Hyvä Suomi
Voimme olla tyytyväisiä toimista jotka koskevat maamme talouden hoitoa.
Ei mitään kivaa ole koskaan mikään mikä maksaa lisää ja mistä luovutaan, mutta talous on taloutta eikä se voi olla kestävää jatkuvilla tappiollisilla tilinpäätöksillä
minkäänsortin sosialismissakaan eikä liiketoiminnassa.
Ei sen kummemmin kansallisessa taloudenpidossa.
Aina kun yksi maa tekee konkurssin siitä on leikki kaukana, pitää nyt katsoa mallia suomalaisista että tajusivat ottaa talouden hallintaan.
Yhden maan konkurssi aiheuttaa aina parin vuoden taantuman koko EU:ssa niitä ei kestetä. Jokaisen EU maan pitää ottaa kriittisillä pisteillä homma hanskaan, ja pysyä sopimuksissa mitä on tehty talouden hyväksi. Niissä on lipsuttu. Eettiset periaatteet asiassa, ettei kukaan voi ajatella heittäytyvänsä muiden syliin, ei se ilmaista konkurssin teko ole koskaan, kaikki menee, tai ainakin lähes- aina.
Minusta kannattaisi perustaa ennen kriittisiä pisteitä (3%/60%) jonkinlainen "Swot- hälytysraja" jolloin tutkittaisiin ekonomistien kanssa yhdessä ekonomis-sosiaaliset- mikro- ja makrotason uhat ja mahdollisuudet.
- Jonkinlainen ydinosaajaryhmä joka valitaan määrätyin perustein joka tekee selvitykset ympäristöstä ja sisäisestä tilanteesta, toteaa sen, perustelee sen, laskee erilaisia vaihtoehtoisia malleja ratkaisuksi joista sitten poliittinen päätöksenteon toimeenpano valitsee rationaalisimman vaihtoehdon.
Vaikeuksissa olleet maat olisivat vaikeuksissa ilman eeuutakin, ja EU on tuonut suomelle aseman neljänneksi kilpailukykyisimpänä valtiona maailmassa kymmenellä mittarilla mitattuna syystä että EU on poistanut kaupan esteitä jossa me olemme vahvoja. Viemme kokonaisia tehtaita. Tullit, passit ja valuutat liikkuvat vapaasti, osaaminen, tietotaito verkostoituvassa maailmassa.
Suomi pystyy tilanteen hallitsemaan omalta osaltaan.
Hyvin koulutettu, osaava väestö lojaali virkamieskunta on ollut sivistyksen ja menestyksen kehto. Virkamiesbyrokratia on luonut koulutusjärjestelmät.
Korruptio ja mafia on yhteiskunnan syöpä nautintoaineiden lisäksi aina.
Tähän pitää puuttua asennekasvatuksesta lähtien joissakin suunnilla maailmaa.
Ongelmina on väestörakenne jossa työllisten osuus menee huolestuttavan alhaiseksi. Kun ei ole työtuloja ei ole kunnallisia verotuloja joilla rahoitetaan palveluja.
Meille tulee pakolaisia jotka ovat todellisen hädän vuoksi maassamme, ja nuoret ovat innokkaina koulutuksessa ja menevät työhön mielellään kun työtä saavat. Yksikin nigerialainen näytti minulle neljä paperia mitä oli käynyt kursseja suomenkielellä opiskeltuaan ensin kielen.
Trukinkuljettajanpaikka oli lähellä hänellä juuri sillä hetkellä.
Meille saattaa luonnollista tietä kiintiöiden puitteissa tulla työvoimaa tarpeeksikin pakolaisista, en tiedä, siis jotka ovat todellisia pakolaisia.
Yliopistojen opiskelijat ovat kansainvälisiä. Pakolainen onnellinen jos savimajasta lähtiessään pääsee yliopistoon tietysti innokkaita oppimaan kaikessa koulutuksessa ja innokkaita tekemään työtä.
Suomesta lähti 1900 luvun alussa pakolaisia amerikkaan, minunkin toisen vanhemman isän veljet kaikki, 1940 luvulla lapset ruotsiin,
1950-1960 työpakolaiset ruotsiin ja 1980 luvulla veropakolaiset lähtivät moniin maihin. Kukaan ei ollut rajojen ylityksiä vastaan koskaan. Aina on ollut tie auki kunhan passin sai.
Kansalainen voi mennä turvallisemmalla mielellä nukkuman nyt, ainakin itse menen- kun maamme talous pidetään hanskassa.
Kehottaisin miettimään kansalaisjärjestöjen käyttöä osittain korvaamassa sellaisia palveluja ja valmiuksia joita olemme tottuneet pitämään yllä palkkahenkilöstöin. Tekevät halvella jos maksaa pitää. Esim. nuorisoseura huolehtimassa osittain vanhuksista, kotipalvelujen muodossa esim. nopsat jalat ulkoiluttamassa vanhuksia, yms. sopivaa avustavaa tehtävää.
Kriisiaikojen valmiuksia, juna- lento-onnettomuus, joukkokatastrofit, yms.
Talouden näivettymiselle lääkettä jolloin palvelujen hinta nousee suhteessa kansantuotteeseen enemmän tai liikaa. Siis.
Sosiaaliset verkostot ehkäisevät syrjäytymistä ja työllisten työkyvystä ja työtömien työkyvystä on huolehdittava, sosiaaliset suhteet lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Pitää voida hyvin jos pystyy töihin.
yst. jari
Voimme olla tyytyväisiä toimista jotka koskevat maamme talouden hoitoa.
Ei mitään kivaa ole koskaan mikään mikä maksaa lisää ja mistä luovutaan, mutta talous on taloutta eikä se voi olla kestävää jatkuvilla tappiollisilla tilinpäätöksillä
minkäänsortin sosialismissakaan eikä liiketoiminnassa.
Ei sen kummemmin kansallisessa taloudenpidossa.
Aina kun yksi maa tekee konkurssin siitä on leikki kaukana, pitää nyt katsoa mallia suomalaisista että tajusivat ottaa talouden hallintaan.
Yhden maan konkurssi aiheuttaa aina parin vuoden taantuman koko EU:ssa niitä ei kestetä. Jokaisen EU maan pitää ottaa kriittisillä pisteillä homma hanskaan, ja pysyä sopimuksissa mitä on tehty talouden hyväksi. Niissä on lipsuttu. Eettiset periaatteet asiassa, ettei kukaan voi ajatella heittäytyvänsä muiden syliin, ei se ilmaista konkurssin teko ole koskaan, kaikki menee, tai ainakin lähes- aina.
Minusta kannattaisi perustaa ennen kriittisiä pisteitä (3%/60%) jonkinlainen "Swot- hälytysraja" jolloin tutkittaisiin ekonomistien kanssa yhdessä ekonomis-sosiaaliset- mikro- ja makrotason uhat ja mahdollisuudet.
- Jonkinlainen ydinosaajaryhmä joka valitaan määrätyin perustein joka tekee selvitykset ympäristöstä ja sisäisestä tilanteesta, toteaa sen, perustelee sen, laskee erilaisia vaihtoehtoisia malleja ratkaisuksi joista sitten poliittinen päätöksenteon toimeenpano valitsee rationaalisimman vaihtoehdon.
Vaikeuksissa olleet maat olisivat vaikeuksissa ilman eeuutakin, ja EU on tuonut suomelle aseman neljänneksi kilpailukykyisimpänä valtiona maailmassa kymmenellä mittarilla mitattuna syystä että EU on poistanut kaupan esteitä jossa me olemme vahvoja. Viemme kokonaisia tehtaita. Tullit, passit ja valuutat liikkuvat vapaasti, osaaminen, tietotaito verkostoituvassa maailmassa.
Suomi pystyy tilanteen hallitsemaan omalta osaltaan.
Hyvin koulutettu, osaava väestö lojaali virkamieskunta on ollut sivistyksen ja menestyksen kehto. Virkamiesbyrokratia on luonut koulutusjärjestelmät.
Korruptio ja mafia on yhteiskunnan syöpä nautintoaineiden lisäksi aina.
Tähän pitää puuttua asennekasvatuksesta lähtien joissakin suunnilla maailmaa.
Ongelmina on väestörakenne jossa työllisten osuus menee huolestuttavan alhaiseksi. Kun ei ole työtuloja ei ole kunnallisia verotuloja joilla rahoitetaan palveluja.
Meille tulee pakolaisia jotka ovat todellisen hädän vuoksi maassamme, ja nuoret ovat innokkaina koulutuksessa ja menevät työhön mielellään kun työtä saavat. Yksikin nigerialainen näytti minulle neljä paperia mitä oli käynyt kursseja suomenkielellä opiskeltuaan ensin kielen.
Trukinkuljettajanpaikka oli lähellä hänellä juuri sillä hetkellä.
Meille saattaa luonnollista tietä kiintiöiden puitteissa tulla työvoimaa tarpeeksikin pakolaisista, en tiedä, siis jotka ovat todellisia pakolaisia.
Yliopistojen opiskelijat ovat kansainvälisiä. Pakolainen onnellinen jos savimajasta lähtiessään pääsee yliopistoon tietysti innokkaita oppimaan kaikessa koulutuksessa ja innokkaita tekemään työtä.
Suomesta lähti 1900 luvun alussa pakolaisia amerikkaan, minunkin toisen vanhemman isän veljet kaikki, 1940 luvulla lapset ruotsiin,
1950-1960 työpakolaiset ruotsiin ja 1980 luvulla veropakolaiset lähtivät moniin maihin. Kukaan ei ollut rajojen ylityksiä vastaan koskaan. Aina on ollut tie auki kunhan passin sai.
Kansalainen voi mennä turvallisemmalla mielellä nukkuman nyt, ainakin itse menen- kun maamme talous pidetään hanskassa.
Kehottaisin miettimään kansalaisjärjestöjen käyttöä osittain korvaamassa sellaisia palveluja ja valmiuksia joita olemme tottuneet pitämään yllä palkkahenkilöstöin. Tekevät halvella jos maksaa pitää. Esim. nuorisoseura huolehtimassa osittain vanhuksista, kotipalvelujen muodossa esim. nopsat jalat ulkoiluttamassa vanhuksia, yms. sopivaa avustavaa tehtävää.
Kriisiaikojen valmiuksia, juna- lento-onnettomuus, joukkokatastrofit, yms.
Talouden näivettymiselle lääkettä jolloin palvelujen hinta nousee suhteessa kansantuotteeseen enemmän tai liikaa. Siis.
Sosiaaliset verkostot ehkäisevät syrjäytymistä ja työllisten työkyvystä ja työtömien työkyvystä on huolehdittava, sosiaaliset suhteet lisäävät hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Pitää voida hyvin jos pystyy töihin.
yst. jari
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lisäys;
- Kuntauudistus vähentää hallinnon kustannuksia, merkitsee kustannustehokuutta aina kun isomman kassan jakamiseen tarvitaan vähemmän ihmisiä.
Toisaalta se voi lisätä asiakkaiden/ palvelujen kuluttajien matkojen määrää, mutta toisaalta toki palvelut aina on saatava saataville tietysti.
yst. jari
Menneekö uskikset konkurssiin, kun vöitä joutuu kiristää? Tulleeko pakkoliitoksia maallisten seurakuntanimikkeiden kesken? Mikähän mahtaa olla uusi nimi hellareille, advareille, babtisteille, vapareille? Säästetään kiinteistökuluissa ja henkilöstömenoissa kun yhdistytään Kristus ruumiissa ;) Vai mitähän Jeesus tekisi näinä tiukkoina kulukuuri aikoina. Hän ehdottaisi uudeksi toiminimeksi ehkä Isänsä firman nimeä? Vai oliskose kuitenkin meijän ihmisten fuusioituma vaikka HEADBAVA :)
Säästöjä tulee, kun hätäkeskus on yhdistetty ja kun ambulanssi pääsee viimein lähtemään ja menee väärään osoitteeseen. Sinne syrjäseudelle onkin matkaa ja kun sitten viimein löytävät perille onkin jo vainaa matkan päässä tai viimeistään sitten, kun lähtevät rahtaamaan taas päälle sadan kilometrin matkaa...
Tarkoituksena tietysti olisi, että kaikki asuvat suurien kaupunkien lipeillä, jotka haluavat palveluja.
Syrjäkylissä ei internetkään toimi ja sähkökatkatkokset saattaa kestää useita viikkoja jo nykyisellään. Monella palvuihin alkaa olla matkaa 50 - 200 km, kun kuntaliitokset toteutuu. Toisaalta tietysti hyvä, että eivät käy ostoksilla, kun kerran kuukaudessa ja samalla sitten käyvät apteekissa tai muissa tarvittavissa laitoksissa. Suoramyynti tiloilta käy kannattavaksi, jos muuten lakipykälien mukaan onnistuu.
Vaatekaupoissa ei tarvitse käydä, kun kerran vuodessa lasten kasvun mukaan. Ompahan muutama 100000 asukasta pois pyörimästä kaupoista. Jotain hyvää siis ja ainahan kaupat voivat vähentää henkilökuntaa.
Tuossa herrat kehuu, että keskittämällä palvelut paranee.
No, meitin kaupunki on esimerkki, että halvalla saadaan terveyspalvelut maassamme, eli tällainen pieni 100 000 asukkaan kaupunki.
Kaupunkilaisena sitten totean, ettei pääse lääkäriin ei millään.
Vastaus on se, ettei ole aikoja.
Puoli tuntia - tunti kaikki ajat on menneet.
Neuvo jonotushommassa, että älä soita ½.8 aamulla, vaan, jos ei ole kiireellistä, niin 9 jälkeen. No ei ole aikoja., ei ole aikoja.
Olen esim. itse siirretty terveyskeskuksen hoitopiiriin, sydämeni takia.
Vuosi tarkastus tulee, pitää soittaa noin kk. joka aamu 10-15 minuuttia ja vastaus ei ole aikaa ja pitäisi lääkkeet saada.
Mutta tämä on tehokasta. 2 vuotta sitten meni hammas, nyt on kolmas väliaikaispaikkaus menossa ja keväällä toukokuussa pääsen sitten laitattamaan vakipaikan. Onkohan järkevää? Oltaisiin tehty heti oikea paikka, niin aikaa säästys sitten työhönkin, meinaan hammaslääkärillä.
No, maanviljelys on tehostettu, enää on keskusteluissa vain muutaman viljelijän pää käännettävänä, saadaan sopimukset, jota ei ennen, kun heitä oli aika paljon enämpi.
Entä kuntasektori. No, kun saadaan vähennettyä puoleen, niin helpompi vääntää kaikki samanmieliseksi, kun ei ole soraääniä.
Työpaikat, Kiinassa, sotaväki Afffkganissa, rahat Kreikassa jne. eli Suomi on suuri maa, koskahan saadaan lääkäreitä?