Kristillistä nuorisotyötä kohdeltava yhdenvertaisesti
Kulttuuriministeri Arhinmäki teki päätöksen, jolla jätettiin eräät nuorisotyötä tekevät kristilliset järjestöt ilman valtakunnallisille nuorisotyötä tekeville järjestöille tarkoitettua tukea. Kulttuuriministeriöstä on julkisuuteen kerrottu, että ministerin kielteinen päätös perustuu mm. siihen, että näiden järjestöjen osallistuminen vuonna 2011 ”Älä alistu”- kampanjaan osoittaisi niiden toiminnan olevan nuorisolain vastaista.
Pidän perustelua huolestuttavana. Siinä puututaan uskonnon- ja sananvapauden ydinalueelle. Päätös osoittaa myös puutteellista perehtymistä järjestöjen toimintaan. Ensinnäkin kielteisen päätöksen saanut Suomen ruotsinkielinen evankeliumiyhdistys (SLEF) ei ollut lainkaan mukana kampanjassa. Toiseksi mainittu kampanja kertoi ainoastaan yhden todellisen henkilön oman elämäntarinan eikä siinä otettu syrjivää kantaa, vihapuheesta puhumattakaan, mitään vähemmistöä kohtaan. Päätöksen perusteluissa todetaan, että ”harkinnassa on otettu huomioon nuorisolain arvomaailman toteutuminen.” Sanaa ”arvomaailma” ei esiinny nuorisolaissa lainkaan. Vaikka ministeri saa käyttää harkintavaltaansa avustusten jaossa, niin harkintavalta on lakiin sidottua. Nuorisolaissa todetaan, että ”lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. ” Uskon, että hylkäävän päätöksen saaneet järjestöt voivat allekirjoittaa nämä periaatteet täysin.
Nuorisolain perusteluissa todetaan, että tavoitteena on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään. Perustelujen mukaan aktiivinen kansalaisuus on yhteisön jäsenyyttä ja se voi olla elämäntapavalintoja sekä erilaista yhteiskunnallista aktivismia. Nuorisotyö sisältää nuoren itsenäistymisen tukemisen, jonka todetaan liittyvän mm. identiteetin kehittymiseen ja omien mielipiteiden syntymiseen. Nuorisolain ”arvomaailma” siis tunnistaa moniarvoisen, kansalaistoimintaan pohjautuvan toiminnan.
Päätöksessä todettiin myös, että ”hakemuksen hylkäys perustuu hakijoiden keskinäiseen vertailuun”. Jos kielteinen päätös tehtiin näiden kristillisten järjestöjen avioliittoinstituutioon liittyvien näkemysten vuoksi, niin millä vertailuperusteella avustus kuitenkin myönnettiin Suomen Islamilaiselle Neuvostolle (SINE) ry?
Olen omassa ministeriössäni pitänyt huolta tasapuolisesti erilaisista aatteellisista lähtökohdista toimivien järjestöjen rahankeräysluvista. Samaa tasapuolisuutta toivon myös muiden ministeriöiden päätöksissä.
Hallitusohjelmassa painotetaan suvaitsevaisuuden edistämisen yhteydessä sitä, että ”samalla huolehditaan sanan- ja uskonnon-vapauden toteutumisesta perusoikeuksina.” Valtiontalouden mittakaavassa nuorisotyötä tekevien järjestöjen tuet ovat marginaalisia, mutta periaatteellisella tasolla olen huolestunut kulttuuriministerin tekemien kielteisten päätösten perusteluista. Moniarvoisessa yhteiskunnassa tulee kohdella tasapuolisesti myös kristilliseen arvomaailmaan perustuvaa kansalaistoimintaa.
P.S Lämpimät onnittelut isäksi tulleelle Paavolle tyttövauvan johdosta!
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97133-kristillistä-nuorisotyötä-kohdeltava-yhdenvertaisesti
Hyvä kirjoitus, ei kestä Arhinmäen perustelut päivänvaloa, liekö laillisiakaan?
Kulttuuriministeri Arhinmäki teki päätöksen, jolla jätettiin eräät nuorisotyötä tekevät kristilliset järjestöt ilman valtakunnallisille nuorisotyötä tekeville järjestöille tarkoitettua tukea. Kulttuuriministeriöstä on julkisuuteen kerrottu, että ministerin kielteinen päätös perustuu mm. siihen, että näiden järjestöjen osallistuminen vuonna 2011 ”Älä alistu”- kampanjaan osoittaisi niiden toiminnan olevan nuorisolain vastaista.
Pidän perustelua huolestuttavana. Siinä puututaan uskonnon- ja sananvapauden ydinalueelle. Päätös osoittaa myös puutteellista perehtymistä järjestöjen toimintaan. Ensinnäkin kielteisen päätöksen saanut Suomen ruotsinkielinen evankeliumiyhdistys (SLEF) ei ollut lainkaan mukana kampanjassa. Toiseksi mainittu kampanja kertoi ainoastaan yhden todellisen henkilön oman elämäntarinan eikä siinä otettu syrjivää kantaa, vihapuheesta puhumattakaan, mitään vähemmistöä kohtaan. Päätöksen perusteluissa todetaan, että ”harkinnassa on otettu huomioon nuorisolain arvomaailman toteutuminen.” Sanaa ”arvomaailma” ei esiinny nuorisolaissa lainkaan. Vaikka ministeri saa käyttää harkintavaltaansa avustusten jaossa, niin harkintavalta on lakiin sidottua. Nuorisolaissa todetaan, että ”lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. ” Uskon, että hylkäävän päätöksen saaneet järjestöt voivat allekirjoittaa nämä periaatteet täysin.
Nuorisolain perusteluissa todetaan, että tavoitteena on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään. Perustelujen mukaan aktiivinen kansalaisuus on yhteisön jäsenyyttä ja se voi olla elämäntapavalintoja sekä erilaista yhteiskunnallista aktivismia. Nuorisotyö sisältää nuoren itsenäistymisen tukemisen, jonka todetaan liittyvän mm. identiteetin kehittymiseen ja omien mielipiteiden syntymiseen. Nuorisolain ”arvomaailma” siis tunnistaa moniarvoisen, kansalaistoimintaan pohjautuvan toiminnan.
Päätöksessä todettiin myös, että ”hakemuksen hylkäys perustuu hakijoiden keskinäiseen vertailuun”. Jos kielteinen päätös tehtiin näiden kristillisten järjestöjen avioliittoinstituutioon liittyvien näkemysten vuoksi, niin millä vertailuperusteella avustus kuitenkin myönnettiin Suomen Islamilaiselle Neuvostolle (SINE) ry?
Olen omassa ministeriössäni pitänyt huolta tasapuolisesti erilaisista aatteellisista lähtökohdista toimivien järjestöjen rahankeräysluvista. Samaa tasapuolisuutta toivon myös muiden ministeriöiden päätöksissä.
Hallitusohjelmassa painotetaan suvaitsevaisuuden edistämisen yhteydessä sitä, että ”samalla huolehditaan sanan- ja uskonnon-vapauden toteutumisesta perusoikeuksina.” Valtiontalouden mittakaavassa nuorisotyötä tekevien järjestöjen tuet ovat marginaalisia, mutta periaatteellisella tasolla olen huolestunut kulttuuriministerin tekemien kielteisten päätösten perusteluista. Moniarvoisessa yhteiskunnassa tulee kohdella tasapuolisesti myös kristilliseen arvomaailmaan perustuvaa kansalaistoimintaa.
P.S Lämpimät onnittelut isäksi tulleelle Paavolle tyttövauvan johdosta!
http://paivirasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97133-kristillistä-nuorisotyötä-kohdeltava-yhdenvertaisesti
Hyvä kirjoitus, ei kestä Arhinmäen perustelut päivänvaloa, liekö laillisiakaan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Saanko esittää samanlaisia kannanottoja uskovaisista tai jostain muusta ihmisryhmästä, kuin uskovat tekevät homoista? Jos en, niin miksi en?
Miksi se on syrjintää minkä tahansa muun ihmisryhmän kohdalla, mutta ei homojen?