Hallituspuolueet näyttävät luulevan, että Suomen mahdollisen EU-komissaarin nimittäminen on joku puoluepoliittinen mandaattijuttu, jossa hallituspuolkueet keskenään kinaavat kenen ehdokas voittaa.
Jos noin ajatellaan, niin silloin unohdetaan Suomen etu eikä ajatella omaa nenää pidemmälle.
Demareiden touhu on aivan ällistyttävää, kun he nostavat ehdokkaakseen Mönkäreen, jolla ei ole EU:n tasolla mitään annettavaa eikä minkäänlaista johtamiskokemusta.
RKP on vielä typerämpi, jos se kuvittelee Astrid Thorsin pystyvän toimimaan pätevänä komissaarina.
Keskustan ja Vanhasen ehdokas, Olli Rehn, on toki pätevä ja EU-asioissa kokenutkin, mutta ei hänkään pärjää muiden maiden komissaariehdokkaille, jotka ovat yleensä hyvin painavan ministerikokemuksen omaavia henkilöitä.
Tuntuu jotenkin surkealta katsella hallituspuolueiden räpeltämistä, kun jokainen koettaa vetää kotiinpäin pelkillä puoluepoliittisilla perusteilla unohtaen, mikä on koko Suomen etu.
Nyt, jos Vanhanen tajuaa vastuunsa, hän viheltää pelin poikki ja lähtee etsimään Suomen komissaariehdokasta kokonaan uudelta pohjalta tavoitteena, että ehdolle nostetaan ainoastaan ehdottomasti pätevin ja ammattitaitoisin henkilö.
Se ei ole kukaan hallituspulueiden nyt esille nostamista nimistä, mutta voisi olla esim. Sauli Niinistö, ainakin jos galluptutkimusten tuloksiin on uskomista.
Mutta tuskin punamultapuolueet Niinistöä edes ajattelevat, joten toivottavasti he älyäisivät ensin valita minkä komissaarin salkkua Suomelle havittelevat ja sitten etsiä nimenomaan siihen salkkuun mahdollisimman asiantntevan ehdokkaan päiväkohtaisen puoluepolitiikan ulkopuolelta.
Jos noin ajatellaan, niin silloin unohdetaan Suomen etu eikä ajatella omaa nenää pidemmälle.
Demareiden touhu on aivan ällistyttävää, kun he nostavat ehdokkaakseen Mönkäreen, jolla ei ole EU:n tasolla mitään annettavaa eikä minkäänlaista johtamiskokemusta.
RKP on vielä typerämpi, jos se kuvittelee Astrid Thorsin pystyvän toimimaan pätevänä komissaarina.
Keskustan ja Vanhasen ehdokas, Olli Rehn, on toki pätevä ja EU-asioissa kokenutkin, mutta ei hänkään pärjää muiden maiden komissaariehdokkaille, jotka ovat yleensä hyvin painavan ministerikokemuksen omaavia henkilöitä.
Tuntuu jotenkin surkealta katsella hallituspuolueiden räpeltämistä, kun jokainen koettaa vetää kotiinpäin pelkillä puoluepoliittisilla perusteilla unohtaen, mikä on koko Suomen etu.
Nyt, jos Vanhanen tajuaa vastuunsa, hän viheltää pelin poikki ja lähtee etsimään Suomen komissaariehdokasta kokonaan uudelta pohjalta tavoitteena, että ehdolle nostetaan ainoastaan ehdottomasti pätevin ja ammattitaitoisin henkilö.
Se ei ole kukaan hallituspulueiden nyt esille nostamista nimistä, mutta voisi olla esim. Sauli Niinistö, ainakin jos galluptutkimusten tuloksiin on uskomista.
Mutta tuskin punamultapuolueet Niinistöä edes ajattelevat, joten toivottavasti he älyäisivät ensin valita minkä komissaarin salkkua Suomelle havittelevat ja sitten etsiä nimenomaan siihen salkkuun mahdollisimman asiantntevan ehdokkaan päiväkohtaisen puoluepolitiikan ulkopuolelta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Vanhanen ajoi Liikasen Suomen pankkiin ja nyt hän saa Olli Rehnin komissaariksi.
Demarit ovat toki ehdottavinaan Mönkärettä, mutta taipuvat kyllä Rehnin taakse, sillä onhan heidän palkittava Vanhanen Liikasen nimityksestä SP:n pääjohtajaksi.
Liikasen nimityksessä SP:iin haiskahti vastavuoroisuuden periaate, sillä sehän oli puhtaasti poliittinen virkanimitys.
Olli Rehn on toki paras keskustalainen ehdokas komissaariksi, mutta se ei ole Suomen kannalta riittävän hyvä, koska pätevämpiäkin löytyy.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä selkeämmin saamme huomata, kuinka osaamaton on nykyinen hallituksemme.
Komissaaripohdinnassa Vanhanen alitti riman todetessaan, ettei "Suomi ole kiinnostunut mistään erityisestä salkusta". Tämän Vanhanen joutui nähtävästi sanomaan ääneen siksi, koska Keskustalla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia saada kunnon salkkua EU-ssa, koska se edustaa pientä liberaalien joukkoa.
Jos Kokoomus olisi hallituksessa, olisi Niinistölle taatusti ollut tulossa yksi tärkeimmistä salkuista, esim. varainhoito, koska Kokoomus kuuluu EU:n suurimpaan koalitioon, konservatiiveihin.
Kannattaa seuraavalla meidän äänestäjienkin miettiä, ketä äänestämme. Näissä SUURISSA linjoissa erot huomataan, ei populistilupauksissa, joihin Keskusta sortui raskaimmalla tavalla eduskuntavaaleissa.
Olisi todella tärkeää, että Suomi ensin päättää, minkä salkun se aikoo saada ja sitten etsii siihen salkkuun pätevimmän mahdollisen ehdokkaan.
Vanhanen näyttäisi nyt toimivan tasan päinvastoin: valitsee ensin Rehnin ehdokkaaksi ja sitten toivoo tälle mahdollisimman hyvää salkkua.
Ikävä kyllä Rehn on kokemukseltaan niin kevyen sarjan poikanen verrattuna muiden EU-maiden ministeritason ehdokkaisiin, että hänelle ei komissiosta irtoa mitään tärkeää salkkua, jos irtoaa yhtään mitään.
Niinistöllä olisi eniten mahdollisuuksia saada Suomelle merkityksellinen salkku, mutta hänen nimittämiseen Suomen ehdokkaaksi ei punamulta ikävä kyllä tule ryhtymään, koska se tuijottaa tässäkin asiassa vain omaan napaansa ikään kuin EU-komissaari olisi joku Suomen oma poliittinen palkkiovirkanimitys, joita hallituspuolueet voivat jaella toinen toisilleen sulle-mulle -periaatteella.
Kaikissa poliittisten tehtävien nimityksessä puolueet ajavat omia ehdokkaitaan ja selittävät sen olevan koko kansan etu. Ei poliittisiin nimityksiin pidä suhtautua naiviisti. Ne ovat mitä ovat ja vain näin demokratia toimiikin. Saadaan eri paikoille erilaisen perusnäkemyksen omaavia henkilöitä hallituspuolueista. On hyvin vaikea sanoa korkeiden virkapaikkojen ja tai selkeiden poliittisten tehtävien nimitysten yhteydessä, onko tuo tai tämä henkilö parempi.
Niinistö ei vain nyt sovi komissaariksi, sillä hänen puolueensa sai roiman tappion viimeisissä eduskuntavaaleissa ja taantui muihin isohin puolueisiin verrattauna äskeisissä eurovaalaissa. Hän ei siis vaalien osoittamana vastaa Suomen kansan laajan enemmistön toiveita EU-tehtävistä. Kokoomuslaisia pidetään liian innokkaina unionisteina; Suomi tahtoo unohtua. Ja olisi aikamoinen temppu, jos hallitus menisi nimittämään tuohon tärkeään poliittiseen virkaan henkilön hallituspuolueiden ulkopuolelta.
Lisään tähän vielä tuolta alempaa "Näin on"in avaukseen vastaukseni, sillä se alkaa tippua sivulta:
Rehnhän on varsinainen EU-asiantuntija. Hän oli kansanedustaja silloin kun liityimme unioniin, valittiin Suomen ensimmäisten meppien joukkoon ja oli sen jälkeen 5 vuotta komissaari Liikasen kabinettipäällikkönä. On nyt pääministerin talouspoliittinen neuvonantaja.
Hänen sai tosin tartuntaa Lipposen politiikasta ollessaan Liikasen koulussa.
Vielä parempi kepulainen komissaari olisi Vääyrynen. Hän on hankkinyt ennenkuulumattoman kokemuksen Suomen sisä-, ulko-, EU- ja maailmanpolitiikasta pitkäaikaisena kansanedustajana, ulkoministerinä, suuren puolueen puheenjohtajana ja nyt viimeksi meppinä.
Hän vain ei ole Vanhasen eikä sossujen suosikkeja, joten ei tule valituksi.
Olli Rehn on ehdottomasti paras ehdokas, mitä keskusta kykenee omista joukoistaan löytämään. Hänellä on kokemusta EU:sta monelta tasolta ja erinomaisen korkea koulutustasokin, tuskin kielitaitokaan on mikään este.
Kysymys on ainoastaan suhteellisesta pätevyydestä, kun esim EU:n uudet jäsenmaat panevat ehdolle pitkän ministerikokemuksen omaavia henkilöitä, niin Rehn jää siinä vertailkussa automaattisesti toiseksi eikä siis tule saamaan mitään tärkeää komissaarin salkkua Suomelle.
Nyt pitäisi ymmärtää, ettei tämä ole poliittinen virkanimitys, josta hallitus päätää, vaan EU:n komission puheenjohtajan päätös, jossa hän valitsee itselleen komissaareja niiden joukosta, joita jäsenmaat ehdottavat.
Siksi on aivan uskomatonta, että asiaan sotketan puoluepolitikkaa, jos se johtaa siihen, että Suomi saa huonomman komissaarin salkun kuin se voisi muuten saada.
Niinistön ehdokkuus on siis ajateltava Suomen kokonaisedun kannalta: jos Niinistö voi saada painavamman salkun kuin Rehn saisi, niin silloin hallituksen olisi ehdotettava komissaariksi Niinistöä, koska silloin Suomen kansallinen etu toimisi EU:ssa parhaala mahdollisella tavalla.
Minusta olisi todella sääli, jos Vanhasen hallitus sortuu pikkupolitikointiin ja sisäänlämpiävään näpertelyyn siinä, että se jättää ehdottamatta pätevintä ehdokasta vain siksi, että tmä ei ole hallituksen kannalta oikean puolueen jäsen.
Viittasit alempaan avaukseeni. Se ei ole minun, vaan jonkun toisen, joka käyttää mysö nimimerkkiä "Näin on".
Minä en usko, että Vanhasen hallitus kaatuu kesken vaalikauden enkä usko, että seuraava hallitus olisi Lipposen jojhtama sinipuna.
Uskon, että keskustan kenttä alkaa hiljallensa kyllästyä demareiden määräilyyn punamullassa ja synnyttää paineita porvariyhteistyön suuntaan. Itse nimittäin toivoisin, että keskusta ja kokoomus lähentyisivät toisiaan ja työntäisivät vasemmiston oppositioon.
Mutta katsotaan nyt lokakuun kunnallisvaalit ensin. Sitä ennen tapahtuu politiikassa tuskin mitään merkittävää.
...kyllästyä demareiden määräilyyn.
Keskustahan joutui jo hallitusohjelmassa suostumaan kaikkiin demareiden vaatimuksiin ja luopumaan omista vaalitavoitteistaan, minkä jälkeen keskusta joutui alistumaan demareiden määrittelemiin "hallituksen pelinsääntöihin".
Tämän jälkeen keskusta - Matti Vanhanen - on ajanut Liikasen (sd) Suomen Pankin pääjohtajaksi ja ajoi viimeiseen saakka Paavo Lipposta (sd) EU:n puheenjohtajaksi.
Näiden lisäksi keskusta on toteuttanut demareiden tahdon mm. veropolitiikassa ja yritysverotuksen surkeassa "uudistamisessa" ja alistuu täysin SAK:n määräiltäväksi kolmikannassa ja tulevissa tupo-neuvotteluissa.
Olisi siis jo hyvin korkea aika, että keskustan kenttä ilmaisisi puolueensa johdolle, että nöyristely demareiden edessä riittää, ja keskustan on aika ryhtyä toteuttamaan omia poliittisia tavoitteitaan.
asia on sovittu jo salaa aiemmin Liikasen nimityksen yhteydessä: Kepu saa paikan ja se on Rehnille pedattu. Taas kerran herrat kusevat kansan silmään.
Mikäli Rehnistä jostain syystä ei tulekaan komissaria, olen valmis vetämään väitteeni anteeksipyynnöillä takaisin. Mutta en taida joutua sitä tekemään.
Demarit nostivat Mönkäreen esiin vain säilyttääkseen kasvonsa, mutta he menevät todella Rehnin taakse, niin kuin sopivat jo Liikasta Suomen Pankkiin nimitettäessä.
Ikävä asiassa on vain se, että Rehn Suomen ehdokkaana on muiden maiden ehdokkaisiin verrattaessa hyvin kevyttä sarjaa, mistä seuraa, ettei Suomi tule saamaan mitään merkittävää komissaarin salkkua, jos yleensä saa mitään.
Tämän Suomen tappion demarit tulevat sitten aikanaan sysäämään keskustan aiheuttamaksi.
Niinistö on ja pysyy nykyisessä tehtävässään.
Mitä järkeä on vatvoa hänen nimeään tämän asian ympärillä, eihän se jankutus täysipäisen ajatuksen juoksulta vaikuta.
"Näin on",että puoluepolitikko sotkee puurot ja vellit sekaisin, kun muuhun ei pysty.
Rehn on ollut Suomen jäsenyyden alusta lähtien mukana erittäin merkittävissä tehtävissä EU kuvioissa. Hän tuntee sen pelikentän.Ehdolla olevista henkilöistä hän on ylivertainen.
Kaikki, mikä tapahtuu EU:ssa on poliittista toimintaa. Kaikkien maiden hallitukset lähettävät komissaareiksikin hallituksen omista taustaryhmistä. Komission puheenjohtaja muodollisesti valitsee komissaarit, mutta empä ole kuullut, että ei olisi aina vallinut kunkin maan hallituksen esittämää.
Komissaarikai voi pätevöityä Rehnin tapaan olematta ministeri.
Jos sinä niin kovin pidät tärkeänä tuota ministeriyttä, niin Keskustassa on kolme hyvää ehdokasta komissaarikai, Paavo Väyrynen, Esko Aho ja Anneli Jäätteenmäki.
Mistä sinä tiedät, että juuri Niinistö olisi pätevi siinä tehtävässä?
Hallitus ja presidentti tekee kokonaisratkaisun ja komissaari tulee hallitusryhmistä, tällä kertaa kepusta.Se on juuri sitä politikointia, jolle sanalle ei pidä luoda negatiivista merkitystä. Se on demokratiaa.
Rehn on ilmanmuuta paras, ellei Niinistö lähde, mutta Rehn ei ole riittävän hyvä suhtessa niihin ehdokkaisiin, joita muut jäsenmaat ehdottavat komissaareiksi.
En minä politiikalle huonoa nimeä anna, jos pidetään maan etu puolueen lyhytnäköisen edun edellä.
Niinistön paremmuus suhteessa Rehniin perustuu pelkästään siihen, että hän on pitkäaikaisena valtionvarainministerinä ollut mukana erittäin merkittävässä päätöksenteossa EU:n sisällä, mitä Rehn ei yhden komissaarin avustajana ole päässyt lähellekään.
Väyrysen jyrkkä asenne EU:n tiivistymistä vastaan on este sille, että uusi puheenjohtaja, joka kannattaa tiivistymistä, nimeäisi hänet komissaariksi.
Aho taas ei kykene mihinkään. Se nähtiin sen jälkeen, kun hänen pakon edessä muodostettu porvarihallitksen pääministerikautensa päättyi. Mies epäonnistui kaikessa, mitä yritti. Pysyköön suojatyöpaikassaan, Sitrassa.
Jäätteenmäestä en viitsi sanoa mitään, mutta jos komissaariksi valittaisi henkilö, joka ei erota yksityisen pörssiyhtiön varoja valtion budjettivaroista, niin helevetin heikoilla on EU.
Mitä demokratiaan tulee, niin eduskunta on antanut hallitukselle luottamuslauseen toimia siten, että Suomen paras toteutuisi myös EU:ssa. Jos se toteutuu Rehnin kautta, niin OK, mutta epäilen tuota niillä perusteilla, jotka olen tuonut ketjussa aiemmin esiin.
Siksi pidän edelleenkin vahingollisena pikkupolitikointina kaikkea, jossa nimitettävä tai täss tapauksessa nimitettäväksi ehdotettava henkilö valitaan siten, että ykköskriteerinä on puoluejäsenyys ja pätevyys tehtävän hoitamiseen on vasta kakkoskriteerinä.
> En minä politiikalle huonoa nimeä anna, jos pidetään maan etu puolueen lyhytnäköisen edun edellä.
Jokaianen puolue pitää omaa kantaansa maan etuna. Siitä demokratia muodostuukin.
> Niinistön paremmuus suhteessa Rehniin perustuu pelkästään siihen, että hän on pitkäaikaisena valtionvarainministerinä ollut mukana erittäin merkittävässä päätöksenteossa EU:n sisällä, mitä Rehn ei yhden komissaarin avustajana ole päässyt lähellekään.
Niinistö on ollut vv-ministereiden ministerineuvostossa kieltämättä tekemässä merkittäviä päätöksiä. Mutta ovatko ne päätökset olleet hyviä? Eivät ole. EU on taantunut taloudessa muihin verrattuna.
Saattaa hyvinkin käydä niin, että Reehn pystyy parempaan päätöksentekoon, sillä hänellä ei ole rasitteena Niinistön äärioikeistolaisuutta.
> Väyrysen jyrkkä asenne EU:n tiivistymistä vastaan on este sille, että uusi puheenjohtaja, joka kannattaa tiivistymistä, nimeäisi hänet komissaariksi.
Tuo "tiivistäminen" on uusi salanimi liittovaltiokehitykselle. Väyrysen asenne on paljon terveemmällä pohjalla, kun hän vaatii muunkin keskustan tavoin unionin säilyttämistä itsenäisten maiden yhteistyöelimenä.
> Aho taas ei kykene mihinkään. Se nähtiin sen jälkeen, kun hänen pakon edessä muodostettu porvarihallitksen pääministerikautensa päättyi. Mies epäonnistui kaikessa, mitä yritti. Pysyköön suojatyöpaikassaan, Sitrassa.
Aho vei meidät unioniin. Aho nosti maan yhdessä kokoomukselaisen vv-ministeri Viinasen kanssa jaloilleen Holkerin sinipunan syöstyä maan vuosisadan lamaan.
> Jäätteenmäestä en viitsi sanoa mitään, mutta jos komissaariksi valittaisi henkilö, joka ei erota yksityisen pörssiyhtiön varoja valtion budjettivaroista, niin helevetin heikoilla on EU.
Viittaat taas tuohon Soneran tekemään 30 miljardin markan hukkaamiseen Saksan UMTS-hankkeisiin. Oli aivan paikallaan, että myös Anneli muistutti valtionvarain hoidosta vastuussa olleita Heinosta, Niinistöä ja Lipposta siitä, että rytäkässä meni valtion varoja yli 15 mrd mk. On aivan luonnollista ja suorastaan välttämätöntä, että enemmistöosakas (tässä valtio)valvoo valtion etua näin suurissa sijoituksissa. Sanomani kolme kaveria löivät laimin tehtävänsä. Tosin paremminkin he siunasivat hankkeen, mutta sen epäonnistuttua, sanoivat, etteivät he voineet puuttua asiaan. Niinistö oli rehellisin kun hän tunnusti, että voidaan valtiovallan antaneen hyväksymisen hankkeelle olemalla hiljaa.
> Mitä demokratiaan tulee, niin eduskunta on antanut hallitukselle luottamuslauseen toimia siten, että Suomen paras toteutuisi myös EU:ssa. Jos se toteutuu Rehnin kautta, niin OK, mutta epäilen tuota niillä perusteilla, jotka olen tuonut ketjussa aiemmin esiin.
Hallitus on tosiaan vastuussa eduskunnalle, ei yksin Kokoomukselle.
> Siksi pidän edelleenkin vahingollisena pikkupolitikointina kaikkea, jossa nimitettävä tai tässä tapauksessa nimitettäväksi ehdotettava henkilö valitaan siten, että ykköskriteerinä on puoluejäsenyys ja pätevyys tehtävän hoitamiseen on vasta kakkoskriteerinä.
Ei ole olemassakaan "politikointia" eikä "pikkupolitikointia". On vain demokraattista politiikan tekoa, joka perustuu siihen valtakirjaan, jonka kansa on politikoille antanut.
Toistan vielä, että korkeissa poliittisissa tehtävissä ei ole olemassa mitään ehdotonta "pätevyyttä". Tärkeämpää on henkilön yhteikunnallin perusasenne ja se minkälaisia asioita hän ajaa.
Kiitos seikkaperäisestä vastauksestasi. En nyt kommentoi sitä yksityiskohtaisemmin, koska tämä avaus alkaa painua jo kakkossivulle. Toisaalta taitaisi käydä niin, että emme löytäisi yhteistä näkemystä asioihin tälläkään kertaa.
Minusta Olli Rehn ei ole hassumpi valinta komissaariksi, kyllä sen kanssa voi kokoomuskin elää. Silti pidän Niinistöä parempana ja uskon - minkä tulevaisuus näyttää - että Niinistön avulla Suomen olisi ollut mahdollista saada painavampi salkku ja vahvempi asema EU:n komissiossa.
Mitä Soneraan tulee, niin valtio on edelleenkin siinä tilanteessa, että se on nostanut Sonerasta enemmän rahaa ulos, mitä valtio on Soneraan investoinut. Ja Soneran umts-kauppojen tasearvon nollaaminen ja siirto tuloslaskelman tappioksi ei todellakaan ollut valtion varoista "hukattua" rahaa.
että Soneran rahat on totaalisesti tuhlattu. Kyllä se Oiva sen kohta kuitenkin sinulle kertoo. Näinhän väitti aikoinaan Anneli J. ja hänhän ei todistetusti koskaan ja missään ja mitenkään valehtele. Jos saat Oivan pään käännettyä edes tässä tosiasiassa, nostan sinulle hattua ja korkealle. Käyn sellaisen vartavasten ostamassa, mielummin sellaisen Hankkija-lippiksen, jos vaan jostain löydän.
Kaikki EU:n toimintaa ymmärtävät asiantuntijat ovat korostaneet sitä, että Suomen tulisi tavoitella mahdollisimman painavaa salkkua ja valita ehdokkaansa sen mukaan.
Kaikki EU:n toimintaa ymmärtävät asiantuntijat ovat varottaneet toimimasta siten, että valitaan kotiman näkökulmasta puoluepoliittisesti sopiva ehdokas, joka ei ole EU:n näkökulmasta riittävän pätevä, sillä se johtaa automaattisesti siihen, että Suomi saa hyvin kevyen komissaarin salkun, jos saa edes sitä.
Vanhasen hallitus on nyt tyrimässä, mikä haisee pahasti siltä, että demarit ovat ajamassa Suomen epäonnistmista EU-politiikassa yksin Vanhasen syyksi sen jälkeen, kun kävi selväksi, ettei Lipponen pääse komission johtoon johtuen siitä, että on demari.
Vanhasen hallitus on nyt tyrimässä, mikä haisee pahasti siltä, että demarit ovat ajamassa Suomen epäonnistmista EU-politiikassa yksin Vanhasen syyksi sen jälkeen, kun kävi selväksi, ettei Lipponen pääse komission johtoon johtuen siitä, että on demari.
---------------------------------
Minustakin alkaa näyttää siltä, että Suomen painoarvo EU:ssa on huvennut aika vähiin. Demareiden ja Heinäluoman pelitaktiikan tuntien voisi olla hyvinkin todennäköistä, että demarit petaavat nyt tulossa olevaa tappiota siten, että se näyttää yksin Vanhasen aiheuttamalta.
Fakta nimittäin on kaikkien EU-asiantuntijoiden mukaan, että EU:ssa on valtaa vain niillä, joilla on henkilökohtaisia suhteita, kuten Liposella oli. Nyt kun Lipponen on ulkona EU:sta, ei Suomella siis ole siellä vaikutusvaltaa eikä todellistakaan valtaa.
Alkaa pahast näyttää siltä, että menetämme komissaarin paikan tai samme enintään jonkun kananmunankuorien kalkkipitoisuuden yhtenäistämistä valvovan komissaarin paikan, kun painavammat salkut jaetaan isojen EU-maiden kesken korvaukseksi siitä, että nämä hyväksyivät puheenjohtajaksi pienen maan - Portugalin - edustajan, ja seuraavaksi painavimmat salkut jaetaan uusien jäsenmaiden kesken, että niiden EU-vastaisuus saatais laimenemaan, joten Suomi voi hyvinkin joutua tilanteseen, jossa se jää tyhjin käsin.
Ei olisi ollenkaan kummallista, jos demarit sysäisivät itselleen kiusallisen tappion imagomielessä keskustan aiheuttamaksi. Pian nähdään, mitä Heinäluoman propagandaorganisaatio alkaa median syöttää, kun komisaarivalinnat on tehty.
...että suomelta on mennyt puolitoista vuotta harakoille EU-politiikassa. Jäätteenmäki ja Vanhanen olivat käpertyneet kuoreensa ja harrastivat sisäpoliittista näpertelyä. Jäätteenmäki oikein riemuitsi kun sai piikitellä EU-suhteita ylläpitäneitä poliitikkoja. Saatanan luopio ja pelkuri. Samaan aikaan tärkeät EU-suhteet näivettyivät. Muistatteko ne puheet "EU:n ytimiin menosta": kepulaiset, entiset kommarit ja Tuomioja naureskelivat moisille puheille. Nyt niitetään naureskelun satoa. Suomi ei todellakaan ole enää ytimissä mukana. Siellä on Viro ja muut pikkumaat Suomen edellä.
Oli suomen komissaari kuka tahansa, tulee salkku olemaan keveä. Turha on sitten enää itkeä kun EU ymmärtää meitä vielä vähemmän. Ei voi muuta kuin nauraa, kun nyt Fischer leikka EU:n sokerin tuotantoa - junttikepulaiset eivät edes tiedä miten tuo ehdotus voidaan torpedoida. Onnettomat pässit itkevät paskatunkion päällä kun EU on niin paha. Äikkis nuijat. Se on teille ihan oikein.
Jos syyllisiä etsitään, ne löytyvät tästä suomalaisesta vasemmistonyhjääjistä: kepuista (Jäätteenmäki, Vanhanen), demarit (Tuomioja) ja vasemmistoliitto (Siimes). Sääli, että Suomen EU-suhteet pilattiin sisäpoliittisen näpertelyn vuoksi.
Wiljami
Keskusta otti EU-politiikan populistiseksi vaaliaseekseen, kun tiesi, että EU-skeptisyydellä voitetaan maaseudun ääniä.
Jäätteenmäen patologinen hinku vastustaa Lipposta asiassa kuin asiassa myös EU:n suhteen oli suorastaan sairasta.
Sisäpoliittinen näpertely ja siitä johtuva selkeän linjan hämärtyminen ovat todellakin saattaneet johtaa siihen, että Suomen aiemmat hyvät suhteet EU:n ytimiin ovat nyt haalistuneet.
Tämän seurauksena saatamme joutua toteamaan, että Matti Vanhanen on päässyt omaan tavoitteeseensa suhteessa EU:iin: Suomi tarkkailee asiapohjalta, mihin se menee mukaan ja mihin ei mene mukaan.
Ikävä vain, että tuo linja pitää sisällään myös sen, ettei Suomi kykene enään millään tavallavaikuttamaan siihen, mikä on niiden asioiden sisältö, mihin se menee mukaan tai ei mene mukaan.
Suomi on joutumassa EU:ssa täydellisen sivustaseuraajan rooliin ja jos se on Matti Vanhasen ja keskustan aiheuttama, niin on aivan oikein, että kansa saa sen tietöää, että kansa voi tehdä siitä myös johtopäätöksensä seuravisa vaaleissa.
Osasit tiivistää asian hyvin!
Tässä ei suinkaan ajeta Suomen etua, koska jos sitä ajettaisiin, niin komissaariehdokkaaksi nimitettäisiin todellakin Sauli Niinistö, koska hän kuuluu EUn suurimpaan ja vaikutusvaltaisimpaan EPP-puolueeseen ja hänellä olisi mahdollista saada painava salkku.
Mutta Suomen puoluepellet vain tappelee keskenään Suomen edun kokonaan unohtaen.
Ja Mönkäre, voiko naurettavampaa vetoa ollakaan.
EPP vahvistui, mikä puoltaisi sitä, että Niinistön olisi mahdollista saada Suomelle painavampi komissaarin salkku mihin Rehn kykenee.
Monkäre on minustakin Rehniä huonompi ehdokas. Vaikuttaa miltei demareiden ennakkotempulta kunnallisvaalien avaukseen, että he alkavat nyt puhua naisehdokkaasta, sillä jos Lipposen jälkeen katsotaan demareiden pätevyyttä, niin onhan siellä pitkä rivi miehiä, jotka saisivat Suomelle ihan kelvollisen komissaarisalkun, jos demareilla olisi todellista pyrkyä saada oma ehdokas Liikasen seuraajaksi.