Aluekuntaesityksen mukaan Suomeen perustettaisiin 20 aluekuntaa, jotka järjestäisivät ja rahoittaisivat alueen palvelut. Suurin osa nykykunnista jäisi niin sanotuiksi lähikunniksi, joilla ei olisi verotusoikeutta.
ALUEKUNTAMALLI VAHVISTAA DEMOKRATIAA JA PARANTAA TASA-ARVOA
Aluekuntamalli vahvistaa demokratiaa, koska se ulottaa demokratian ylikunnalliselle tasolle, missä sitä ei nyt ole.
Aluekuntamallin vastustajat väittävät sen johtavan epäselvään ja kansalaisista etäällä olevaan päätöksentekoon, mutta eikö nykyinen ylikunnallinen päätöksenteko ole juuri sitä?
Nykyään kuntien luottamusmiehet valitsevat ylikunnalliset päätöksentekijät kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen valtuutetut. Aluekuntamallissa ylikunnalliset päätöksentekijät valittaisiin vaaleilla, jolloin myös aluetason päätöksistä käytäisiin poliittista keskustelua. Koska aluekuntamalli säilyttäisi myös nykyiset kunnat, merkitsisi se uusia mahdollisuuksia kehittää lähidemokratiaa.
BYROKRATIA VÄHENEE
Aluetason byrokratiaa voidaan aluekuntamallissa vähentää purkamalla nykyiset valtuustot ja korvata ne yhdessä vaaleissa valitulla aluetason valtuustolla. Aluekuntamallissa päätöksentekijät valittaisiin suorilla vaaleilla. Nykyään ylikunnalliset päätöksentekoelimet, kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntien valtuustot, valitaan välillisesti kunnallisvaalien tuloksen perusteella, eivätkä valta ja vastuu kohtaa niin kuin toimivassa demokratiassa pitäisi. Aluekuntamalli parantaisi tilannetta huomattavasti nykyiseen verrattuna.
Demokratian ja kuntien itsehallinnon vahvistamisen lisäksi aluekuntamalli tervehdyttää elinkeinopolitiikkaa, parantaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sen avulla pystytään jatkossakin turvaamaan hyvinvointipalvelut
TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN KESKINÄINEN VEROKILPAILU POISTUU
Aluekuntamalli antaa mahdollisuuden tarkastella uudelleen suurten kasvukeskusten ja niitä ympäröivien kehyskuntien välistä suhdetta. Kehyskuntien ongelmat helpottavat, kun talous – ja työssäkäyntialueen sisäinen verokilpailu käy mahdottomaksi ja näkökulma voidaan siirtää keskinäisestä kilpailusta kokonaisuuden hallintaan.
Kun verotuspohja laajenee, laajenee myös vastuu palveluiden rahoittamisesta. Siksi aluekuntamalli parantaisi myös taloudellisesti heikompien kuntien asemaa ja sitä kautta palveluiden saatavuuden tasa-arvoa. Uudistuksella peruspalveluille saataisiin riittävän suuri alueellinen ja väestöllinen pohja, jolloin kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Nykyään kunnallispalveluiden laatu riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvinvoivassa kunnassa ihmiset sattuvat asumaan.
ALUEKUNTAMALLI VAHVISTAA DEMOKRATIAA JA PARANTAA TASA-ARVOA
Aluekuntamalli vahvistaa demokratiaa, koska se ulottaa demokratian ylikunnalliselle tasolle, missä sitä ei nyt ole.
Aluekuntamallin vastustajat väittävät sen johtavan epäselvään ja kansalaisista etäällä olevaan päätöksentekoon, mutta eikö nykyinen ylikunnallinen päätöksenteko ole juuri sitä?
Nykyään kuntien luottamusmiehet valitsevat ylikunnalliset päätöksentekijät kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen valtuutetut. Aluekuntamallissa ylikunnalliset päätöksentekijät valittaisiin vaaleilla, jolloin myös aluetason päätöksistä käytäisiin poliittista keskustelua. Koska aluekuntamalli säilyttäisi myös nykyiset kunnat, merkitsisi se uusia mahdollisuuksia kehittää lähidemokratiaa.
BYROKRATIA VÄHENEE
Aluetason byrokratiaa voidaan aluekuntamallissa vähentää purkamalla nykyiset valtuustot ja korvata ne yhdessä vaaleissa valitulla aluetason valtuustolla. Aluekuntamallissa päätöksentekijät valittaisiin suorilla vaaleilla. Nykyään ylikunnalliset päätöksentekoelimet, kuten sairaanhoitopiirien ja maakuntien valtuustot, valitaan välillisesti kunnallisvaalien tuloksen perusteella, eivätkä valta ja vastuu kohtaa niin kuin toimivassa demokratiassa pitäisi. Aluekuntamalli parantaisi tilannetta huomattavasti nykyiseen verrattuna.
Demokratian ja kuntien itsehallinnon vahvistamisen lisäksi aluekuntamalli tervehdyttää elinkeinopolitiikkaa, parantaa kuntalaisten tasa-arvoa ja sen avulla pystytään jatkossakin turvaamaan hyvinvointipalvelut
TYÖSSÄKÄYNTIALUEIDEN KESKINÄINEN VEROKILPAILU POISTUU
Aluekuntamalli antaa mahdollisuuden tarkastella uudelleen suurten kasvukeskusten ja niitä ympäröivien kehyskuntien välistä suhdetta. Kehyskuntien ongelmat helpottavat, kun talous – ja työssäkäyntialueen sisäinen verokilpailu käy mahdottomaksi ja näkökulma voidaan siirtää keskinäisestä kilpailusta kokonaisuuden hallintaan.
Kun verotuspohja laajenee, laajenee myös vastuu palveluiden rahoittamisesta. Siksi aluekuntamalli parantaisi myös taloudellisesti heikompien kuntien asemaa ja sitä kautta palveluiden saatavuuden tasa-arvoa. Uudistuksella peruspalveluille saataisiin riittävän suuri alueellinen ja väestöllinen pohja, jolloin kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Nykyään kunnallispalveluiden laatu riippuu voimakkaasti siitä, kuinka hyvinvoivassa kunnassa ihmiset sattuvat asumaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä käy ihan hyvin meille täällä Vihreissä.
Tämä esitys aluekuntamallista on tismalleen sen mukainen mitä EU:n peruskirja määrittää aluehallinon järjestämisestä jäsenmaalle.
Eli ottakaapa nyt viimeinkin se 1700-1800 luvun kartta käteenne, mistä olen kertonut.
Tuo noilla ketkuilla on tavoitteena palauttaa voimaan.
Jälleen puhutaan pehmeitä tasa-arvosta ja demokratiasta, vaikka olaan menossa vain harvainvaltaan.
Ollilastakohan ne tekee "Suomen Kuningasta".
Taitaa olla jo lian vanha tuokin siihen touhuun, joku hurrihan siellä on ilmeisesti nyt tulossa tuohon hommeliin aivan selvästi.
kyllä se nimi sieltä vielä putkahtaa esiin hyvinkin pian.
Mutta mitä sanoo Venäjän karhu, jospa sillä onkin jo itsellään nimi tiedossakin.
Eu on hajoava, turha siihen on kenenkään uskoa.
Se on vain kustuksen välivaihe, jolla Saksaa rikastutetaan mahtimaaksi.
Voinhan minä olla väärässäkin, mutta eiköstä tämä palsta ole sitä varten, että täällä esitetään erillaisia mielipiteitä.
Minusta täällä on liian tiukkapiposta porukkaa, jotka ovat joitain palkattuja aivopesureita.
Hui hai heille, ei muuta kuin kertokaa omia näkemyksiänne, antaa noiden touhuta, kun kerran palkankin siitä saavat.
Ei se sillä homma parane, että kansalta viedään mielipiteen ilmaisunvapaus.
Missä nyt on niinpä niinkinkin sen ihmisoikeusjulistuksensa kanssa.
Eipä sitä näy kukaan enää edes yrittävän noudattaa.
Se oli vain jonkinlainen "punainen raamattu", joka nyt heitetty nurkkaan kun onitse valtaan päässeet kähmimään taskunsa täyteen.
Mitä noilla julistuksilla on virkaa, kun julistajat itse ei sitä noudata?
Käsittämätön juttu?
Miksi aluekuntamalli hylättiin ja nyt ollaan pakolla vääntämässä aivan järjetöntä ratkaisua?
Ilmeisesti ei käynyt Kepulle, on liian tasapuolinen.
...vaikka joskus on laskeskeltu aluekuntamallin vähentävän Keskustan osuutta valtuustopaikoista. Aluekuntamalli on ainakin 100 kertaa paempi kuin nyt ehdotettu pakkoliitosmalli - siinä säilyy lähidemokratia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2005/09/391223/aluekuntamalli-muuttaisi-puoluekenttaa
Aluekuntamallista ulospääsy metropolihallinnon umpisolmuun?
http://www.soininvaara.fi/2011/01/15/3952/
Aluekuntamallin suurin vihollinen on Kokoomus - tyrmäsi sen jo vuonna 2005 ja ehdotteli jo silloin nyt esitettyä pakkoliitosmallia:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/kokoomus-aluekuntamalli-liian-byrokraattinen/2005/08/388701