Mitä Venäjä tekee suomen lapilla ja mitä etuja se saisi valloittaakseen yhtäkkiä jonkun euroopan maan ? Kyllä kävisi poliittisesti ja taloudellisesti huonosti venäjälle, jos suomeen ryntäilisi.
Ajatelkaahan realistisesti asioita, älkääkä mielikuvapelkojen kautta.
Venäjällä on maata miljoonia neliökilometrejä, Venäjä alkaa rikastumaan omilla luonnonvaroillaan vasta pikkuhiljaa kunnolla.
Venäjä ei ole uhka vaan mahdollisuus, jopa tärkein kumppani jatkossa ja venäläiset ovat jo nyt erittäin tärkeä suomalaisten työllistäjä.
Kyllähän nuo Venäjä-ennustukset tulee kuin huumeita käyttävien päästä demonien pelotteluina. Jos joku sanoo nähneensä unen Venäjän uhkasta, niin se uhka siellä omassa päässä pelkona, ei muualla.
Ajatelkaahan realistisesti asioita, älkääkä mielikuvapelkojen kautta.
Venäjällä on maata miljoonia neliökilometrejä, Venäjä alkaa rikastumaan omilla luonnonvaroillaan vasta pikkuhiljaa kunnolla.
Venäjä ei ole uhka vaan mahdollisuus, jopa tärkein kumppani jatkossa ja venäläiset ovat jo nyt erittäin tärkeä suomalaisten työllistäjä.
Kyllähän nuo Venäjä-ennustukset tulee kuin huumeita käyttävien päästä demonien pelotteluina. Jos joku sanoo nähneensä unen Venäjän uhkasta, niin se uhka siellä omassa päässä pelkona, ei muualla.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ainahan suomalaisissa on raukkojakin jotka pelkää Venäjää jo sen takia että se on tuossa naapurissa olemassa. Monesti sellainen hulluus täytyy purkaa vaikka näille palstoille. Ihme porukkaa joo.
Venäjä hyökkää Suomeen päin keskimäärin kolme kertaa sadassa vuodessa, mutta turha sitä on pelätä.
lukematta ?
Olet siis sitä mieltä että Venäjä on ihanteellinen kumppani itsenäiselle Suomen valtiolle. Niin silloin lähdetään perusasioista eli itsenäisten läntisen naapurivaltion itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta. Ja onko Venäjä noudattanut käytännössä tuota esittämääsi ihanteellisuutta, niin meillä on kyllä käytännön kokemusta monelta vuosikymmeneltä, että hallitsevaa poliitikkokuntaamme ollaan vaadittu aikoinaan säännöllisesti hyväksyttämään itsensä Itä Saksassa sijaitsevassa Kremlin toimipisteessä, jossa Stasin virkailijat tutkivat tarkoin poliitikkojemme kelpoisuuden. Ja samaa käytäntöä ollaan vaadittu viime vuosiin asti, kun ollaan kutsuttu Kremlin hallintoneuvoston puhutteluun. Ja viimeiset 12 vuotta on ollut Halosen aikakausi, joka on yllä pitänyt todella outoa hallinnollista viran toteuttamista, ja noudattanut Kremlistä saamiaan ohjeita tasan tarkkaan. Ja entisen Pääministeri Matti Vanhasen toimenpiteet perustuivat pitkälle Kremlin hallinnon luovuttamiin nootteihin, joita Tatu Vanhanen kävi säännöllisesti noutamassa pojalleen. Ja nyt kun Presidenttimme on vaihtumassa, niin Saul Niinistö sai heti todella oudon lausunnon Kremlin viralliselta äänenkannattaja Pravda ru:lta, jossa annettiin varoitus puolustuspolitiikkamme uudelleen järjestämisestä uskottavalle pohjalle Naton kautta. Ja uuden Ministerin Heidi Hautalan valitsemisesta annettiin vakava huomautus. Hoop.
http://english.pravda.ru/russia/politics/08-02-2012/120448-russia_finland-0/
ja sinun kannabipöllysi ei koskaan lopu. Et kai viljele enää hyvä mies.
Miksi se sitten aina himoitsee lisää?
Mitä se himoitsee, sinuako...
sotaa ja öljyä.
Juutalaiset
taas se kommunistikakka tuuppaa pieruaan tänne palstalle
Venäjä on uhka suomelle vain silloin jos syttyy laajempi konflikti idän ja lännen välillä. Ja juuri tätä mahdollisuutta varten sitä armeijaa olisi vaalittava ettei tänne noin vain marssita paraatissa mistään suunnasta. Tuossa tilanteessa kun se puoli on valittava kuten on valittu ennenkin. Kenen joukoissa sinä tahdot seistä?
Tällä hetkellä ei ole mitään syytä pelätä vaan venäjä on suomen taloudelle hieno mahdollisuus....pööö..mutta koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan, sen historia on opettanut suomalaisillekin karvaasti monet kerrat.
"Kenen joukoissa sinä tahdot seistä?" Selkäpiitä karmivat iljettävät kauhuskenaariot tulee kommunistin lauseesta. Kyllä tuo stallaripaska muistetaan
niitä suomensyöjiä, eikö totta.
YYA-sopimusta oli Neuvostoliitossa suunniteltu jo ennen toista maailmansotaa, ja siitä keskusteltiin Suomen edustajien kanssa vuonna 1939 ennen talvisodan syttymistä. Sotatoimet kuitenkin keskeyttivät YYA-prosessin, eikä siihen palattu edes vuonna 1944 välirauhan sopimusneuvotteluissa. Aloite vastaavanlaisen sopimuksen solmimiseksi jatkosodan jälkeen tuli ensin Suomen puolelta, kun tasavallan presidentti Mannerheim ehdotti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä puolustusjärjestelyjä Saksan uhan torjumiseksi tammikuussa 1945. Tällöin valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zdanov torjui ehdotukset: Neuvostoliitto halusi odottaa, että lopullinen rauhansopimus on tehty ja allekirjoitettu.
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
2 artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
3 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.
4 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vahvistavat Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 allekirjoitetun rauhansopimuksen 3 artiklaan sisältyvän sitoumuksen olla tekemättä mitään liittoja ja osallistumatta liittymiin, jotka ovat suunnatut toista Korkeata Sopimuspuolta vastaan.
5 artikla
Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat päättäneensä toimia yhteistyön ja ystävyyden hengessä Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten ja kulttuurisuhteiden jatkuvaksi kehittämiseksi ja lujittamiseksi.
6 artikla
Korkeat Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan suvereenisuuden ja riippumattomuuden molemminpuolisen kunnioittamisen ja toisen valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatteita.
7 artikla
Tämän sopimuksen toteuttaminen tapahtuu Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön periaatteiden mukaisesti.
8 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava ja pysyy voimassa kymmenen vuotta sen voimaantulopäivästä lukien. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjain vaihtamisesta, mikä tapahtuu Helsingissä mahdollisimman pian.
Ellei kumpikaan Korkea Sopimuspuoli ole sanonut sopimusta irti vuotta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain, kunnes jompikumpi Korkea Sopimuspuoli tekee vuotta ennen kulumassa olevan viisivuotiskauden loppua kirjallisen ilmoituksen aikomuksestaan lopettaa sen voimassaolon.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehtiin Moskovan kaupungissa 6 päivänä huhtikuuta 1948 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
pitäisi saada uusittua. Se olisi turvallisuutemme takuu, ilman NATO:a.
mainettaan viisaampi.
"Aloite vastaavanlaisen sopimuksen solmimiseksi jatkosodan jälkeen tuli ensin Suomen puolelta, kun tasavallan presidentti Mannerheim ehdotti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä puolustusjärjestelyjä."
Tuota ei suomensyöjä-rotat tienneet, eivätkä hyväksy.