Pystyykö tässä maailmassa enää tavallinen työntekijä ja veronmaksaja hengissä ilman kaikenlaisia, vähien varojensa sijoittamista ja muita finanssikieroiluja ?
Lypsylehmiä tässä tunnutaan olevan, rahoittamassa jo rikkaiden lisävarallisuutta.
Ei vain ihmisillä ole aikaa ajatella ja reagoida koko asiaan ... työmuurahaisilla on kiire pitää manipuloijansa ja päälle päsmärinsä rahoissaan, vaikka oman henkensä uhalla.
Lypsylehmiä tässä tunnutaan olevan, rahoittamassa jo rikkaiden lisävarallisuutta.
Ei vain ihmisillä ole aikaa ajatella ja reagoida koko asiaan ... työmuurahaisilla on kiire pitää manipuloijansa ja päälle päsmärinsä rahoissaan, vaikka oman henkensä uhalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
harvoin niitä vähiä varoja kannatta sijoittaa,
tuotto automaattisesti on noin 1 kolmesta hieman vaurastuu 2 kärsii tappioita.
mutta osat vaihtuvat ja tappiot nielläään ja voitoista nautitaan,
moni ei ole enää 2-3 vuoden kuluttua selvillä todellisuudesta,
MIKÄ ON oikeaa TUOTTOA, mikä LISÄÄ SÄÄSTÄMISTÄ palkasta.
useimmin sijoitusjutut kannustavat säästämään,
sen takia omaisuus nousee, ei mistään tuotoista.
Valtion ja kuntien talouden krooninen epävarmuus ja Suomen velkaantuminen ulkomaille antaa aiheen miettiä, mitenkä me tavallinen väki osaisimme pärjätä tämmöisissä olosuhteissa. Rajallisen oman budjetin puitteissa taaplailu edellyttää kohtuullisuutta ja ihmisiksi elämistä. Entä sitten taloudellinen puskurivara pahoja päiviä ajatellen? Säästeliäästi elämällä meikäläinenkin on kyennyt keräämään hiukan pelivaraa, sinänsä hyvin vaatimattomassa määrin, mutta olenpahan kuitenkin onnistunut.
Omasta puolestani pieneläkeläisenä olen arvioinut tilanteen niin, että olen sijoittanut vähittäin vuosien myötä pankkitililleni kertyneistä säästöistäni osan pörssiosakkeisiin. Idea on yksinkertaisuudessaan se, että pörssiosakkeitten ostaminen pitää tehdä alhaisten kurssien aikaan ja mahdollinen myyminen sitten, kun osakkeitten kurssit ovat nousseet. Tasavaltamme hallituksen osinko- ja myyntivoittoverotusta koskevat "uudistukset" vaikuttavat siis minunkin säästöihini.
Minun vähäiset varani eivät riitä rantatonttien ja/tai kerrostaloasuntojen ostamiseen sijoitusmielessä. En ole hankkinut myöskään "antiikkia". Sinänsä vähäistenkin säästöjen sijoittamisessa harkittu hajauttaminen on suositeltavaa. Pörssiosakkeisiin sijoitaminen ei kovin suuria varoja vaadi. Jo tuollainen yhden tuhannen euron summa on sopiva yhden osake-erän ostamista varten. Hajauttamista olen noudattanut pörssiosakkeitteni kohdalla eli eri taloussektoreilla toimivia firmoja, siis "ei kaikkia munia yhteen koriin". Pörssiostokseni olen tehnyt pankin kautta suoraan itse enkä ole lähtenyt mihinkään rahastoihin sijoittamiseen.
Säästäen kannattaa elää, kerätä rahaa säästötilille pahoja päiviä varten. Kannattaa pitää esimerkiksi tilattavat lehdet minimissä, samoin kuin kytkykaupat, lainat ja osamaksut.
Säästötilille voisi ensin kerätä vaikkapa puolen vuoden menoihin riittävän summan. Kun tuo määrä on täynnä, voi alkaa harkitsemaan sijoittamista, joko osakkeisiin tai rahastoihin. Osakkeet sopivat jos kestää riskinottamista, ja jos seuraa talousuutisia tarpeeksi jotta tietää mitä mikin yritys pörssilistalla tekee. Rahastoissa ammattilainen huolehtii sijoittamisesta ja tiedonhankinnasta, ne siis sopivat henkilölle jolle riittää pelkkä tuotto. Rahastoissa toki on kuluja vaikkei tuottoa tulisikaan, kannattaa siis tarkkaan harkita ja vertailla.
Omaa talouttaan voi seurata joko perinteisellä ruutuviholla, tai tietokoneen taulukkolaskentaohjelmalla. Jos älypuhelin on käytössä, niin sitäkin voi tarkoitukseen käyttää. Tietokoneelle saa maksuttoman LibreOfficen, jolla menojaan voi kirjata, ja ainakin Android älypuhelimille on saatavilla erilaisia sovelluksia, kuten EasyMoney tai suomalainen Kirjanpitaja.