin suuri kauppakeskus, missä asio päivittäin tuhansia ihmisiä.
- Hö hööö MPP
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei muutakaan, mutta kaikki kunnan veronmaksajat osallistuvat kustannuksiin aivan samoin kuin kaikissa muissakin kunnan hankkeissa. Nämä metrolinjat yms. palvelevat myös laajempaa väestöä kuin asuinalueen asukkaita. Esimerkiksi Itäkeskukseen aikoinaan rakennettu metro palveli Itäkeskuksen alueella vain kourallista Puotiharjun asukkaita. Itäkeskuksesta mudostui kuitenkin suuri kauppakeskus, missä asio päivittäin tuhansia ihmisiä.
Höhhöhhööööö
Östersundom on Helsingin periferiaa jonne koetetaan saada hirvittävän kallilla investoinneilla ihmisiä asumaan. Asukasta kohden kustannus on mieletön, miksei noita samoja asukkaita asuteta jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään?
Jos tehtäisiin oikeaa kaupunkia, niin Helsingin vanhojen rajojen sisään saataisiin helposti satoja tuhansia uusia asukkaita. Helsinki kuitenkin museoi kaavoisaan "tärkeinä perinnemaisemina" satoja hehtaareja peltoja Viikissä, Tuomarinkartanossa, Haltialassa, museoi sata vuotta sitten vallinneen kaupunkirakenteen mukaisia siirtolapuutarhoja Ruskeasuolla, Vallilassa, Kumpulassa, Oulunkylässä, Herttoniemessä jne, pitää kesäsiirtoloita Kivinokalla, golfkenttiä Talissa ja Paloheinässä ja niin edelleen. Jos Helsinki haluaisi olla kauounki eikä maalaisten siitola niin se kaavoittaisi peltonsa ja siirtolapuutarhansa asunnoiksi.
On epä-älyllistä vaatia pikkukuntia estämään haja-asutus kun Helsinki käyttää omaan haja-asutukseensa hirvittävästi suurempia summia. - Itäsalmesta
Hö hööö MPP kirjoitti:
Höhhöhhööööö
Östersundom on Helsingin periferiaa jonne koetetaan saada hirvittävän kallilla investoinneilla ihmisiä asumaan. Asukasta kohden kustannus on mieletön, miksei noita samoja asukkaita asuteta jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään?
Jos tehtäisiin oikeaa kaupunkia, niin Helsingin vanhojen rajojen sisään saataisiin helposti satoja tuhansia uusia asukkaita. Helsinki kuitenkin museoi kaavoisaan "tärkeinä perinnemaisemina" satoja hehtaareja peltoja Viikissä, Tuomarinkartanossa, Haltialassa, museoi sata vuotta sitten vallinneen kaupunkirakenteen mukaisia siirtolapuutarhoja Ruskeasuolla, Vallilassa, Kumpulassa, Oulunkylässä, Herttoniemessä jne, pitää kesäsiirtoloita Kivinokalla, golfkenttiä Talissa ja Paloheinässä ja niin edelleen. Jos Helsinki haluaisi olla kauounki eikä maalaisten siitola niin se kaavoittaisi peltonsa ja siirtolapuutarhansa asunnoiksi.
On epä-älyllistä vaatia pikkukuntia estämään haja-asutus kun Helsinki käyttää omaan haja-asutukseensa hirvittävästi suurempia summia.Ilmeisesti Itäsalmesta on tarkoitus tehdä ruotsinkielinen nukkumalähiö, kun suomenkielinen nimi on poistettu.
Kuntauudistus on epätoivoinen yritys tai pikemminkin toiveajattelu saada säästöjä ympäri Eurooppaa siroteltujen tukiaisten kattamiseksi. Mitään säästöjä kuntauudistuksesta tuskin tulee. Kustannuksia sen sijaan kylläkin. Jos säästöjä kuntauudistuksesta syntyy, niin ainostaan sillä tavoin, että pikkukuntien ylläpitämiä toimintoja yksinkertaisesti lakkautetaan. Se taas merkitsee sitä, että nimenomaan pienet kunnat muodostuvat uudessa
kunnassa eräänlaisiksi heitteillejättöalueiksi.
Mikään demokratia ei myöskään parane, kuten Jyrki Katainen päivällä televisiossa papereistaan luki, vaan päin vastoin päätöksenteko tapahtuu suurten keskusten ehdoilla. Näin sikäli mikäli toimitaan niin sanotun enemmistödemokratian pelisääntöjen mukaan. Kuntien yhdistäminen saattaa toimia vain niissä tapauksissa, joissa kunnat ovat hyvin lähekkäin toisiaan, niin etteivät etäisyydet kasva kovin suuriksi.
En myöskään ymmärrä mitä järkeä on jonkin pienen hyvin hoidetun kunnan liittyä isompaan huonosti menestyvään kuntaan. Eihän siitä synny muuta kuin hyvinvointitappioita pienkuntaan ja rosvosaalista isompaan. Ei kai uudistuksen tarkoitus ole pelastaa suuria konkurssin partaalla heiluvia suurkuntia pienten hyvintoimeentulevien kuntien verokertymillä.
Ongelma eivät ole kunnat sinänsä, vaan kunnille sälytetyt tehtävät ja niiden rahoitus. Luulisi, että rahoitukselle löydetään jokin järkevä ratkaisu ilman että koko suomalainen hallintokulttuuri hävitetään pelkästään oikeistolaisen sanelupolitiikan ja toiveajattelun vuoksi. Kaikkein eniten tässä uudistuksessa korpeaakin juuri oikeistolainen polleus (pålleus på ad hoc svenska).- paskan jauhantaa
Mistä rahoitus kunnille tulee?
Mistä valtion rahat tulevat?
VERONMAKSAJILTA.
Ja sitten asioitten pohdintaa siitä, ketä ovat VERONMAKSAJAT?Tämä onkin sitä tärkeää pohdintaa. Suomessa on valtionosuusjärjestelmä, jonka kautta rahoiteaan useilla miljardeilla kuntien talouksia. Sitten meillä on vielä valtionosuuksien tasaujärjestelmä, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että hyvin menestyvien eli asiansa hoitavien kuntien veronmaksajat maksavat huomattavat määrät huonosti asiansa hoitavien kuntien menoista. Tällainen sosialismi meillä vallitsee ja se on vielä pahempi kuin Kreikan tukeminen, koska niitä rahoja ei ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin ja ne ovat olleet pysyviä maksuja eikä mitää takuita.
Toinen kysymys on sitten työpaikkaomavarisuus, minkä suhteen maassa on myös terveitä kuntia ja epäterveitä. Jokainen voi tutkailla oman kuntansa tiedoista, kumpaan ryhmään kuuluu.- Älä höpötä
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämä onkin sitä tärkeää pohdintaa. Suomessa on valtionosuusjärjestelmä, jonka kautta rahoiteaan useilla miljardeilla kuntien talouksia. Sitten meillä on vielä valtionosuuksien tasaujärjestelmä, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että hyvin menestyvien eli asiansa hoitavien kuntien veronmaksajat maksavat huomattavat määrät huonosti asiansa hoitavien kuntien menoista. Tällainen sosialismi meillä vallitsee ja se on vielä pahempi kuin Kreikan tukeminen, koska niitä rahoja ei ole tarkoituskaan maksaa koskaan takaisin ja ne ovat olleet pysyviä maksuja eikä mitää takuita.
Toinen kysymys on sitten työpaikkaomavarisuus, minkä suhteen maassa on myös terveitä kuntia ja epäterveitä. Jokainen voi tutkailla oman kuntansa tiedoista, kumpaan ryhmään kuuluu.Kuule!!!
Äkähöpötä!!!!
- Keskustaporvari
Puhutaan välillä muustakin. Vaikkapa tästä.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/02/29/joko-taas-suomi-sokkona-uusiin-miljardivastuisiin/201224137/170
Ja siitä, että miksi me olemme tässä mukana, mutta Ruotsi ei. Ja ennen kaikkea siitä, että kenen "ansiota" se on, että olemme tässä mukana?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1041243
Salaisuudet paljastuu
Viimeiset hetket meneillään ottaa yhteyttä. Kertoa totuus ja selvittää asioita. Viimeiset hetket meneillään jos joku94868Poliisi pamputti Variskankaalla
Mistä lie alkanut ja miksi poliisit kutsuttu, mutta mielestäni hyvin toimittu. Jos haluaa rähistä eikä rauhoitu puheella31784- 66693
Karita Tykkä mennyt kihloihin.
Onnittelu kuuluu hänelle ja tulevalle aviopuolisolleen.93626- 32605
S-ryhmän ihmisoikeuslinja ei kestä omaa hankintaketjuaan
S-ryhmän Israel-boikotin suurin uskottavuusongelma löytyy yllättävän läheltä, SOK:n omien tuotemerkkien hankintaketjuist16574- 18558
Haavoittuvuutesi on aseista riisuvaa
Harmi, etten voi osoittaa sinulle tunteita. Hyvää yötä miehelle. Naiselta43523- 10466