Olenko muka saavuttanut vaparin uintitasoni??

Ihan kiva kuulla, etten ole ainoa "junnaamaan" jäänyt uimari. Tuohon sinun kehitystasoon minulla on vielä matkaa! Yritän napsia 5 minuuttisia ajasta pois, kuten olen tehnyt tähän asti. Aloitin 50 minuutista/kilsa.
Luulen että minullekin on nyt juuri tuo käännökseen käytetty aika tällä hetkellä parhain vaihtoehto mitä voisin kehittää. Annan päädyssä yleensä tietä nopeammalle uimarille, jos joku on ihan kannoilla. :) Uintitekniikka toivottavasti kehittyy siinä uidessa.

vaparia 45 vuotiaana kirjoitti:

Ihan kiva kuulla, etten ole ainoa "junnaamaan" jäänyt uimari. Tuohon sinun kehitystasoon minulla on vielä matkaa! Yritän napsia 5 minuuttisia ajasta pois, kuten olen tehnyt tähän asti. Aloitin 50 minuutista/kilsa.
Luulen että minullekin on nyt juuri tuo käännökseen käytetty aika tällä hetkellä parhain vaihtoehto mitä voisin kehittää. Annan päädyssä yleensä tietä nopeammalle uimarille, jos joku on ihan kannoilla. :) Uintitekniikka toivottavasti kehittyy siinä uidessa.

Lue lisää

Sain eräältä uimarilta ohjeen vaihdella ohjelmaani.
Tuon 1000m putkeen vaparia voisi treenata pyramidi-tyylillä:

50m - tauko - 100m - tauko - 150m - tauko - 200m - tauko - 200m - tauko -
150m - tauko - 100m - tauko - 50m.

Uitava matka siis säilyy samana (1000m), mutta mukaan tulee intervalli.
Alan kokeilla tätä ohjelmaa rinnan tuon 1000m putkeen kanssa. Voin kertoa
muutaman vkon päästä kokemuksista.

Harrastan uinnin lisäksi muutakin. Voi olla, että vähän liikaakin jos ajatellaan tuota riittävää palautumisaikaa. Normi viikkorytmini on kuntosali ma-ke-pe, uinti ti-to-su ja sitten vielä se jäljelle jäänyt lauantai sählyä.
Nyt on tosin sählystä kolmen viikon tauko peruuntuneen salivuoron takia. Lisäksi olen jättänyt salikäynnin väliin jos lunta on tullut reippaasti ja lumitöihin saa uhrata aikaa reilun tunnin.
Uinnista voin mainita, että uin yleensä tunnin kerrallaan ja siinä ehdin uida sen 2 kilsaa. Uin kahta eri uintilajia sekaisin eli kehoni saa kai näitä kehitykselle tarvittavia ärsykkeitä. Rintauinti sujuu ongelmitta ja siinä tekniikkakin on melko kohdallaan. Jostain syystä tuo vaparin oppiminen ja osaaminen yhtä hyvin kuin rintauinti kiinnostaa tällä hetkellä ja halu edistyä siinä on kova!

Vaparia 45 vuotiaana kirjoitti:

Harrastan uinnin lisäksi muutakin. Voi olla, että vähän liikaakin jos ajatellaan tuota riittävää palautumisaikaa. Normi viikkorytmini on kuntosali ma-ke-pe, uinti ti-to-su ja sitten vielä se jäljelle jäänyt lauantai sählyä.
Nyt on tosin sählystä kolmen viikon tauko peruuntuneen salivuoron takia. Lisäksi olen jättänyt salikäynnin väliin jos lunta on tullut reippaasti ja lumitöihin saa uhrata aikaa reilun tunnin.
Uinnista voin mainita, että uin yleensä tunnin kerrallaan ja siinä ehdin uida sen 2 kilsaa. Uin kahta eri uintilajia sekaisin eli kehoni saa kai näitä kehitykselle tarvittavia ärsykkeitä. Rintauinti sujuu ongelmitta ja siinä tekniikkakin on melko kohdallaan. Jostain syystä tuo vaparin oppiminen ja osaaminen yhtä hyvin kuin rintauinti kiinnostaa tällä hetkellä ja halu edistyä siinä on kova!

Lue lisää

Moni unohtaa tuon levon tärkeyden. Sitten levätään kun ylikunto iskee ja treenit menee vituralleen. Miksi pitää oppia kantapään kautta kun kuitenkin tiedostaa treenaavansa ehkä liikaa...?

Herätys kirjoitti:

Moni unohtaa tuon levon tärkeyden. Sitten levätään kun ylikunto iskee ja treenit menee vituralleen. Miksi pitää oppia kantapään kautta kun kuitenkin tiedostaa treenaavansa ehkä liikaa...?

Lue lisää

Nyt muutaman kerran intervallityyppisesti treenanneena voin sanoa, että treeni on paljon raskaampaa kuin matkauinti. Itse lepään 15s jaksojen välillä. Meinaa happi loppua ja treenin jälkeen tuntee, että on tosiaan ottanut itsestään kaiken irti.
Jos volttikäännöksessä voittaa 1-2m, niin 25m altaalla tuo tarkoittaa 4-8% ajasta pois. Kun oma aikani tonnilla on 23-24min, niin volttikäännöksen opettelu siis antaisi parhaimmillaan ajan 21:10. Siis aika merkittävä aikasäästö. Ei muuta kuin treenaamaan volttikäännöstä.

Herätys kirjoitti:

Moni unohtaa tuon levon tärkeyden. Sitten levätään kun ylikunto iskee ja treenit menee vituralleen. Miksi pitää oppia kantapään kautta kun kuitenkin tiedostaa treenaavansa ehkä liikaa...?

Lue lisää

Itse olen selvinnyt ylikuntokauden harjoittelusta tiputtamalla tehoja. Ihan kevyttä kuntoilua vaan, ja kovat riittävän lyhkäisinä. Ei sitä kestä loputtomasti, että vetää liikaa liian kovaa. Mutta kevyttä liikkeessäoloa ihminen kestää paljon, ja se tekee terveydelle hyvää. Monipuolista settiä ja kokonaisrasitus kurissa, sillä kuntoilija edistyy helpoiten. Tekniikka on tietysti myös oma osa-alueensa.

Kilometrin aikaa en ole mitannut, mutta 50m 38s. Toisaalta uin vaan kerran viikossa, ja kovat tulokset vaatisivat varmasti parempaa lajitreeniä.

epätoivoton kirjoitti:

Itse olen selvinnyt ylikuntokauden harjoittelusta tiputtamalla tehoja. Ihan kevyttä kuntoilua vaan, ja kovat riittävän lyhkäisinä. Ei sitä kestä loputtomasti, että vetää liikaa liian kovaa. Mutta kevyttä liikkeessäoloa ihminen kestää paljon, ja se tekee terveydelle hyvää. Monipuolista settiä ja kokonaisrasitus kurissa, sillä kuntoilija edistyy helpoiten. Tekniikka on tietysti myös oma osa-alueensa.

Kilometrin aikaa en ole mitannut, mutta 50m 38s. Toisaalta uin vaan kerran viikossa, ja kovat tulokset vaatisivat varmasti parempaa lajitreeniä.

Lue lisää

Pidin viikon vapaata urheilusta. En tehnyt yhtään mitään ylimääräistä ja täytyy sanoa ettei kovin kauaa voi olla liikkumatta. Vaikka niin sanotusti lepäsin niin olo oli ihan tokkurainen ja oli melkein vaikeaa olla vain. Itse asiassa en saanut mitään muutakaan oikein tehtyä. Kyllä se on niin että urheilusta saa virtaa ja olotila on yleisesti ottaen virkeä. Suosittelen kaikille!

Treenit maistuu taas ja vaparin kanssa aletaan taas touhuta. Yritän hakea rentoutta uintiin toivoen samalla että tekniikka siinä parantuisi. Miten sitä vauhtikäännöstä kannattaa alkaa harjoittelemaan? Jos vaikka jossain vaiheessa kokeilisin sitäkin.

Vaparia 45 vuotiaana kirjoitti:

Pidin viikon vapaata urheilusta. En tehnyt yhtään mitään ylimääräistä ja täytyy sanoa ettei kovin kauaa voi olla liikkumatta. Vaikka niin sanotusti lepäsin niin olo oli ihan tokkurainen ja oli melkein vaikeaa olla vain. Itse asiassa en saanut mitään muutakaan oikein tehtyä. Kyllä se on niin että urheilusta saa virtaa ja olotila on yleisesti ottaen virkeä. Suosittelen kaikille!

Treenit maistuu taas ja vaparin kanssa aletaan taas touhuta. Yritän hakea rentoutta uintiin toivoen samalla että tekniikka siinä parantuisi. Miten sitä vauhtikäännöstä kannattaa alkaa harjoittelemaan? Jos vaikka jossain vaiheessa kokeilisin sitäkin.

Lue lisää

Volttikäännös lyhyesti:

(1) Viimeisen vedon alussa leuka rintaan, lähde sukeltamaan (hetkellisesti) alaspäin.
(2) Katse polviin, käännä alaspäin suuntautuva liike tulosuuntaasi, nopea lantion "heitto" yli (potku molemmilla jaloilla alaspäin), jalat koukkuun
(3) Pidä katse polvissa, kunnes ylävartalosi on kääntynyt kokonaan menosuuntaan, sitten niska suoraksi ja nopea jalkojen ojennus.

Tuota kannattaa harjoitella ensin tekemällä ihan 360 asteen volttia, sitten uidessa seinästä irti mahaltaan selälleen kääntymistä, ja sitten lopuksi seinästä irti potkaisun kanssa.

Jotta volttikäännös vaparista vapariin on nopea, niin tuossa on pari kohtaa, missä voi kääntyä mahalleen:
(1) Helpompi: Ponnistus irti seinästä selällään, liu'un aikana mahalleen
(2) Vaikeampi: Kääntyminen mahalleen voltin aikana.
Tiputanssi seinässä (käännöksen ja ponnistuksen välissä mahalleen kääntyminen) on hidasta ja ponnistuksen aikana kääntyminen tarkoittaa, että ponnistusvoimaa menee hukkaan vartalon kiertoon.

Ei kannata kuitenkaan halveksua ns. avointa eli rintauinnin käännöstä. Vaikka se ei ole erityisen hidas, on se kuitenkin huomattavasti nopeampi, kuin useampien kuntouimareiden käännökset. Tärkeimmät pointit tuossa ovat:
(1) Seinään tullaan aina vauhdilla, ja hyödynnetään vartalon inertia ("liikkeessä oleva kappale pyrkii jatkamaan matkaansa suuntaa muuttamatta" -juttu) käännösliikkeessä.
(2) Seinässä olevaa kättä käytetään lisäksi apuna kääntämään vartaloa. (Tämänkin takia tultava seinään vauhdilla, muuten ei käsi kestä kaakelissa jos ei ole painoa takana.)
(3) Tärkein: Vartalo lyhyeksi - jalat koukkuun rinnan eteen. Jalat, kädet suorana uimari on kahdesta kahteen ja puoleen metriin pitkä levy, vastus ja pyörimismomentti ovat ihan toista kuin keränä.
Avoin käännös tehdään siis siten, että
(1) juntataan (rintauinnissa molemmat, kuntouimarin vaparissa etummainen) käsi seinään,
(2) toinen käsi menee välittömästi menosuuntaan jos ei siellä jo ole samalla, kun jalat vedetään koukkuun (josta jatkavat matkaansa seinää kohti) ja
(3) kerällä ollessa käännetään pää seinästä poispäin.
(4) Lopuksi seinässä olevan käden heilautus (ihanteellisesti yläkautta) eteen, ja ponnistus liukuasennossa seinästä irti.
Tekijäimmeinen ehtii tuon kerällä pyörähdyksen aikana (jos on jo valmiiksi hengittänyt ulos) jopa käyttää päätä sen verran ylhäällä, että hengittää sisään. Ja tuo seinässä ollut käsi on sitten tarkoitus heilauttaa sellaisella vauhdilla veteen vartalon eteen, että se ei jää pintaan lillumaan, vaan että seinästä irti liukuun saadaan myös vähän syvyyttä.

juho.ratava kirjoitti:

Volttikäännös lyhyesti:

(1) Viimeisen vedon alussa leuka rintaan, lähde sukeltamaan (hetkellisesti) alaspäin.
(2) Katse polviin, käännä alaspäin suuntautuva liike tulosuuntaasi, nopea lantion "heitto" yli (potku molemmilla jaloilla alaspäin), jalat koukkuun
(3) Pidä katse polvissa, kunnes ylävartalosi on kääntynyt kokonaan menosuuntaan, sitten niska suoraksi ja nopea jalkojen ojennus.

Tuota kannattaa harjoitella ensin tekemällä ihan 360 asteen volttia, sitten uidessa seinästä irti mahaltaan selälleen kääntymistä, ja sitten lopuksi seinästä irti potkaisun kanssa.

Jotta volttikäännös vaparista vapariin on nopea, niin tuossa on pari kohtaa, missä voi kääntyä mahalleen:
(1) Helpompi: Ponnistus irti seinästä selällään, liu'un aikana mahalleen
(2) Vaikeampi: Kääntyminen mahalleen voltin aikana.
Tiputanssi seinässä (käännöksen ja ponnistuksen välissä mahalleen kääntyminen) on hidasta ja ponnistuksen aikana kääntyminen tarkoittaa, että ponnistusvoimaa menee hukkaan vartalon kiertoon.

Ei kannata kuitenkaan halveksua ns. avointa eli rintauinnin käännöstä. Vaikka se ei ole erityisen hidas, on se kuitenkin huomattavasti nopeampi, kuin useampien kuntouimareiden käännökset. Tärkeimmät pointit tuossa ovat:
(1) Seinään tullaan aina vauhdilla, ja hyödynnetään vartalon inertia ("liikkeessä oleva kappale pyrkii jatkamaan matkaansa suuntaa muuttamatta" -juttu) käännösliikkeessä.
(2) Seinässä olevaa kättä käytetään lisäksi apuna kääntämään vartaloa. (Tämänkin takia tultava seinään vauhdilla, muuten ei käsi kestä kaakelissa jos ei ole painoa takana.)
(3) Tärkein: Vartalo lyhyeksi - jalat koukkuun rinnan eteen. Jalat, kädet suorana uimari on kahdesta kahteen ja puoleen metriin pitkä levy, vastus ja pyörimismomentti ovat ihan toista kuin keränä.
Avoin käännös tehdään siis siten, että
(1) juntataan (rintauinnissa molemmat, kuntouimarin vaparissa etummainen) käsi seinään,
(2) toinen käsi menee välittömästi menosuuntaan jos ei siellä jo ole samalla, kun jalat vedetään koukkuun (josta jatkavat matkaansa seinää kohti) ja
(3) kerällä ollessa käännetään pää seinästä poispäin.
(4) Lopuksi seinässä olevan käden heilautus (ihanteellisesti yläkautta) eteen, ja ponnistus liukuasennossa seinästä irti.
Tekijäimmeinen ehtii tuon kerällä pyörähdyksen aikana (jos on jo valmiiksi hengittänyt ulos) jopa käyttää päätä sen verran ylhäällä, että hengittää sisään. Ja tuo seinässä ollut käsi on sitten tarkoitus heilauttaa sellaisella vauhdilla veteen vartalon eteen, että se ei jää pintaan lillumaan, vaan että seinästä irti liukuun saadaan myös vähän syvyyttä.

Lue lisää

Kiitos selkeästä volttikäännöksen ohjeesta. Täytyy kuitenkin todeta ettei se ole minun juttuni...ainakaan vielä.
Taidan keskittyä vielä perus uimiseen ilman mitään kikkailua. Vaparin käsivedoista jos saisin vielä vinkkejä. Eräs uintia harrastanut nuori sanoi uintini näyttävän hyvältä, mutta käsien asentoa pitäisi korjata. Yritän uida liian kauniisti eli asetan kädet etessä veteen. Käsien pitäisi jotenkin jyrkemmin sukeltaa veteen ja sieltä veto ja jne.?? Mitä kuntosaliharjoitteita voi tehdä saadakseen poweria käsivetoihin. Onko muita liikkeitä kuin taljan veto suorilla käsillä ylhäältä alaspäin?

Vaparia 45 vuotiaana kirjoitti:

Kiitos selkeästä volttikäännöksen ohjeesta. Täytyy kuitenkin todeta ettei se ole minun juttuni...ainakaan vielä.
Taidan keskittyä vielä perus uimiseen ilman mitään kikkailua. Vaparin käsivedoista jos saisin vielä vinkkejä. Eräs uintia harrastanut nuori sanoi uintini näyttävän hyvältä, mutta käsien asentoa pitäisi korjata. Yritän uida liian kauniisti eli asetan kädet etessä veteen. Käsien pitäisi jotenkin jyrkemmin sukeltaa veteen ja sieltä veto ja jne.?? Mitä kuntosaliharjoitteita voi tehdä saadakseen poweria käsivetoihin. Onko muita liikkeitä kuin taljan veto suorilla käsillä ylhäältä alaspäin?

Lue lisää

Jyrkemmässä käden veteen menossa voi olla kyse useammastakin asiasta. Suomeksi puhutaan usein korkeasta kyynerpäästä, mutta englanniksi tuolle on ehkä parempi termi eli vertical forearm, "pystysuora kyynärvarsi". Vaikutuksia on useampia. Kun käsi menee yhdestä kohtaa veteen (eli ei läiskästen), käteen veteen vieminen on jo kevyempää. Yleensä voimaa saadaan tuotettua kämmenen suuntaan, joten kämmen taaksepäin = uimari eteenpäin. Ja olennaisimpana, veden vastus riippuu siitä, miten paljon teet aaltoja ympärillesi. Jos työnnät vettä eri suuntiin (myös alas), vartalon ympärillä on sen verran paljon pyörteitä, että vastus kasvaa huomattavasti.

Eli tavallaan kättä ei juurikaan hyödytä ojentaa eteen, vaan samalla kun käsi vauhdilla on tulossa kyljen vierestä eteen, tipautetaan se sormenpäät edellä vedenpinnan läpi, ihanteellisesti sellaisessa kulmassa että kyynerpää menee samasta kohtaa veteen kuin sormet. Kättä voi vähän ojentaa liukuun, mutta mikäli kyynerpää pääsee suoraksi saakka, vedon suunta kääntyy usein alas, eli tätä kannattaa välttää, vaan pidetään hieman kättä koukussa. Tässä on erilaisia mielikuvaharjoitteita, yksi on isosta tynnyrista (tai pallosta) yläkautta kiinni pitäminen. Yksi harjoite käden asennon toteamiseen on vilkaisu tässä vaiheessa eteen: Sinun pitäisi nähdä kämmenesi. Jos kämmenselkä näkyy, niin kämmen on alas- tai heikoimmassa tapauksessa jarruna eteenpäin.

Kuntosalilla oikeastaan kovinkaan paljoa ei voi tehdä, mikä vaikuttaa varmasti suoraan voimantuottoon. Jos jaetaan vedon vedenalainen osuus karkeasti kolmeen osaan, otteenhakuun, veton ja lopputyöntöön, niin otteenhakuvaiheessa ei juurikaan voi vielä käyttää voimaa. Vetovaiheessa käytetään vartaloa: Lähinnä tähän vaiheeseen on hyötyä erilaisista ylätaljan liikkeistä, leuanvedosta jne. Vedon loppuosan kannalta hyötyä on erilaisista ojentajaliikkeistä. Lisäksi vartalonhallinta on olennaista, että vedon voima vie vartaloa eteenpäin eikä mene harakoille, joten erilaisista "syvien vatsalihasten" ja muista ryhtiä parantavista harjoituksista on hyötyä.

Suorilla käsillä vedosta en näe muuta hyötyä kuin joissakin tapauksissa olkanivelen vahvistamisen, joskin tuohon löytyy melko paljon harjoitteita verkosta hakemalla "rotator cuff exercises". Jos koko ketjua otteenhausta lopputyöntöön haluaa tehdä, niin tuota voi kokeilla esimerkiksi soutulaitteista tutun firman hiihtolaitteella, sillä erolla, että työntöä tosiaan työnnetään kyynärpää ylhäällä, eikä kädensijaa vedetä kyynärpää edellä taakse.

Vähän vanhahko tekniikkaesimerkki aussien suuruuden Ian Thorpen parhailta päiviltä: http://www.youtube.com/watch?v=2b1Fiw9uekM (tässä käsi ojentuu täysin, mutta kun veto alkaa, kyynärpää jää pintaan, ja kämmen tekee vartalon suuntaisen pyyhkäisyn)

Uimariksi ei tulla kuin uimalla, mutta nopeaksi uimariksi ei tulla vain uimalla. Tosin tässä "nopea uimari" tarkoittaa kilpaurheilijaa. Helpoin tapa kehittää kuntoa on lisätä harjoituksen frekvenssiä. Olkapääharjoitteiden kanssa olisin varovainen: Tuossa kannattaa keskittyä hyvään kytkentään - eli siihen, että käsi on varmasti kiinni vartalossa. Koska voima käsivetoon ei tule kädestä, eikä hyvällä uimarilla edes hartiasta, vaan vartalosta.

Vertauksena rapakon takaa, baseball-syöttäjillä on kausikohtaiset syöttömäärärajoitukset. (Pesiksestä poiketen siis baseballissa syöttö tapahtuu heittämällä palloa vaakasuoraan, ja lyöjä lyö mailalla vastapalloon.) Toki tuo pallon heittoliike on repäisevämpi kuin uimarin käden pehmeä pyöräytys, mutta olkapään vahvistamiseksi kannattaa ennemmin keskittyä kiertäjäkalvosinten (edellisessä viestissäni mainittu englanniksi "rotator cuff") treenaamiseen. Nämä lihakset eivät välttämättä edistä uintivauhtia, mutta toisaalta pitävät olkapään heikosti tuetun pallonivelen kasassa, ja siten mahdollistavat tehokkaamman lajiharjoittelun.

Ainakin aluksi varoisin tekemästä käsivedon toistoja kuivilla, ellei ole kaveria opastamassa käden liikettä. Koska käsivetoliike muuttuu helposti vaparin kauhaisusta (=kyynärvarsi pystyssä) ryöminnäksi (=kyynärvarsi vaakasuorassa). Tietysti tätäkin voinee estää käyttämällä jotakin tukea ja tekemällä vain otteenhakua, vaikkapa kevyellä vetokumilla.

juho.ratava kirjoitti:

Uimariksi ei tulla kuin uimalla, mutta nopeaksi uimariksi ei tulla vain uimalla. Tosin tässä "nopea uimari" tarkoittaa kilpaurheilijaa. Helpoin tapa kehittää kuntoa on lisätä harjoituksen frekvenssiä. Olkapääharjoitteiden kanssa olisin varovainen: Tuossa kannattaa keskittyä hyvään kytkentään - eli siihen, että käsi on varmasti kiinni vartalossa. Koska voima käsivetoon ei tule kädestä, eikä hyvällä uimarilla edes hartiasta, vaan vartalosta.

Vertauksena rapakon takaa, baseball-syöttäjillä on kausikohtaiset syöttömäärärajoitukset. (Pesiksestä poiketen siis baseballissa syöttö tapahtuu heittämällä palloa vaakasuoraan, ja lyöjä lyö mailalla vastapalloon.) Toki tuo pallon heittoliike on repäisevämpi kuin uimarin käden pehmeä pyöräytys, mutta olkapään vahvistamiseksi kannattaa ennemmin keskittyä kiertäjäkalvosinten (edellisessä viestissäni mainittu englanniksi "rotator cuff") treenaamiseen. Nämä lihakset eivät välttämättä edistä uintivauhtia, mutta toisaalta pitävät olkapään heikosti tuetun pallonivelen kasassa, ja siten mahdollistavat tehokkaamman lajiharjoittelun.

Ainakin aluksi varoisin tekemästä käsivedon toistoja kuivilla, ellei ole kaveria opastamassa käden liikettä. Koska käsivetoliike muuttuu helposti vaparin kauhaisusta (=kyynärvarsi pystyssä) ryöminnäksi (=kyynärvarsi vaakasuorassa). Tietysti tätäkin voinee estää käyttämällä jotakin tukea ja tekemällä vain otteenhakua, vaikkapa kevyellä vetokumilla.

Lue lisää

Kiitos kaikille vastauksista ja kommenteista. Näillä eväillä on hyvä jatkaa uintiharjoituksia ja katsoa sitten kesällä tai syksyllä onko edistystä tapahtunut. Tuo vanhahko videoklipsi uintitekniikasta oli mielestäni tosi hyvä. Sitä tulee varmaan katsottua vielä monta kertaa.

Hyvää kevään jatkoa ja hyviä treenejä itsekullekin omalla sarallaan!