Magnetokalorista ilmiötä voidaan hyödyntää energian louhintaan.(verta jääkaappi vs. ORC rankin tai Seebeck-ilmiö vs. Peltier-ilmiö).
Tuodaan ”gadolinium” kohtioon kylmää 14°C ja kuuma 25°C vuorotellen jolloin saadaan aikaan magneettikentän tai rakenteen muutos, tästä saadaan energiaa (eli toimitaan Curien pisteen molemmilla puolilla).
Tausta: ”Magnetokalorisessa ilmiössä magneettikenttään joutuessaan kappale lämpenee ja
poistuessaan jäähtyy. Erityisesti ilmiö on saadaan huomattavasti voimakkaaksi gadoliniumin
Gd5(Si2Ge2) -seoksella. Ilmiötä voidaan hyödyntää kylmäkoneissa, siten että gadoliniumkappale jäähdytetään vaikkapa vesivirralla, kun se on magneettikentässä. Kun kappale poistetaan magneettikentästä sen lämpötila laskee. Tällä viilenneellä kappaleella sitten jäähdytettäisiin varsinaista jäähdytyskohdetta jäähdyttävää virtausta.”
Tuodaan ”gadolinium” kohtioon kylmää 14°C ja kuuma 25°C vuorotellen jolloin saadaan aikaan magneettikentän tai rakenteen muutos, tästä saadaan energiaa (eli toimitaan Curien pisteen molemmilla puolilla).
Tausta: ”Magnetokalorisessa ilmiössä magneettikenttään joutuessaan kappale lämpenee ja
poistuessaan jäähtyy. Erityisesti ilmiö on saadaan huomattavasti voimakkaaksi gadoliniumin
Gd5(Si2Ge2) -seoksella. Ilmiötä voidaan hyödyntää kylmäkoneissa, siten että gadoliniumkappale jäähdytetään vaikkapa vesivirralla, kun se on magneettikentässä. Kun kappale poistetaan magneettikentästä sen lämpötila laskee. Tällä viilenneellä kappaleella sitten jäähdytettäisiin varsinaista jäähdytyskohdetta jäähdyttävää virtausta.”
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuohan aivan toimiva muuten,mutta generaattorin sijainti jäi epäselväksi.
Ehkä näin
Gadolium kohtiot on muokattu kehälle liuskoiksi/lamelleiksi jotka ovat kiinnitetty yhteiseen akseliin. Liuskojen väliin tuodaan kylmä ja kuuma vesi vuorotellen. Lisäksi on staattori jossa ovat kiinteät magneetit. Staatori pysyy paikalla ja akseli jossa Gadolium liuska on pyörii. Pyörivältä akselilta voidaan ottaa energiaa normaalilla sähkögeneraattorilla.
Ja pyhällä hengelläkö ne kylmä/lämmin vesi liikkuu? Vesi kun on aika "painavaa" kuitenkin, joten sen liikutteluun tarvitaan ihan reippaasti energiaa...
asia hoidetaan.Sähköinen pumppu,joka on kytketty valtakunnan sähköverkkoon.Miksi noin selvää asiaa kyselet?
Tuota missä täss muodostuu energiaa? Jos ymmärsin oikein energiaa syntyy tuosta kuumasta vedestä joka jäähtyy "luovuttaa" tuolle magnetokaloriselle ilmiölle energiaa ja josta saadaan magnetomotorinen voima "muutos" jolla saadaan aikaan liike-energiaa tai suoraan käämin sähköä.
Eli onnistuuko noin matalista lämpötiloista napata energiaa?
Äkkiä laskien vesihanasta tulee 16 l/min ja siitä saataisiin tunnissa 5 asteen lämpötilaerolla 5,5 kWh. Joten ei tuon veden pumppaus ole ongelma jos tuo muuten toimii.
No tuleekos sieltä vesihanasta vettä loputtomiin? Vettä ei tarvitse ikinä pumpata SÄHKÖLLÄ vesitorneihin?
Se on tosi kiva haaveilla helposta/halvasta energiasta. Mutta kun rakennetta aletaan tarkemmin tutkimaan, niin löydetäänkin sitten häviöitä, jotka muuttavat hyötysuhteen hieman negatiiviseksi jos pitäisi siltä pohjalta isompi voimala rakentaa. Ihmisten innostuksen takia tosiasioita on vaikeata myöntää itselleen....
Jollakin ei ole nyt perusasiat hallussa.
Se on tosi kiva haaveilla helposta/halvasta energiasta. Mutta kun rakennetta aletaan tarkemmin tutkimaan, niin löydetäänkin sitten häviöitä, jotka muuttavat hyötysuhteen hieman negatiiviseksi jos pitäisi siltä pohjalta isompi voimala rakentaa.
Vettä pumppaamalla ei siirretä energiaa. Mutta kaukolämmöllä kylläkin ja sähköllä.
Eli energiatiheydeltään järjestyksessä 1 Sähkö, 2 Kaukolämpö, no muita ei kannata edes mainita eli toi pumppaaminen ja siihen kuluva energia ei ole edes maininnan arvoinen. Vai oletteko kuulleet ergiansiirto järjestelmästä jossa pumpattua vettä käytetään energiaan siirtoon joillakin vesijohtoverkon paineilla?
Miten hyötysuhde vaikuttaa tähän? Koska suomen teollisuus ja energiatuotanto pumppaa/valuttaa jatkuvasti useamman ydinvoimalan verran hukkalämpöä jokiin ja meriin. Eli jos tuosta hukkalämmöstä saadaan puristettua tosi huonollakin hyötysuhteella energiaa sähköksi niin???
Ja tarkoitus on ilmeisesti napata energia tuosta lämmöstä eikä mistään pumppausenergioista.
Tässä suhteellisuuden tajua.
Hanasta tulee vettä 10 l/min joka on 50 asteista ja lämmitetty 15 asteisesta järvivedestä.
Vesitorniin pumppaamisen tarvitaan 0,1 kW pumppu. Mutta veden lämmitykseen 24 kW vastusta jatkuvalla virtauksella. Eli mistä sitä energiaa pitää tuossa ruveta louhimaan ja muuttamaan sähköksi jos vain jotenkin mahdollista?
Mutta toimiiko toi alkuperäinen idea?
Minkä kaupungin tai kunnan vesitorniin pumpataan vettä 100W pumpulla? Tosiasiassa vesitornit on jäämässä pois ja paineistus hoidetaan pumpuilla,mutta tehot on todelliset.Eri teorioita ilmestyy energian tuotannosta koko ajan,mutta todellinen tilanne on aivan toineen.Mutta sanahan on vapaa kaikenlaiselle.
10 l/min pumppaamiseen vesitorniin tai verkostoon tarvitaan enemmän kuin tuo 100 W.
Esimerkki käytännön vesijohtoverkoston verkostopumpusta: Lowaran Z642:ta ja Grundfosin mallia SP60-6. Molemmilla pumpuilla kyetään siirtämään 60 m³:n tilavuusvirtoja tunnissa ja niiden nimellistehontarve on 11,0 kW.
60 000 l/h (= 1000 l/min)
11 kW / 1000 l/min =11W/l ja 10 litraa tarvitsee 110W.
110 W tarvitaan käytännön elämässä. Eli suuruusluokka oli oikein.
http://webhotel2.tut.fi/units/set/opetus/pdf julkiset dtyot/Porokka_Janne_julk.pdf
Yleensä asiakkaille myytävän kaukolämmön meno ja paluuveden lämpötilapudotus asiakkailla on noin 50 astetta. Kaukolämmössä tuossa 10 litrassa on lämpöenergiana energiaa noin 0,580 kWh.
Eli vedestä saadaan 1 min aikana lämmitysteho joka vastaa 34,9 kW:n tehoa.
Tässä teille kaava.
Lämmön kulutus (kWh) = lämpötilaero (jäähdytys oC) x kaukolämmön kiertovesimäärä (m3) x 1,163.
34,9 kW vs. 0,11 kW on oikea suhdeluku.
Muuten jos joku saa tuommoisen lämpimästä vedetä energiaa tekevän vempeleen toimimaan niin sille on kysyntää. Nyt ei osata käytännössä tehdä sähköä kuin kuumasta höyrystä.
Ei se sähkö sinne voimalaitokseen itsestään tule :) niin kuin tuolla joka aikaisempi luuli.
Kyllä se pääsääntöisesti vielä tänä päivänä jostain lämmöstä muutetaan sähköksi.
Itse en usko että tuolla gadoliniumilla tms. saadaan tarpeeksi suuria magnetomotorisia voima aikaiseksi tai tuo olisi jo käytössä. Tienkin jos tuo aineen ominaisuudet ovat lähellä raudan ominaisuuksia niin voisi olla tutkimisen paikka.
60 000 l/h tarvitaan 11 kWh kun se pumpataan.
Saman vesimäärän lämpötilan 50 asteen nosto tai pudotus edellyttää
3489000 kWh energiamäärään liikauttamista.
Eli sokea reetta näkee ettei noilla pumppaus tehoilla tai energioilla ole mitään käytännön vaikutusta.
Eli ei tarvitse kovin kummoiselle hyötysuhteella repiä tuosta veden lämpötilasta sähköä kun on jo kummasti kannattavaa.
Onhan noita vempaimia:
Stirling moottorit (Erittäin hankala valmistaa hyvää ja kestoikä todella lyhyt)
Seebeck Ilmiö (jotta saadaan yhtään tehoja irti lämpötilaeron olisi oltava satoja asteita) Näitä tulossa useilta eri autovalmistajilta pakoputkistoon ympättynä.
ORC Rankine (Näitä Ruotsalaiset jo pykää joka laitoksen kupeeseen, Ongelman jäähdytysaineet jotka ovat haitallisia luonnolle )
Magnetokalorinen ilmiö ( ?? Ainakaan noiden maametallien hinnat ei ole halvimmasta päästä)
Tuossa meni väärin.
11 kWh riittä 60 kuution pumppaamiseen.
Mutta saman määrän 50 asteen lämpötilamuutos edellyttää 3489 kWh jotta lämpötilamuutos tapahtuu. Toki tämäkin on enemmän kuin tuohon pumppaamisen tarvitaan.
Stirling moottorit (Erittäin hankala valmistaa hyvää ja kestoikä todella lyhyt)
Lyhyt kestoikä? Niin varmaan, ensimmäiset rakennettiin 1700-luvulla ja niistäkin osa käy ja kukkuu edelleen. Hitaastikäyvä Stirling on lähes ikuinen peli. Suuritöinen toki tehdä eli kallis alkuinvestointi
Kyllä Hyvä voidaan tehdä ja kestää. Mutta mutta kuten sanoit on silloin suuritöinen ja kallis.
Jos joku keksii helposti valmistetavan ja edullisen stirling koneen niin sille on kysyntää. Kuitenkin tuota on yritetty joa muutama sata vuotta eikä ainakaan vielä ole onnistuttu.
Jos haluaa hyvän ja halvan joutuu ostamaan molemmat. Jos rahaa saa lainaksi käytännössä nollakorolla niin investointi pitäisi silti kuolettaa muutamassa kvartaalissa niin jossain on vikaa.
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa mutta tämäkin sanonta kääntyy päälaelleen kun kaiken pitää olla helposti valmistettavaa ja edullista.
Nykyihminen ei vaan tajua ostaa yhtä viidenkympin paitaa jonka käyttöiän aikana joutuu niiitä vitosen paitoja ostamaan toistasataa. Eikä muka raaski ostaa kahdenkympin kaljalaatikkoa ruokakaupasta niin hakee sitten Ärrältä yhdentoista Euron sikspäkin