Tosi tarina: Hyvän jakaja
Entisessä elämässään Sinikka Backman saattoi tikalla heittää kartalle, missä päin maailmaa lomailisi. Nyt hän luotsaa vapaaehtoisena Helsingin pisintä leipäjonoa ja on onnellisempi. OhjausTom Östling
Entisessä elämässään Sinikka Backman saattoi tikalla heittää kartalle, missä päin maailmaa lomailisi. Nyt hän luotsaa vapaaehtoisena Helsingin pisintä leipäjonoa ja on onnellisempi. OhjausTom Östling
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nostan hattua sinikalle ja kaikille niille jotaka siellä hommia tekee!! Ja huomenna menen itsekkin kyselee vapaaehtoishommia sieltä.
parempi tehdä jotain niin säilyy mielikin virkeämpänä eikä masennus iske, joka on vaarana jos vain olla möllöttää.
Hyvää työtä ja saa itsekin samat ruuat mitä jakaa ja usein parhaat päältä. Porukka joka kiertää keräämässä ruokia ympäri kaupunkia saavat ottaa itse parhaat päältä.
Tai ottavat, en tiedä onko mitään sääntöjä mutta saavat palkkansa siten.
Noin ainakin meillä päin ja totta kai. Saa tavallaan palkan ruuan muodossa.
Meillä päin ollut jaossa hyviä ja arvokkaita hinnallisesti kokolihaa, savustettua kalaa kalliita juustoja jne... Ne menevät yleisesti organisaatiossa toimiville, kun määrällisestikin niitä on vähemmän kuin peruselintarvikkeita.
Mutta kaiken kaikkiaan ko toiminta on arvokasta , tärkeää ja hyödyllistä ja muuten elintarvikkeet menisi kaatopaikalle.
katselimpa mielenkiinnolla ohjelmaa.Joku väittänyt monikin taannoin että jonoissa myös ihmisiä jotka ei sinne kuulu.No oli tossakin yksi rva minkkiturkki käänsi kasvot kamerasta.Ymmärrän että eläkkeet on pienet. Saattaa olla syy siellä olemiseen. Joskus saituus,rahan säästö.Hankkii ruoan sieltä mistä sen edullisimmin saa.
Kauppa ,halpaketjuja haukutaan ihan turhaan sillä samat tuotteet alkaa olla ja säästää ruokakassin hinnassa melkoisesti.Fiksu säästää.Ei mene rahat turhan s-k- suur-omistajille.Syyllistämällä ihmiset saadaan ostamaan juuri kalliimmista kaupoista esim.**sä et oo mitään jos et osta kallista tyyliin''.ihmisarvoa koitteleva kysymys, kuuluminen johonkin...Mutta ei kannata siitä välittää.Fiksut tekeekin niin ei prändien orja kannata olla.
Joku väitti myös jossain päin suomea että torstaina leipäjono,,perjantaina ajetaan jo mökille.Itse en syö leipää en juo maitoa.Terveellinen ruokavalio ei lisäaine moskaa mitä siellä saatavilla ja hiilareita.Puuroja en syö makaroneja.Ei vihannesta hedelmiä..lisäaineiden takia ei.Oireilen..
Minusta huolestuttavampaa on henkinen köyhyys, kuin materiaalinen köyhyys tässä maassa.Rikkaat pyrkii rikastumaan keinoja kaihtamatta edelleen kun niille mikään ei riitä.
Aivan mahtavaa tuo kolmannen sektorin auttamis halu.Ilman heitä moni todella köyhä ei selviäisi.Suomessa on paikkoja joihin ruokakassit apu ei yllä on vaan pärjättävä omillaan. Aivan mahtavaa työtä, ilo oli katsella mutta kova työ organisoida kaikkea.Antaa paljon henkisestikin tapaa ihmisiä,ennen kaikkea miten paljon se antaa siellä jonossa olevalle ihmiselle.Vertaistuki ,apu tärkeää. Itsekkin voisin harkita vapaaehtoistyötä.Muuta työtä tuskin tarjolla onkaan..
On selvää että jonoissa käy ihmisiä jotka eivät ole sillä tapaa köyhiä kuin olettaa.
Siitä oli oulusta juttua muutama vuosi sitten. jakaja oli laittanut merkille että jonossa kät suorastaan rikkaita ja varakkaita.
Jos on röyhkeyttä niin siitä vaan. Ei kysytä pankkitliä eikä tuloista mitään.
Ja sekin on selvää että jos kukin jonosta ruuan hakija jättää viinat ja tupakat jää rahaa ruokaan.
Ruokakassi on n 20 e... haet sen joka viikko ( jossain voi hakea kaksi kassia eri jakajaryhmältä/firmalta) nii vuodessa on etelänmatka rahat säästetty...
Niin , mutta se onkin ikävä kyllä se ahneus joillakin ja mielestäni on törkeää jos jonossa on sellaisia joilla olisi rahaa ostaa itse ruokaa, koska jonoissa on lisääntymään päin sellaiset ihmiset jotka sitä ruokaa tarvitsisivat
http://areena.yle.fi/video/1329067997737
Tuosta siis puhutaan.
Sellaista organisaatiota ei ole, jossa ei tilaisuus aiheuttaisi hyväksi käyttöä.
Ihmisen helma synti minulle Minulle MINULLE.
Samoin avustusten jakoon vaikuttaa osaksi naamakerta.
Ei jokaisen kohdalla vain tuttujen.