2012-02-13 13:14:46
Olenko ainoa jonka karvat nousivat juuri pystyyn? Idän ja lännen ajautuminen törmäyskurssille on tosiasia, joka on nyt tulossa väistämättä osaksi myös suomalaisen yhteiskunnan todellisuutta. Moskovaan kun ei mennä kuuntelemaan, ellei kutsujalla ole vakavaa asiaa.
Tämä oli siis odotettavissa, mutta keskustelujen lopputulos on vain veikattavissa. Toivottavasti mitkään periaatteet eivät ohjaa keskusteluja ja puolustusministerime osaa ottaa huomioon Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne. Tarvitaan nöyryyttä.
Yhteistyö ja syventyvä liittoutuminen Venäjän kanssa olisi kansallisen turvallisuuden säilymisen kannalta toivottavaa, mutta nykyiseltä hallitukselta minkään aidon yhteistyön rakentaminen itänaapurimme kanssa taitaa olla aivan turha odottaa. Ikävä kyllä.
Janus Putkonen
13.2.2012 12:15
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Wallin Moskovaan: Venäjä haluaa puhua sotilasyhteistyöstä Puolustusministeri Stefan Wallin (r) matkustaa tänään Moskovaan, jossa Venäjän puolustusministeri aikoo puhua hänelle ''kahdenvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä''. Huomiota herättää se, että Suomen ja Venäjän puolustusministeriöiden antamat tiedotteet Wallinin vierailun puheenaiheista eroavat sanamuodoiltaan hieman toisistaan.
Kun Venäjä puhuu suoraan "kahdenvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä", Suomi käyttää tiedotteessaan pelkästään sanamuotoa "kahdenvälinen yhteistyö" ja mainitsee siinä yhteydessä muun muassa opiskelijavaihto- ja ympäristöasiat.
Uutistoimisto Rosbalt siteeraa Venäjä puolustusministeriön antamaa tiedotetta Wallinin vierailusta näin:
"14. helmikuuta Moskovassa käydään ohjelmaan kuuluvat venäläis-suomalaiset neuvottelut, joiden aikana Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukov keskustelee kollegansa kanssa kahdenvälisen sotilaallisen yhteistyön tilasta ja perspektiiveistä. Vaihdetaan kokemuksia kansallisten puolustusvoimien uudistamisesta ja käsitellään sen lisäksi ajankohtaisia kysymyksiä alueellisen ja maailmanlaaluisen turvallisuuden takaamiseksi."
Suomen puolustusministeriön virallisilta nettisivuilta löytyy puolestaan tällainen tiedote Wallinin keskusteluaiheista:
"Virallisten keskustelujen aiheina ovat sotilaspoliittinen tilanne maailmassa ja Euroopassa, Venäjän asevoimien uudistusprosessi sekä Suomen puolustusvoimauudistus. Lisäksi ministerit keskustelevat kahdenvälisestä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä, vierailu- ja opiskelijavaihtotoiminnan jatkamisesta sekä maiden puolustushallintojen välisestä ympäristöyhteistyöstä."
Wallinin vierailu kestää keskiviikkoon asti. Tiistaina hän esitelmöi Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa, ja vierailunsa aikana hän tutustuu lisäksi Venäjän maahanlaskujoukkoihin Ivanovossa.
Olenko ainoa jonka karvat nousivat juuri pystyyn? Idän ja lännen ajautuminen törmäyskurssille on tosiasia, joka on nyt tulossa väistämättä osaksi myös suomalaisen yhteiskunnan todellisuutta. Moskovaan kun ei mennä kuuntelemaan, ellei kutsujalla ole vakavaa asiaa.
Tämä oli siis odotettavissa, mutta keskustelujen lopputulos on vain veikattavissa. Toivottavasti mitkään periaatteet eivät ohjaa keskusteluja ja puolustusministerime osaa ottaa huomioon Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne. Tarvitaan nöyryyttä.
Yhteistyö ja syventyvä liittoutuminen Venäjän kanssa olisi kansallisen turvallisuuden säilymisen kannalta toivottavaa, mutta nykyiseltä hallitukselta minkään aidon yhteistyön rakentaminen itänaapurimme kanssa taitaa olla aivan turha odottaa. Ikävä kyllä.
Janus Putkonen
13.2.2012 12:15
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Wallin Moskovaan: Venäjä haluaa puhua sotilasyhteistyöstä Puolustusministeri Stefan Wallin (r) matkustaa tänään Moskovaan, jossa Venäjän puolustusministeri aikoo puhua hänelle ''kahdenvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä''. Huomiota herättää se, että Suomen ja Venäjän puolustusministeriöiden antamat tiedotteet Wallinin vierailun puheenaiheista eroavat sanamuodoiltaan hieman toisistaan.
Kun Venäjä puhuu suoraan "kahdenvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä", Suomi käyttää tiedotteessaan pelkästään sanamuotoa "kahdenvälinen yhteistyö" ja mainitsee siinä yhteydessä muun muassa opiskelijavaihto- ja ympäristöasiat.
Uutistoimisto Rosbalt siteeraa Venäjä puolustusministeriön antamaa tiedotetta Wallinin vierailusta näin:
"14. helmikuuta Moskovassa käydään ohjelmaan kuuluvat venäläis-suomalaiset neuvottelut, joiden aikana Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukov keskustelee kollegansa kanssa kahdenvälisen sotilaallisen yhteistyön tilasta ja perspektiiveistä. Vaihdetaan kokemuksia kansallisten puolustusvoimien uudistamisesta ja käsitellään sen lisäksi ajankohtaisia kysymyksiä alueellisen ja maailmanlaaluisen turvallisuuden takaamiseksi."
Suomen puolustusministeriön virallisilta nettisivuilta löytyy puolestaan tällainen tiedote Wallinin keskusteluaiheista:
"Virallisten keskustelujen aiheina ovat sotilaspoliittinen tilanne maailmassa ja Euroopassa, Venäjän asevoimien uudistusprosessi sekä Suomen puolustusvoimauudistus. Lisäksi ministerit keskustelevat kahdenvälisestä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä, vierailu- ja opiskelijavaihtotoiminnan jatkamisesta sekä maiden puolustushallintojen välisestä ympäristöyhteistyöstä."
Wallinin vierailu kestää keskiviikkoon asti. Tiistaina hän esitelmöi Venäjän asevoimien yleisesikunta-akatemiassa, ja vierailunsa aikana hän tutustuu lisäksi Venäjän maahanlaskujoukkoihin Ivanovossa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mita muutakaan oli odotettavissa, kun Suomi ajaa alas uskottavan puolustuksensa. Natokiimaisten on turha jossitella, liittyminen Natoon ei olisi turvannut mitään. Natoa EI KIINNOSTA periferia kuin Suomi, ainoastaan Suomelta saamansa raha. Ei se Naton liittyminen ilmaista ole.
Armeijoiden liikehdintä ja eri maiden johtajien lausunnoista voisi päätellä, että kesäksi on tulossa sota, lähi-Idän aluelle. Saattaa alkaa jo kevään kuluessa jos Iranin yhdinohjelmaa ei päästä tarkastamaan. Vaarallista on, ettei suurvallat ole samoilla linjoilla.
Venäjä haluaa tietää onko yya sopimus yhä pätevä.
Ellei - alkaa ydinkärkien suuntaaminen myös suomeen.
Tätähän kansa halusi - ellei pahvisauli vaalit olleet väärennetyt.
Ehkä juuri noin. YYA oli hyvä sopimus, koska vieraita joukkoja ei Suomeen tarvittu. Oli vain kirjallinen lupaus, ettei Suomi "liehittele" NATO:n kanssa. Ei siis solmi mitään sotilaallista liittoa, eikä päästä NATO-liitoa Suomeen. Oikein hyvä ja puolueetonkin sopimus.
yya oli sanelusopimus Suomelle.
Mikä on sanelusopimus. Jos kaksi valtioa tekee molempia hyödyntäviä sopimuksia, ne ovat suomensyöjä-rottien mielestä sanelusopimuksia. Suomi lupautui puolustamaan omaa maataan, natseja ja sen liittolaisia vastaan, Se on teidä rottaihmisten mielestä sanelua. Hiivi koloosi saatanaRotta!
Siitähän annettiin jo selvä viesti venäläisille lakauttamalla varuskuntia itärajalta. Venäjä varmasti ottaisi mielellään valvottavakseen itäisen rajamme laittamalla rajanpintaan kourallisen varuskuntiaan. Ja ihan ilmaiseksi.
Suomi voisi keskittyä vakavampaan uhkaan ja seuraamaan jäätilannetta dragsviikin ja lounais-suomen edustoilla. Ajatelkaa jos ruotsalainen pilkkijä tulisi kaira ojossa kohti suomea....järkyttää ajatuskin.
Uutinen ei ole uutinen muulle nettimedialle kuin iltasanomille. Muut ovat hiljaa eli ei merkittävä uutinen heidän mielestään. Guggenheimit ynnä muut paljon tärkeämpiä.
Ehkä uutinen on niin arkaluontoinen,ettei kukaan uskalla alkaa oikein revitteleen.
Aletaan korjata sitä kokoomuksen satoa.
Hämmästyin, kun ao. uutinen olikin Iltasanomissa eikä vielä verkkomediassa. Aloittajalle: kyllä karvat ovat nousseet varmasti muillakin.
Niinistön valinta Haaviston sijaan oli ehdottomasti PAREMPI VAIHTOEHTO.
"Aloittajalle: kyllä karvat ovat nousseet varmasti muillakin."
Kyllä tuo oli kokonaisuudessaan kopsattu, ilman omaa kommenttia, mutta myönnän, että tilanne vaikuttaa vakavalle, ettei suorastaan pelottavalle. Jotakin on maailmassa tapahtumassa.
Suomen kannattaa alottaa sotilaallinen yhteistö Venäjän kanssa. Niinistö ja kokoomus yrittävät sitoa Suomen USAhan ja Natoon, mutta se on hukkuva laiva.
Venäjä kehittyy taloudellisesti ja sotilaallisesti. Yhteistö Venäjän kanssa toisi vakaat turvalliset olot Suomeen ja lähiympäristöömme.
Minä en kannata mitään sot.liittoja. En Idän enkä Lännen kanssa.
YYA oli hyvä sopimus, eikä sotilasliitto.
YYA:n alkutaival oli hieman yllättävä, asiaa tuntemattomille.
"YYA-sopimusta oli Neuvostoliitossa suunniteltu jo ennen toista maailmansotaa, ja siitä keskusteltiin Suomen edustajien kanssa vuonna 1939 ennen talvisodan syttymistä. Sotatoimet kuitenkin keskeyttivät YYA-prosessin, eikä siihen palattu edes vuonna 1944 välirauhan sopimusneuvotteluissa. Aloite vastaavanlaisen sopimuksen solmimiseksi jatkosodan jälkeen tuli ensin Suomen puolelta, kun tasavallan presidentti Mannerheim ehdotti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä puolustusjärjestelyjä Saksan uhan torjumiseksi tammikuussa 1945. Tällöin valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zdanov torjui ehdotukset: Neuvostoliitto halusi odottaa, että lopullinen rauhansopimus on tehty ja allekirjoitettu.
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
2 artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
3 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.
4 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.
5 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.
6 artikla
Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.
7 artikla
Tämän sopimuksen toteuttaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön periaatteiden mukaisesti.
8 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian.
Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ole sanonut sopimusta irti vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolon.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
On järkyttävää, että Wallinin kaltainen pelle hoitaa maamme puolustuksen. Halonen vaappuu takapiruna.
Suomen Sotilaallinen Liittoutumattomuus on parasta kaikille
Jos sen virheen teemme että Natoon liitymme, on se viimeinen naula arkkuumme!