Spinnun yläfalli

Tästä täytyy olla kyse. Se vaijeri puomissa, johon gaija kiinnitetään on taas nimikkeeltään kukonjalka. Ilman sitä puomiin kohdistuisi melkoisia taivutuksia, jos gaija kiinnitetään keskelle. Pienissä veneissä menee keskikiinnitykselläkin ja vähän isommissa ylimitoittamalla spinnupuomia. Isommissa veneissä sitten gaijat kiinnittyvät suoraan puomin ulkopäähän, eikä puomi ole samanlainen molemmista päistään

Tottahan toki, tarkoitin ylägaijaa, mutta kiihkoissani kirjoitin jotakin muuta.
Toki gaijan ja fallin ero on selvillä.
Kiitokset selventävistä vastauksista.

En ihan ymmärtänyt tuota pienen veneen köysi kukonjalkaa. Kyllä spinnupuomin ylägaian kukonjalka ja ylägaia on isommissakin veneissä köyttä. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin, mitä tarkoitit?

8+3 kirjoitti:

En ihan ymmärtänyt tuota pienen veneen köysi kukonjalkaa. Kyllä spinnupuomin ylägaian kukonjalka ja ylägaia on isommissakin veneissä köyttä. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin, mitä tarkoitit?

Lue lisää

Kaikki vaijerit voi korvata kuidulla vantteja myöten. Vähintään kaikissa hiilikuitupuomeissa kukonjalat ovat dyneemaa tms. Silti vaijeria on edelleen suurimmassa osassa spinnupuomeja.

Minulla on ainakin kukonjalka sekä ylä että alagaiassa.

Eipä ole mitään yleispätevää sääntöä siitä, kummalle gaijalle tulee suurempi veto. Se riippu ihan veneestä, heloituksesta ja käytöstä.

ei oo kirjoitti:

Eipä ole mitään yleispätevää sääntöä siitä, kummalle gaijalle tulee suurempi veto. Se riippu ihan veneestä, heloituksesta ja käytöstä.

Yläkaijaan ei taida tulla paljon muuta vetoa, kuin mitä puomin painosta tulee, ylöspäin se spinaakkeri kyllä vetää huomattavan paljon rajummin, ainakin kun ollaan lähellä broutsaamista. Parempi on kun molemmissa on kukonjalat, niin ei ole mahdollista laittaa väärin päin.

Pellimies kurusta kirjoitti:

Yläkaijaan ei taida tulla paljon muuta vetoa, kuin mitä puomin painosta tulee, ylöspäin se spinaakkeri kyllä vetää huomattavan paljon rajummin, ainakin kun ollaan lähellä broutsaamista. Parempi on kun molemmissa on kukonjalat, niin ei ole mahdollista laittaa väärin päin.

Lue lisää

Useimmiten ylägaijalla ei ole paljoa puomin painoa enempää. Mutta useimmiten on aivan eri asia kuin aina. Vaikkapa hiukan barberia peliin, niin puomi saa nurjahtamaan, eikä silti ole kyse käyttövirheestä.

ei oo kirjoitti:

Eipä ole mitään yleispätevää sääntöä siitä, kummalle gaijalle tulee suurempi veto. Se riippu ihan veneestä, heloituksesta ja käytöstä.

No jos spinnun käyttöön kuuluu sillä troolaaminen, niin ehkä silloin saat yläkaijaankin merkittävän kuorman.
Millään järkevällä tavalla käytettynä ei yläkaijaan kovin kummoista vetoa tule, siksi se onkin mun paatissa 6mm polyesteriä, kun alakaija on 8mm dynemaa.

puomin taittanut kirjoitti:

Useimmiten ylägaijalla ei ole paljoa puomin painoa enempää. Mutta useimmiten on aivan eri asia kuin aina. Vaikkapa hiukan barberia peliin, niin puomi saa nurjahtamaan, eikä silti ole kyse käyttövirheestä.

Lue lisää

Mikäli spinnupuomisi nurjahtaa käyttämällä barberia, on vika jossain ihan muualla kuin yläkaijan kukonjalan puuttumisessa.

1 + 1 = 2 kirjoitti:

Mikäli spinnupuomisi nurjahtaa käyttämällä barberia, on vika jossain ihan muualla kuin yläkaijan kukonjalan puuttumisessa.

Spinnupuomin pään sijainnin määrää kolme köyttä. Mikään ei estä voimia jakaantumasta niille monella eri tavalla. Barberin tai tuplaskuutien käyttö vähentää hyvin olleellisesti alagaijalle tulevaa vetoa ja lisää ylägaijalle tulevaa. Veto keskeltä puomia taas on varsin rankka tapa rasittaa palkkia, joka on mitoitettu puristusvoimien mukaan. Käyttövirheet, köysine venymät tai jonkun paikan pettäminen sitten asiat erikseen. Oma puomi taittui broutsin jälkitilanteessa pienellä veneellä, seuraavan tein isompihalkaisijaisesta putkesta.

käytöstä riippuu joo kirjoitti:

No jos spinnun käyttöön kuuluu sillä troolaaminen, niin ehkä silloin saat yläkaijaankin merkittävän kuorman.
Millään järkevällä tavalla käytettynä ei yläkaijaan kovin kummoista vetoa tule, siksi se onkin mun paatissa 6mm polyesteriä, kun alakaija on 8mm dynemaa.

Lue lisää

Jaa, mulla ylä- ja algaija on kympin polyesteriä, gaija 12 mm dyneemaa. Eikä kukonjalkoja ole, kaikki menee suoraan puomin päähän.

sulla jolla kirjoitti:

Jaa, mulla ylä- ja algaija on kympin polyesteriä, gaija 12 mm dyneemaa. Eikä kukonjalkoja ole, kaikki menee suoraan puomin päähän.

40-jalkainen jolla yli 100 neliön spinnulla ?
Valitettavasti painoa on kyllä liikaa jollaksi, mikä rajoittaa vauhtia cruiserissani.

Mikäs jolla sulla sitten on, kun alakaijasi ( 10mm polyester ) on heikompi kuin mulla ( 8mm dynema ) ?

Ps, en pidä tuulen puoleista barberia kiinni plattarilla, se kun on käyttövirhe.
Siksi 6mm polyester on jo vuosia kestänyt veneessäni yläkaijana.

sulla jolla kirjoitti:

Jaa, mulla ylä- ja algaija on kympin polyesteriä, gaija 12 mm dyneemaa. Eikä kukonjalkoja ole, kaikki menee suoraan puomin päähän.

Kiitos, tästä sai hyvät naurut :)

puomin taittanut kirjoitti:

Useimmiten ylägaijalla ei ole paljoa puomin painoa enempää. Mutta useimmiten on aivan eri asia kuin aina. Vaikkapa hiukan barberia peliin, niin puomi saa nurjahtamaan, eikä silti ole kyse käyttövirheestä.

Lue lisää

Barberin käytöllä ei ole merkitystä puomille tuleviin alaspäin suuntautuviin voimiin. Ylöspäin suuntautuvia voimia se sensijaan pienentää puomilla koska osa voimasta vetää barberia tiukalle. Tosin spinaakkerin voima yleensä nousee kun barberilla viritetään, se kai sen tarkoitus on. Alaspäin suuntautuvia voimia saa kyllä aikaiseksi, kun päästää spinun veteen. Siinä vaan voi mennä jotain muutakin rikki ja se puomi taitaa olla halvimmasta päästä siinä.

käytöstä riippuu joo kirjoitti:

40-jalkainen jolla yli 100 neliön spinnulla ?
Valitettavasti painoa on kyllä liikaa jollaksi, mikä rajoittaa vauhtia cruiserissani.

Mikäs jolla sulla sitten on, kun alakaijasi ( 10mm polyester ) on heikompi kuin mulla ( 8mm dynema ) ?

Ps, en pidä tuulen puoleista barberia kiinni plattarilla, se kun on käyttövirhe.
Siksi 6mm polyester on jo vuosia kestänyt veneessäni yläkaijana.

Lue lisää

Miksi alagaijan pitäisi sen vahvempi olla, ei siinä paljoa vetoa ole? Kymppi vain on mukavampaa käsitellä kuin kasi ja sekin riittäisi. Barbereita ei ole, kun on tuplaskuutit, eikä 12 mm dyneema mikään overkill ole niissä, jos haluaa puomin pysyvän paikoillaan tiukemmallakin slöörillä.

Hiukan merkilliset kyllä sun barbereiden käyttötavat, mutta omahan on veneesi.

Pellimies kurusta kirjoitti:

Barberin käytöllä ei ole merkitystä puomille tuleviin alaspäin suuntautuviin voimiin. Ylöspäin suuntautuvia voimia se sensijaan pienentää puomilla koska osa voimasta vetää barberia tiukalle. Tosin spinaakkerin voima yleensä nousee kun barberilla viritetään, se kai sen tarkoitus on. Alaspäin suuntautuvia voimia saa kyllä aikaiseksi, kun päästää spinun veteen. Siinä vaan voi mennä jotain muutakin rikki ja se puomi taitaa olla halvimmasta päästä siinä.

Lue lisää

Joskus voi joku kiristää alagaijaa vinssillä ja ei huomaakaan löysätä ylägaijaa. Silloin on puomi banaanilla. Kisoissa kävi näin omassa paatissa aika usein, jos oli hässäkkää ja ei ehtinyt kaikille huudella ohjeita. Siksi laitoin myös yläseen kukonjalan. Spinnupuomi on mulla vain d 50 mm, t= 2mm, pituus 3 metriä. Taipuu helposti.

Pellimies kurusta kirjoitti:

Yläkaijaan ei taida tulla paljon muuta vetoa, kuin mitä puomin painosta tulee, ylöspäin se spinaakkeri kyllä vetää huomattavan paljon rajummin, ainakin kun ollaan lähellä broutsaamista. Parempi on kun molemmissa on kukonjalat, niin ei ole mahdollista laittaa väärin päin.

Lue lisää

Jos on symmetrinen puomi ja end-for-end jiippitekniikka, on täysin mahdollista laittaa puomi väärin päin. Jos koukut aukeaa alaspäin, on puomin irrotus gaijasta usein todella hankalaa.

käytöstä riippuu joo kirjoitti:

No jos spinnun käyttöön kuuluu sillä troolaaminen, niin ehkä silloin saat yläkaijaankin merkittävän kuorman.
Millään järkevällä tavalla käytettynä ei yläkaijaan kovin kummoista vetoa tule, siksi se onkin mun paatissa 6mm polyesteriä, kun alakaija on 8mm dynemaa.

Lue lisää

Suunnilleen kaiken muun olen vuosien aikana omalla ja toisten veneillä kokenut spinnun kanssa, paitsi kunnon troolausta. Parit kerrat spinnupuomi on ollut komealla kaarella veneissä, joissa ylägaija on ollut vain puomin keskeltä kiinni ja useamman kerran olisi varmaan huonosti käynyt, jos vain keskeltä olisi ollut kiinni. Kaksi kolmesta tapauksesta varmaankin on ollut kyse huonosta koordinaatiosta miehistön kesken, mutta sattuu sitä kaikenlaista muutenkin. Eniten sattuu tietenkin kilpaillessa, kun enemmän yrittää ja marginaaleja pienentää.

Pellimies kurusta kirjoitti:

Barberin käytöllä ei ole merkitystä puomille tuleviin alaspäin suuntautuviin voimiin. Ylöspäin suuntautuvia voimia se sensijaan pienentää puomilla koska osa voimasta vetää barberia tiukalle. Tosin spinaakkerin voima yleensä nousee kun barberilla viritetään, se kai sen tarkoitus on. Alaspäin suuntautuvia voimia saa kyllä aikaiseksi, kun päästää spinun veteen. Siinä vaan voi mennä jotain muutakin rikki ja se puomi taitaa olla halvimmasta päästä siinä.

Lue lisää

Totta kai barberilla on merkitystä puomia alapäin vetäviin voimiin. Alagaijaahan ei edes tarvita kuin mahdollisesti tiukoilla kulmilla, jos käyttää barbereita (tai tuplaskuutteja).

Ylägaijaan tulee helpointen kova veto silloin kun vetää puomia taaksepäin unohtaen avata alagaijaa (jos alagaija on selkeästi maston etupuolella). Toinen tyypillinen tilanne on tiukka kulma, jolloin alagaija ja tuulen puolen skuutti ovat todella kireinä ja puuskan hellittäessä veto tulee ylägaijaan.

En laittaisi missään tapauksessa mitään kiinni spinnupuomin keskelle. Se on hyvin heikko keskeltä tuleville kuormille.

väärin päin meni kirjoitti:

Jos on symmetrinen puomi ja end-for-end jiippitekniikka, on täysin mahdollista laittaa puomi väärin päin. Jos koukut aukeaa alaspäin, on puomin irrotus gaijasta usein todella hankalaa.

Lue lisää

Ei ole oikeaa ja väärää tässä asiassa. Leuat ylöspäin tai alaspäin, molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Leuat auki alaspäin toimii hyvin kevyellä tuulella, leuat auki ylöspäin taas kovemmassa kelissä. Leuat voivat jopa olla eri päin puomin eri päissä.

kaikkea sattuu kirjoitti:

Suunnilleen kaiken muun olen vuosien aikana omalla ja toisten veneillä kokenut spinnun kanssa, paitsi kunnon troolausta. Parit kerrat spinnupuomi on ollut komealla kaarella veneissä, joissa ylägaija on ollut vain puomin keskeltä kiinni ja useamman kerran olisi varmaan huonosti käynyt, jos vain keskeltä olisi ollut kiinni. Kaksi kolmesta tapauksesta varmaankin on ollut kyse huonosta koordinaatiosta miehistön kesken, mutta sattuu sitä kaikenlaista muutenkin. Eniten sattuu tietenkin kilpaillessa, kun enemmän yrittää ja marginaaleja pienentää.

Lue lisää

6mm polyester venyy pitkällä matkalla melkoisesti, kuten matkalla spinnupuomista maston kautta lukkoon avotilan etuosassa.
Siksi 40-jalkaisen veneen spinnupuomia ei sillä saa taipumaan ilman selkeää käyttövirhettä, jollaisen seurauksena poikki menee ennemmin se yläkaija kuin spinnupuomi.
Mutta saa sen toki kukonjalkaankin laittaa, jos kerran haluaa niin menetellä.

cruiseri sitte kirjoitti:

Miksi alagaijan pitäisi sen vahvempi olla, ei siinä paljoa vetoa ole? Kymppi vain on mukavampaa käsitellä kuin kasi ja sekin riittäisi. Barbereita ei ole, kun on tuplaskuutit, eikä 12 mm dyneema mikään overkill ole niissä, jos haluaa puomin pysyvän paikoillaan tiukemmallakin slöörillä.

Hiukan merkilliset kyllä sun barbereiden käyttötavat, mutta omahan on veneesi.

Lue lisää

" Hiukan merkilliset kyllä sun barbereiden käyttötavat, mutta omahan on veneesi. "
No kerro mikä niissä tavoissani on merkillistä, joista olen tässä ketjussa mitään edes maininnut ?
Ettet vain yritä pystytellä olkiukkoja, jotta saisit ne sitten ammuttua alas ?

trollaajalle tiedoks kirjoitti:

" Hiukan merkilliset kyllä sun barbereiden käyttötavat, mutta omahan on veneesi. "
No kerro mikä niissä tavoissani on merkillistä, joista olen tässä ketjussa mitään edes maininnut ?
Ettet vain yritä pystytellä olkiukkoja, jotta saisit ne sitten ammuttua alas ?

Lue lisää

Olkoon sitten vaikka olkiukko...mun huolimatonta lukemista.

sdf asdf asdf as kirjoitti:

Ei ole oikeaa ja väärää tässä asiassa. Leuat ylöspäin tai alaspäin, molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Leuat auki alaspäin toimii hyvin kevyellä tuulella, leuat auki ylöspäin taas kovemmassa kelissä. Leuat voivat jopa olla eri päin puomin eri päissä.

Lue lisää

Enpä ole tavannut niin kevyttä keliä tai niin pientä venettä, että olisi kannattanut laittaa puomi leuat alaspäin. Maston puolella ei tietenkään ole niin tarkkaa, irtoaako puomi ylös vai alas päin, mutta ulkopää irtoaa aina paremmin alas. Tämä oppi on aivan omakohtaisella "trial and horror"-menetelmällä opittua ja vasta sen jälkeen kirjasta luettu. Ja sama pätee myös spinnupuomia spiiratessa käyettynä.

Joakim_ kirjoitti:

Totta kai barberilla on merkitystä puomia alapäin vetäviin voimiin. Alagaijaahan ei edes tarvita kuin mahdollisesti tiukoilla kulmilla, jos käyttää barbereita (tai tuplaskuutteja).

Ylägaijaan tulee helpointen kova veto silloin kun vetää puomia taaksepäin unohtaen avata alagaijaa (jos alagaija on selkeästi maston etupuolella). Toinen tyypillinen tilanne on tiukka kulma, jolloin alagaija ja tuulen puolen skuutti ovat todella kireinä ja puuskan hellittäessä veto tulee ylägaijaan.

En laittaisi missään tapauksessa mitään kiinni spinnupuomin keskelle. Se on hyvin heikko keskeltä tuleville kuormille.

Lue lisää

" Ylägaijaan tulee helpointen kova veto silloin kun vetää puomia taaksepäin unohtaen avata alagaijaa (jos alagaija on selkeästi maston etupuolella). "

No mitä tästä käyttövirheestä olisi järkevää seurata ?
1) yläkaija venyy menemättä poikki
2) yläkaija katkeaa
3) alakaija katkeaa
4) alakaija venyy menemättä poikki
5) alakaijan hela irtoaa kannesta
6) alakaijan hela repäisee kannesta palan irti
7) spinnupuomi katkeaa
8) masto katkeaa
9) jotain ihan muuta
Haluaisitko siis jonkin osan pettävän vai jonkin köyden joustavan vai jonkin muun osan taipuvan (ensin elastisesti ja sitten plastisesti ) ?

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Ylägaijaan tulee helpointen kova veto silloin kun vetää puomia taaksepäin unohtaen avata alagaijaa (jos alagaija on selkeästi maston etupuolella). "

No mitä tästä käyttövirheestä olisi järkevää seurata ?
1) yläkaija venyy menemättä poikki
2) yläkaija katkeaa
3) alakaija katkeaa
4) alakaija venyy menemättä poikki
5) alakaijan hela irtoaa kannesta
6) alakaijan hela repäisee kannesta palan irti
7) spinnupuomi katkeaa
8) masto katkeaa
9) jotain ihan muuta
Haluaisitko siis jonkin osan pettävän vai jonkin köyden joustavan vai jonkin muun osan taipuvan (ensin elastisesti ja sitten plastisesti ) ?

Lue lisää

Jos ylägaija on kiinni puomin päässä tai kukonjalassa, on kyseessä vaihtoehto 10) ei mitään
Oikein mitoitettu heloitus kestää moisen käyttövirheen ja köydet vain kiristyvät seuraamuksitta.

10) kirjoitti:

Jos ylägaija on kiinni puomin päässä tai kukonjalassa, on kyseessä vaihtoehto 10) ei mitään
Oikein mitoitettu heloitus kestää moisen käyttövirheen ja köydet vain kiristyvät seuraamuksitta.

Lue lisää

Kun tarpeeksi kovaa kiristetään, niin aina tapahtuu jotain, minkään materiaalin kimmomoduli kun ei ole ääretöntä.
Haluatko siis tosiaankin jokaisen köyden venyvän yhtä paljon juuri tuossa kuormitustapauksessa, vai mitä tarkoitat ?

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Ylägaijaan tulee helpointen kova veto silloin kun vetää puomia taaksepäin unohtaen avata alagaijaa (jos alagaija on selkeästi maston etupuolella). "

No mitä tästä käyttövirheestä olisi järkevää seurata ?
1) yläkaija venyy menemättä poikki
2) yläkaija katkeaa
3) alakaija katkeaa
4) alakaija venyy menemättä poikki
5) alakaijan hela irtoaa kannesta
6) alakaijan hela repäisee kannesta palan irti
7) spinnupuomi katkeaa
8) masto katkeaa
9) jotain ihan muuta
Haluaisitko siis jonkin osan pettävän vai jonkin köyden joustavan vai jonkin muun osan taipuvan (ensin elastisesti ja sitten plastisesti ) ?

Lue lisää

Jos ylägaija on kiinni keskellä puomia, ensimmäiseksi menee puomi poikki eikä se edes vaadi kovinkaan kovaa vetoa. 6 mm polyesteri riittää varsin isoonkin veneeseen puomin katkaisuun. Sehän kestää kuitenkin satoja kiloja vetoa, toisin kuin puomi keskeltä, varsinkin yhtäaikaa kovan puristuksen kanssa. Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä ja perus 6 mm polyesteriköysi kestää 600-800 kg. Pysyvä muodonmuutos tulee jo pienemmällä kuormalla, mutta puristuksen kanssa puomi mennee aina poikki.

Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain. Saahan vinssillä helat irti kannesta ja purjeet poikkikin. Kuulin jopa tapauksesta, jossa keulakaide oli revitty vinssillä irti kannesta kun falli olikin siellä kiinni.

Vaikka skuutin kiristämistä alagaijaa löysäämättä voi perustellusti pitääkin "käyttövirheenä", se on tapahtunut ehkä 10 kertaa kesässä veneissä, joissa olen ollut. Ehdottomasti asia, josta mikään ei saa hajota.

Monissa tilanteissa on hyvä saada spinnupuomi vakaaksi eli kiristetään reilusti alagajaa ja/tai barberin kautta painetaan reilusti puomia alas. Tämä ei toimi, jos ylägaija on kovin heiveröistä ja/tai kiinnitetty keskelle puomia.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

Kun tarpeeksi kovaa kiristetään, niin aina tapahtuu jotain, minkään materiaalin kimmomoduli kun ei ole ääretöntä.
Haluatko siis tosiaankin jokaisen köyden venyvän yhtä paljon juuri tuossa kuormitustapauksessa, vai mitä tarkoitat ?

Lue lisää

Kyllä vain viimein joku pettää, jopa koko vene voi mennä sellaisessa katki ja upota kuten yhdelle AC-veneelle kävi. Joakimin vastaus oli silti tähän enemmän kuin tyhjentävä. Hänellä oli heittää siihen vielä lukuarvotkin.

Joakim_ kirjoitti:

Jos ylägaija on kiinni keskellä puomia, ensimmäiseksi menee puomi poikki eikä se edes vaadi kovinkaan kovaa vetoa. 6 mm polyesteri riittää varsin isoonkin veneeseen puomin katkaisuun. Sehän kestää kuitenkin satoja kiloja vetoa, toisin kuin puomi keskeltä, varsinkin yhtäaikaa kovan puristuksen kanssa. Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä ja perus 6 mm polyesteriköysi kestää 600-800 kg. Pysyvä muodonmuutos tulee jo pienemmällä kuormalla, mutta puristuksen kanssa puomi mennee aina poikki.

Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain. Saahan vinssillä helat irti kannesta ja purjeet poikkikin. Kuulin jopa tapauksesta, jossa keulakaide oli revitty vinssillä irti kannesta kun falli olikin siellä kiinni.

Vaikka skuutin kiristämistä alagaijaa löysäämättä voi perustellusti pitääkin "käyttövirheenä", se on tapahtunut ehkä 10 kertaa kesässä veneissä, joissa olen ollut. Ehdottomasti asia, josta mikään ei saa hajota.

Monissa tilanteissa on hyvä saada spinnupuomi vakaaksi eli kiristetään reilusti alagajaa ja/tai barberin kautta painetaan reilusti puomia alas. Tämä ei toimi, jos ylägaija on kovin heiveröistä ja/tai kiinnitetty keskelle puomia.

Lue lisää

" Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä "
( Rp0.2 > 250 MPa 6061T6 laadulle, mitä noi yleensä on )
Jos lasket kuinka paljon 6mm polyesteri venyy tuolla kuormalla, niin huomaat että saat käännettyä spinnupuomin suoraan edestä suoraan sivulle ennenkuin kuorma noin suureksi kasvaa. Toisinsanoen 6mm yläkaijaa käyttäen ei tuota riskiä ole.

"Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. "
Vinssigorilla vääntää vinssinkampea 250N voimalla, ja vinssikoko on 40, kitkaa ei huomioida. Luun jalukseen tulee 10 kN voima, ja jos kaikki on paksua dynemaa kukonjaloilla molemmin puolin, niin spinnupuomin puristus kasvaa peilityynelläkin helposti yli 100kN, kun alakaija on keulakannen keskellä ja yläkaija on ennestään kiristetty siten, ettei spinnupuomi heilu vanhassa aallokossa. Tämä voima saa jo maston hajalle. Kalliiksi tuo ainakin tulee, ettei mikään jousta, sillä silloin jokin hajoaa varmasti. Täyttä puppua väittää ettei mitään käy, sillä jos veneen spinnupuomi on tuota kokoa niin mastosi ei moista kuormaa kestä vaan taipuu vähintäänkin pysyvästi, vaikkei kuorma spinnupuomista keskelle mastoa tulekaan.

Parempi rikkoa spinnupuomi kuin masto, ja vielä parempi olla rikkomatta kumpaakaan siksi, että yläkaija joustaa ennen minkään hajoamista tarpeeksi paljon, eli sen verran kuin spinnupuomin kääntäminen taakse vaatii lisäpituutta kaijoihin.

"Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain."
Ei hajoa, mikäli jokin osa on mitoitettu joustamaan ennen hajoamista.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä "
( Rp0.2 > 250 MPa 6061T6 laadulle, mitä noi yleensä on )
Jos lasket kuinka paljon 6mm polyesteri venyy tuolla kuormalla, niin huomaat että saat käännettyä spinnupuomin suoraan edestä suoraan sivulle ennenkuin kuorma noin suureksi kasvaa. Toisinsanoen 6mm yläkaijaa käyttäen ei tuota riskiä ole.

"Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. "
Vinssigorilla vääntää vinssinkampea 250N voimalla, ja vinssikoko on 40, kitkaa ei huomioida. Luun jalukseen tulee 10 kN voima, ja jos kaikki on paksua dynemaa kukonjaloilla molemmin puolin, niin spinnupuomin puristus kasvaa peilityynelläkin helposti yli 100kN, kun alakaija on keulakannen keskellä ja yläkaija on ennestään kiristetty siten, ettei spinnupuomi heilu vanhassa aallokossa. Tämä voima saa jo maston hajalle. Kalliiksi tuo ainakin tulee, ettei mikään jousta, sillä silloin jokin hajoaa varmasti. Täyttä puppua väittää ettei mitään käy, sillä jos veneen spinnupuomi on tuota kokoa niin mastosi ei moista kuormaa kestä vaan taipuu vähintäänkin pysyvästi, vaikkei kuorma spinnupuomista keskelle mastoa tulekaan.

Parempi rikkoa spinnupuomi kuin masto, ja vielä parempi olla rikkomatta kumpaakaan siksi, että yläkaija joustaa ennen minkään hajoamista tarpeeksi paljon, eli sen verran kuin spinnupuomin kääntäminen taakse vaatii lisäpituutta kaijoihin.

"Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain."
Ei hajoa, mikäli jokin osa on mitoitettu joustamaan ennen hajoamista.

Lue lisää

250 MPa maksimijännitys muodostuu jo 200 kg kuormalla ko. puomin keskellä, joten ei tosiaan paljoa kestä.

Mietippä vähän spinnupuomin geometriaa. Puomi saattaa olla vaikkapa 2 m kannen yläpuolella ja alagaijan kiinnitys 2 m maston etupuolella. Vastaavasti ylägaija on 5-10 m puomin yläpuolella. Kun puomi osoittaa kohti keulaa ja sitä lähdetään kääntämään taaksepäin, ylägaijalle ei tapahdu mitään ellei puomin korkeus muutu. Sen sijaan alagaija kiristyy huomattavasti, vaikka puomin korkeus olisi vakio. Itse asiassa alagaijaa löysäämättä ei ole mahdollista saada puomia läheskään poikittain, vaikka ylägaijaa ei olisi lainkaan. Puomin ollessa keulaa kohtin on alagaijan pituus 2 m, mutta puomin ollessa poikittain on sen pituus ~3,5 m. Jo 45 asteen kääntö keulasta sivulle vetää puomin keskikohtaa ~70 cm alaspäin ja 60 astetta on maksimi alagaijan venymättä.

Ongelma on siis olemassa venyi ylägaija tai ei. 6 mm ylägaija venyy 200 kg kuormalla ehkä 3% eli tuon ~70 cm venymää varten pitäsi olla reilut 20 m köyttä. Juuri ja juuri tuon verran saattaa olla, mutta pitää muistaa myös se, että köydessä saattaa hyvinkin olla jo alussa vaikkapa 100 kg veto ja lisäksi kitkaa on jokaisessa plokissa eli venyminen ei tapahdu koko köyden matkalla.

Spinnupuomiin tulee hurjia puristuksia ajettaessa puomi keulaa kohti veneen kantokyvyn rajoilla. Ne puristukset eivät juurikaan tule ylä- ja alagaijasta, vaan skuuteista, jotka vetävät taaksepäin (toinen purjeen kautta) melko pienessä kulmassa. Mulla on 40 vinssit ja tuollaisessa tilanteessa 250 mm kampea saa vääntää paljon kovempaa kuin 250 N, jotta puomin saa irti keulastaagista. Kyllä masto sen kestää ja sillähän on myös vastassa melko samalla kohtaa ison puomi, joka painaa toiseen suuntaan. Mulla mastoprofiili on 210 mm pitkä ja sen jäyhyysmomentti on 35-kertainen spinnupomiin nähden.

Spinnupuomin tullessa enemmän sivulle skuutilla on paljon parempi kulma vetää, jolloin kuormaa ei ole enää lainkaan samaan malliin ja kireälle jääneen alagaijan huomaa helposti. Mun veneessä todennäköisesti ensiksi pettäisi alagaijan lukko. Se on 1:2 taljalla rapulukossa, jonka murtolujuus taitaa olla alle 200 kg eli se pettäisi ~400 kg vedolla alagaijassa. Ylägaija lienee 10 mm polyesteriä ja kukonjalat 5 mm dyneemaa.

Kerran kyllä hirvitti kun oli gastina 31-jalkaisessa, jossa kippari halusi laskea spinnun tiukassa 8 m/s sivutuulessa skuuttihaan laukaisemalla. Tein työtä käskettyä ja pidin pään matalana. Spinnupuomi ampui pamauksen saattelemana hurjalla vahdilla sivulle lukon auetessa ja koko riki vavahteli uhkaavasti, mutta vaurioita ei tullut.

Ne pari kertaa kun olen ollut veneessä, jossa ei ole kukonjalkaa ylägaijassa, spinnupuomi on taipunut pahan näköisesti jo ihan normaalikäytössä. En ole vielä koskaan ollut paikanpäällä spinnupuomin (tai maston) katketessa.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä "
( Rp0.2 > 250 MPa 6061T6 laadulle, mitä noi yleensä on )
Jos lasket kuinka paljon 6mm polyesteri venyy tuolla kuormalla, niin huomaat että saat käännettyä spinnupuomin suoraan edestä suoraan sivulle ennenkuin kuorma noin suureksi kasvaa. Toisinsanoen 6mm yläkaijaa käyttäen ei tuota riskiä ole.

"Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. "
Vinssigorilla vääntää vinssinkampea 250N voimalla, ja vinssikoko on 40, kitkaa ei huomioida. Luun jalukseen tulee 10 kN voima, ja jos kaikki on paksua dynemaa kukonjaloilla molemmin puolin, niin spinnupuomin puristus kasvaa peilityynelläkin helposti yli 100kN, kun alakaija on keulakannen keskellä ja yläkaija on ennestään kiristetty siten, ettei spinnupuomi heilu vanhassa aallokossa. Tämä voima saa jo maston hajalle. Kalliiksi tuo ainakin tulee, ettei mikään jousta, sillä silloin jokin hajoaa varmasti. Täyttä puppua väittää ettei mitään käy, sillä jos veneen spinnupuomi on tuota kokoa niin mastosi ei moista kuormaa kestä vaan taipuu vähintäänkin pysyvästi, vaikkei kuorma spinnupuomista keskelle mastoa tulekaan.

Parempi rikkoa spinnupuomi kuin masto, ja vielä parempi olla rikkomatta kumpaakaan siksi, että yläkaija joustaa ennen minkään hajoamista tarpeeksi paljon, eli sen verran kuin spinnupuomin kääntäminen taakse vaatii lisäpituutta kaijoihin.

"Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain."
Ei hajoa, mikäli jokin osa on mitoitettu joustamaan ennen hajoamista.

Lue lisää

Lukion fysiikassa mennään oletuksilla "kitkaa ei huomioda", tosielämässä sitä on jopa runsaasti. Ja jostain syystä en ole 40 v aktiivisen purjehdusuran aikana kuullut spinnupuomilla piloille väännetystä mastosta. Reippaammalla slöörillä skuutissa on joka tapauksessa niin paljon vetoa, että useimmilta gasteilta vääntö loppuu, jos pitäisi puomia broachin rajoilla vetää taaksepäin.

Vihoviimeinen keino on tehdä mistään idioottivarmaa lisäämällä johonkin kohtaa kuminauhaa. Sillä saa aikaan korkeintaan hengenvaarallisia linkoja.

Joakim_ kirjoitti:

250 MPa maksimijännitys muodostuu jo 200 kg kuormalla ko. puomin keskellä, joten ei tosiaan paljoa kestä.

Mietippä vähän spinnupuomin geometriaa. Puomi saattaa olla vaikkapa 2 m kannen yläpuolella ja alagaijan kiinnitys 2 m maston etupuolella. Vastaavasti ylägaija on 5-10 m puomin yläpuolella. Kun puomi osoittaa kohti keulaa ja sitä lähdetään kääntämään taaksepäin, ylägaijalle ei tapahdu mitään ellei puomin korkeus muutu. Sen sijaan alagaija kiristyy huomattavasti, vaikka puomin korkeus olisi vakio. Itse asiassa alagaijaa löysäämättä ei ole mahdollista saada puomia läheskään poikittain, vaikka ylägaijaa ei olisi lainkaan. Puomin ollessa keulaa kohtin on alagaijan pituus 2 m, mutta puomin ollessa poikittain on sen pituus ~3,5 m. Jo 45 asteen kääntö keulasta sivulle vetää puomin keskikohtaa ~70 cm alaspäin ja 60 astetta on maksimi alagaijan venymättä.

Ongelma on siis olemassa venyi ylägaija tai ei. 6 mm ylägaija venyy 200 kg kuormalla ehkä 3% eli tuon ~70 cm venymää varten pitäsi olla reilut 20 m köyttä. Juuri ja juuri tuon verran saattaa olla, mutta pitää muistaa myös se, että köydessä saattaa hyvinkin olla jo alussa vaikkapa 100 kg veto ja lisäksi kitkaa on jokaisessa plokissa eli venyminen ei tapahdu koko köyden matkalla.

Spinnupuomiin tulee hurjia puristuksia ajettaessa puomi keulaa kohti veneen kantokyvyn rajoilla. Ne puristukset eivät juurikaan tule ylä- ja alagaijasta, vaan skuuteista, jotka vetävät taaksepäin (toinen purjeen kautta) melko pienessä kulmassa. Mulla on 40 vinssit ja tuollaisessa tilanteessa 250 mm kampea saa vääntää paljon kovempaa kuin 250 N, jotta puomin saa irti keulastaagista. Kyllä masto sen kestää ja sillähän on myös vastassa melko samalla kohtaa ison puomi, joka painaa toiseen suuntaan. Mulla mastoprofiili on 210 mm pitkä ja sen jäyhyysmomentti on 35-kertainen spinnupomiin nähden.

Spinnupuomin tullessa enemmän sivulle skuutilla on paljon parempi kulma vetää, jolloin kuormaa ei ole enää lainkaan samaan malliin ja kireälle jääneen alagaijan huomaa helposti. Mun veneessä todennäköisesti ensiksi pettäisi alagaijan lukko. Se on 1:2 taljalla rapulukossa, jonka murtolujuus taitaa olla alle 200 kg eli se pettäisi ~400 kg vedolla alagaijassa. Ylägaija lienee 10 mm polyesteriä ja kukonjalat 5 mm dyneemaa.

Kerran kyllä hirvitti kun oli gastina 31-jalkaisessa, jossa kippari halusi laskea spinnun tiukassa 8 m/s sivutuulessa skuuttihaan laukaisemalla. Tein työtä käskettyä ja pidin pään matalana. Spinnupuomi ampui pamauksen saattelemana hurjalla vahdilla sivulle lukon auetessa ja koko riki vavahteli uhkaavasti, mutta vaurioita ei tullut.

Ne pari kertaa kun olen ollut veneessä, jossa ei ole kukonjalkaa ylägaijassa, spinnupuomi on taipunut pahan näköisesti jo ihan normaalikäytössä. En ole vielä koskaan ollut paikanpäällä spinnupuomin (tai maston) katketessa.

Lue lisää

" Spinnupuomiin tulee hurjia puristuksia ajettaessa puomi keulaa kohti veneen kantokyvyn rajoilla. Ne puristukset eivät juurikaan tule ylä- ja alagaijasta, vaan skuuteista, jotka vetävät taaksepäin (toinen purjeen kautta) melko pienessä kulmassa. "

Nimenomaan noin, ja siksi tällainen allaoleva väite onkin puppua:

"Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. "

Lisävastus on ihan mitätöntä tuon luun jaluksen kuormaan verrattuna.

"Mulla mastoprofiili on 210 mm pitkä ja sen jäyhyysmomentti on 35-kertainen spinnupomiin nähden."
" mun Selden-spinnupuomi (72 mm)"
"250 MPa maksimijännitys muodostuu jo 200 kg kuormalla ko. puomin keskellä,"

Siis taivutusvastus mastollasi on noin 12 kertainen spinnupuomiin verrattuna.
( 35 * 210mm / 72mm )
200kg spinnupuomin keskellä = 100 kg päissä. Se kertaa 12 = 1200 kg maston läpiviennissä kannessa tuottaa siis mastolle kriittisen taivutuskuorman, kun spinnupuomin helan korkeus tuosta läpiviennistä on saman verran kuin puolet spinnupuomin pituudesta. Kun ison päästää kovassa puuskassa auki, ei ison puomiin tule vastakkaista voimaa eteenpäin, jolloin toinen voima tuntuu muutoksena peräharuksessa. Koska sen etäisyys on paljon suurempi kuin spinnupuomin helan, jää myös spinnupuomin maksimikuorma suunnilleen tuohon 1200 kg arvoon, mikäli haluat mastosi kestävän. (olettaen antamasi tiedot oikeiksi)
1000 kg tuulenpuolen jaluksessa tiukalla slöörillä on siis jo liikaa, sillä purjeen kulmasta ja alakaijasta tulee myös puristusta spinnupuomisi kautta mastoon.
Ei siis parane 40 numeron vinssillä ylittää 25kg vinssin kammessa.

Yläkaijasi on siis huomattavsti ylimitoitettu verrattuna tuulenpuolen jalukseen jo lujuudenkin kannalta.

Venymän suhteen tilanne on pienestä kulmasta johtuen vielä kriittisempi. 10mm täysdyneema on ihan minimi tuohon tuulenpuolenjalukseen mikäli yläkaija on 6mm polyesteri.

Joakim_ kirjoitti:

250 MPa maksimijännitys muodostuu jo 200 kg kuormalla ko. puomin keskellä, joten ei tosiaan paljoa kestä.

Mietippä vähän spinnupuomin geometriaa. Puomi saattaa olla vaikkapa 2 m kannen yläpuolella ja alagaijan kiinnitys 2 m maston etupuolella. Vastaavasti ylägaija on 5-10 m puomin yläpuolella. Kun puomi osoittaa kohti keulaa ja sitä lähdetään kääntämään taaksepäin, ylägaijalle ei tapahdu mitään ellei puomin korkeus muutu. Sen sijaan alagaija kiristyy huomattavasti, vaikka puomin korkeus olisi vakio. Itse asiassa alagaijaa löysäämättä ei ole mahdollista saada puomia läheskään poikittain, vaikka ylägaijaa ei olisi lainkaan. Puomin ollessa keulaa kohtin on alagaijan pituus 2 m, mutta puomin ollessa poikittain on sen pituus ~3,5 m. Jo 45 asteen kääntö keulasta sivulle vetää puomin keskikohtaa ~70 cm alaspäin ja 60 astetta on maksimi alagaijan venymättä.

Ongelma on siis olemassa venyi ylägaija tai ei. 6 mm ylägaija venyy 200 kg kuormalla ehkä 3% eli tuon ~70 cm venymää varten pitäsi olla reilut 20 m köyttä. Juuri ja juuri tuon verran saattaa olla, mutta pitää muistaa myös se, että köydessä saattaa hyvinkin olla jo alussa vaikkapa 100 kg veto ja lisäksi kitkaa on jokaisessa plokissa eli venyminen ei tapahdu koko köyden matkalla.

Spinnupuomiin tulee hurjia puristuksia ajettaessa puomi keulaa kohti veneen kantokyvyn rajoilla. Ne puristukset eivät juurikaan tule ylä- ja alagaijasta, vaan skuuteista, jotka vetävät taaksepäin (toinen purjeen kautta) melko pienessä kulmassa. Mulla on 40 vinssit ja tuollaisessa tilanteessa 250 mm kampea saa vääntää paljon kovempaa kuin 250 N, jotta puomin saa irti keulastaagista. Kyllä masto sen kestää ja sillähän on myös vastassa melko samalla kohtaa ison puomi, joka painaa toiseen suuntaan. Mulla mastoprofiili on 210 mm pitkä ja sen jäyhyysmomentti on 35-kertainen spinnupomiin nähden.

Spinnupuomin tullessa enemmän sivulle skuutilla on paljon parempi kulma vetää, jolloin kuormaa ei ole enää lainkaan samaan malliin ja kireälle jääneen alagaijan huomaa helposti. Mun veneessä todennäköisesti ensiksi pettäisi alagaijan lukko. Se on 1:2 taljalla rapulukossa, jonka murtolujuus taitaa olla alle 200 kg eli se pettäisi ~400 kg vedolla alagaijassa. Ylägaija lienee 10 mm polyesteriä ja kukonjalat 5 mm dyneemaa.

Kerran kyllä hirvitti kun oli gastina 31-jalkaisessa, jossa kippari halusi laskea spinnun tiukassa 8 m/s sivutuulessa skuuttihaan laukaisemalla. Tein työtä käskettyä ja pidin pään matalana. Spinnupuomi ampui pamauksen saattelemana hurjalla vahdilla sivulle lukon auetessa ja koko riki vavahteli uhkaavasti, mutta vaurioita ei tullut.

Ne pari kertaa kun olen ollut veneessä, jossa ei ole kukonjalkaa ylägaijassa, spinnupuomi on taipunut pahan näköisesti jo ihan normaalikäytössä. En ole vielä koskaan ollut paikanpäällä spinnupuomin (tai maston) katketessa.

Lue lisää

" Itse asiassa alagaijaa löysäämättä ei ole mahdollista saada puomia läheskään poikittain, vaikka ylägaijaa ei olisi lainkaan. "
Helppoahan se on, puomin pää vain tulee alaspäin reilusti, minkä vinssigorilla näkee helposti.
Valtavia jännityksiä kaijoissa ja puomeissa sekä mastossa se vinssigorillasi taas ei näe mitenkään, mikä on erittäin vaarallista mastosi mitoitus huomioiden.
Siispä jonkin osan pitää joustaa, ettei moisia valtavia jännityksiä pääse syntymään.
Pelkän ylimitoitetun dyneeman käyttö on aika vaarallista, ellei edes puomi tarvittaessa taipuisi.
Sinun veneessäsi siis alakaijan rapulukko on se mikä luistaa/pettää.
Hyvä että jokin hallittu muodonmuutos siis löytyy, ettei tule masto turhaan alas.

Kannattaa ylimitoittaa vain se tuulenpuolen dyneemajalus, sillä siinä venymättömyys on kriittistä juuri pienistä kulmista johtuen. Muuten saa joustaa ennen hajoamista reilusti. Ja lisäksi jos vielä alakaijan kiinnitys pettää ajoissa, niin vielä parempi.

koulufysiikkaa kirjoitti:

Lukion fysiikassa mennään oletuksilla "kitkaa ei huomioda", tosielämässä sitä on jopa runsaasti. Ja jostain syystä en ole 40 v aktiivisen purjehdusuran aikana kuullut spinnupuomilla piloille väännetystä mastosta. Reippaammalla slöörillä skuutissa on joka tapauksessa niin paljon vetoa, että useimmilta gasteilta vääntö loppuu, jos pitäisi puomia broachin rajoilla vetää taaksepäin.

Vihoviimeinen keino on tehdä mistään idioottivarmaa lisäämällä johonkin kohtaa kuminauhaa. Sillä saa aikaan korkeintaan hengenvaarallisia linkoja.

Lue lisää

Spinnupuomin äkkilähtö ylöspäin ei ole vaarallista, kun spinnupuomi on aina pään yläpuolella jo ennestään sen kokoluokan veneissä, mistä tässä on puhuttu.
Yläkaija saa siis joustaa sen, minkä polyesteri joustaa, kunhan varmuuskertoimet ovat riittävät, eli yläkaija ei katkea. 6-millisessä on jo varaa hieman kuluakin.

Kuminauhan käyttöä kukaan ei ole edes ehdottanut, joten olkiukkosi ei kiinnosta.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

Spinnupuomin äkkilähtö ylöspäin ei ole vaarallista, kun spinnupuomi on aina pään yläpuolella jo ennestään sen kokoluokan veneissä, mistä tässä on puhuttu.
Yläkaija saa siis joustaa sen, minkä polyesteri joustaa, kunhan varmuuskertoimet ovat riittävät, eli yläkaija ei katkea. 6-millisessä on jo varaa hieman kuluakin.

Kuminauhan käyttöä kukaan ei ole edes ehdottanut, joten olkiukkosi ei kiinnosta.

Lue lisää

Äkkilähdöt mihin päin hyvänsä ovat vaarallisia. Ei tuossakaan tapauksessa puomi ole ainoa liikkuva osa. Eikä edes puomi ole aina niin ylhäällä, lisäksi puomia vedetään kolmeen suuntaan, joten singahduksen liikesuuntiakin on enemmän kuin yksi. Aivan samantekevää taas kutsuuko venyvää osaa kuminauhaksi vai polyesterköydeksi, olkiukkoa ei kummastakaan tule.

Asioita ei pidä koskaan yksikertaistaa liikaa. Aivan kuten kitkaa ei voi jättää huomioimatta, ei myöskään pidä jättää ajattelematta enempää kuin yhtä skenaariota. Jos nyt et ymmärtänyt, puomi voi esim hypätä jonkun pettäessä ylöspäin, mutta kun vetoa oli myös taaksepäin, se putoaakin sieltä metrin taaempana alas jonkun olkiukon päähän. Pienellä mielikuvituksella löytyy parikymmentä muuta skenaariota.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Spinnupuomiin tulee hurjia puristuksia ajettaessa puomi keulaa kohti veneen kantokyvyn rajoilla. Ne puristukset eivät juurikaan tule ylä- ja alagaijasta, vaan skuuteista, jotka vetävät taaksepäin (toinen purjeen kautta) melko pienessä kulmassa. "

Nimenomaan noin, ja siksi tällainen allaoleva väite onkin puppua:

"Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. "

Lisävastus on ihan mitätöntä tuon luun jaluksen kuormaan verrattuna.

"Mulla mastoprofiili on 210 mm pitkä ja sen jäyhyysmomentti on 35-kertainen spinnupomiin nähden."
" mun Selden-spinnupuomi (72 mm)"
"250 MPa maksimijännitys muodostuu jo 200 kg kuormalla ko. puomin keskellä,"

Siis taivutusvastus mastollasi on noin 12 kertainen spinnupuomiin verrattuna.
( 35 * 210mm / 72mm )
200kg spinnupuomin keskellä = 100 kg päissä. Se kertaa 12 = 1200 kg maston läpiviennissä kannessa tuottaa siis mastolle kriittisen taivutuskuorman, kun spinnupuomin helan korkeus tuosta läpiviennistä on saman verran kuin puolet spinnupuomin pituudesta. Kun ison päästää kovassa puuskassa auki, ei ison puomiin tule vastakkaista voimaa eteenpäin, jolloin toinen voima tuntuu muutoksena peräharuksessa. Koska sen etäisyys on paljon suurempi kuin spinnupuomin helan, jää myös spinnupuomin maksimikuorma suunnilleen tuohon 1200 kg arvoon, mikäli haluat mastosi kestävän. (olettaen antamasi tiedot oikeiksi)
1000 kg tuulenpuolen jaluksessa tiukalla slöörillä on siis jo liikaa, sillä purjeen kulmasta ja alakaijasta tulee myös puristusta spinnupuomisi kautta mastoon.
Ei siis parane 40 numeron vinssillä ylittää 25kg vinssin kammessa.

Yläkaijasi on siis huomattavsti ylimitoitettu verrattuna tuulenpuolen jalukseen jo lujuudenkin kannalta.

Venymän suhteen tilanne on pienestä kulmasta johtuen vielä kriittisempi. 10mm täysdyneema on ihan minimi tuohon tuulenpuolenjalukseen mikäli yläkaija on 6mm polyesteri.

Lue lisää

Masto on kannen läpimenevä, siinä on esitaivutusta, kiki työntää eteenpäin puomia, spinnupuomin kuorma on keskellä profiilia jne. Laskemasi 1200 kg pätisi tapaukselle, jossa pelkkä mastonjalasta spinnupuomin helaan ylttävä mastoprofiili olisi paikallaan kuormaa ottamassa. Edellämainituista syistä johtuen masto kestää paljon suuremman kuorman. En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma?

Mulla on spinnuskuutteina 10 mm dynalite. Tuossahan on hieman ohuempi dyneema ydin kuin "oikeassa" dyneemassa kuorettomista puhumattakaan. Kyllä se on riittänyt ko. olosuhteissiin aivan hyvin, toisin kuin veneen mukana tulleet 12 mm skuutit, jotka venyivät kuin kuminauha.

Se alagaija ei yksinkertaisesti riitä puomi keulassa -> vanttiin vaikka puomi tulisi kuinka paljon alas. Etäisyys kannen tasossa on selkeästi pienempi kuin alagaija alkutilanteessa.

6 mm polyesteriylägaija riittää hienosti kestävyytensä puolesta, mutta venyy kohtuuttomasti. Kun haluat puomin pään pysyvän vakiokorkeudella vaikkapa aallokossa tai puuskaisessa tuulessa, 6 mm on liian vähän. Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

Spinnupuomin äkkilähtö ylöspäin ei ole vaarallista, kun spinnupuomi on aina pään yläpuolella jo ennestään sen kokoluokan veneissä, mistä tässä on puhuttu.
Yläkaija saa siis joustaa sen, minkä polyesteri joustaa, kunhan varmuuskertoimet ovat riittävät, eli yläkaija ei katkea. 6-millisessä on jo varaa hieman kuluakin.

Kuminauhan käyttöä kukaan ei ole edes ehdottanut, joten olkiukkosi ei kiinnosta.

Lue lisää

Kyllä mun veneessä spinnupuomi on keulassa lähellä kaidetta tiukulla slöörillä eli siis paljon alle pään korkeuden.

Joakim_ kirjoitti:

Masto on kannen läpimenevä, siinä on esitaivutusta, kiki työntää eteenpäin puomia, spinnupuomin kuorma on keskellä profiilia jne. Laskemasi 1200 kg pätisi tapaukselle, jossa pelkkä mastonjalasta spinnupuomin helaan ylttävä mastoprofiili olisi paikallaan kuormaa ottamassa. Edellämainituista syistä johtuen masto kestää paljon suuremman kuorman. En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma?

Mulla on spinnuskuutteina 10 mm dynalite. Tuossahan on hieman ohuempi dyneema ydin kuin "oikeassa" dyneemassa kuorettomista puhumattakaan. Kyllä se on riittänyt ko. olosuhteissiin aivan hyvin, toisin kuin veneen mukana tulleet 12 mm skuutit, jotka venyivät kuin kuminauha.

Se alagaija ei yksinkertaisesti riitä puomi keulassa -> vanttiin vaikka puomi tulisi kuinka paljon alas. Etäisyys kannen tasossa on selkeästi pienempi kuin alagaija alkutilanteessa.

6 mm polyesteriylägaija riittää hienosti kestävyytensä puolesta, mutta venyy kohtuuttomasti. Kun haluat puomin pään pysyvän vakiokorkeudella vaikkapa aallokossa tai puuskaisessa tuulessa, 6 mm on liian vähän. Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin.

Lue lisää

Masto poikki spinnupuomin kuormalla tuon videon loppupuolella, vai pettikö sittenkin peräharus? Raju puuska ja aikamoinen kokoelma spinnun käsittelyä..

http://www.youtube.com/watch?v=4w3QwJdzwsE

Näin se menee kirjoitti:

Masto poikki spinnupuomin kuormalla tuon videon loppupuolella, vai pettikö sittenkin peräharus? Raju puuska ja aikamoinen kokoelma spinnun käsittelyä..

http://www.youtube.com/watch?v=4w3QwJdzwsE

Lue lisää

No ei spinnupuomilla ole mitään tekemistä tuon katkeamisen kanssa. Mastohan kaatuu siististi suorana koko matkaltaan. Barduuna varmaankin petti ja spinnufallin veto kaatoi maston. AIvan pieni notkahdus näkyy spinnupuomin kohdalla kun masto alkaa kaatua. Sekin johtuu todennäköisesti siitä, että masto lienee kannen läpimenevä ja alaosa pyrki pysymään suorana yläosan jo kaatuessa kunnes masto menee poikki suurimman momentin kohdalta eli kannen tasolta.

Jos spinnupuomi olisi syyllinen, pitäisi maston pullahtaa taaksepäin spinnupuomin kohdalta. Tuossa videossahan spinnupuomi oli kaukana etustaagista, jolloin puomiin ei tule kovinkaan kummoista puristusta, koska skuutti on lähes 90 asteen (no ehkä 60) kulmassa puomiin nähde.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Itse asiassa alagaijaa löysäämättä ei ole mahdollista saada puomia läheskään poikittain, vaikka ylägaijaa ei olisi lainkaan. "
Helppoahan se on, puomin pää vain tulee alaspäin reilusti, minkä vinssigorilla näkee helposti.
Valtavia jännityksiä kaijoissa ja puomeissa sekä mastossa se vinssigorillasi taas ei näe mitenkään, mikä on erittäin vaarallista mastosi mitoitus huomioiden.
Siispä jonkin osan pitää joustaa, ettei moisia valtavia jännityksiä pääse syntymään.
Pelkän ylimitoitetun dyneeman käyttö on aika vaarallista, ellei edes puomi tarvittaessa taipuisi.
Sinun veneessäsi siis alakaijan rapulukko on se mikä luistaa/pettää.
Hyvä että jokin hallittu muodonmuutos siis löytyy, ettei tule masto turhaan alas.

Kannattaa ylimitoittaa vain se tuulenpuolen dyneemajalus, sillä siinä venymättömyys on kriittistä juuri pienistä kulmista johtuen. Muuten saa joustaa ennen hajoamista reilusti. Ja lisäksi jos vielä alakaijan kiinnitys pettää ajoissa, niin vielä parempi.

Lue lisää

Joustoa voi käyttää ainoastaan nykäysten vaimentamiseen. Ylikuormien välttämiseen en keksi sille veneessä yhtä ainotta kohdetta. Pienet venymät kertovat heti käyttäjälle, jos jotain on pielessä, eikä synny vaarallisia jännitettyjä jousia. Sehän on aivan kuin käyttäisi säiliössä ilmatilaa liian paineen varalta.

Joakim_ kirjoitti:

Masto on kannen läpimenevä, siinä on esitaivutusta, kiki työntää eteenpäin puomia, spinnupuomin kuorma on keskellä profiilia jne. Laskemasi 1200 kg pätisi tapaukselle, jossa pelkkä mastonjalasta spinnupuomin helaan ylttävä mastoprofiili olisi paikallaan kuormaa ottamassa. Edellämainituista syistä johtuen masto kestää paljon suuremman kuorman. En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma?

Mulla on spinnuskuutteina 10 mm dynalite. Tuossahan on hieman ohuempi dyneema ydin kuin "oikeassa" dyneemassa kuorettomista puhumattakaan. Kyllä se on riittänyt ko. olosuhteissiin aivan hyvin, toisin kuin veneen mukana tulleet 12 mm skuutit, jotka venyivät kuin kuminauha.

Se alagaija ei yksinkertaisesti riitä puomi keulassa -> vanttiin vaikka puomi tulisi kuinka paljon alas. Etäisyys kannen tasossa on selkeästi pienempi kuin alagaija alkutilanteessa.

6 mm polyesteriylägaija riittää hienosti kestävyytensä puolesta, mutta venyy kohtuuttomasti. Kun haluat puomin pään pysyvän vakiokorkeudella vaikkapa aallokossa tai puuskaisessa tuulessa, 6 mm on liian vähän. Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin.

Lue lisää

" En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. "
Mikä osoittaa että yleensä spinnupuomi tai sen kiinnitys on riittävän heikosti mitoitettu mastoon verrattuna, kuten asian pitääkin olla. Niitä ongelmia tulee sitten, kun jotkut vaihtavat joka köyden venymättömään paksuun dynemaan, ja päästävät ison puuskassa löysälle tiukalla slöörillä spinnu ylhäällä. Siis sekä ison jalus että kiki löysälle. Kun käyttää puuskissa levankia tehojen säätöön, niin tuolta ongelmalta välttyy tiettyyn rajaan saakka.

" Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma? "
F = pi^2 * E * I / L^2
Alumiinille E = 69 000 MPa
L = puomisi pituus = 4.25m
I = 300186 mm^4 = 72mm / 2 * 9.81m/s^2 * 100 kg * 4250mm / 2 / 250 MPa
joten F = 11318 N = 1154 kgf , ja epätarkkuus arvaten jotain 50kgf
Perustuen antamiisi tietoihin sekä olettaen spinnupuomisi symmetriseksi, siis neutraaliakseli puolessavälissä 72mm profiilia, sekä kimmomoduli 6061T6 alumiinille.
Nurjahduskuorma siis juuri alle maston taivutuksen keston ilman ison puomin ja kikin apuja. Kaikki puomin puristus ei toki kohdistu mastoon, kun kukonjalkojakin käyttää.
Siispä 250N 40 numeron vinssillä on liioittelua noilla annetuilla arvoilla, sillä yhdessä muiden kuormien kanssa puomisi nurjahtaisi moisesta varmasti.
" Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin. "

Jos nykäisen alakaijasta, niin syynä on juurikin se että haluan sitä spinnupuomia alaspäin. Tuo on siis tavoite eikä haitta.

Puuskissa ja aallokossa ei ole spinnupuomi mihinkään heilahdellut, sillä alakaija ei minulla juuri veny, ja se määrää siten spinnupuomin korkeuden. Yläkaijan joustavuus ei tätä mitenkään estä toteutumasta. Tuulenpuolen jalus on taas 12mm dynemaa, joten eipä ole puomi pitkittäi- & poikittaissuunnassakaan puuskissa heilunut.

Heiluminen kuormituksen mukana kun edellyttäisi vähintään kahta joustavaa köyttä, ja mulla on vaan yksi, siis se yläkaija. Sen venyminen ei ole havaintojeni mukaan ollut mistään näkökulmasta kohtuutonta.

pomminrakentaja kirjoitti:

Joustoa voi käyttää ainoastaan nykäysten vaimentamiseen. Ylikuormien välttämiseen en keksi sille veneessä yhtä ainotta kohdetta. Pienet venymät kertovat heti käyttäjälle, jos jotain on pielessä, eikä synny vaarallisia jännitettyjä jousia. Sehän on aivan kuin käyttäisi säiliössä ilmatilaa liian paineen varalta.

Lue lisää

Vaarallsista ylikuormien kannalta on se väärinkäyttö, mikä johtuu vinssigorillan saaman infon puutteesta.
Kaijojen osalta voimat ovat liian pieniä luunjalusta kiristettäessä, jotta vinssinkammesta käsiin tulisi riittävää palautetta. Näköaisti spinnupuomin asentoon sen sijaan antaa ihan riittvästi oikeaa infoa, kunhan joustot eivät ole joka paikassa millien luokkaa, kuten ylipaksuilla dyneema kaijoilla tapahtuu.

Vesipumpuissa nimenomaan käytetään pientä painesäiliötä ilmataskulla, jotta valtavia ylipaineita ei pääse syntymään, sillä vesi ei riittävästi kokon puristu. Ilmatilaa siis nimenomaan käytetään liian paineen varalta.

Pommisi voit jättää rakentamatta, ettet tuota itsellesi ja muille vahinkoa.

älä yksinkertaista kirjoitti:

Äkkilähdöt mihin päin hyvänsä ovat vaarallisia. Ei tuossakaan tapauksessa puomi ole ainoa liikkuva osa. Eikä edes puomi ole aina niin ylhäällä, lisäksi puomia vedetään kolmeen suuntaan, joten singahduksen liikesuuntiakin on enemmän kuin yksi. Aivan samantekevää taas kutsuuko venyvää osaa kuminauhaksi vai polyesterköydeksi, olkiukkoa ei kummastakaan tule.

Asioita ei pidä koskaan yksikertaistaa liikaa. Aivan kuten kitkaa ei voi jättää huomioimatta, ei myöskään pidä jättää ajattelematta enempää kuin yhtä skenaariota. Jos nyt et ymmärtänyt, puomi voi esim hypätä jonkun pettäessä ylöspäin, mutta kun vetoa oli myös taaksepäin, se putoaakin sieltä metrin taaempana alas jonkun olkiukon päähän. Pienellä mielikuvituksella löytyy parikymmentä muuta skenaariota.

Lue lisää

" Jos nyt et ymmärtänyt, puomi voi esim hypätä jonkun pettäessä ylöspäin, mutta kun vetoa oli myös taaksepäin, se putoaakin sieltä metrin taaempana alas jonkun olkiukon päähän. "
Sulla siis petti alakaija samaan aikaan kun spinnu repesi ?

Mikäli alakaija pysyy kiinni ja ehjänä, ei puomi mitenkään pääse ylös ja taakse samaanaikaan.
Mikäli pelkkä alakaija päästetään, niin puomi ei metriä taakse pääse, spinnu pitää siitä kyllä huolen.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä mun veneessä spinnupuomi on keulassa lähellä kaidetta tiukulla slöörillä eli siis paljon alle pään korkeuden.

" Joakim_
18.2.2012 17:03
Puomi saattaa olla vaikkapa 2 m kannen yläpuolella ja alagaijan kiinnitys 2 m maston etupuolella. Vastaavasti ylägaija on 5-10 m puomin yläpuolella. Kun puomi osoittaa kohti keulaa "
Tän kirjoitti sitten ilmeisesti joku toinen ?

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. "
Mikä osoittaa että yleensä spinnupuomi tai sen kiinnitys on riittävän heikosti mitoitettu mastoon verrattuna, kuten asian pitääkin olla. Niitä ongelmia tulee sitten, kun jotkut vaihtavat joka köyden venymättömään paksuun dynemaan, ja päästävät ison puuskassa löysälle tiukalla slöörillä spinnu ylhäällä. Siis sekä ison jalus että kiki löysälle. Kun käyttää puuskissa levankia tehojen säätöön, niin tuolta ongelmalta välttyy tiettyyn rajaan saakka.

" Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma? "
F = pi^2 * E * I / L^2
Alumiinille E = 69 000 MPa
L = puomisi pituus = 4.25m
I = 300186 mm^4 = 72mm / 2 * 9.81m/s^2 * 100 kg * 4250mm / 2 / 250 MPa
joten F = 11318 N = 1154 kgf , ja epätarkkuus arvaten jotain 50kgf
Perustuen antamiisi tietoihin sekä olettaen spinnupuomisi symmetriseksi, siis neutraaliakseli puolessavälissä 72mm profiilia, sekä kimmomoduli 6061T6 alumiinille.
Nurjahduskuorma siis juuri alle maston taivutuksen keston ilman ison puomin ja kikin apuja. Kaikki puomin puristus ei toki kohdistu mastoon, kun kukonjalkojakin käyttää.
Siispä 250N 40 numeron vinssillä on liioittelua noilla annetuilla arvoilla, sillä yhdessä muiden kuormien kanssa puomisi nurjahtaisi moisesta varmasti.
" Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin. "

Jos nykäisen alakaijasta, niin syynä on juurikin se että haluan sitä spinnupuomia alaspäin. Tuo on siis tavoite eikä haitta.

Puuskissa ja aallokossa ei ole spinnupuomi mihinkään heilahdellut, sillä alakaija ei minulla juuri veny, ja se määrää siten spinnupuomin korkeuden. Yläkaijan joustavuus ei tätä mitenkään estä toteutumasta. Tuulenpuolen jalus on taas 12mm dynemaa, joten eipä ole puomi pitkittäi- & poikittaissuunnassakaan puuskissa heilunut.

Heiluminen kuormituksen mukana kun edellyttäisi vähintään kahta joustavaa köyttä, ja mulla on vaan yksi, siis se yläkaija. Sen venyminen ei ole havaintojeni mukaan ollut mistään näkökulmasta kohtuutonta.

Lue lisää

Jatka toki valitsemallasi tiellä. Mutta turha odottaa muun maailman seuraavan sinua. Yleinen laajaan kokemukseen perustuva näkemys on toinen.

Tuleepa mieleen pitkän ajan takaa yksi aktiivisesti kilpaillut Antilla, jossa oli ensin vaihdettu tuplaskuuteihin. Sen jälkeen huomasivat, että ennen yksinkertainen ja käsivoimin käytetty ylägaija meni aivan liian raskaaksi käsitellä. Köyden säilyttivät 6 mm koossa, eikä polyesterille vielä silloin ollut vaihtoehtoja, mutta virittivät siihen kuusinkertaisen taljan. Ja se oli sentään vain puolitonnari.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

" Joakim_
18.2.2012 17:03
Puomi saattaa olla vaikkapa 2 m kannen yläpuolella ja alagaijan kiinnitys 2 m maston etupuolella. Vastaavasti ylägaija on 5-10 m puomin yläpuolella. Kun puomi osoittaa kohti keulaa "
Tän kirjoitti sitten ilmeisesti joku toinen ?

Lue lisää

Spinnupuomin korkeutta säädetään aktiivisesti riippuen spinnusta, tuulen voimakkuudesta ja suunnasta. Useissa spinnuissa auttaa tiukimmilla kulmilla kiristää etuliikki eli vetää puomia reilusti alas. Spinnun etuliikin pituudesta riippuen tämä sitten on jopa keulakaiteen alapuolella (ei mahdollista nykyisessä veneessäni suljetun keulakaiteen takia). Tyypillinen tapa käännyttäessä aivan tiukalta (AWA ~50) avoimempiin kulmiin on ollut ensin nostaa puomia ylös ja sitten alkaa vetää sitä taakse.

Veneessäni puomi on mastolla n. 2 m kannen yläpuolella ja puomin toinen pää on ajotavasta riippuen ehkä 0,7-2,5 m kannen yläpuolella, jolloin puomin keskikohta on 1,4-2,2 m korkeudella.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" En ole koskaan kuullut maston katkeavan tiukalla slöörillä. Spinnupuomeja ja skuutteja kyllä. "
Mikä osoittaa että yleensä spinnupuomi tai sen kiinnitys on riittävän heikosti mitoitettu mastoon verrattuna, kuten asian pitääkin olla. Niitä ongelmia tulee sitten, kun jotkut vaihtavat joka köyden venymättömään paksuun dynemaan, ja päästävät ison puuskassa löysälle tiukalla slöörillä spinnu ylhäällä. Siis sekä ison jalus että kiki löysälle. Kun käyttää puuskissa levankia tehojen säätöön, niin tuolta ongelmalta välttyy tiettyyn rajaan saakka.

" Mikäs on spinnupuomin nurjahduskuorma? "
F = pi^2 * E * I / L^2
Alumiinille E = 69 000 MPa
L = puomisi pituus = 4.25m
I = 300186 mm^4 = 72mm / 2 * 9.81m/s^2 * 100 kg * 4250mm / 2 / 250 MPa
joten F = 11318 N = 1154 kgf , ja epätarkkuus arvaten jotain 50kgf
Perustuen antamiisi tietoihin sekä olettaen spinnupuomisi symmetriseksi, siis neutraaliakseli puolessavälissä 72mm profiilia, sekä kimmomoduli 6061T6 alumiinille.
Nurjahduskuorma siis juuri alle maston taivutuksen keston ilman ison puomin ja kikin apuja. Kaikki puomin puristus ei toki kohdistu mastoon, kun kukonjalkojakin käyttää.
Siispä 250N 40 numeron vinssillä on liioittelua noilla annetuilla arvoilla, sillä yhdessä muiden kuormien kanssa puomisi nurjahtaisi moisesta varmasti.
" Nykäiset vähän alagaijasta, niin puomin pää tulee metrin alaspäin. "

Jos nykäisen alakaijasta, niin syynä on juurikin se että haluan sitä spinnupuomia alaspäin. Tuo on siis tavoite eikä haitta.

Puuskissa ja aallokossa ei ole spinnupuomi mihinkään heilahdellut, sillä alakaija ei minulla juuri veny, ja se määrää siten spinnupuomin korkeuden. Yläkaijan joustavuus ei tätä mitenkään estä toteutumasta. Tuulenpuolen jalus on taas 12mm dynemaa, joten eipä ole puomi pitkittäi- & poikittaissuunnassakaan puuskissa heilunut.

Heiluminen kuormituksen mukana kun edellyttäisi vähintään kahta joustavaa köyttä, ja mulla on vaan yksi, siis se yläkaija. Sen venyminen ei ole havaintojeni mukaan ollut mistään näkökulmasta kohtuutonta.

Lue lisää

Veneessäni on Seldenin vakiomasto ja sen mukana tullut vakioylägaija. En ole tarkemmin tutkinut, mutta olen melko varma, että se on polyesteriä. Paksuuttakaan en ole mitannut, mutta se ei ole lähelläkään 6 mm, vaan luultavasti 10 mm.

Minä säädän puomin korkeutta ylägaijalla ja alagaijalla lukitsen puomin paikoilleen niin ylös-alas kuin eteen-taakse -suunnassa.

Kun nyt laskit, että ollaan lähellä puomin nurjahtamiskuormaa, mitä luulet tapahtuvan keskellä puomia olevan ylägaijan vääntäessä puomia hieman kaarelle. Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia.

Seldenin luettelon mukaan I=29,9 cm4 ja seinämänpaksuus 2,2 mm, joten aika lähellä ovat käyttämäsi arvot.

Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia.

Veneeni mastoprofiili on varsin jykevä ja toisaalta spinnupuomi aikalailla maksimipituudessaan ko. profiililla. Jossain toisessa veneessä voi hyvin olla pari numeroa pienempi mastoprofiili ja sama spinnupuomiprofiili metrin lyhyempänä. Silti spinnupuomeja menee poikki, mutta mastoja ei ko. syystä.

Joustamaton alagaija tietysti estää puomia nousemasta ylemmäksi ja taaemmaksi kuin se ylttää, mutta ei mitenkään estä joustoa toiseen suuntaan. Aallokossa puomin paino ja spinnun heiluminen riuhtoo puomia myös niihin toisiin suuntiin, joissa alagaija löystyy ellei ylägaija ole tarpeeksi kireällä ja/tai tarpeeksi joustamaton.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

Vaarallsista ylikuormien kannalta on se väärinkäyttö, mikä johtuu vinssigorillan saaman infon puutteesta.
Kaijojen osalta voimat ovat liian pieniä luunjalusta kiristettäessä, jotta vinssinkammesta käsiin tulisi riittävää palautetta. Näköaisti spinnupuomin asentoon sen sijaan antaa ihan riittvästi oikeaa infoa, kunhan joustot eivät ole joka paikassa millien luokkaa, kuten ylipaksuilla dyneema kaijoilla tapahtuu.

Vesipumpuissa nimenomaan käytetään pientä painesäiliötä ilmataskulla, jotta valtavia ylipaineita ei pääse syntymään, sillä vesi ei riittävästi kokon puristu. Ilmatilaa siis nimenomaan käytetään liian paineen varalta.

Pommisi voit jättää rakentamatta, ettet tuota itsellesi ja muille vahinkoa.

Lue lisää

Sinäpäs varsinainen putkimies olet. Vesipumppujen säiliöiden ilmataskut ovat nimenomaan dynaamisten paineiskujen vaimentamiseen, tai automaateissa painesäiliönä estämässä nopeita käynnistysjaksoja. Ylipaineelta systeemi suojataan varoventiilillä. Paineen noustessa ylipaineen puolelle se ilmatasku on pelkkä pommi.

Samoin se toimii veneessä. Venyvät paikat ovat käyttövirheiden kannalta ainoastaan vaarallisia, joista varastoitu energia voi laueta silmille. Ja käyttövirheet taas väistämättä kuuluvat inhimilliseen toimintaan.

1 + 1 = 2 kirjoitti:

" Jos nyt et ymmärtänyt, puomi voi esim hypätä jonkun pettäessä ylöspäin, mutta kun vetoa oli myös taaksepäin, se putoaakin sieltä metrin taaempana alas jonkun olkiukon päähän. "
Sulla siis petti alakaija samaan aikaan kun spinnu repesi ?

Mikäli alakaija pysyy kiinni ja ehjänä, ei puomi mitenkään pääse ylös ja taakse samaanaikaan.
Mikäli pelkkä alakaija päästetään, niin puomi ei metriä taakse pääse, spinnu pitää siitä kyllä huolen.

Lue lisää

Jos asioita katsoo oikein suppeasta näkökulmasta, voi kuvitella sen menevän noin. Elävä elämä on toisenlaista ja siinä sattuu jopa epätodennäköisiä tapauksia. Onhan tietenkin todennäköistä, että katolta putoaa jääkokkareita, muuta erittäin epätodennäkööistä, että sellainen putoaisi juuri omaan päähän. Sen sijaan ei ole epätodennäköistä, vaan suorastaan varmaa, että spinnun nostossa jää joskus puomi kiinni kaiteisiin ja alagaija tai skuuti jonkun kansihelan taakse. Itse oletit gastin olevan aivoton vinssigorilla, pidetään siis siitä oletuksesta kiinni. Se aivoton nyt sitten vetää ylägaijaa metrin verran sisään nostaakseen puomin sinne yli kahden metrin korkeuteen. Ja sitten ansa laukeaa päin sotkua selvittämään menneen keulagastin näköä. Sen pituinen se...

Tuo oli vain yksi lukemattomista mahdollisuuksista. Tai olihan siinä jo parikin, kuka hyvänsä hiukan kokeneempi purjehitja kyllä keksii lisää. Kuminauhoja käytetään vain nykäysten vaimentamiseen tai löysien poissa pitämiseen

2+2ei ole 5 kirjoitti:

Jos asioita katsoo oikein suppeasta näkökulmasta, voi kuvitella sen menevän noin. Elävä elämä on toisenlaista ja siinä sattuu jopa epätodennäköisiä tapauksia. Onhan tietenkin todennäköistä, että katolta putoaa jääkokkareita, muuta erittäin epätodennäkööistä, että sellainen putoaisi juuri omaan päähän. Sen sijaan ei ole epätodennäköistä, vaan suorastaan varmaa, että spinnun nostossa jää joskus puomi kiinni kaiteisiin ja alagaija tai skuuti jonkun kansihelan taakse. Itse oletit gastin olevan aivoton vinssigorilla, pidetään siis siitä oletuksesta kiinni. Se aivoton nyt sitten vetää ylägaijaa metrin verran sisään nostaakseen puomin sinne yli kahden metrin korkeuteen. Ja sitten ansa laukeaa päin sotkua selvittämään menneen keulagastin näköä. Sen pituinen se...

Tuo oli vain yksi lukemattomista mahdollisuuksista. Tai olihan siinä jo parikin, kuka hyvänsä hiukan kokeneempi purjehitja kyllä keksii lisää. Kuminauhoja käytetään vain nykäysten vaimentamiseen tai löysien poissa pitämiseen

Lue lisää

En ole koskaan nostanut spinnua ennen puomin nostamista kaiteiden yläpuolelle.
Toki jos sukkaa käyttää, nnin sitten voi ensin nostaa spinnua, mutta sukkaa en vetäisi päältä pois ennen kuinpuomi on kohdallaan. Siksi ei ole koskaan jäänyt puomi kaiteisiin spinnun vetäessä.

Kuminauha ei vaimenna sen enempää kuin autossa jouset. Iskarit vaimentaa ja ne on erikseen.
Veneessäni ei muuten ole aivottomia vinssigorilloja, mutta kiireisiä on saattanut joskus kisatessa olla, joten kaikkea ei ehdi huomata, ellei tilanne selkeästi näy jostain.
Liike ja asento näkyy, mutta köyden kuorma ei näy.

Joakim_ kirjoitti:

Spinnupuomin korkeutta säädetään aktiivisesti riippuen spinnusta, tuulen voimakkuudesta ja suunnasta. Useissa spinnuissa auttaa tiukimmilla kulmilla kiristää etuliikki eli vetää puomia reilusti alas. Spinnun etuliikin pituudesta riippuen tämä sitten on jopa keulakaiteen alapuolella (ei mahdollista nykyisessä veneessäni suljetun keulakaiteen takia). Tyypillinen tapa käännyttäessä aivan tiukalta (AWA ~50) avoimempiin kulmiin on ollut ensin nostaa puomia ylös ja sitten alkaa vetää sitä taakse.

Veneessäni puomi on mastolla n. 2 m kannen yläpuolella ja puomin toinen pää on ajotavasta riippuen ehkä 0,7-2,5 m kannen yläpuolella, jolloin puomin keskikohta on 1,4-2,2 m korkeudella.

Lue lisää

" Spinnupuomin korkeutta säädetään aktiivisesti riippuen spinnusta, tuulen voimakkuudesta ja suunnasta. "

No tietenkin, mutta molemmissa oli aiheena tiukka slööri tuulessa, jossa kuormat on jo kovia, eli isoa jo puuskissa löysätään.

putkimies paikalla kirjoitti:

Sinäpäs varsinainen putkimies olet. Vesipumppujen säiliöiden ilmataskut ovat nimenomaan dynaamisten paineiskujen vaimentamiseen, tai automaateissa painesäiliönä estämässä nopeita käynnistysjaksoja. Ylipaineelta systeemi suojataan varoventiilillä. Paineen noustessa ylipaineen puolelle se ilmatasku on pelkkä pommi.

Samoin se toimii veneessä. Venyvät paikat ovat käyttövirheiden kannalta ainoastaan vaarallisia, joista varastoitu energia voi laueta silmille. Ja käyttövirheet taas väistämättä kuuluvat inhimilliseen toimintaan.

Lue lisää

" Vesipumppujen säiliöiden ilmataskut ovat nimenomaan dynaamisten paineiskujen vaimentamiseen "
Dynaamisten paineiskujen lieventämiseen, eli maksimipaineen alentamiseen.
Mitään ne ei vaimenna.
Ilman sitä ilman joustoa dynaaminen paineisku nostaisi maksimipaineen paikat hajottavalle tasolle, sillä vesi ei riittävästi kokoonpuristu pienillä paineilla.

Varoventtiiliä vastaa spinnukuormien suhteen jonkin paikan pettäminen, ja on hyvä olla tietoinen minkä paikan, eikä virheellisesti kuvitella voivansa rakentaa kaiken niin vahvaksi, ettei mikään koskaan hajoa vaikka mitä tapahtuisi. Oikean paikan valinta on turvallisuuden kannalta kriittistä ja masto on niitä huonoimpia vaihtoehtoja.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

En ole koskaan nostanut spinnua ennen puomin nostamista kaiteiden yläpuolelle.
Toki jos sukkaa käyttää, nnin sitten voi ensin nostaa spinnua, mutta sukkaa en vetäisi päältä pois ennen kuinpuomi on kohdallaan. Siksi ei ole koskaan jäänyt puomi kaiteisiin spinnun vetäessä.

Kuminauha ei vaimenna sen enempää kuin autossa jouset. Iskarit vaimentaa ja ne on erikseen.
Veneessäni ei muuten ole aivottomia vinssigorilloja, mutta kiireisiä on saattanut joskus kisatessa olla, joten kaikkea ei ehdi huomata, ellei tilanne selkeästi näy jostain.
Liike ja asento näkyy, mutta köyden kuorma ei näy.

Lue lisää

Miten spinnun nosto liittyi puomin nostoon? Ja miksi muissa veneissä on aivottomia gorilloja, mutta sinulla ei?

Joka paikkaan ei ole silmiä, mutta vinssin vääntäjällä on silti tuntuma kuormaan. Eikä kuminauha muistuta vähääkään auton jousta, joka joustaa kahteen suuntaan, lisäksi purjeiden nykäisyt ovat täysin erityyppisiä kuin kuopat tiessä.

Joakim_ kirjoitti:

Veneessäni on Seldenin vakiomasto ja sen mukana tullut vakioylägaija. En ole tarkemmin tutkinut, mutta olen melko varma, että se on polyesteriä. Paksuuttakaan en ole mitannut, mutta se ei ole lähelläkään 6 mm, vaan luultavasti 10 mm.

Minä säädän puomin korkeutta ylägaijalla ja alagaijalla lukitsen puomin paikoilleen niin ylös-alas kuin eteen-taakse -suunnassa.

Kun nyt laskit, että ollaan lähellä puomin nurjahtamiskuormaa, mitä luulet tapahtuvan keskellä puomia olevan ylägaijan vääntäessä puomia hieman kaarelle. Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia.

Seldenin luettelon mukaan I=29,9 cm4 ja seinämänpaksuus 2,2 mm, joten aika lähellä ovat käyttämäsi arvot.

Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia.

Veneeni mastoprofiili on varsin jykevä ja toisaalta spinnupuomi aikalailla maksimipituudessaan ko. profiililla. Jossain toisessa veneessä voi hyvin olla pari numeroa pienempi mastoprofiili ja sama spinnupuomiprofiili metrin lyhyempänä. Silti spinnupuomeja menee poikki, mutta mastoja ei ko. syystä.

Joustamaton alagaija tietysti estää puomia nousemasta ylemmäksi ja taaemmaksi kuin se ylttää, mutta ei mitenkään estä joustoa toiseen suuntaan. Aallokossa puomin paino ja spinnun heiluminen riuhtoo puomia myös niihin toisiin suuntiin, joissa alagaija löystyy ellei ylägaija ole tarpeeksi kireällä ja/tai tarpeeksi joustamaton.

Lue lisää

" Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia. "
Sellaista ei ole olemassakaan, joten olematonta ei voi laskea.
Mitä enemmän puristusta sitä enemmän taipuu. Ainoa raja on materiaalin myötääminen, eikä sekään ole alumiiniseoksilla selkeä raja, kuten teräksen ylempi- ja alempi myötäraja usein on. Sitä ennen ilmiö on epälineaarinen, mutta jatkuva ilman yhtäkkisiä muutoksia taipumassa purituksen koko ajan hitaasti ja tasaisesti kasvaessa.

Poikittais suunnassa nurjahdus on tietysti edelleen olemassa, mutta siinä ei ole olennaista muutosta jo laskettuihin arvoihin.

"Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia. "
Spinnupuomin kuorma tulee 2m päähän maston alapäähstä, kun maston kannen alla olevaa osaa ei tarpeettomasti tässä tarkastella. Koko maston korkeuteen verrattuna tuo on lähes toiseen päähän, eikä suinkaan keskelle mastoa. Poikittaissuunnassa tietysti profiilin keskilinjalle, mutta niinhän tässä on koko ajan oletettukin.

Prebendin tarvitsema leikkauskuorma mastossa on aika pientä tuohon maksimi spinnupuomikuormaan verrattuna, eikä sen huomioiminen suuruusluokkaa mihinkään muuta.

Jos prebendiä on vaikkapa 18 metrin jänteellä 100mm verran, niin paljonko mastosi leikkausjännitys ja - voima silloin on spinnupuomin helan korkeudella, kun purjeet ovat alhaalla ja on pelityyntä ?

Käytännössä on aika helppoa saada maston taipuma spinnupuomin helan kohdalla paikallisesti toisinpäin, kuin brebendi globaalisti on. Siis paikallisesti takareunaan suurempi puristusjännitys kuin maston etureunassa on.
Pitäsi tietty saada maston jalkaa alhaalla taaksepäin, mutta kun ei satu olemaan säädettävä, ja masto on jo kansiläpiviennin kohdalla täysin edessä, joten alas ei vaan saa enempää prebendiä, ellei pidennä keulaharusta.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

" Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia. "
Sellaista ei ole olemassakaan, joten olematonta ei voi laskea.
Mitä enemmän puristusta sitä enemmän taipuu. Ainoa raja on materiaalin myötääminen, eikä sekään ole alumiiniseoksilla selkeä raja, kuten teräksen ylempi- ja alempi myötäraja usein on. Sitä ennen ilmiö on epälineaarinen, mutta jatkuva ilman yhtäkkisiä muutoksia taipumassa purituksen koko ajan hitaasti ja tasaisesti kasvaessa.

Poikittais suunnassa nurjahdus on tietysti edelleen olemassa, mutta siinä ei ole olennaista muutosta jo laskettuihin arvoihin.

"Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia. "
Spinnupuomin kuorma tulee 2m päähän maston alapäähstä, kun maston kannen alla olevaa osaa ei tarpeettomasti tässä tarkastella. Koko maston korkeuteen verrattuna tuo on lähes toiseen päähän, eikä suinkaan keskelle mastoa. Poikittaissuunnassa tietysti profiilin keskilinjalle, mutta niinhän tässä on koko ajan oletettukin.

Prebendin tarvitsema leikkauskuorma mastossa on aika pientä tuohon maksimi spinnupuomikuormaan verrattuna, eikä sen huomioiminen suuruusluokkaa mihinkään muuta.

Jos prebendiä on vaikkapa 18 metrin jänteellä 100mm verran, niin paljonko mastosi leikkausjännitys ja - voima silloin on spinnupuomin helan korkeudella, kun purjeet ovat alhaalla ja on pelityyntä ?

Käytännössä on aika helppoa saada maston taipuma spinnupuomin helan kohdalla paikallisesti toisinpäin, kuin brebendi globaalisti on. Siis paikallisesti takareunaan suurempi puristusjännitys kuin maston etureunassa on.
Pitäsi tietty saada maston jalkaa alhaalla taaksepäin, mutta kun ei satu olemaan säädettävä, ja masto on jo kansiläpiviennin kohdalla täysin edessä, joten alas ei vaan saa enempää prebendiä, ellei pidennä keulaharusta.

Lue lisää

"Siis paikallisesti takareunaan suurempi puristusjännitys kuin maston etureunassa on. "
No niin, tietty tarkoitin juuri toisinpäin, mutta kunei voi editoida niin ei voi.

Siis paikallisesti etureunaan suurempi puristusjännitys kuin maston takareunassa on.

Joakim_ kirjoitti:

Veneessäni on Seldenin vakiomasto ja sen mukana tullut vakioylägaija. En ole tarkemmin tutkinut, mutta olen melko varma, että se on polyesteriä. Paksuuttakaan en ole mitannut, mutta se ei ole lähelläkään 6 mm, vaan luultavasti 10 mm.

Minä säädän puomin korkeutta ylägaijalla ja alagaijalla lukitsen puomin paikoilleen niin ylös-alas kuin eteen-taakse -suunnassa.

Kun nyt laskit, että ollaan lähellä puomin nurjahtamiskuormaa, mitä luulet tapahtuvan keskellä puomia olevan ylägaijan vääntäessä puomia hieman kaarelle. Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia.

Seldenin luettelon mukaan I=29,9 cm4 ja seinämänpaksuus 2,2 mm, joten aika lähellä ovat käyttämäsi arvot.

Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia.

Veneeni mastoprofiili on varsin jykevä ja toisaalta spinnupuomi aikalailla maksimipituudessaan ko. profiililla. Jossain toisessa veneessä voi hyvin olla pari numeroa pienempi mastoprofiili ja sama spinnupuomiprofiili metrin lyhyempänä. Silti spinnupuomeja menee poikki, mutta mastoja ei ko. syystä.

Joustamaton alagaija tietysti estää puomia nousemasta ylemmäksi ja taaemmaksi kuin se ylttää, mutta ei mitenkään estä joustoa toiseen suuntaan. Aallokossa puomin paino ja spinnun heiluminen riuhtoo puomia myös niihin toisiin suuntiin, joissa alagaija löystyy ellei ylägaija ole tarpeeksi kireällä ja/tai tarpeeksi joustamaton.

Lue lisää

" Joustamaton alagaija tietysti estää puomia nousemasta ylemmäksi ja taaemmaksi kuin se ylttää, mutta ei mitenkään estä joustoa toiseen suuntaan. Aallokossa puomin paino ja spinnun heiluminen riuhtoo puomia myös niihin toisiin suuntiin, joissa alagaija löystyy ellei ylägaija ole tarpeeksi kireällä ja/tai tarpeeksi joustamaton. "

Spinnupuomin pituus muuttuu kuormien vaihdellessä merkityksettömän vähän, joten ko suunnassa ei liikettä suhteessa veneeseen käytännössä esiinny. Jäljelle jää tarkasteltavaksi spinnupuomin kääntyminen mastohelan ympäri kahdessa suunnassa.
Poikittaissuunnassa paksu dyneemajalus luun puolella ei jousta, ja spinnu pitää sen vedossa ollessaan kokoajan vaihtelevalla kireydellä, mutta löysää sinne ei kerry, jollei ihan kevyestä kelistä puhuta. Havaittavaa liikettä ei siis tuossa suunnassa esiinny.
Ylös/alas suunnassa alakaijaan ei löysää kerry, sillä ainostaan puomin paino ja veneen kiihtyvyys ylöspäin sitä puomia alaspäin suhteessa veneeseen voivat vetää, ja yläkaijan voima pidetään hieman tuota suurempana. Spinnuni on nylonkangasta, eikä siinä esiinny puristusta, vaan ainoastaan vetoa. Jollei spinnulla troolaa, niin veto on aina yläviistoon, mikä ei löysää alakaijaan aiheuta.

Spinnu heiluu allokossa vaikka kunka, mutta puomi pysyy veneeseen nähden paikallaan, ellei köysiä säädetä. Näin se on tähän saakka toiminut, ja on aika vaikea uskoa, että joku saa reaalimaailmaa muuttumaan toiseksi pelkästään tänne postaamalla. Tosin isossa aallokossa ja kevyessä tuulessa ei juuri ole tullut spinnuiltua. Ehkä silloin sitten olisi asiat toisin, mutta silloin muut kuormat ovat pieniä, joten yläkaijaa voisi kiristää lisää.

0 + 0 kirjoitti:

" Vesipumppujen säiliöiden ilmataskut ovat nimenomaan dynaamisten paineiskujen vaimentamiseen "
Dynaamisten paineiskujen lieventämiseen, eli maksimipaineen alentamiseen.
Mitään ne ei vaimenna.
Ilman sitä ilman joustoa dynaaminen paineisku nostaisi maksimipaineen paikat hajottavalle tasolle, sillä vesi ei riittävästi kokoonpuristu pienillä paineilla.

Varoventtiiliä vastaa spinnukuormien suhteen jonkin paikan pettäminen, ja on hyvä olla tietoinen minkä paikan, eikä virheellisesti kuvitella voivansa rakentaa kaiken niin vahvaksi, ettei mikään koskaan hajoa vaikka mitä tapahtuisi. Oikean paikan valinta on turvallisuuden kannalta kriittistä ja masto on niitä huonoimpia vaihtoehtoja.

Lue lisää

Vai ei vaimenna, mutta lieventää, jopas nyt jotakin. Hidastamalla nesteen liikettä paineen noustessa se kyllä nimenomaan vaimentaa. Eikä ole yleensä edes kyse paineen paikkoja hajottavasta tasosta, vaan meluhaitasta ja paikkoja väsyttävästä rasituksesta.

Yhtäkään tapausta, jossa spinnupuomin työnnöllä olisi masto katkaistu, ei olla tässä saatu todennettua, miksi siis siihen mitä varoventtiileitä? Kunhan rakentaa paikat riittävän vahvoiksi, antaa kyllä vene itse periksi ja kallistuu. Jos jonkun pitää hajota, olkoon se sitten purje. Hajoamiset luovat yleensä vaaratilanteita ja ympäriinsä paiskovia esineitä. Vielä pahempi, jos niitä jousi ammuskelee johonkin. Vähemmänkin venyvän köyden päässä lentävä irronnut ploki tekee rumaa jälkeä.

ei yhtään oikein kirjoitti:

Miten spinnun nosto liittyi puomin nostoon? Ja miksi muissa veneissä on aivottomia gorilloja, mutta sinulla ei?

Joka paikkaan ei ole silmiä, mutta vinssin vääntäjällä on silti tuntuma kuormaan. Eikä kuminauha muistuta vähääkään auton jousta, joka joustaa kahteen suuntaan, lisäksi purjeiden nykäisyt ovat täysin erityyppisiä kuin kuopat tiessä.

Lue lisää

" Miten spinnun nosto liittyi puomin nostoon? "
En tiedä. Joku kuitenkin ilmoitti saaneensa spinnupuomin jumiin kaiteisiin kesken spinnunnoston, mitä ihmettelin.

" Ja miksi muissa veneissä on aivottomia gorilloja, mutta sinulla ei? "
Minä ihmettelen lähinnä sitä, että miksi niitä on ylipäätänsä kenelläkään.

" Joka paikkaan ei ole silmiä, mutta vinssin vääntäjällä on silti tuntuma kuormaan. "
Vääntäjällä on tuntuma vain sen köyden kuormaan, jota kiristää. Siis vedettäessä puomia taaksi luun jaluksen kuormaan. Gorillalla ei sen perusteella ole hajuakaan kaijojen kuormista kenenkään veneessä. Silmillä taas asia selviää, mikäli jotain liikettä kaijojejn suunnissa tapahtuu havaittavan paljon, eli minimissään jotain 20cm.

"Eikä kuminauha muistuta vähääkään auton jousta, joka joustaa kahteen suuntaan,"
? ? ? ?
Molemmissa tapauksissa liike on kumpaan suuntaan tahansa, mutta voima on aina samaan suuntaan. Auton kierrejousessa aina puristusta, kuminauhassa aina vetoa.

Joissain autoissa tosin on takapäässä vääntöjousiakin, siis kuten kevytperäkärryissä yleensä.

1 + 2 = 3 kirjoitti:

" Joustamaton alagaija tietysti estää puomia nousemasta ylemmäksi ja taaemmaksi kuin se ylttää, mutta ei mitenkään estä joustoa toiseen suuntaan. Aallokossa puomin paino ja spinnun heiluminen riuhtoo puomia myös niihin toisiin suuntiin, joissa alagaija löystyy ellei ylägaija ole tarpeeksi kireällä ja/tai tarpeeksi joustamaton. "

Spinnupuomin pituus muuttuu kuormien vaihdellessä merkityksettömän vähän, joten ko suunnassa ei liikettä suhteessa veneeseen käytännössä esiinny. Jäljelle jää tarkasteltavaksi spinnupuomin kääntyminen mastohelan ympäri kahdessa suunnassa.
Poikittaissuunnassa paksu dyneemajalus luun puolella ei jousta, ja spinnu pitää sen vedossa ollessaan kokoajan vaihtelevalla kireydellä, mutta löysää sinne ei kerry, jollei ihan kevyestä kelistä puhuta. Havaittavaa liikettä ei siis tuossa suunnassa esiinny.
Ylös/alas suunnassa alakaijaan ei löysää kerry, sillä ainostaan puomin paino ja veneen kiihtyvyys ylöspäin sitä puomia alaspäin suhteessa veneeseen voivat vetää, ja yläkaijan voima pidetään hieman tuota suurempana. Spinnuni on nylonkangasta, eikä siinä esiinny puristusta, vaan ainoastaan vetoa. Jollei spinnulla troolaa, niin veto on aina yläviistoon, mikä ei löysää alakaijaan aiheuta.

Spinnu heiluu allokossa vaikka kunka, mutta puomi pysyy veneeseen nähden paikallaan, ellei köysiä säädetä. Näin se on tähän saakka toiminut, ja on aika vaikea uskoa, että joku saa reaalimaailmaa muuttumaan toiseksi pelkästään tänne postaamalla. Tosin isossa aallokossa ja kevyessä tuulessa ei juuri ole tullut spinnuiltua. Ehkä silloin sitten olisi asiat toisin, mutta silloin muut kuormat ovat pieniä, joten yläkaijaa voisi kiristää lisää.

Lue lisää

Tarkastelet aina asiaa vahvasti yksinkertaistaen, ilman kitkaa ja lähes staattisina kuormina. Otetaanpa sellainen hyvin yksinkertainen esimerkki vaikkapa säätötoimenpiteestä. Haluat puomia ylemmäs ja päästät algaijaan löysää. Varsin usein skuuti vetää alaspäin enemmän kuin spinnu ylös, joten joudut siis lisäämään vetoa ylägaijaan. Tällaistahan sinun maailmassasi ei pitänyt ikinä tapahtua. Ei siinä maailmassa ikinä tosin tapahdu broutsejakaan, eikä muuta staattisesta tilanteesta poikkeavaa.

Spinnut muuten lakkasivat olemasta nylonia jo ajat sitten. Jos ei spinnusi ole reilusti yli 10 v ikäinen, se on polyesteriä.

se putkimies kirjoitti:

Vai ei vaimenna, mutta lieventää, jopas nyt jotakin. Hidastamalla nesteen liikettä paineen noustessa se kyllä nimenomaan vaimentaa. Eikä ole yleensä edes kyse paineen paikkoja hajottavasta tasosta, vaan meluhaitasta ja paikkoja väsyttävästä rasituksesta.

Yhtäkään tapausta, jossa spinnupuomin työnnöllä olisi masto katkaistu, ei olla tässä saatu todennettua, miksi siis siihen mitä varoventtiileitä? Kunhan rakentaa paikat riittävän vahvoiksi, antaa kyllä vene itse periksi ja kallistuu. Jos jonkun pitää hajota, olkoon se sitten purje. Hajoamiset luovat yleensä vaaratilanteita ja ympäriinsä paiskovia esineitä. Vielä pahempi, jos niitä jousi ammuskelee johonkin. Vähemmänkin venyvän köyden päässä lentävä irronnut ploki tekee rumaa jälkeä.

Lue lisää

" Kunhan rakentaa paikat riittävän vahvoiksi, "
O.K. Saat ihan vapaasti vahvistaa mastosi ja spinnupuomisi. Useimmat muut pitävät sen maston mikä veneen mukana on tullut ja mikä ei suinkaan mitä tahansa kestä.
Kalliiksi tulee projektisi, ja mastosi paino tuntuu kyllä sitten aallokossa ajettaessa, ja muuallakin nousseen painopisteen alentamana vakavuutena.

" Jos jonkun pitää hajota, olkoon se sitten purje. "
O.K.
Voit ihan vapaasti sitten teettää spinnusi hiilikuidusta, kun muut käyttää nailonia.
Nailoni nääs joustaa valtavasti ennen hajoamista, siis niin valtavasti ettei purjeenmuotoa enää edes tunnista, joten hajoamisen rajalle ei nailonspinnua vaan voida mitoittaa.


" Vai ei vaimenna, mutta lieventää, jopas nyt jotakin. "
Vaimentaminen merkitsee mekaanisen energian poistumista systeemistä. Siis myös muuttuminen lämmöksi kelpaa. Sitä varten autossasi on ne iskarit, jotka vaimentaa.
Liike-energian muuntaminen potentiaalienergiaksi ei ole vaimentamista, joten jousi ei vaimenna, eikä ilma vesiautomaatin painesäiliössä.

vanha spinnu? kirjoitti:

Tarkastelet aina asiaa vahvasti yksinkertaistaen, ilman kitkaa ja lähes staattisina kuormina. Otetaanpa sellainen hyvin yksinkertainen esimerkki vaikkapa säätötoimenpiteestä. Haluat puomia ylemmäs ja päästät algaijaan löysää. Varsin usein skuuti vetää alaspäin enemmän kuin spinnu ylös, joten joudut siis lisäämään vetoa ylägaijaan. Tällaistahan sinun maailmassasi ei pitänyt ikinä tapahtua. Ei siinä maailmassa ikinä tosin tapahdu broutsejakaan, eikä muuta staattisesta tilanteesta poikkeavaa.

Spinnut muuten lakkasivat olemasta nylonia jo ajat sitten. Jos ei spinnusi ole reilusti yli 10 v ikäinen, se on polyesteriä.

Lue lisää

spinnu, puomi, vene, masto, 6mm yläkaija on kaikki edelliseltä vuosituhannelta.
Kokemusta on siis pitemmältä ajalta käytännössä. Nää uudet teoriat vaan ihmetyttää, kun ei kokemuksiin istu.
Kun tuulee ja kuormat on suuria slöörillä, on spinnuni aina vetänyt ylös enemmän kuin jalus alas, eli alakaijassa on vetoa riittänyt.
Kevyessä myötäisessä en paljon kestävyyttä murehtisi.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

" Kunhan rakentaa paikat riittävän vahvoiksi, "
O.K. Saat ihan vapaasti vahvistaa mastosi ja spinnupuomisi. Useimmat muut pitävät sen maston mikä veneen mukana on tullut ja mikä ei suinkaan mitä tahansa kestä.
Kalliiksi tulee projektisi, ja mastosi paino tuntuu kyllä sitten aallokossa ajettaessa, ja muuallakin nousseen painopisteen alentamana vakavuutena.

" Jos jonkun pitää hajota, olkoon se sitten purje. "
O.K.
Voit ihan vapaasti sitten teettää spinnusi hiilikuidusta, kun muut käyttää nailonia.
Nailoni nääs joustaa valtavasti ennen hajoamista, siis niin valtavasti ettei purjeenmuotoa enää edes tunnista, joten hajoamisen rajalle ei nailonspinnua vaan voida mitoittaa.


" Vai ei vaimenna, mutta lieventää, jopas nyt jotakin. "
Vaimentaminen merkitsee mekaanisen energian poistumista systeemistä. Siis myös muuttuminen lämmöksi kelpaa. Sitä varten autossasi on ne iskarit, jotka vaimentaa.
Liike-energian muuntaminen potentiaalienergiaksi ei ole vaimentamista, joten jousi ei vaimenna, eikä ilma vesiautomaatin painesäiliössä.

Lue lisää

Ei ole tarvinnut vahvistaa mastoa eikä muitakaan paikkoja. Aivan standardi Seldenin tuote on kestänyt oikein hyvin, sekä masto että spinnupuomi, jossa gaijat ovat kiinni vain ulkopäässä. Kieltämättä hiilikuitumasto kevyempänä houkuttaisi, jos talous antaisi vaihdon myöten. Vinssejä olen vahvistanut, kun alkuperäiset tulivat mekaanisesti tiensä päähän. Ei niillä silti spinnupuomin kautta tunnu mastoa alas saavan, vaikka gaijat ovat niukasti venyvää tavaraa.

Spinnuja ei todellakaan tehdä enää nylonista. Ei tosin hiilikuidustakaan, mutta spinnunkin muoto on sen tehon kannalta merkitsevä, joten siihen käytetään polyesteriä.

Vaimennus kuuluu lähinnä värähtelyihin. Ja kumi on yksi varsin tehokkaasti värähtelyjäkin vaimentava materiaali, siksi sitä moottorin kiinnitykseen käytetään. Muutoin voit tietysti saivarrella vaimennuksen semantiikasta, mutta yleensä silti puhutaan iskun vaimennuksesta eikä lievennyksestä. Ja isku vaimenee, kun vähennetään massan kiihtyvyyttä seinään törmätessä. Auton iskarit tarvitaan värähtelyn vaimentamiseen, jouset kiihtyvyyksien vaimentamiseen.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

" Miten spinnun nosto liittyi puomin nostoon? "
En tiedä. Joku kuitenkin ilmoitti saaneensa spinnupuomin jumiin kaiteisiin kesken spinnunnoston, mitä ihmettelin.

" Ja miksi muissa veneissä on aivottomia gorilloja, mutta sinulla ei? "
Minä ihmettelen lähinnä sitä, että miksi niitä on ylipäätänsä kenelläkään.

" Joka paikkaan ei ole silmiä, mutta vinssin vääntäjällä on silti tuntuma kuormaan. "
Vääntäjällä on tuntuma vain sen köyden kuormaan, jota kiristää. Siis vedettäessä puomia taaksi luun jaluksen kuormaan. Gorillalla ei sen perusteella ole hajuakaan kaijojen kuormista kenenkään veneessä. Silmillä taas asia selviää, mikäli jotain liikettä kaijojejn suunnissa tapahtuu havaittavan paljon, eli minimissään jotain 20cm.

"Eikä kuminauha muistuta vähääkään auton jousta, joka joustaa kahteen suuntaan,"
? ? ? ?
Molemmissa tapauksissa liike on kumpaan suuntaan tahansa, mutta voima on aina samaan suuntaan. Auton kierrejousessa aina puristusta, kuminauhassa aina vetoa.

Joissain autoissa tosin on takapäässä vääntöjousiakin, siis kuten kevytperäkärryissä yleensä.

Lue lisää

Ymmärtääkseni sinullakin spinnun nosto-operaatioon kuuluu myös puomin nosto, niin minullakin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvia toimenpiteitä.

Aivottomat gorillat olivat oma olettamuksesi, ei muiden.

20 cm liike spinnupuomin päässä on erityisesti sille gorillalle täysin näkymätön. Pituussuuntaan se on huonosti erottuvaa etäisyyttä, korkeussuunnassakin puuttuu referenssi. Mutta 5 cm kohdalla vastaan paneva venymätön köysi tuntuu tuntuu karvaisemmassakin kädessä. Kenekään muun kädessä ei tunnukaan, ellei sitten sen alagaijaan löysää antamassa olevan, jolloin homma onkin niin kuin sen pitää.

Auton ulosjouston loppuminen on jos ei tavatonta, silti normaaliajossa poikkeuksellinen tapaus riippumatta jousen rakenteesta, olkoon vaikka lehtijousi. Käytännöllisesti katsoen pysyvästi ollaan voimien tasapainossa vaikka kiihtyvyyksiä on sekä ylös että alas. Purjeessa taas vedon loppuminen on tuiki tavallinen juttu ja kuminauhasta voima loppuu, kun venymä on nolla. Kevyessä tuulessa ja mainingissa purjeista veto loppuu toistuvasti, kuten olet saattanut ehkä huomata.

Voit taas jatkaa jollain briljeerauksella fysiikan osalta ja yrittää hämätä jonkun vähemmän lukeneen. Tällä foorumilla kannattaa silti pysytellä mieluummin kansantajuisessa ilmaisussa.

se putkimies kirjoitti:

Vai ei vaimenna, mutta lieventää, jopas nyt jotakin. Hidastamalla nesteen liikettä paineen noustessa se kyllä nimenomaan vaimentaa. Eikä ole yleensä edes kyse paineen paikkoja hajottavasta tasosta, vaan meluhaitasta ja paikkoja väsyttävästä rasituksesta.

Yhtäkään tapausta, jossa spinnupuomin työnnöllä olisi masto katkaistu, ei olla tässä saatu todennettua, miksi siis siihen mitä varoventtiileitä? Kunhan rakentaa paikat riittävän vahvoiksi, antaa kyllä vene itse periksi ja kallistuu. Jos jonkun pitää hajota, olkoon se sitten purje. Hajoamiset luovat yleensä vaaratilanteita ja ympäriinsä paiskovia esineitä. Vielä pahempi, jos niitä jousi ammuskelee johonkin. Vähemmänkin venyvän köyden päässä lentävä irronnut ploki tekee rumaa jälkeä.

Lue lisää

Masto nurin spinnupuomilla puskemalla:

http://www.youtube.com/watch?v=4w3QwJdzwsE

Poskettomassa tuulessa yritetään saada tonnaria lentämään. Näyttäsi veneen keinuessa, kääntyessä myötäiseen päin - löysääkö kannella pyllistävä ison jalusta, masto taipuu puomien kohdalta, menee S-mutkalle ja tulee alas. Kaikki tämä videon sekunneilla 49-50. Takilaa äärirajoille kuormitettaessa mastoon kohdistuu normaalin trimmikuorman sijaan sitten täydet rutistukset kohtisuoraan alaspäin. Siihen ei suurta taivutusvoimaa sivulle tarvita kun rysähtää! Tuossa videon tapauksessa vielä näyttäsi, että alagaija on kiinni puomin päässä eikä kukonjalassa jakamassa vetoa. Peräharusta tai barduunaa en saa kuvan erotustarkkudella näkyviin.

Mukana olleen kommentti videon keskustelupätkistä:

"We think (but not sure) that the backstay (not the runner) was too tight and the tip actually broke going aft and than the cap shrouds came loose and the rest is history."

1 ton regatta San Fransiscon lahdella 1988. Loppupelissä maston kaaduttua etuviistoon venevauhti työnsi sitä puomeineen pitkin kantta ja suisti yhden seilorin mereen. Ihme kyllä kukaan ei ilmeiseti rytäkässä loukkaantunut ainakaan vakavasti eikä hukkunut:-)

Näin se menee kirjoitti:

Masto nurin spinnupuomilla puskemalla:

http://www.youtube.com/watch?v=4w3QwJdzwsE

Poskettomassa tuulessa yritetään saada tonnaria lentämään. Näyttäsi veneen keinuessa, kääntyessä myötäiseen päin - löysääkö kannella pyllistävä ison jalusta, masto taipuu puomien kohdalta, menee S-mutkalle ja tulee alas. Kaikki tämä videon sekunneilla 49-50. Takilaa äärirajoille kuormitettaessa mastoon kohdistuu normaalin trimmikuorman sijaan sitten täydet rutistukset kohtisuoraan alaspäin. Siihen ei suurta taivutusvoimaa sivulle tarvita kun rysähtää! Tuossa videon tapauksessa vielä näyttäsi, että alagaija on kiinni puomin päässä eikä kukonjalassa jakamassa vetoa. Peräharusta tai barduunaa en saa kuvan erotustarkkudella näkyviin.

Mukana olleen kommentti videon keskustelupätkistä:

"We think (but not sure) that the backstay (not the runner) was too tight and the tip actually broke going aft and than the cap shrouds came loose and the rest is history."

1 ton regatta San Fransiscon lahdella 1988. Loppupelissä maston kaaduttua etuviistoon venevauhti työnsi sitä puomeineen pitkin kantta ja suisti yhden seilorin mereen. Ihme kyllä kukaan ei ilmeiseti rytäkässä loukkaantunut ainakaan vakavasti eikä hukkunut:-)

Lue lisää

Tämä videohan jo kertaalleen käsiteltiin. Jopa lainaamassasi tekstissä kerrotaan maston menon syy, joka ei liity spinnupuomiin. Olihan siinä vielä tarkennuksena sen jonkkaan pudonneenkin selostus tapahtumasta.

ihme sekoilua kirjoitti:

Ei ole tarvinnut vahvistaa mastoa eikä muitakaan paikkoja. Aivan standardi Seldenin tuote on kestänyt oikein hyvin, sekä masto että spinnupuomi, jossa gaijat ovat kiinni vain ulkopäässä. Kieltämättä hiilikuitumasto kevyempänä houkuttaisi, jos talous antaisi vaihdon myöten. Vinssejä olen vahvistanut, kun alkuperäiset tulivat mekaanisesti tiensä päähän. Ei niillä silti spinnupuomin kautta tunnu mastoa alas saavan, vaikka gaijat ovat niukasti venyvää tavaraa.

Spinnuja ei todellakaan tehdä enää nylonista. Ei tosin hiilikuidustakaan, mutta spinnunkin muoto on sen tehon kannalta merkitsevä, joten siihen käytetään polyesteriä.

Vaimennus kuuluu lähinnä värähtelyihin. Ja kumi on yksi varsin tehokkaasti värähtelyjäkin vaimentava materiaali, siksi sitä moottorin kiinnitykseen käytetään. Muutoin voit tietysti saivarrella vaimennuksen semantiikasta, mutta yleensä silti puhutaan iskun vaimennuksesta eikä lievennyksestä. Ja isku vaimenee, kun vähennetään massan kiihtyvyyttä seinään törmätessä. Auton iskarit tarvitaan värähtelyn vaimentamiseen, jouset kiihtyvyyksien vaimentamiseen.

Lue lisää

Spinnut ovat edelleen nylonia! Hetken aikaa oli kymmenisen vuotta sitten muotia tehdä jotkut spinnut polyesteristä, mutta nykyään polyesteriä ei juuri käytetä.

Joakim_ kirjoitti:

Spinnut ovat edelleen nylonia! Hetken aikaa oli kymmenisen vuotta sitten muotia tehdä jotkut spinnut polyesteristä, mutta nykyään polyesteriä ei juuri käytetä.

Vuosi sitten uusinta spinnua tilatessa juttelin Northin kanssa aiheesta. Sieltä on minun viimeinen tietoni peräisin polyesterin suuntaan. Sananmuoto oli: nylonia ei juuri enää käytetä.

ei spinnupuomilla kirjoitti:

Tämä videohan jo kertaalleen käsiteltiin. Jopa lainaamassasi tekstissä kerrotaan maston menon syy, joka ei liity spinnupuomiin. Olihan siinä vielä tarkennuksena sen jonkkaan pudonneenkin selostus tapahtumasta.

Lue lisää

sure) that....

katsele tarkemmin!

We think (but not kirjoitti:

sure) that....

katsele tarkemmin!

Mihin se tästä tarkentuisi:"(but not sure) that the backstay (not the runner) was too tight and the tip actually broke..."

The tip ei mun ymmärrykseni mukaan viittaa spinnupuomiin, eikä sen tuottamiin voimiin. Joka tapauksessa, kuten jo Joakim aiemmin kommentoi, videolla näkyvä osa mastosta kaatuu suorana taittuen lopulta tavanomaisesti kannen tasolta. Taittumista edeltää tietenkin alaosan taipuminen eteenpäin, ei spinnupuomin kohdalta taaksepäin.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

" Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia. "
Sellaista ei ole olemassakaan, joten olematonta ei voi laskea.
Mitä enemmän puristusta sitä enemmän taipuu. Ainoa raja on materiaalin myötääminen, eikä sekään ole alumiiniseoksilla selkeä raja, kuten teräksen ylempi- ja alempi myötäraja usein on. Sitä ennen ilmiö on epälineaarinen, mutta jatkuva ilman yhtäkkisiä muutoksia taipumassa purituksen koko ajan hitaasti ja tasaisesti kasvaessa.

Poikittais suunnassa nurjahdus on tietysti edelleen olemassa, mutta siinä ei ole olennaista muutosta jo laskettuihin arvoihin.

"Edelleen mastossa on prebendiä, suuri puristuskuorma, joka ylläpitää prebendiä ja spinnupuomin kuorma tulee keskelle profiilia ei sen päähän. Sallitun kuorman laskeminen ei ole enää aivan helppoa, mutta se on taatusti paljon enemmän kuin 1200 kg, vaikka toisella puolella ei olisi puomia. "
Spinnupuomin kuorma tulee 2m päähän maston alapäähstä, kun maston kannen alla olevaa osaa ei tarpeettomasti tässä tarkastella. Koko maston korkeuteen verrattuna tuo on lähes toiseen päähän, eikä suinkaan keskelle mastoa. Poikittaissuunnassa tietysti profiilin keskilinjalle, mutta niinhän tässä on koko ajan oletettukin.

Prebendin tarvitsema leikkauskuorma mastossa on aika pientä tuohon maksimi spinnupuomikuormaan verrattuna, eikä sen huomioiminen suuruusluokkaa mihinkään muuta.

Jos prebendiä on vaikkapa 18 metrin jänteellä 100mm verran, niin paljonko mastosi leikkausjännitys ja - voima silloin on spinnupuomin helan korkeudella, kun purjeet ovat alhaalla ja on pelityyntä ?

Käytännössä on aika helppoa saada maston taipuma spinnupuomin helan kohdalla paikallisesti toisinpäin, kuin brebendi globaalisti on. Siis paikallisesti takareunaan suurempi puristusjännitys kuin maston etureunassa on.
Pitäsi tietty saada maston jalkaa alhaalla taaksepäin, mutta kun ei satu olemaan säädettävä, ja masto on jo kansiläpiviennin kohdalla täysin edessä, joten alas ei vaan saa enempää prebendiä, ellei pidennä keulaharusta.

Lue lisää

"" Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia. "
Sellaista ei ole olemassakaan, joten olematonta ei voi laskea."

Varmaankin Joakim tarkoitti sitä, että olisit laskenut yhdistetyn puristus-taivutus tapauksen, eli nurjahdukseen tarvittavan puristuksen, kun lisäksi keskellä on taivuttava voima. Ei mene ihan normi Eulerin nurjahdustapauksilla, pitää ottaa yhteisvaikutus mukaan.

Ethän toki väitä, ettei puomia taivuttava voima pienennä nurjahdukseen tarvittavaa kuormaa...

näin kerrottiin kirjoitti:

Vuosi sitten uusinta spinnua tilatessa juttelin Northin kanssa aiheesta. Sieltä on minun viimeinen tietoni peräisin polyesterin suuntaan. Sananmuoto oli: nylonia ei juuri enää käytetä.

Lue lisää

WB kertoo:
"Nylon on edelleen suosituin ja paras spinaakkerikangas. Eri painoisena (0.5, 0.75, 1.0, 1.5 ja 2.2 oz) sitä käytetään pienemmistä jollista suuriin maksiveneisiin spinaakkereiden materiaalina. Muutama vuosi sitten hyvin kevyttä Polyesteriä koitettiin Nylonin syrjäyttäjäksi, mutta se ei lyönyt itseään läpi. Spinaakkerista tulee rauhallisempi pitkäikäisempi Nylonista leikattuna, vaikka se venyykin vähän enemmän."
http://www.wb-sails.fi/suomi/bigboat_sails/ostajanABZ.html

Ihme väittely on saatu tästä väärällä otsikolla aloitetusta ketjusta, pitäisikö itkeä vai nauraa vai pitkästyä?

näin kerrottiin kirjoitti:

Vuosi sitten uusinta spinnua tilatessa juttelin Northin kanssa aiheesta. Sieltä on minun viimeinen tietoni peräisin polyesterin suuntaan. Sananmuoto oli: nylonia ei juuri enää käytetä.

Lue lisää

Polyesterispinnuja kyllä saa, mutten muista uusiin sellaiseen Suomessa törmänneeni vuosikausiin. Mulla on kaksi Northin spinnua vuodelta 2008 ja molemmat ovat nylonia. Tarkemmin Contenderin Superkotea, jossa on polyuretaanipinnoitus. Olisiko mennyt polyesteri ja polyuretaanipinnoitettu nylon sekaisin? Tässä Contenderin valikoima:http://contendersailcloth.com/index.php/en/spinnaker-cloth.html
Noista ainoastaan Maxikote on polyesteriä ja nimensä mukaan tarkoitettu lähinnä Maxi-veneisiin.
Toinen vaihtoehto laadukkaaksi spinnuksi on AIRX ja ne ovat kaikki nylonia:http://www.bainbridgeint.com/Sailmaker/airx.htm

Tässä vielä 10 vuotta vanha artikkeli siitä, miksi spinnut eivät ole polyesteriä:http://www.sailingworld.com/gear/why-nylon-still-rules-the-run

Euler_II kirjoitti:

"" Laskeppa nurjahtamiskuorma vaikkapa 50 ja 100 kg sivuttaisvedolla keskeltä puomia. "
Sellaista ei ole olemassakaan, joten olematonta ei voi laskea."

Varmaankin Joakim tarkoitti sitä, että olisit laskenut yhdistetyn puristus-taivutus tapauksen, eli nurjahdukseen tarvittavan puristuksen, kun lisäksi keskellä on taivuttava voima. Ei mene ihan normi Eulerin nurjahdustapauksilla, pitää ottaa yhteisvaikutus mukaan.

Ethän toki väitä, ettei puomia taivuttava voima pienennä nurjahdukseen tarvittavaa kuormaa...

Lue lisää

Puristuksen ja taivutuksen yhteisvaikutus on se, ettei mitään sellaista kuormaa esiinny lainkaan, jolla taipuma yhtäkkiä muuttuu äkisti, kun ko raja ylittyy.
Nurjahduskuormaa ei siis ole olemassakaan tuossa tapauksessa, joten sitä ei voi laskea millään menetelmällä.
Kyseinen rasitustilanne toki voidaan laskea helpostikin. FEA-menetelmällä saadaan tarkin muodonmuutoksen ja puristusvoiman välinen riippuvuus, mistä nähdään selvästi, ettei nurjahduskuormaa tällöin ole.
Eulerin voit unohtaa.

ihme sekoilua kirjoitti:

Ymmärtääkseni sinullakin spinnun nosto-operaatioon kuuluu myös puomin nosto, niin minullakin. Samaan kokonaisuuteen kuuluvia toimenpiteitä.

Aivottomat gorillat olivat oma olettamuksesi, ei muiden.

20 cm liike spinnupuomin päässä on erityisesti sille gorillalle täysin näkymätön. Pituussuuntaan se on huonosti erottuvaa etäisyyttä, korkeussuunnassakin puuttuu referenssi. Mutta 5 cm kohdalla vastaan paneva venymätön köysi tuntuu tuntuu karvaisemmassakin kädessä. Kenekään muun kädessä ei tunnukaan, ellei sitten sen alagaijaan löysää antamassa olevan, jolloin homma onkin niin kuin sen pitää.

Auton ulosjouston loppuminen on jos ei tavatonta, silti normaaliajossa poikkeuksellinen tapaus riippumatta jousen rakenteesta, olkoon vaikka lehtijousi. Käytännöllisesti katsoen pysyvästi ollaan voimien tasapainossa vaikka kiihtyvyyksiä on sekä ylös että alas. Purjeessa taas vedon loppuminen on tuiki tavallinen juttu ja kuminauhasta voima loppuu, kun venymä on nolla. Kevyessä tuulessa ja mainingissa purjeista veto loppuu toistuvasti, kuten olet saattanut ehkä huomata.

Voit taas jatkaa jollain briljeerauksella fysiikan osalta ja yrittää hämätä jonkun vähemmän lukeneen. Tällä foorumilla kannattaa silti pysytellä mieluummin kansantajuisessa ilmaisussa.

Lue lisää

" Aivottomat gorillat olivat oma olettamuksesi, ei muiden. "
Lue uudestaan tarkemmin, tuossa väitteessä ei ole päätä eikä häntää, ellei ollut tarkoituksellinen olkiukko.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

Puristuksen ja taivutuksen yhteisvaikutus on se, ettei mitään sellaista kuormaa esiinny lainkaan, jolla taipuma yhtäkkiä muuttuu äkisti, kun ko raja ylittyy.
Nurjahduskuormaa ei siis ole olemassakaan tuossa tapauksessa, joten sitä ei voi laskea millään menetelmällä.
Kyseinen rasitustilanne toki voidaan laskea helpostikin. FEA-menetelmällä saadaan tarkin muodonmuutoksen ja puristusvoiman välinen riippuvuus, mistä nähdään selvästi, ettei nurjahduskuormaa tällöin ole.
Eulerin voit unohtaa.

Lue lisää

Semantiikka sikseen, lopputulema on kuitenkin se, että jos puomissa esiintyy puristuksen lisäksi taivutusta, menee se solmuun pienemmällä puristusvoimalla, kuin pelkän puristuksen tapauksessa. Tätä lienee Joakimkin tarkoittanut. Vai oletko asiasta eri mieltä?

Euleria en ollut tarjoamassakaan, kuten ehkä huomasit yllä.

0 + 0 = 0 kirjoitti:

Puristuksen ja taivutuksen yhteisvaikutus on se, ettei mitään sellaista kuormaa esiinny lainkaan, jolla taipuma yhtäkkiä muuttuu äkisti, kun ko raja ylittyy.
Nurjahduskuormaa ei siis ole olemassakaan tuossa tapauksessa, joten sitä ei voi laskea millään menetelmällä.
Kyseinen rasitustilanne toki voidaan laskea helpostikin. FEA-menetelmällä saadaan tarkin muodonmuutoksen ja puristusvoiman välinen riippuvuus, mistä nähdään selvästi, ettei nurjahduskuormaa tällöin ole.
Eulerin voit unohtaa.

Lue lisää

Eulerin nurjahduskuorma perustuu ajatukseen, että sitä suuremmilla kuormilla pieni taipuma ei enää palaudu eli palkki ei pysy puhtaassa puristuksessa viivasuorana. Saatu maksimikuorma ei riipu lainkaan aineen murto- tai myötölujuudesta, vaan ainoastaan kimmokertoimesta.

Jos mukaan otetaan sivuttaiskuorma keskellä, palkissa on jo taipumaa ennen puristusta. Puristus lisää taipumaa. Taatusti löytyy joku kuorma, jolla yht'äkkiä puomi katkeaa tai taittuu kaksinkerroin. Puristuksen aiheuttama voimahan kasvattaa taipuman lisääntyessä momenttia putken keskellä, joten tietyssä rajapisteessä ylitetään myötöraja ja sitten putki notkahtaa samantien.

Kun kyse on vielä ontosta putkesta tulee siihen lommo/vekki kun myötöraja ylittyy ja samalla taivutusvatus pienenee.

Eiköhän tuon voi vielä ihan laskea paperilla ja kynällä. 1000 N voima aiheuttaa n. 8 cm taipuman ja keskelle putkea . Päässä oleva voima aiheuttaa siis 500 N * 2,1 m = 1050 Nm momentin. Tuohon päälle vaikkapa 5000 N puristusta, niin momentti kasvaa 5000 N * 0,08 m = 400 Nm. Nyt siis onkin 1450 Nm momentti, jolla taipuma onkin n. 10 cm. Samalla puristuksen aiheuttama momentti nousee ja on 500 Nm eli 1550 Nm yhteensä. Tasapaino löytyy jostain 12 cm taipuman paikkeilta 1630 Nm paikkeilta. Profiili kestää muodonmuutoksitta ~2100 Nm, joka vastaa n. 7000 N puristusta ja 15 cm taipumaa 1000 N sivuttaiskuormalla.

Kun 2100 Nm ylitetään alkaa tapahtua muodonmuutoksia, eli taipuma kasvaa ilman,että tavutukseen vaadittava momentti kasvaa. Lisääntynyt taipuma kasvattaa puristuksesta tulevaa momenttia eli paluuta ei ole.

Samalla logiikalla laskettuna profiilin pitäisi kestää ~14000 N ilman sivuttaiskuormaa eli nurjahduksesta ei ehkä tapahdu vielä mitään pysyvää muodonmuutosta/rikkoutumista.

Joakim_ kirjoitti:

Jos ylägaija on kiinni keskellä puomia, ensimmäiseksi menee puomi poikki eikä se edes vaadi kovinkaan kovaa vetoa. 6 mm polyesteri riittää varsin isoonkin veneeseen puomin katkaisuun. Sehän kestää kuitenkin satoja kiloja vetoa, toisin kuin puomi keskeltä, varsinkin yhtäaikaa kovan puristuksen kanssa. Esimerkiksi mun Selden-spinnupuomi (72 mm, 4,25 m) näyttää katkeavan viimeistään 350 kg kuormalla (riippuen alumiinilaadusta) keskeltä ja perus 6 mm polyesteriköysi kestää 600-800 kg. Pysyvä muodonmuutos tulee jo pienemmällä kuormalla, mutta puristuksen kanssa puomi mennee aina poikki.

Jos ylägaija on kukonjalalla kiinni, ei käy mitään. Skuuttiin tulee huomattavasti normaalista poikkeavaa vastusta ja säätö ei onnistu. Tietysti, jos vinssiä veivaa aivoton gorilla aina hajoaa jotain. Saahan vinssillä helat irti kannesta ja purjeet poikkikin. Kuulin jopa tapauksesta, jossa keulakaide oli revitty vinssillä irti kannesta kun falli olikin siellä kiinni.

Vaikka skuutin kiristämistä alagaijaa löysäämättä voi perustellusti pitääkin "käyttövirheenä", se on tapahtunut ehkä 10 kertaa kesässä veneissä, joissa olen ollut. Ehdottomasti asia, josta mikään ei saa hajota.

Monissa tilanteissa on hyvä saada spinnupuomi vakaaksi eli kiristetään reilusti alagajaa ja/tai barberin kautta painetaan reilusti puomia alas. Tämä ei toimi, jos ylägaija on kovin heiveröistä ja/tai kiinnitetty keskelle puomia.

Lue lisää

Itsellä spinnupuomi vääntyi alaspäin käyttövirheestä kun keulakaiteeseen kiinnitetystä spinnupuissista karannut purjeen kulma joutui veteen keulan alle. Tämä aiheutti köyteen tietysti mielettömän vedon vaikkei vedessä ollut kuin ehkä alle 1 m2 kangasta . Ei ollut kukonjalkaa ja puomi vääntyi keskeltä mutkalle muutamia asteita. Vääntynyt puomi kesti hyvin puristusta veneen pitoajan viisi vuotta kun laitoin sekä ylä- että alakaijaan kukonjalat. Tämän jälkeen vastaavaa ei tietysti tapahtunutkaan. Nyt uuteen veneeseen hommattuun spinnuun on harkinnassa sukan hankinta, spinnussa neliöitä 90. Useinmiten laskuongelmia on vajaalle perhemiehistölle aiheuttanut päivän aikaan yltynyt tuuli sekä tietysti ne p...rleen pilven reunat. Viimekesänä Ruotsista Marikseen tultaessa tuuli nousi neljästä yli yhteentoista vaikkei tälläistä missään tietysti luvattukaan. Marikseen Saarten suojiin mentäessä niemen aiheuttamt siftit muuttivat tilanteen laitaspinnuksi ja spinnubroutsiakin tuli kokeiltua. Ajatus on, että sukan avulla lasku onnistuisi kelissäkin - pitääkö käytännössä paikkansa?

miten on kirjoitti:

Itsellä spinnupuomi vääntyi alaspäin käyttövirheestä kun keulakaiteeseen kiinnitetystä spinnupuissista karannut purjeen kulma joutui veteen keulan alle. Tämä aiheutti köyteen tietysti mielettömän vedon vaikkei vedessä ollut kuin ehkä alle 1 m2 kangasta . Ei ollut kukonjalkaa ja puomi vääntyi keskeltä mutkalle muutamia asteita. Vääntynyt puomi kesti hyvin puristusta veneen pitoajan viisi vuotta kun laitoin sekä ylä- että alakaijaan kukonjalat. Tämän jälkeen vastaavaa ei tietysti tapahtunutkaan. Nyt uuteen veneeseen hommattuun spinnuun on harkinnassa sukan hankinta, spinnussa neliöitä 90. Useinmiten laskuongelmia on vajaalle perhemiehistölle aiheuttanut päivän aikaan yltynyt tuuli sekä tietysti ne p...rleen pilven reunat. Viimekesänä Ruotsista Marikseen tultaessa tuuli nousi neljästä yli yhteentoista vaikkei tälläistä missään tietysti luvattukaan. Marikseen Saarten suojiin mentäessä niemen aiheuttamt siftit muuttivat tilanteen laitaspinnuksi ja spinnubroutsiakin tuli kokeiltua. Ajatus on, että sukan avulla lasku onnistuisi kelissäkin - pitääkö käytännössä paikkansa?

Lue lisää

sukalla onnistuu

Dippipuomi yksillä skuuteilla on järjetön yhdistelmä. Dippijiipissä on oltava löysät skuutit, jotta skuutin saa kiinni.

Puomi-skuutti -yhdistelmiä voi olla:

1. End-to-end puomi yksillä skuuteilla. Tämä on yksinkertaisin ja helpoin, mutta kovemmassa tuulessa taitoa ja voimaa vaativa. 70 m2 spinnulla varmasti tavallisin. Homma toimii hyvin jo 3-4 hengellä.

2. Dippipuomi kaksilla skuuteilla. Tämä on ainoa turvallinen kovassa kelissä isolla spinnulla (70 m2 ei ole vielä kauhean iso). Jiipit hitaita ellei miehistö ole iso ja osaava. Jiippi onnistuu kuitenkin kahdeltakin kovassakin kelissä, mutta kisajiipit vaativat 5-7 henkeä.

2. End-to-end kaksilla skuuteilla. Kompromissi kahdesta edellisestä. Kevyessä voi ajaa yksillä skuuteilla ja ottaa vasta kovemmassa toiset käyttöön. Käytössä joissain "välikoon" spinnuissa eli 70-100 m2 kokoluokassa.

Joakim_ kirjoitti:

Dippipuomi yksillä skuuteilla on järjetön yhdistelmä. Dippijiipissä on oltava löysät skuutit, jotta skuutin saa kiinni.

Puomi-skuutti -yhdistelmiä voi olla:

1. End-to-end puomi yksillä skuuteilla. Tämä on yksinkertaisin ja helpoin, mutta kovemmassa tuulessa taitoa ja voimaa vaativa. 70 m2 spinnulla varmasti tavallisin. Homma toimii hyvin jo 3-4 hengellä.

2. Dippipuomi kaksilla skuuteilla. Tämä on ainoa turvallinen kovassa kelissä isolla spinnulla (70 m2 ei ole vielä kauhean iso). Jiipit hitaita ellei miehistö ole iso ja osaava. Jiippi onnistuu kuitenkin kahdeltakin kovassakin kelissä, mutta kisajiipit vaativat 5-7 henkeä.

2. End-to-end kaksilla skuuteilla. Kompromissi kahdesta edellisestä. Kevyessä voi ajaa yksillä skuuteilla ja ottaa vasta kovemmassa toiset käyttöön. Käytössä joissain "välikoon" spinnuissa eli 70-100 m2 kokoluokassa.

Lue lisää

Mainittakoon selvennyksenä, että 2 hengen perhemiehistö on tarjolla, eikä kyse ole kisaamisesta.

Joakim_ kirjoitti:

Dippipuomi yksillä skuuteilla on järjetön yhdistelmä. Dippijiipissä on oltava löysät skuutit, jotta skuutin saa kiinni.

Puomi-skuutti -yhdistelmiä voi olla:

1. End-to-end puomi yksillä skuuteilla. Tämä on yksinkertaisin ja helpoin, mutta kovemmassa tuulessa taitoa ja voimaa vaativa. 70 m2 spinnulla varmasti tavallisin. Homma toimii hyvin jo 3-4 hengellä.

2. Dippipuomi kaksilla skuuteilla. Tämä on ainoa turvallinen kovassa kelissä isolla spinnulla (70 m2 ei ole vielä kauhean iso). Jiipit hitaita ellei miehistö ole iso ja osaava. Jiippi onnistuu kuitenkin kahdeltakin kovassakin kelissä, mutta kisajiipit vaativat 5-7 henkeä.

2. End-to-end kaksilla skuuteilla. Kompromissi kahdesta edellisestä. Kevyessä voi ajaa yksillä skuuteilla ja ottaa vasta kovemmassa toiset käyttöön. Käytössä joissain "välikoon" spinnuissa eli 70-100 m2 kokoluokassa.

Lue lisää

Toisen lukemisen jälkeen päätin olla muuttamatta mitään siitä, mitä Joakim sanoi. Hyvin vastaavilla spekseillä samassa lähtötilanteessa valitsin vaihtoehdon 2 ja lisäsin toiset skuutit.

Itse tein aikoinaan dippipuomin tilalle uuden symmetrisen spinnunpuomin.
Kukonjalat sekä ylä- että alagaijaaan. Yksillä skuuteilla ajetaan ja voin vakuuttaa, että aivan varmasti alle 100m2 spinnuilla tuo on nopein ja paras systeemi tehdä jiippi nopeasti. Kunnon barberit tai heittoplokit varvaslistaan tai barberille varattuun kansihelaan veneen leveimmälle kohdalle. Itselläni spinnu on n.80m2.
Miehistön kanssahan on periaateessa ihan sama onko dippipuomi vai symmetrinen. Spinnu kun pidetään vedossa koko jiipin ajan ilman puomia. Kannattaa muuten harjoitella spinnun vedossa pitämistä ilman puomia. Muuttuu ne perhepurjehdusjiipitkin spinnulla aika helppoksi ;-)

Lisätään ostoslistaan plokipari tuplaskuutien lisäksi, niin se on siinä. Tai voihan mennä kaksikin paria hankintaan kansijärjestelyistä riippuen. Yhdet kuitenkin keskiveneeseen, jossa ehkä onkin jo plokit barbereille ja niitähän ei tosiaan enää tarvita.

Edellinen vene oli toppirikinen puolitonnari ja siinäkin vaati toisinaan jiipin teko aika jämäkkää otetta puomista. Siksi oikeastaan enempiä ajattelematta lisäsin nykyiseen toiset skuutit, kun spinnu pysyi melkein samankokoisena, mutta vene alla kasvoi. Pystyy siis laittamaan vielä enemmän hanttiin. Jiippi menee juuri kuten Joakim kertoi, kovemmassakin kelissä kaksin, mutta kisassa kaikille riittää tekemistä. Toisaalta kun autopilotti pitää suunnan, ei cruising-jiipissä gastin tartte osata juuri muuta kuin antaa pyydettäessä ylägaijaan löysää ja ottaa taas löysät pois. Spinnun saa kyllä pysymään operaation ajan lennossa.

Skuuteista ne, joilla ajetaan slöörit, ovat tietysti dyneemaa, toisiin kelpaa jokin vähän halvempikin laatu. Minulla ne toiset ovat Dynalitea, joka on vain puoliksi dyneemaa. Aika paljon vähemmällä työllä ja halvemmalla taitaa onnistua tuplaskuutit verrattuna puomin modaukseen. Ja toimii...

second opinion kirjoitti:

Lisätään ostoslistaan plokipari tuplaskuutien lisäksi, niin se on siinä. Tai voihan mennä kaksikin paria hankintaan kansijärjestelyistä riippuen. Yhdet kuitenkin keskiveneeseen, jossa ehkä onkin jo plokit barbereille ja niitähän ei tosiaan enää tarvita.

Edellinen vene oli toppirikinen puolitonnari ja siinäkin vaati toisinaan jiipin teko aika jämäkkää otetta puomista. Siksi oikeastaan enempiä ajattelematta lisäsin nykyiseen toiset skuutit, kun spinnu pysyi melkein samankokoisena, mutta vene alla kasvoi. Pystyy siis laittamaan vielä enemmän hanttiin. Jiippi menee juuri kuten Joakim kertoi, kovemmassakin kelissä kaksin, mutta kisassa kaikille riittää tekemistä. Toisaalta kun autopilotti pitää suunnan, ei cruising-jiipissä gastin tartte osata juuri muuta kuin antaa pyydettäessä ylägaijaan löysää ja ottaa taas löysät pois. Spinnun saa kyllä pysymään operaation ajan lennossa.

Skuuteista ne, joilla ajetaan slöörit, ovat tietysti dyneemaa, toisiin kelpaa jokin vähän halvempikin laatu. Minulla ne toiset ovat Dynalitea, joka on vain puoliksi dyneemaa. Aika paljon vähemmällä työllä ja halvemmalla taitaa onnistua tuplaskuutit verrattuna puomin modaukseen. Ja toimii...

Lue lisää

Jep, ne plokit keskilaivassa sekä tuplat kääntävät laatikon keskivaiheilla ovat varustuksessa jo olemassa, joten venettä lienee joskus muinaisuudessa ajettu kaksilla skuuteilla.

Mikäs olisi soviva paksuus, olisiko 12 mm Dyna-lite sopivaa tuohon käytöön?

Dippaa-dappaa kirjoitti:

Jep, ne plokit keskilaivassa sekä tuplat kääntävät laatikon keskivaiheilla ovat varustuksessa jo olemassa, joten venettä lienee joskus muinaisuudessa ajettu kaksilla skuuteilla.

Mikäs olisi soviva paksuus, olisiko 12 mm Dyna-lite sopivaa tuohon käytöön?

Lue lisää

Itse suosisin ohuita laadukkaita köysiä kuin paksuja halpoja. kyllä 10 mm pitäisi riittää?

Valmius tuplaskuuteille on hyvä. Niissäkin on huonot puolensa, jotka täytyy ratkaista. Itse en niistä tykkää.
- Köyttä tulee lisää, jolloin sotkuituminen tai selvittely lisääntyy.
- Monesti, kun ajaa broutsin rajalla vapaassa skuutissa pitäis olla löysää. Silloin se jää helposti veteen laahaamaan. Ainakin konetta käynnistettäessä pitää muistaa ja onhan se rumaakin.
- Lisää painoa purjeen kulmiiin, jolloin kevyessä tuulessa spinnu lentää huonommin.
- Vapaa skuutti pitää tulla oikein, aina joskus jäi vahingossa puomin alapuolelle.

Mietippä,
- Kuinka useasti loppujen lopuksi jiippaatta
- Tuleeko navakan tuulen spinnuilua yli 8m/s ja etenkään jiippiä silloin
- On mahdollista lennättää jiipin aikana spinnua ilman puomia. Pysyy auki, kun barberit ovat kiinni. Dipataan puomi, asetetaan se etustaagin viereen ja vedetään tuulen puolen skuutti alas puomin lukkoon ja lopuksi kiristetään skuutti ja trimmataan spinnu.

20+8 kirjoitti:

Itse suosisin ohuita laadukkaita köysiä kuin paksuja halpoja. kyllä 10 mm pitäisi riittää?

Valmius tuplaskuuteille on hyvä. Niissäkin on huonot puolensa, jotka täytyy ratkaista. Itse en niistä tykkää.
- Köyttä tulee lisää, jolloin sotkuituminen tai selvittely lisääntyy.
- Monesti, kun ajaa broutsin rajalla vapaassa skuutissa pitäis olla löysää. Silloin se jää helposti veteen laahaamaan. Ainakin konetta käynnistettäessä pitää muistaa ja onhan se rumaakin.
- Lisää painoa purjeen kulmiiin, jolloin kevyessä tuulessa spinnu lentää huonommin.
- Vapaa skuutti pitää tulla oikein, aina joskus jäi vahingossa puomin alapuolelle.

Mietippä,
- Kuinka useasti loppujen lopuksi jiippaatta
- Tuleeko navakan tuulen spinnuilua yli 8m/s ja etenkään jiippiä silloin
- On mahdollista lennättää jiipin aikana spinnua ilman puomia. Pysyy auki, kun barberit ovat kiinni. Dipataan puomi, asetetaan se etustaagin viereen ja vedetään tuulen puolen skuutti alas puomin lukkoon ja lopuksi kiristetään skuutti ja trimmataan spinnu.

Lue lisää

---------------------------
Mietippä,
- Kuinka useasti loppujen lopuksi jiippaatta
- Tuleeko navakan tuulen spinnuilua yli 8m/s ja etenkään jiippiä silloin
- On mahdollista lennättää jiipin aikana spinnua ilman puomia. Pysyy auki, kun barberit ovat kiinni. Dipataan puomi, asetetaan se etustaagin viereen ja vedetään tuulen puolen skuutti alas puomin lukkoon ja lopuksi kiristetään skuutti ja trimmataan spinnu.
-----------------------

Juuri näitä olen mietiskellyt. Kahdestaan emännän kanssa ei spinnulla ajeta kovassa kelissä. Ei tule nostolupaa... eli käytännössä spinnuilu yli 8 m/s kelissä tapahtunee ainoastaan vahingossa, eli kelin pikkuhiljaa kovetessa spinnu ylhäällä pitkällä legillä. Jiipit tulee sitten reitin mukaan, ja niihin ei voi vaikuttaa. Kyllä mielestäni periaatteen pitää olla se, että jos spinnu on ylhäällä, pitää se pystyä siinä kelissä ja sillä miehistollä myös jiippaamaan. Jos ei, niin on aika laskea spinnu alas...

Oikeastaan tuo tuulenpuolen skuutin vienti keulaan puominnokkaan on juuri se vaihe, jonka onnistumista epäilen, ja jonka vuoksi ne toiset skuutit tarvittaisiin. Jos sen pystyy tekemään vielä 8 m/s tuulessa 70 neliön rätillä ilman riskejä, riittää se meidän käyttöön vallan hyvin. En todellakaan kaipaa niitä ylimääräisiä köysiä yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Noita roikkuvia spinuskuutteja muuten näkyy aika paljon, jos katselee vaikkapa netistä kuvia avomerikisoista, joka toisella venellä on skuutti likoomassa. Ruman näköistähän se on.

Dippaa-dappaa kirjoitti:

---------------------------
Mietippä,
- Kuinka useasti loppujen lopuksi jiippaatta
- Tuleeko navakan tuulen spinnuilua yli 8m/s ja etenkään jiippiä silloin
- On mahdollista lennättää jiipin aikana spinnua ilman puomia. Pysyy auki, kun barberit ovat kiinni. Dipataan puomi, asetetaan se etustaagin viereen ja vedetään tuulen puolen skuutti alas puomin lukkoon ja lopuksi kiristetään skuutti ja trimmataan spinnu.
-----------------------

Juuri näitä olen mietiskellyt. Kahdestaan emännän kanssa ei spinnulla ajeta kovassa kelissä. Ei tule nostolupaa... eli käytännössä spinnuilu yli 8 m/s kelissä tapahtunee ainoastaan vahingossa, eli kelin pikkuhiljaa kovetessa spinnu ylhäällä pitkällä legillä. Jiipit tulee sitten reitin mukaan, ja niihin ei voi vaikuttaa. Kyllä mielestäni periaatteen pitää olla se, että jos spinnu on ylhäällä, pitää se pystyä siinä kelissä ja sillä miehistollä myös jiippaamaan. Jos ei, niin on aika laskea spinnu alas...

Oikeastaan tuo tuulenpuolen skuutin vienti keulaan puominnokkaan on juuri se vaihe, jonka onnistumista epäilen, ja jonka vuoksi ne toiset skuutit tarvittaisiin. Jos sen pystyy tekemään vielä 8 m/s tuulessa 70 neliön rätillä ilman riskejä, riittää se meidän käyttöön vallan hyvin. En todellakaan kaipaa niitä ylimääräisiä köysiä yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Noita roikkuvia spinuskuutteja muuten näkyy aika paljon, jos katselee vaikkapa netistä kuvia avomerikisoista, joka toisella venellä on skuutti likoomassa. Ruman näköistähän se on.

Lue lisää

Täysin valideja pointteja esitetty ja tunnetusti purjehduksen maailma on täynnä kompromisseja. Köysien lisääntyminen on aina pieni riesa, mutta se on ollut odotettua vähäisempää. Löysiä saa usein kerätä merestä, sekin totta. Samoin vapaan skuutin putoileminen puomin päältä, jolla ei tietenkään ole merkitystä, jos spinnun lasku sattuu tulemaan ennen jiippiä.

Hämmästyttävänkin usein spinnua on kyllä joko jiipattu tai laskettu paljon reippaammassa tuulessa kuin nostohetkellä vallitsi. Silloin ne tuplat tuntuvat mukavilta. Kevyttä keliä varten on sitten kevyt skuuti. Sellaisenhan tarvitsee oli sitten yksinkertaiset tai tuplat. Ne tuplat ovat muutenkin omalla haalla kiinni primääreissä, joten ensivaiheessa voi kevennyksen tehdä vain irrottamalla se tuplan.

second opinion kirjoitti:

Täysin valideja pointteja esitetty ja tunnetusti purjehduksen maailma on täynnä kompromisseja. Köysien lisääntyminen on aina pieni riesa, mutta se on ollut odotettua vähäisempää. Löysiä saa usein kerätä merestä, sekin totta. Samoin vapaan skuutin putoileminen puomin päältä, jolla ei tietenkään ole merkitystä, jos spinnun lasku sattuu tulemaan ennen jiippiä.

Hämmästyttävänkin usein spinnua on kyllä joko jiipattu tai laskettu paljon reippaammassa tuulessa kuin nostohetkellä vallitsi. Silloin ne tuplat tuntuvat mukavilta. Kevyttä keliä varten on sitten kevyt skuuti. Sellaisenhan tarvitsee oli sitten yksinkertaiset tai tuplat. Ne tuplat ovat muutenkin omalla haalla kiinni primääreissä, joten ensivaiheessa voi kevennyksen tehdä vain irrottamalla se tuplan.

Lue lisää

Ja köysistä vielä. Kymppimillinen riittää varmasti ominaisuuksiltaan ja käsiteltävyydeltäänkin. Jos ei viimeisen päälle ole tarvis tiukkoja slöörejä vinguttaa, riittää myös kymppimillinen Dynalite. Itse jouduin ottamaan 12 mm vanhojen vinssien takia, joiden ST-ominaisuudet eivät toimi ohuemmalla. Hintaero 12 mm dyneemalla on jo merkittävä 10 mm Dynaliteen.

Dippaa-dappaa kirjoitti:

---------------------------
Mietippä,
- Kuinka useasti loppujen lopuksi jiippaatta
- Tuleeko navakan tuulen spinnuilua yli 8m/s ja etenkään jiippiä silloin
- On mahdollista lennättää jiipin aikana spinnua ilman puomia. Pysyy auki, kun barberit ovat kiinni. Dipataan puomi, asetetaan se etustaagin viereen ja vedetään tuulen puolen skuutti alas puomin lukkoon ja lopuksi kiristetään skuutti ja trimmataan spinnu.
-----------------------

Juuri näitä olen mietiskellyt. Kahdestaan emännän kanssa ei spinnulla ajeta kovassa kelissä. Ei tule nostolupaa... eli käytännössä spinnuilu yli 8 m/s kelissä tapahtunee ainoastaan vahingossa, eli kelin pikkuhiljaa kovetessa spinnu ylhäällä pitkällä legillä. Jiipit tulee sitten reitin mukaan, ja niihin ei voi vaikuttaa. Kyllä mielestäni periaatteen pitää olla se, että jos spinnu on ylhäällä, pitää se pystyä siinä kelissä ja sillä miehistollä myös jiippaamaan. Jos ei, niin on aika laskea spinnu alas...

Oikeastaan tuo tuulenpuolen skuutin vienti keulaan puominnokkaan on juuri se vaihe, jonka onnistumista epäilen, ja jonka vuoksi ne toiset skuutit tarvittaisiin. Jos sen pystyy tekemään vielä 8 m/s tuulessa 70 neliön rätillä ilman riskejä, riittää se meidän käyttöön vallan hyvin. En todellakaan kaipaa niitä ylimääräisiä köysiä yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Noita roikkuvia spinuskuutteja muuten näkyy aika paljon, jos katselee vaikkapa netistä kuvia avomerikisoista, joka toisella venellä on skuutti likoomassa. Ruman näköistähän se on.

Lue lisää

Kehdanneeko näin asiantuntevaan keskusteluun esittää täysin esteettistä näkökantaa. Nimittäin, barberien kanssa syntyy väistmättä joskus tilanne että sen heittoploki hakkaa kyljen naarmuille, siksi kannatan tuplaskuutteja. Ja jos spinnu ei jaksa kantaa tuplaskuuttien painoa, ei se venettäkään kuljeta ja on aika käynnistää kone.

s_411 kirjoitti:

Kehdanneeko näin asiantuntevaan keskusteluun esittää täysin esteettistä näkökantaa. Nimittäin, barberien kanssa syntyy väistmättä joskus tilanne että sen heittoploki hakkaa kyljen naarmuille, siksi kannatan tuplaskuutteja. Ja jos spinnu ei jaksa kantaa tuplaskuuttien painoa, ei se venettäkään kuljeta ja on aika käynnistää kone.

Lue lisää

Noi näkökohdat ammutaan kyllä asiantuntevalta taholta alas. Heittoplokiin laitetaan pätkä shock-cordia ja koukku, joka laitetaan kaidevaijeriin. Näin ploki pysyy pystyssä, ei kolise, siihen ei kompastu, eikä se jää satamassa veneiden väliin. Samoin menetellään tuplaskuutien keskellä venettä olevien plokien kanssa. Se heittoplokihan on siellä genuan laitaan skuutamista varten, vaikka olisi tuplaskuutitkin. Spinnu taas vetää mukavasti vielä senkin jälkeen, kun kaksien skuutien paino on liikaa. Silloin vain irrotetaan skuutit ja korvataan ohuella ja kevyellä skuutilla.

asian tuntija kirjoitti:

Noi näkökohdat ammutaan kyllä asiantuntevalta taholta alas. Heittoplokiin laitetaan pätkä shock-cordia ja koukku, joka laitetaan kaidevaijeriin. Näin ploki pysyy pystyssä, ei kolise, siihen ei kompastu, eikä se jää satamassa veneiden väliin. Samoin menetellään tuplaskuutien keskellä venettä olevien plokien kanssa. Se heittoplokihan on siellä genuan laitaan skuutamista varten, vaikka olisi tuplaskuutitkin. Spinnu taas vetää mukavasti vielä senkin jälkeen, kun kaksien skuutien paino on liikaa. Silloin vain irrotetaan skuutit ja korvataan ohuella ja kevyellä skuutilla.

Lue lisää

Sinun järjestelyssäsi barberin säätö on hankala kun pitää aina irrottaa se koukku kaidevaijerista eikä se poista sitä alkuperäistä ongelmaa, josta olen huolissani, että barberin ollessa löysänä, heittoploki heiluu skuutissa usean metrin päässä veneestä. Kun spinnu lakkaa vetämästä, ploki putoaa skuutin ohjaamana kohti venettä ellei joku ole juuri sopivalla hetkellä ehtinyt kiristää barberia. Genoan skuuttaamiseen minulla on kahdet skuuttikiskot ja käytän genoassakin väliaikaisesti ylimääräistä skuuttia jos pitää säätää skuuttipisteen paikkaa toisessa kiskossa.

s_411 kirjoitti:

Sinun järjestelyssäsi barberin säätö on hankala kun pitää aina irrottaa se koukku kaidevaijerista eikä se poista sitä alkuperäistä ongelmaa, josta olen huolissani, että barberin ollessa löysänä, heittoploki heiluu skuutissa usean metrin päässä veneestä. Kun spinnu lakkaa vetämästä, ploki putoaa skuutin ohjaamana kohti venettä ellei joku ole juuri sopivalla hetkellä ehtinyt kiristää barberia. Genoan skuuttaamiseen minulla on kahdet skuuttikiskot ja käytän genoassakin väliaikaisesti ylimääräistä skuuttia jos pitää säätää skuuttipisteen paikkaa toisessa kiskossa.

Lue lisää

Miksi ihmeessä barberin päässä olisi raskas heittoploki? Siihenhän sopii veneen koosta riippumatta erittäin hyvin pelkkä rengas, esim Antalin "Low Friction Ring", joka painaa vain murto-osan plokista, eikä kolhi kylkeä. Omassa veneessä on kyllä tuplaskuutit, mutta arkakylkiset kuutosetkin käyttävät barbereita ongelmitta.

Kahdet skuutikiskot on hyvä juttu, mutta eri asia kuin skuutaus varvaslistaan tai muuhun aivan laidalla olevaan kiinnikkeeseen sivutuulissa.

asian tuntija kirjoitti:

Miksi ihmeessä barberin päässä olisi raskas heittoploki? Siihenhän sopii veneen koosta riippumatta erittäin hyvin pelkkä rengas, esim Antalin "Low Friction Ring", joka painaa vain murto-osan plokista, eikä kolhi kylkeä. Omassa veneessä on kyllä tuplaskuutit, mutta arkakylkiset kuutosetkin käyttävät barbereita ongelmitta.

Kahdet skuutikiskot on hyvä juttu, mutta eri asia kuin skuutaus varvaslistaan tai muuhun aivan laidalla olevaan kiinnikkeeseen sivutuulissa.

Lue lisää

Kyllä S-411 sinällänsä on ihan oikeassa. Pelkkää rengasta tai kiinteää plokia kun ei saa pois suojan puolen skuutista, muuta kuin pujottamalla. Kevyessä kelissä leen skuutissa on turhaa roikottaa paria metriä barberiköyttä rengasta (tai plokia).
Tosin kuka käskee jättää barberin löysälle. Tuon barberin heittoplokin voi käyttämättömänä laittaa alempaan mantookin vaijeriin, niin on pois tieltä ;-)

Antilla-36 kirjoitti:

Kyllä S-411 sinällänsä on ihan oikeassa. Pelkkää rengasta tai kiinteää plokia kun ei saa pois suojan puolen skuutista, muuta kuin pujottamalla. Kevyessä kelissä leen skuutissa on turhaa roikottaa paria metriä barberiköyttä rengasta (tai plokia).
Tosin kuka käskee jättää barberin löysälle. Tuon barberin heittoplokin voi käyttämättömänä laittaa alempaan mantookin vaijeriin, niin on pois tieltä ;-)

Lue lisää

Ohut barberiköysi ja rengas ovat itse skuutiin verrattuna keveitä. Siksi en ole huomannut ongelmaksi, että renkaan joutuu pujottamaan. Painon tullessa ongelmaksi vaihtuu kuitenkin koko skuuti. Itsellä nykyinen kevyt skuuti on 6 mm köyttä 4 mm dyneemasisuksella, tietysti kuorittuna niin pitkälle kuin mahdollista ja kiinni purjeeseen köysisakkelilla. Siitä riittäisi pitoa isommallekin spinnulle.

Yhtä kaikki, valinnat riippuvat omista tottumuksista ja mieltymyksistä.

miten vaan kirjoitti:

Ohut barberiköysi ja rengas ovat itse skuutiin verrattuna keveitä. Siksi en ole huomannut ongelmaksi, että renkaan joutuu pujottamaan. Painon tullessa ongelmaksi vaihtuu kuitenkin koko skuuti. Itsellä nykyinen kevyt skuuti on 6 mm köyttä 4 mm dyneemasisuksella, tietysti kuorittuna niin pitkälle kuin mahdollista ja kiinni purjeeseen köysisakkelilla. Siitä riittäisi pitoa isommallekin spinnulle.

Yhtä kaikki, valinnat riippuvat omista tottumuksista ja mieltymyksistä.

Lue lisää

ketterämpi kuin rengas heittoplokin korvikkeena..

Skuuttihaka kirjoitti:

ketterämpi kuin rengas heittoplokin korvikkeena..

On selvästikin ketterämpi, eikä edes painavampi, mutta luistaa huonommin.

Antilla-36 kirjoitti:

Kyllä S-411 sinällänsä on ihan oikeassa. Pelkkää rengasta tai kiinteää plokia kun ei saa pois suojan puolen skuutista, muuta kuin pujottamalla. Kevyessä kelissä leen skuutissa on turhaa roikottaa paria metriä barberiköyttä rengasta (tai plokia).
Tosin kuka käskee jättää barberin löysälle. Tuon barberin heittoplokin voi käyttämättömänä laittaa alempaan mantookin vaijeriin, niin on pois tieltä ;-)

Lue lisää

Toisaalta barberin ei tarvitse olla kovinkaan raskas. Mulla on reilun 90 m2 spinnussa Harkenin Carbo 40 ploki (44 g), jolla ei kylkiä saa kolhituksi eikä myöskään juuri paina spinnuskuuttia 6 mm barberillaan. Barberihan kuitenkin vain vetää hiukan sivuun skuuttia, joten kuorma on murto-osa skuutin vedosta. Useimmissa veneissä barberi tulee rapulokkoon, jonka murtolujuus on reilut 100 kg kun jo tuo Carbo 40:n työkuorma on 220 ja murtolujuus 735 kg.

miten vaan kirjoitti:

Ohut barberiköysi ja rengas ovat itse skuutiin verrattuna keveitä. Siksi en ole huomannut ongelmaksi, että renkaan joutuu pujottamaan. Painon tullessa ongelmaksi vaihtuu kuitenkin koko skuuti. Itsellä nykyinen kevyt skuuti on 6 mm köyttä 4 mm dyneemasisuksella, tietysti kuorittuna niin pitkälle kuin mahdollista ja kiinni purjeeseen köysisakkelilla. Siitä riittäisi pitoa isommallekin spinnulle.

Yhtä kaikki, valinnat riippuvat omista tottumuksista ja mieltymyksistä.

Lue lisää

Menee oman tietämykseni ulkopuolelle miksi dyneemaskuuttia/takagaiaa pitäisi kuoria?. ARC:ssä tuli ajettua spinnulla tavallista pitempään ja 12 millin käyttämätön dynema katkesi spinnupuomin läheltä toistuvasti kerran vuorokaudessa vaikka kaikki gaiat ja skuutit oli vedetty mahdollisimman tiukoiksi kaiken liikkeen minimoimiseksi ja köyden pää oli suojattu kiertämällä spinnutapea ympärille. 20-35kts tuulessa spinnupuomin päätä on vaikea tai mahdoton saada liikkumattomaksi toisin kuin aikaisemmin tässä ketjussa on väitetty. Toinen virheellinen tieto on nylonspinnun venyminen "niin valtavasti, ettei muotoa enää tunnista". Muutaman spinnun olen nähnyt hajoavan ja kyllä ne pikemminkin ovat muistuttaneet räjähdystä ilman suuria muodottomuuksia.
- Eli mikä viisaus piilee dynemaskuutin kuorimisessa?

seppomartti kirjoitti:

Menee oman tietämykseni ulkopuolelle miksi dyneemaskuuttia/takagaiaa pitäisi kuoria?. ARC:ssä tuli ajettua spinnulla tavallista pitempään ja 12 millin käyttämätön dynema katkesi spinnupuomin läheltä toistuvasti kerran vuorokaudessa vaikka kaikki gaiat ja skuutit oli vedetty mahdollisimman tiukoiksi kaiken liikkeen minimoimiseksi ja köyden pää oli suojattu kiertämällä spinnutapea ympärille. 20-35kts tuulessa spinnupuomin päätä on vaikea tai mahdoton saada liikkumattomaksi toisin kuin aikaisemmin tässä ketjussa on väitetty. Toinen virheellinen tieto on nylonspinnun venyminen "niin valtavasti, ettei muotoa enää tunnista". Muutaman spinnun olen nähnyt hajoavan ja kyllä ne pikemminkin ovat muistuttaneet räjähdystä ilman suuria muodottomuuksia.
- Eli mikä viisaus piilee dynemaskuutin kuorimisessa?

Lue lisää

Kuorimisen viisaus piilee kevyen spinnuskuutin keventämisessä. Normaaliskuuteissa sitä tarvetta ei ole.

piilee... kirjoitti:

Kuorimisen viisaus piilee kevyen spinnuskuutin keventämisessä. Normaaliskuuteissa sitä tarvetta ei ole.

Useimmat kyllä käyttävät vain yksiä skuutteja nykyään. 6 mm paksuiseksi kuorittu dyneema ei liikaa paina ja kestää 4 tonnia vetoa. Kuorimisen ainoa syy on keveys. Verrattaessa taas ennen käytettyihin kevyen kelin skuutteihin kuorittu on mukava käsitellä, toimii vinssillä ja kovassakin tuulessa erinomaisesti.

En ole koskaan ajanut spinnulla vuorokausia yhtämittaan, mutta ihmettelen hiukan noita skuuttien kulumisia. Olisikohan joitain teräviä reunoja spinnupuomissa? Oliko skuutti pleissattu vai solmittu? Oliko skuutti dyneemaa? Mulla on 90 m2 spinnun kanssa 10 mm skuutit ja ei noissa ole vielä mitään kulumaa. Edellisessä veneessä oli 8 mm kuorittu dyneema (5 mm?). Sen sain kerran poikki. Syynä oli hankaaminen putkimaiseen vanttiruuviin, jossa se kiristämistä varten oleva pieni reikä sattui juuri osumaan skuutin kohdalle. Vanttiruuvin kierto 90-astetta poisti ongelman.

Joakim_ kirjoitti:

Useimmat kyllä käyttävät vain yksiä skuutteja nykyään. 6 mm paksuiseksi kuorittu dyneema ei liikaa paina ja kestää 4 tonnia vetoa. Kuorimisen ainoa syy on keveys. Verrattaessa taas ennen käytettyihin kevyen kelin skuutteihin kuorittu on mukava käsitellä, toimii vinssillä ja kovassakin tuulessa erinomaisesti.

En ole koskaan ajanut spinnulla vuorokausia yhtämittaan, mutta ihmettelen hiukan noita skuuttien kulumisia. Olisikohan joitain teräviä reunoja spinnupuomissa? Oliko skuutti pleissattu vai solmittu? Oliko skuutti dyneemaa? Mulla on 90 m2 spinnun kanssa 10 mm skuutit ja ei noissa ole vielä mitään kulumaa. Edellisessä veneessä oli 8 mm kuorittu dyneema (5 mm?). Sen sain kerran poikki. Syynä oli hankaaminen putkimaiseen vanttiruuviin, jossa se kiristämistä varten oleva pieni reikä sattui juuri osumaan skuutin kohdalle. Vanttiruuvin kierto 90-astetta poisti ongelman.

Lue lisää

Havaittavia hankauskohtia ei ollut. Vanttiruuvit olivat 1.5-2m alempana ja aikaisemmin väitettyä spinnupuomin pään liikettä 5-20cm ei näkynyt vaikka kiikarillakin tähysteltiin kireitä köysiä. Hioimme lopulta puomin kidat smirgelipaperilla, joka oli hienoa ja tarkoitettu gelcoatin korjaukseen. Katkeamiskohta oli puomin kidan tasalla solmun ahterin puolella. Oma käsitykseni on, että kireässäkin köydessä tapahtuu kovassa tuulessa näkymätöntä liikettä mitä ei pysty estämään. Jos pimeässä skuutti hankasi vanttiin niin köysi ei kestänyt montaa tuntia. Dynemaa paremmin kesti halpisköysi mikä teoriassa olisi pitänyt olla huonompi koska venyminen olisi suosinut liikettä puomin kidassa. Dynema kului poikki pian sen jälkeen kun pintasukan alta paljastui kuidut. Tässä mielessä kuorinta oli minulle outo ajatus kestävyyden kannalta. Kuorimalla saavutettava painonsäästö taitaa olla enemmän miehistön hengen kohotukseen kuin venevauhtiin vaikuttavaa viritystä?

seppomartti kirjoitti:

Havaittavia hankauskohtia ei ollut. Vanttiruuvit olivat 1.5-2m alempana ja aikaisemmin väitettyä spinnupuomin pään liikettä 5-20cm ei näkynyt vaikka kiikarillakin tähysteltiin kireitä köysiä. Hioimme lopulta puomin kidat smirgelipaperilla, joka oli hienoa ja tarkoitettu gelcoatin korjaukseen. Katkeamiskohta oli puomin kidan tasalla solmun ahterin puolella. Oma käsitykseni on, että kireässäkin köydessä tapahtuu kovassa tuulessa näkymätöntä liikettä mitä ei pysty estämään. Jos pimeässä skuutti hankasi vanttiin niin köysi ei kestänyt montaa tuntia. Dynemaa paremmin kesti halpisköysi mikä teoriassa olisi pitänyt olla huonompi koska venyminen olisi suosinut liikettä puomin kidassa. Dynema kului poikki pian sen jälkeen kun pintasukan alta paljastui kuidut. Tässä mielessä kuorinta oli minulle outo ajatus kestävyyden kannalta. Kuorimalla saavutettava painonsäästö taitaa olla enemmän miehistön hengen kohotukseen kuin venevauhtiin vaikuttavaa viritystä?

Lue lisää

Kyllä kuoriminen vaikuttaa paljon pienessä spinnussani, 47 m2. Kuorimattomat Imevät myös vettä paljon enemmän. Skuutit tuppavat kastumaan, kun spinnu ensimmäisen kerran luhistuu kasaan.

Itse yllätyin kyllä siitä, että meillä eivät köydet kuluneet. Paitsi kerran alagaija, joka hankasi päivä kausia. Tahallaanhan se siitä katkaistiin. Tuolla veneellä emme ajaneen spinnulla, jos tuulta oli yli 25 kN, eikä juuri kovinkaan monena yönä. Ei vain taidot ja rohkeus riittäneet.

Normikäytäntö tuplaskuuttien rikaamisessa on: Spinnun skuutti, jossa on iso lenkki, pannaan kiinni laukaistavalla lukolla spinnuun. Ja gaija kiinni skuutin lenkkiin (joten gaijassa voi olla pieni lenkki), eli ei itse spinnuun. Gaijassa pitää sitten olla helposti laukaistava lukko jotta kevyellä sen voi irroittaa ja ajaa yksillä skuuteilla. Toimii...

Kaikkien köysien päässä on lukot. Gaijojen lukoissa kaksi lenkkiä, joista toiseen pleissataan köysi, toiseen liitetään skuutien lukko. Skuutit voi silloin jättää pois haluttaessa ja ajaa yksillä. Kevyt skuuti on sitten erikseen ja sen voi aina kevytskuutin oloissa sitaista paalusolmulla.

normikäytäntö kirjoitti:

Kaikkien köysien päässä on lukot. Gaijojen lukoissa kaksi lenkkiä, joista toiseen pleissataan köysi, toiseen liitetään skuutien lukko. Skuutit voi silloin jättää pois haluttaessa ja ajaa yksillä. Kevyt skuuti on sitten erikseen ja sen voi aina kevytskuutin oloissa sitaista paalusolmulla.

Lue lisää

Mistä tuollaisia kaksilenkkisiä saa? Vai onko kyseessä joku sakkeliviritys? Tuossa omassa ajatelmassa tulisi perussetin olla kevyt, koska sillä ajetaan kevyen tuulen spinnuilut yksillä skuuteilla. Silti pitäisi olla laukaistavissa.

tuplauuno kirjoitti:

Mistä tuollaisia kaksilenkkisiä saa? Vai onko kyseessä joku sakkeliviritys? Tuossa omassa ajatelmassa tulisi perussetin olla kevyt, koska sillä ajetaan kevyen tuulen spinnuilut yksillä skuuteilla. Silti pitäisi olla laukaistavissa.

Lue lisää

Kyllä se köysi ja lukko yleensä on samassa lenkissä. Tässä lienee paras, muttei halvin, vaihtoehto: http://www.tylaska.com/index.php/snap-shackles/t12/
Huomaa kaksi eri kokoa lenkille. Suurempi on tarkoitettu köydelle ja lukolle.

tuplauuno kirjoitti:

Mistä tuollaisia kaksilenkkisiä saa? Vai onko kyseessä joku sakkeliviritys? Tuossa omassa ajatelmassa tulisi perussetin olla kevyt, koska sillä ajetaan kevyen tuulen spinnuilut yksillä skuuteilla. Silti pitäisi olla laukaistavissa.

Lue lisää

Vielä omia hankkiessa niitä löytyi lähikaupan hyllystä, nyt ei pikaisella haulla näkynyt. Kahdella sakkelillakin sellaiset syntyvät.

Omat skuutit ja gaijat on ylimitoitettuja toimiakseen selftailer-vinsseissä. Mutta senkin spinnu jaksaa kantaa sinne parin metrin tuuleen saakka, jolloin spinnun kulma on jo helposti käsin hallittavissa ja otetaan kuorittu 4 mm kevyt dyneema käyttöön. Edellisen kevytskuutin kiinnitykseen käytettiin solmua, nyt dyneemasakkelia.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä se köysi ja lukko yleensä on samassa lenkissä. Tässä lienee paras, muttei halvin, vaihtoehto: http://www.tylaska.com/index.php/snap-shackles/t12/
Huomaa kaksi eri kokoa lenkille. Suurempi on tarkoitettu köydelle ja lukolle.

Lue lisää

Joopa, ei ole ilmaisia Tylaskat. Riittäisiköhän tuo T8 LB koon puolesta 80 neliön spinnuun...

tuplauuno kirjoitti:

Joopa, ei ole ilmaisia Tylaskat. Riittäisiköhän tuo T8 LB koon puolesta 80 neliön spinnuun...

On tuohon halvempiakin ihan hyviä vaihtoehtoja, kuten Ronstan ja Wichard. Riiittävä työkuorma ja murtolujuus riippuvan enemmän veneestä kuin spinnusta.

Omassa veneessä on 92 m2 spinnu ja olen käyttänyt näitä: http://www.wichard.com/fiche-A|WICHARD|2471-0202040101000000-ME.html

Tosin yksinkertaisilla skuuteilla, Enemmön tuokin kestää kuin veneeni takakulman plokit, joiden työkuorma on 1130 kg ja murtolujuus 2260 kg, mutta lähes 180 asteen mutkan takia ko. plokiin tulee n. 2-kertainen kuorma köyteen ja lukkoon nähden. Veneen mukana tullut ploki hajosi. Sen työkuorma oli 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.

Minä en kyllä ole enää moneen vuoteen laskenut spinnua laukaisemalla skuuttihakaa. Yleensä päästetään falli ja joskus gaija/luun skuutti.

Joakim_ kirjoitti:

On tuohon halvempiakin ihan hyviä vaihtoehtoja, kuten Ronstan ja Wichard. Riiittävä työkuorma ja murtolujuus riippuvan enemmän veneestä kuin spinnusta.

Omassa veneessä on 92 m2 spinnu ja olen käyttänyt näitä: http://www.wichard.com/fiche-A|WICHARD|2471-0202040101000000-ME.html

Tosin yksinkertaisilla skuuteilla, Enemmön tuokin kestää kuin veneeni takakulman plokit, joiden työkuorma on 1130 kg ja murtolujuus 2260 kg, mutta lähes 180 asteen mutkan takia ko. plokiin tulee n. 2-kertainen kuorma köyteen ja lukkoon nähden. Veneen mukana tullut ploki hajosi. Sen työkuorma oli 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.

Minä en kyllä ole enää moneen vuoteen laskenut spinnua laukaisemalla skuuttihakaa. Yleensä päästetään falli ja joskus gaija/luun skuutti.

Lue lisää

Tylaskat pyörivät minullakin käsissä, mutta ei sielu sietänyt ja otin Ronstanit. Kun pleissasi niihin dyneemat, joiden mitassa ei ole varaa uuteen pleissiin, on helppo olla palaamatta valintaan. Eivätkä ole nekään pettäneet tai laukeilleet vahingossa yhtä kertaa enempää. Yksi takakulman plokikin on hajonnut, jossa oli joskus ollut työkuorman kestoa vaikka toisille jakaa, mutta aika ja varsinkin auringon uv keston syönyt.

Joakim_ kirjoitti:

On tuohon halvempiakin ihan hyviä vaihtoehtoja, kuten Ronstan ja Wichard. Riiittävä työkuorma ja murtolujuus riippuvan enemmän veneestä kuin spinnusta.

Omassa veneessä on 92 m2 spinnu ja olen käyttänyt näitä: http://www.wichard.com/fiche-A|WICHARD|2471-0202040101000000-ME.html

Tosin yksinkertaisilla skuuteilla, Enemmön tuokin kestää kuin veneeni takakulman plokit, joiden työkuorma on 1130 kg ja murtolujuus 2260 kg, mutta lähes 180 asteen mutkan takia ko. plokiin tulee n. 2-kertainen kuorma köyteen ja lukkoon nähden. Veneen mukana tullut ploki hajosi. Sen työkuorma oli 550 kg ja murtolujuus 1650 kg.

Minä en kyllä ole enää moneen vuoteen laskenut spinnua laukaisemalla skuuttihakaa. Yleensä päästetään falli ja joskus gaija/luun skuutti.

Lue lisää

Wichard on ollut luotettava. Muut ovat pyrkineet aukeamaan spinnun lepattaessa. Suurimpia Tylaskan näköisiä ( en tiedä onko originaali vai kopio) heloja miehistö ei ole suostunut käyttämään vaan kutsuvat "tappoheloiksi". Liikaa massaa lepattaa purjetta kokoillessa kuulemma.
Gaian laukaiseminen toimii aina. Fallista laskeminen ilmeisesti on hyvä poijun kierrossa mutta epäilen toimivuutta kovassa tuulessa isolla spinnullla. Eikös ison leessäkin ole riski purjeen täyttymisestä ja sillon ihmisvoimat eivät riitä jos skuutti ja gaia ovat kiinni. Mutta miten ihmeessä spinnun saa kerättyä pois jos skuutti laukaistaan?. Platlenssissä laukaustuna ei mihinkään kulmaan voi tarttua. Osaako joku selittää.

seppomartti kirjoitti:

Wichard on ollut luotettava. Muut ovat pyrkineet aukeamaan spinnun lepattaessa. Suurimpia Tylaskan näköisiä ( en tiedä onko originaali vai kopio) heloja miehistö ei ole suostunut käyttämään vaan kutsuvat "tappoheloiksi". Liikaa massaa lepattaa purjetta kokoillessa kuulemma.
Gaian laukaiseminen toimii aina. Fallista laskeminen ilmeisesti on hyvä poijun kierrossa mutta epäilen toimivuutta kovassa tuulessa isolla spinnullla. Eikös ison leessäkin ole riski purjeen täyttymisestä ja sillon ihmisvoimat eivät riitä jos skuutti ja gaia ovat kiinni. Mutta miten ihmeessä spinnun saa kerättyä pois jos skuutti laukaistaan?. Platlenssissä laukaustuna ei mihinkään kulmaan voi tarttua. Osaako joku selittää.

Lue lisää

Jep, meillä on kahden hengen miehistö, josta 50% on naisia. Spinnulla ulkoiltaessa emäntä ajaa, jolloin käytössä on ainoastaan yhdet kädet spinnun käsittelyyn. Kaijan laukaisu on toiminut 10 m/s asti, eikä kovemmassa kelissä ole tarkoitus spinnulla ajaa, kuin enintään vahingossa.

Tuplaskuutit tarvitaan samasta syystä (vajaamiehitys), haluan idioottivarman jiippausmenetelmän kovempiin tuuliin. Puomi on dippi-tyyppiä.

seppomartti kirjoitti:

Wichard on ollut luotettava. Muut ovat pyrkineet aukeamaan spinnun lepattaessa. Suurimpia Tylaskan näköisiä ( en tiedä onko originaali vai kopio) heloja miehistö ei ole suostunut käyttämään vaan kutsuvat "tappoheloiksi". Liikaa massaa lepattaa purjetta kokoillessa kuulemma.
Gaian laukaiseminen toimii aina. Fallista laskeminen ilmeisesti on hyvä poijun kierrossa mutta epäilen toimivuutta kovassa tuulessa isolla spinnullla. Eikös ison leessäkin ole riski purjeen täyttymisestä ja sillon ihmisvoimat eivät riitä jos skuutti ja gaia ovat kiinni. Mutta miten ihmeessä spinnun saa kerättyä pois jos skuutti laukaistaan?. Platlenssissä laukaustuna ei mihinkään kulmaan voi tarttua. Osaako joku selittää.

Lue lisää

Itse lasken spinnun aina jonkun köyden (vain yhden!) kerralla päästäen oltiin sitten radalla kisaamassa isommalla miehistöllä, tyttären kanssa kaksin kisaamassa tai perheen kanssa lomapurjehtimassa. Tuulen suunta ja nopeus ei myöskään tähän vaikuta. Kuten kerroin, spinnu on nykyään 92 m2. Onko se sitten iso, pieni vai keskikokoinen on lukijan päätettävissä.

Fallia päästettäessä ei todellakaan ole tarkoitus pidätellä, vaan falli laukaistaan kerralla ja sen pitää olla selvitetty eikä vinssillä saa olla yhtään kierrosta. Aivan kevyellä tuullella voi päästää hitaastikin, vaikka suoraan pussiin spinnua sulloen. Tuota kovemmilla tuulilla tuuli pitää spinnun pois vedestä. Ennen laukaisua spinnu trimmataan laskemisen kannalta sopivasti. Esimerkiksi plattiksella gaijaa/luun skuuttia päästetään lähelle keulastaagia ja skuuttia kiristetään hiukan. Sitten laukaistaan falli ja kerätään skuutista spinnun takaliikki ja suurin osa purjeesta kulkuluukkuun. Alaliikki jää tietysti kiinni puominpäähän ja sen voi sitten rauhassa kerätä veneeseen.

Fallin päästämisestä on se suuri hyöty, että spinnusta katoaa täysin veto, vaikka tuulta olisi kuinka paljon. Gaijan päästämällä tai gaijan lukon avaamalla tuon kokoinen spinnu voi olla miestä vahvempi pelkkänä lippunakin, varsinkin veneissä, joissa falli on korkealla (tai iso reivattu) eli toppi ei ole kunnolla ison suojassa.

Gaijan lukon laukaisemisessa en keksi mitään merkittävää hyötyä gaijan (ja luun skuutin) päästämiseen. Laukaisu onnistuu vain puomin ollessa lähellä keulastaagia ja isoissa veneissä pitää vielä ehkä laskea puomiakin. Muulla kuin lenssillä gaijassa on kamala veto, jolloin lukon aukisaaminen voi olla vaikeaa ja kun se saa auki jännitys purkautuu puomin rekyylinä, joka on hengenvaarallinen varomattomalle gastille.

Taisi olla viimeinen kerta kuin laukaisin gaijan reilut 10 vuotta sitten tiukalla 8 m/s slöörillä (vene n. 25 astetta kallellaan). Puomi singahti pitkälle taakse kovan pamauksen saattelemana, gaijan lukko hajosi (sokan vetonaru jäi käteen ja sokka lensi mereen) ja kippari oli jo varma, että masto tulee alas, kun koko riki notkahti puomin kuorman yht'äkkiä poistuttua.

Joakim_ kirjoitti:

Itse lasken spinnun aina jonkun köyden (vain yhden!) kerralla päästäen oltiin sitten radalla kisaamassa isommalla miehistöllä, tyttären kanssa kaksin kisaamassa tai perheen kanssa lomapurjehtimassa. Tuulen suunta ja nopeus ei myöskään tähän vaikuta. Kuten kerroin, spinnu on nykyään 92 m2. Onko se sitten iso, pieni vai keskikokoinen on lukijan päätettävissä.

Fallia päästettäessä ei todellakaan ole tarkoitus pidätellä, vaan falli laukaistaan kerralla ja sen pitää olla selvitetty eikä vinssillä saa olla yhtään kierrosta. Aivan kevyellä tuullella voi päästää hitaastikin, vaikka suoraan pussiin spinnua sulloen. Tuota kovemmilla tuulilla tuuli pitää spinnun pois vedestä. Ennen laukaisua spinnu trimmataan laskemisen kannalta sopivasti. Esimerkiksi plattiksella gaijaa/luun skuuttia päästetään lähelle keulastaagia ja skuuttia kiristetään hiukan. Sitten laukaistaan falli ja kerätään skuutista spinnun takaliikki ja suurin osa purjeesta kulkuluukkuun. Alaliikki jää tietysti kiinni puominpäähän ja sen voi sitten rauhassa kerätä veneeseen.

Fallin päästämisestä on se suuri hyöty, että spinnusta katoaa täysin veto, vaikka tuulta olisi kuinka paljon. Gaijan päästämällä tai gaijan lukon avaamalla tuon kokoinen spinnu voi olla miestä vahvempi pelkkänä lippunakin, varsinkin veneissä, joissa falli on korkealla (tai iso reivattu) eli toppi ei ole kunnolla ison suojassa.

Gaijan lukon laukaisemisessa en keksi mitään merkittävää hyötyä gaijan (ja luun skuutin) päästämiseen. Laukaisu onnistuu vain puomin ollessa lähellä keulastaagia ja isoissa veneissä pitää vielä ehkä laskea puomiakin. Muulla kuin lenssillä gaijassa on kamala veto, jolloin lukon aukisaaminen voi olla vaikeaa ja kun se saa auki jännitys purkautuu puomin rekyylinä, joka on hengenvaarallinen varomattomalle gastille.

Taisi olla viimeinen kerta kuin laukaisin gaijan reilut 10 vuotta sitten tiukalla 8 m/s slöörillä (vene n. 25 astetta kallellaan). Puomi singahti pitkälle taakse kovan pamauksen saattelemana, gaijan lukko hajosi (sokan vetonaru jäi käteen ja sokka lensi mereen) ja kippari oli jo varma, että masto tulee alas, kun koko riki notkahti puomin kuorman yht'äkkiä poistuttua.

Lue lisää

Meillä taasavataan tuulen puolen skuutti vinssiltä jolloin spinnun saa isopurjeen taakse ja voi rauhassa kiskoa sitä sisään sivukannelle alkaen alapuolen skuutista.. Nostinta täytyy jarruttaa siten ettei purje mene veteen. Toimi kaikissa keleissä. Spinnupussi on lähellä ja kun purje on kannella, saman tien pussiin.

Joakim_ kirjoitti:

Itse lasken spinnun aina jonkun köyden (vain yhden!) kerralla päästäen oltiin sitten radalla kisaamassa isommalla miehistöllä, tyttären kanssa kaksin kisaamassa tai perheen kanssa lomapurjehtimassa. Tuulen suunta ja nopeus ei myöskään tähän vaikuta. Kuten kerroin, spinnu on nykyään 92 m2. Onko se sitten iso, pieni vai keskikokoinen on lukijan päätettävissä.

Fallia päästettäessä ei todellakaan ole tarkoitus pidätellä, vaan falli laukaistaan kerralla ja sen pitää olla selvitetty eikä vinssillä saa olla yhtään kierrosta. Aivan kevyellä tuullella voi päästää hitaastikin, vaikka suoraan pussiin spinnua sulloen. Tuota kovemmilla tuulilla tuuli pitää spinnun pois vedestä. Ennen laukaisua spinnu trimmataan laskemisen kannalta sopivasti. Esimerkiksi plattiksella gaijaa/luun skuuttia päästetään lähelle keulastaagia ja skuuttia kiristetään hiukan. Sitten laukaistaan falli ja kerätään skuutista spinnun takaliikki ja suurin osa purjeesta kulkuluukkuun. Alaliikki jää tietysti kiinni puominpäähän ja sen voi sitten rauhassa kerätä veneeseen.

Fallin päästämisestä on se suuri hyöty, että spinnusta katoaa täysin veto, vaikka tuulta olisi kuinka paljon. Gaijan päästämällä tai gaijan lukon avaamalla tuon kokoinen spinnu voi olla miestä vahvempi pelkkänä lippunakin, varsinkin veneissä, joissa falli on korkealla (tai iso reivattu) eli toppi ei ole kunnolla ison suojassa.

Gaijan lukon laukaisemisessa en keksi mitään merkittävää hyötyä gaijan (ja luun skuutin) päästämiseen. Laukaisu onnistuu vain puomin ollessa lähellä keulastaagia ja isoissa veneissä pitää vielä ehkä laskea puomiakin. Muulla kuin lenssillä gaijassa on kamala veto, jolloin lukon aukisaaminen voi olla vaikeaa ja kun se saa auki jännitys purkautuu puomin rekyylinä, joka on hengenvaarallinen varomattomalle gastille.

Taisi olla viimeinen kerta kuin laukaisin gaijan reilut 10 vuotta sitten tiukalla 8 m/s slöörillä (vene n. 25 astetta kallellaan). Puomi singahti pitkälle taakse kovan pamauksen saattelemana, gaijan lukko hajosi (sokan vetonaru jäi käteen ja sokka lensi mereen) ja kippari oli jo varma, että masto tulee alas, kun koko riki notkahti puomin kuorman yht'äkkiä poistuttua.

Lue lisää

Mielenkiintoista, pitää kokeilla tuota fallin päästämistä. Onko fallin päässä muuten solmua...

tuplauuno35 kirjoitti:

Mielenkiintoista, pitää kokeilla tuota fallin päästämistä. Onko fallin päässä muuten solmua...

Päässä on tietysti solmu, mutta falli on niin pitkä, ettei solmuun asti mennä ilman kunnon kämminkiä (spinnu troolina veneen perässä), joka taas ei onnistu kuin päästämällä myös gaija päästettäessä falli.

dfhgswdfhsdh kirjoitti:

Meillä taasavataan tuulen puolen skuutti vinssiltä jolloin spinnun saa isopurjeen taakse ja voi rauhassa kiskoa sitä sisään sivukannelle alkaen alapuolen skuutista.. Nostinta täytyy jarruttaa siten ettei purje mene veteen. Toimi kaikissa keleissä. Spinnupussi on lähellä ja kun purje on kannella, saman tien pussiin.

Lue lisää

Ei toimi hyvin, jos spinnun joutuu laskemaan slöörillä ja tuulta on hiukankin enemmän. Spinnu karkaa helposti ison puomin väärällä puolelle ja riuhtoo vapaassa tuulessa. Oikein kovassa tuulessa voi olla vaikeuksia lenssilläkin. Silloin tietysti auttaa tuplaskuutit, jolloin vapaasta gaijasta voi vetää spinnua sisään eikä tarvitse kurkotella spinnuskuuttia.

Yksillä skuuteilla ote kannattaa ottaa barberista ja sillä vetää sivuliikki veneseen. Barberin on hyvä olla sen verran pitkä, että barberin keskeltä voi ottaa kiinni ja vetää sen kaiteen yläpuolelta istuinkaukaloon.

Joakim_ kirjoitti:

Ei toimi hyvin, jos spinnun joutuu laskemaan slöörillä ja tuulta on hiukankin enemmän. Spinnu karkaa helposti ison puomin väärällä puolelle ja riuhtoo vapaassa tuulessa. Oikein kovassa tuulessa voi olla vaikeuksia lenssilläkin. Silloin tietysti auttaa tuplaskuutit, jolloin vapaasta gaijasta voi vetää spinnua sisään eikä tarvitse kurkotella spinnuskuuttia.

Yksillä skuuteilla ote kannattaa ottaa barberista ja sillä vetää sivuliikki veneseen. Barberin on hyvä olla sen verran pitkä, että barberin keskeltä voi ottaa kiinni ja vetää sen kaiteen yläpuolelta istuinkaukaloon.

Lue lisää

"Ei toimi hyvin, jos spinnun joutuu laskemaan slöörillä ja tuulta on hiukankin enemmän. Spinnu karkaa helposti ison puomin väärällä puolelle ja riuhtoo vapaassa tuulessa"

Unohtui kertoa, että nostamme keulapurjeen ylös, jolloin spinnu on skuutin avaamisen jälkeen suojassa. Meillä puomi menee keulavanttiin ja metrin päästää tuulen puoolen skuuttia, sitten kitka puomihelassa ja muussa köysilinjassa estää spinnun kulman taaksepäin menon. Se pitää aina kiskoa erikseen kun spinnu on kannella.

Joakim_ kirjoitti:

Itse lasken spinnun aina jonkun köyden (vain yhden!) kerralla päästäen oltiin sitten radalla kisaamassa isommalla miehistöllä, tyttären kanssa kaksin kisaamassa tai perheen kanssa lomapurjehtimassa. Tuulen suunta ja nopeus ei myöskään tähän vaikuta. Kuten kerroin, spinnu on nykyään 92 m2. Onko se sitten iso, pieni vai keskikokoinen on lukijan päätettävissä.

Fallia päästettäessä ei todellakaan ole tarkoitus pidätellä, vaan falli laukaistaan kerralla ja sen pitää olla selvitetty eikä vinssillä saa olla yhtään kierrosta. Aivan kevyellä tuullella voi päästää hitaastikin, vaikka suoraan pussiin spinnua sulloen. Tuota kovemmilla tuulilla tuuli pitää spinnun pois vedestä. Ennen laukaisua spinnu trimmataan laskemisen kannalta sopivasti. Esimerkiksi plattiksella gaijaa/luun skuuttia päästetään lähelle keulastaagia ja skuuttia kiristetään hiukan. Sitten laukaistaan falli ja kerätään skuutista spinnun takaliikki ja suurin osa purjeesta kulkuluukkuun. Alaliikki jää tietysti kiinni puominpäähän ja sen voi sitten rauhassa kerätä veneeseen.

Fallin päästämisestä on se suuri hyöty, että spinnusta katoaa täysin veto, vaikka tuulta olisi kuinka paljon. Gaijan päästämällä tai gaijan lukon avaamalla tuon kokoinen spinnu voi olla miestä vahvempi pelkkänä lippunakin, varsinkin veneissä, joissa falli on korkealla (tai iso reivattu) eli toppi ei ole kunnolla ison suojassa.

Gaijan lukon laukaisemisessa en keksi mitään merkittävää hyötyä gaijan (ja luun skuutin) päästämiseen. Laukaisu onnistuu vain puomin ollessa lähellä keulastaagia ja isoissa veneissä pitää vielä ehkä laskea puomiakin. Muulla kuin lenssillä gaijassa on kamala veto, jolloin lukon aukisaaminen voi olla vaikeaa ja kun se saa auki jännitys purkautuu puomin rekyylinä, joka on hengenvaarallinen varomattomalle gastille.

Taisi olla viimeinen kerta kuin laukaisin gaijan reilut 10 vuotta sitten tiukalla 8 m/s slöörillä (vene n. 25 astetta kallellaan). Puomi singahti pitkälle taakse kovan pamauksen saattelemana, gaijan lukko hajosi (sokan vetonaru jäi käteen ja sokka lensi mereen) ja kippari oli jo varma, että masto tulee alas, kun koko riki notkahti puomin kuorman yht'äkkiä poistuttua.

Lue lisää

Tarkistetaan vielä. Jos falli laukaistaa kerralla eikä tuulen suunnalla tai voimalla ole merkitystä niin tuleeko spinnun lasku tehdä ennen genoan/ jibin avaamista tai nostamista. Muutoinhan spinnu ei saa tuulta, troolaa ja on entinen.
Gaian laukaisussa tilanne olisi päivastoin eli keulapurjeen avaaminen ennen spinnun laskua antaa varmemman leen spinnun korjaamisessa.
Jos haluaa varmistaa, ettei mitään rekyyliä gaian laukaisussa synny niin alagaija tuodaan keulan kautta ja se tietenkin muutoinkin on kiristetty. Rekyyli on sillon mahdoton kun puomi pysyy fiksoituna alagaijalla. Mitä lähemmäksi mastoa alagaijan kansiploki on sijoitettu niin sen suurempi vaara kovan vedon laukaisussa.

dfwegfg kirjoitti:

"Ei toimi hyvin, jos spinnun joutuu laskemaan slöörillä ja tuulta on hiukankin enemmän. Spinnu karkaa helposti ison puomin väärällä puolelle ja riuhtoo vapaassa tuulessa"

Unohtui kertoa, että nostamme keulapurjeen ylös, jolloin spinnu on skuutin avaamisen jälkeen suojassa. Meillä puomi menee keulavanttiin ja metrin päästää tuulen puoolen skuuttia, sitten kitka puomihelassa ja muussa köysilinjassa estää spinnun kulman taaksepäin menon. Se pitää aina kiskoa erikseen kun spinnu on kannella.

Lue lisää

ja mä kiskon spinnua alas isopurjeen takana sivukannelle, niin ei karkaa puomin väärälle puolelle koskaan. Saan nopeasti spinnun kapeaksi sukaksi, jolloin se on helpoin vetää alas

Joakim_ kirjoitti:

Itse lasken spinnun aina jonkun köyden (vain yhden!) kerralla päästäen oltiin sitten radalla kisaamassa isommalla miehistöllä, tyttären kanssa kaksin kisaamassa tai perheen kanssa lomapurjehtimassa. Tuulen suunta ja nopeus ei myöskään tähän vaikuta. Kuten kerroin, spinnu on nykyään 92 m2. Onko se sitten iso, pieni vai keskikokoinen on lukijan päätettävissä.

Fallia päästettäessä ei todellakaan ole tarkoitus pidätellä, vaan falli laukaistaan kerralla ja sen pitää olla selvitetty eikä vinssillä saa olla yhtään kierrosta. Aivan kevyellä tuullella voi päästää hitaastikin, vaikka suoraan pussiin spinnua sulloen. Tuota kovemmilla tuulilla tuuli pitää spinnun pois vedestä. Ennen laukaisua spinnu trimmataan laskemisen kannalta sopivasti. Esimerkiksi plattiksella gaijaa/luun skuuttia päästetään lähelle keulastaagia ja skuuttia kiristetään hiukan. Sitten laukaistaan falli ja kerätään skuutista spinnun takaliikki ja suurin osa purjeesta kulkuluukkuun. Alaliikki jää tietysti kiinni puominpäähän ja sen voi sitten rauhassa kerätä veneeseen.

Fallin päästämisestä on se suuri hyöty, että spinnusta katoaa täysin veto, vaikka tuulta olisi kuinka paljon. Gaijan päästämällä tai gaijan lukon avaamalla tuon kokoinen spinnu voi olla miestä vahvempi pelkkänä lippunakin, varsinkin veneissä, joissa falli on korkealla (tai iso reivattu) eli toppi ei ole kunnolla ison suojassa.

Gaijan lukon laukaisemisessa en keksi mitään merkittävää hyötyä gaijan (ja luun skuutin) päästämiseen. Laukaisu onnistuu vain puomin ollessa lähellä keulastaagia ja isoissa veneissä pitää vielä ehkä laskea puomiakin. Muulla kuin lenssillä gaijassa on kamala veto, jolloin lukon aukisaaminen voi olla vaikeaa ja kun se saa auki jännitys purkautuu puomin rekyylinä, joka on hengenvaarallinen varomattomalle gastille.

Taisi olla viimeinen kerta kuin laukaisin gaijan reilut 10 vuotta sitten tiukalla 8 m/s slöörillä (vene n. 25 astetta kallellaan). Puomi singahti pitkälle taakse kovan pamauksen saattelemana, gaijan lukko hajosi (sokan vetonaru jäi käteen ja sokka lensi mereen) ja kippari oli jo varma, että masto tulee alas, kun koko riki notkahti puomin kuorman yht'äkkiä poistuttua.

Lue lisää

Meillä dippipuomin alakaija menee keulaan. Spinnua laskettaessa päästetään kaijaa niin, että laukaistava lukko on etustaakin vieressä, alakaija kiristetään ja lukitaan siihen. Ei ammu puomia laukaisijan päälle, joka vielä tietenkin seisoo puomin etupuolella. En kylläkään ole testannut kovassa sivutuulessa, ja tuskin tulen testaamaankaan.

seppomartti kirjoitti:

Tarkistetaan vielä. Jos falli laukaistaa kerralla eikä tuulen suunnalla tai voimalla ole merkitystä niin tuleeko spinnun lasku tehdä ennen genoan/ jibin avaamista tai nostamista. Muutoinhan spinnu ei saa tuulta, troolaa ja on entinen.
Gaian laukaisussa tilanne olisi päivastoin eli keulapurjeen avaaminen ennen spinnun laskua antaa varmemman leen spinnun korjaamisessa.
Jos haluaa varmistaa, ettei mitään rekyyliä gaian laukaisussa synny niin alagaija tuodaan keulan kautta ja se tietenkin muutoinkin on kiristetty. Rekyyli on sillon mahdoton kun puomi pysyy fiksoituna alagaijalla. Mitä lähemmäksi mastoa alagaijan kansiploki on sijoitettu niin sen suurempi vaara kovan vedon laukaisussa.

Lue lisää

Keulassa touhuaminen on vaivalloisempaa kuin sivukannella isopurjeen alla. Joten tuulenpuolen skuutiin päästäminen on järkevämpää kuin pikalukon avaminen skuutin päässä.

htrhtw kirjoitti:

Keulassa touhuaminen on vaivalloisempaa kuin sivukannella isopurjeen alla. Joten tuulenpuolen skuutiin päästäminen on järkevämpää kuin pikalukon avaminen skuutin päässä.

Lue lisää

ja metodi toimii paremmin 2 hlön miehistöllä tai yksin autopilotin kanssa.

seppomartti kirjoitti:

Tarkistetaan vielä. Jos falli laukaistaa kerralla eikä tuulen suunnalla tai voimalla ole merkitystä niin tuleeko spinnun lasku tehdä ennen genoan/ jibin avaamista tai nostamista. Muutoinhan spinnu ei saa tuulta, troolaa ja on entinen.
Gaian laukaisussa tilanne olisi päivastoin eli keulapurjeen avaaminen ennen spinnun laskua antaa varmemman leen spinnun korjaamisessa.
Jos haluaa varmistaa, ettei mitään rekyyliä gaian laukaisussa synny niin alagaija tuodaan keulan kautta ja se tietenkin muutoinkin on kiristetty. Rekyyli on sillon mahdoton kun puomi pysyy fiksoituna alagaijalla. Mitä lähemmäksi mastoa alagaijan kansiploki on sijoitettu niin sen suurempi vaara kovan vedon laukaisussa.

Lue lisää

Yleensä laskua helpottaa keulapurjeen nosto ensin. Spinnu ei voi kunnolla troolata, kun alakulma on siellä spinnupuomin päässä. Jos ei tee mitään muuta kuin laukaisee fallin ja tuulta ei ole tarpeeski, spinnu tietysti tippuu veteen. Se ei kuitenkaan troolaa, vaan on "sukkana" vedessä, josta sen saa melko helposti pois. Spinnun toinen alakulma on puomin päässä, toinen vedessä istuinlaatikon etuosan paikkeilla ja toppi hiukan veneen perän takana.

Jos päästää myös gaijan on kunnon troolaus mahdollinen ja jopa todennäköinen. Tuostakin on valitettavasti kokemusta, josta toisesta selvittiin vasta falli katkaisemalla, kun spinnu oli pysäyttänyt veneen ja usean hengen miehistön voimin ei spinnua saatu vedettyä veneeseen. Kummassakaan spinnuun ei tullut pienintäkään repeämää. Näin paha tilanne tietysti vaatii myös sen, että gaija jää jumiin. Tässä tapuksessa köysisotku oli jumissa plokissa.

Jos nyt ei jää tyhmänä odottelemaan, vaan nykäisee ensin vapaasta gaijasta tai barberista ja sitten pari kertaa takaliikistä, pysyy toppi tyynessäkin ilmassa ja suurin osa purjeesta (koko alaliikki ja purjeen keskiosa) on jo kannen päällä. Tässä vaiheessa voi onnistua vielä kastetlemaan topin tai toisen sivuliikin, mutta troolaaminen ei onnistu.

Kovassa tuulessa spinnu pysyy pidempäänkin "lippuna" irti vedestä.

Keulapurjeen sisäpuolelle on myös hyvä laskea spinnu. Ainoa ongelma tuossa on se, että puomi on syytä ottaa pois. Sen jälkeen vain päästetään fallia ja vedetään spinnu keulastaagin ohi keulapurjetta vasten tuulen puolelle. Tuossa on sitten loppupäivä aikaa rauhassa kasata purjetta pois ja voi vaikka alkaa kryssimään kesken keräilyn.

Keulassa oleva alagaija tietysti estää spinnupuomin suuremman liikkeen gaijan lukkoa laukaistessa. Jotain kuitenkin tapahtuu, kun gaijassa on helposti usean sadan kilon veto (sinun veneessäsi varmasti yli tonninkin), joka katoaa kerralla.

tuplauuno kirjoitti:

Meillä dippipuomin alakaija menee keulaan. Spinnua laskettaessa päästetään kaijaa niin, että laukaistava lukko on etustaakin vieressä, alakaija kiristetään ja lukitaan siihen. Ei ammu puomia laukaisijan päälle, joka vielä tietenkin seisoo puomin etupuolella. En kylläkään ole testannut kovassa sivutuulessa, ja tuskin tulen testaamaankaan.

Lue lisää

Mikä tuossa on hyöty siihen, että päästää vaan reilusti sitä gaijaa istuinkaukalosta? Helpompi sitten auttaa spinnunkeräämisessä ja gaija on valmiiksi kiinni, jos spinnu nostetaankin takaisin.

hrthwr kirjoitti:

ja mä kiskon spinnua alas isopurjeen takana sivukannelle, niin ei karkaa puomin väärälle puolelle koskaan. Saan nopeasti spinnun kapeaksi sukaksi, jolloin se on helpoin vetää alas

Lue lisää

Yritä laittaa sukaksi 90 m2 spinnua 10 m/s tuulessa. Tai yritä olla sivukannella, kun spinnu pitää laskea reippaamalla slöörillä, josta ei matalikkojen takia voi laskea alas. Ennakoimalla tietysti voi välttää, mutta aina tulee virhearvioita tuulen käyttäytymisestä.

Joakim_ kirjoitti:

Mikä tuossa on hyöty siihen, että päästää vaan reilusti sitä gaijaa istuinkaukalosta? Helpompi sitten auttaa spinnunkeräämisessä ja gaija on valmiiksi kiinni, jos spinnu nostetaankin takaisin.

Lue lisää

Ei välttämättä mitään olennaista, mutta laukaisun jälkeen on aikaa rauhassa kerätä spinnu skuutista ison puomin alta luukkuun, eikä ole tuulessa paukkuvaa ja liehuvaa kaijaa huolena, joka saattaa kanittaa jostain ja jättää vedon päälle. Tällaiselle aloittelijalle mielestäni varmempi.

Joakim_ kirjoitti:

Yritä laittaa sukaksi 90 m2 spinnua 10 m/s tuulessa. Tai yritä olla sivukannella, kun spinnu pitää laskea reippaamalla slöörillä, josta ei matalikkojen takia voi laskea alas. Ennakoimalla tietysti voi välttää, mutta aina tulee virhearvioita tuulen käyttäytymisestä.

Lue lisää

"Yritä laittaa sukaksi 90 m2 spinnua 10 m/s tuulessa. Tai yritä olla sivukannella, kun spinnu pitää laskea reippaamalla slöörillä, josta ei matalikkojen takia voi laskea alas. "

Isopurje suojaa 10 m/s tuulessa 90m2 spinakkeria takamyötäistä kurssia purjehdittaessa. Suojanpuolen liikkiä kun vedetään sisään, spinaakkeri supistuu sukaksi.

Voi spinnua syöttää suoraan kajuuttaankin, mutta vetää kannattaa sivukannella jotta purje tulisi kevyemmin alas ja että näkee spinaakkerin kokonaan.

http://www.youtube.com/watch?v=mHneS8d79UI

Joakim_ kirjoitti:

Yleensä laskua helpottaa keulapurjeen nosto ensin. Spinnu ei voi kunnolla troolata, kun alakulma on siellä spinnupuomin päässä. Jos ei tee mitään muuta kuin laukaisee fallin ja tuulta ei ole tarpeeski, spinnu tietysti tippuu veteen. Se ei kuitenkaan troolaa, vaan on "sukkana" vedessä, josta sen saa melko helposti pois. Spinnun toinen alakulma on puomin päässä, toinen vedessä istuinlaatikon etuosan paikkeilla ja toppi hiukan veneen perän takana.

Jos päästää myös gaijan on kunnon troolaus mahdollinen ja jopa todennäköinen. Tuostakin on valitettavasti kokemusta, josta toisesta selvittiin vasta falli katkaisemalla, kun spinnu oli pysäyttänyt veneen ja usean hengen miehistön voimin ei spinnua saatu vedettyä veneeseen. Kummassakaan spinnuun ei tullut pienintäkään repeämää. Näin paha tilanne tietysti vaatii myös sen, että gaija jää jumiin. Tässä tapuksessa köysisotku oli jumissa plokissa.

Jos nyt ei jää tyhmänä odottelemaan, vaan nykäisee ensin vapaasta gaijasta tai barberista ja sitten pari kertaa takaliikistä, pysyy toppi tyynessäkin ilmassa ja suurin osa purjeesta (koko alaliikki ja purjeen keskiosa) on jo kannen päällä. Tässä vaiheessa voi onnistua vielä kastetlemaan topin tai toisen sivuliikin, mutta troolaaminen ei onnistu.

Kovassa tuulessa spinnu pysyy pidempäänkin "lippuna" irti vedestä.

Keulapurjeen sisäpuolelle on myös hyvä laskea spinnu. Ainoa ongelma tuossa on se, että puomi on syytä ottaa pois. Sen jälkeen vain päästetään fallia ja vedetään spinnu keulastaagin ohi keulapurjetta vasten tuulen puolelle. Tuossa on sitten loppupäivä aikaa rauhassa kasata purjetta pois ja voi vaikka alkaa kryssimään kesken keräilyn.

Keulassa oleva alagaija tietysti estää spinnupuomin suuremman liikkeen gaijan lukkoa laukaistessa. Jotain kuitenkin tapahtuu, kun gaijassa on helposti usean sadan kilon veto (sinun veneessäsi varmasti yli tonninkin), joka katoaa kerralla.

Lue lisää

"Jos päästää myös gaijan on kunnon troolaus mahdollinen ja jopa todennäköinen. "

Ongelma teillä on spinakkerinostimen päästäminen kokonaan irti. Spinaakerin voi laskea tuulenpuolen skuutti vapautamalla, nostinta jarruttaen päästäen ja samalla purjetta suojan puolen liikistä keräten. Isopurje suojaa, kuten videosta (kohdassa 1.30) näkee.

http://www.youtube.com/watch?v=eC87rdgtnbE

2323jmj kirjoitti:

"Jos päästää myös gaijan on kunnon troolaus mahdollinen ja jopa todennäköinen. "

Ongelma teillä on spinakkerinostimen päästäminen kokonaan irti. Spinaakerin voi laskea tuulenpuolen skuutti vapautamalla, nostinta jarruttaen päästäen ja samalla purjetta suojan puolen liikistä keräten. Isopurje suojaa, kuten videosta (kohdassa 1.30) näkee.

http://www.youtube.com/watch?v=eC87rdgtnbE

Lue lisää

Ei meillä ole ongelmaa, mutta joskus harvoin joku tekee virheen tai kaikille ei ole selvää miten laskeminen tehdä. Omassa veneessä spinnua ei ole koskaan troolattu.

Ei tuo kovinkaan hyvältä laskulta näytä. Spinnu lasketaan kauan ennen merkkiä, se on pitkän aikaa jarruna ja silti kryssille lähtöön ei olla lainkaan valmiina. Tämä on meille tyypillisempi: https://www.youtube.com/watch?v=ekAnFQNS6Co

Huomaa miten siististi ja nopeasti spinnu tulee alas falli päästämällä.

Tässä vastaava sivutuulessa: https://www.youtube.com/watch?v=Cn90HCXdwOI

Molemmissa spinnu vedetään keulakannelle, mutta onnistuu myös kulkuluukkuun, tosin hiukan hitaammin. Ensimmäisen videon tavalla tosin on parasta, että joku menee keulakannelle ja laskee spinnun sinne, josta se sitten kantta pitkin kuskataan taakse.

Joakim_ kirjoitti:

Ei meillä ole ongelmaa, mutta joskus harvoin joku tekee virheen tai kaikille ei ole selvää miten laskeminen tehdä. Omassa veneessä spinnua ei ole koskaan troolattu.

Ei tuo kovinkaan hyvältä laskulta näytä. Spinnu lasketaan kauan ennen merkkiä, se on pitkän aikaa jarruna ja silti kryssille lähtöön ei olla lainkaan valmiina. Tämä on meille tyypillisempi: https://www.youtube.com/watch?v=ekAnFQNS6Co

Huomaa miten siististi ja nopeasti spinnu tulee alas falli päästämällä.

Tässä vastaava sivutuulessa: https://www.youtube.com/watch?v=Cn90HCXdwOI

Molemmissa spinnu vedetään keulakannelle, mutta onnistuu myös kulkuluukkuun, tosin hiukan hitaammin. Ensimmäisen videon tavalla tosin on parasta, että joku menee keulakannelle ja laskee spinnun sinne, josta se sitten kantta pitkin kuskataan taakse.

Lue lisää

"Tämä on meille tyypillisempi:
Epic Spinnaker Drop
"

3 hlöä keulassa keräämässä spinaakkeria kannelle. Parempi tapa kaksin tai yksin yksipurjehdukseen on dr feelgodin tapa.

"Huomaa miten siististi ja nopeasti spinnu tulee alas falli päästämällä."

Ei teillä perhemiehistön kanssa tehdä noin.

9+233 kirjoitti:

"Tämä on meille tyypillisempi:
Epic Spinnaker Drop
"

3 hlöä keulassa keräämässä spinaakkeria kannelle. Parempi tapa kaksin tai yksin yksipurjehdukseen on dr feelgodin tapa.

"Huomaa miten siististi ja nopeasti spinnu tulee alas falli päästämällä."

Ei teillä perhemiehistön kanssa tehdä noin.

Lue lisää

Yllä spinnun laskuvideoissa on niin tyyni meri ja vähän tuulta, että kaikki tekniikat toimivat eikä kannelle kerätty spinnu karkaa käsistä tai täyty kesken laskun. Oma ajatukseni mahdollisista laskuongelmista on kieroutunut koska spinnun käyttö viime vuodet on ollut usein tuulialueella 20-35 solmua.
Lasku fallista pudottamaalla ei tapahdu Joakimin videossa hänen esittämällään laukausulla vaan hallitusti löysäämällä. Kerralla laukaisemalla genoan ja ison takana tuskin spinnu saa ilmaa vaan on meressä. En ole näin tehnyt eli on teoreettinen pohdinta.
Aikaisemmin jotkut kertovat skuutin laukaisusta ja kyselin miten se olisi järkevää tai edes mahdollista. Terminoligian sekaannus ilmeisesti on kyseessä ja laukaisijat laukaisevat takagaian ja keräävät skuuttikulmasta.
Joku kyseli sukasta. Toimii sekin mutta on hitaampi ja usein on jotain hidastavaa hässäkkää laskiessa tai nostaessa. Ei sovelias poijun kiertoon mutta reissuun kylläkin. Muovisuppilo sukan yläpäässä ja talja alasvetonarussa omassa kangastunnelissaan parantavat toimintaa. Hankalaa on sukallakin kovassa tuulessa saada spinnun toppi sukkaan eli päästä alkuun. Mastolta vetäessä vetosuunta on poikittain purjeen toppiin. Keulasta vetäessä suunta on hieman parempi. Seuraavalla kerralla kovassa tuulessa kokeilen löysätä fallia muutaman metrin. Voisi kuvitella spinnun huipun lentävän adullisempaan asemaan. Onko joku kokeillut??

seppomartti kirjoitti:

Yllä spinnun laskuvideoissa on niin tyyni meri ja vähän tuulta, että kaikki tekniikat toimivat eikä kannelle kerätty spinnu karkaa käsistä tai täyty kesken laskun. Oma ajatukseni mahdollisista laskuongelmista on kieroutunut koska spinnun käyttö viime vuodet on ollut usein tuulialueella 20-35 solmua.
Lasku fallista pudottamaalla ei tapahdu Joakimin videossa hänen esittämällään laukausulla vaan hallitusti löysäämällä. Kerralla laukaisemalla genoan ja ison takana tuskin spinnu saa ilmaa vaan on meressä. En ole näin tehnyt eli on teoreettinen pohdinta.
Aikaisemmin jotkut kertovat skuutin laukaisusta ja kyselin miten se olisi järkevää tai edes mahdollista. Terminoligian sekaannus ilmeisesti on kyseessä ja laukaisijat laukaisevat takagaian ja keräävät skuuttikulmasta.
Joku kyseli sukasta. Toimii sekin mutta on hitaampi ja usein on jotain hidastavaa hässäkkää laskiessa tai nostaessa. Ei sovelias poijun kiertoon mutta reissuun kylläkin. Muovisuppilo sukan yläpäässä ja talja alasvetonarussa omassa kangastunnelissaan parantavat toimintaa. Hankalaa on sukallakin kovassa tuulessa saada spinnun toppi sukkaan eli päästä alkuun. Mastolta vetäessä vetosuunta on poikittain purjeen toppiin. Keulasta vetäessä suunta on hieman parempi. Seuraavalla kerralla kovassa tuulessa kokeilen löysätä fallia muutaman metrin. Voisi kuvitella spinnun huipun lentävän adullisempaan asemaan. Onko joku kokeillut??

Lue lisää

Fallin päästäminen muutama metri on huonoin idea. Kannattaa päästää kokonaan tai ei ollenkaan. Sitten, jos on ylimääräisiä käsiä voi jarrutella kun toppi on tippunut puoliväliin tai sen alle. Ideana on päästää kaikki paine pois spinnusta, jolloin sen saa vaivatta kerättyä veneeseen. Vain parin metrin päästö ei poista painetta, vaan pahentaa sitä spinnun täyttyessä uudestaan.

Valitettavan vähän löytyy videoita laskuista. Saattaa olla, että tuossa toisessa ensimmäisessä linkittämässäni videossa fallia hiukan jarrutellaan, mutta yhtä hyvin kyse voi olla vain fallin kitkasta. Fallista häviää veto aika pian. Toisessa linkittämässäni videossa fallia ei taatusti jarruteta lainkaan. Meillä ei tosiaan ole tapana jarruttaa lainkaan ja kyllä spinnuja on tullut usein laskettua yli 20 solmun tuulessa.

Ei noin laskeminen vaadi isoa miehistöä. Pystyn tekemään sen yksinkin (autopilotti ohjaa). Saattaa hiukan spinnu kastua, mutta koskaan ei ole mennyt mereen niin, että siitä muuta haittaa olisi kuin reunastaan märkä spinnu.

Tässä vielä ihan peruslasku kevyellä lenssillä: https://www.youtube.com/watch?v=wO-1mlx0hn0
Mutta tuo ei suju lainkaan noin helposti kovemmalla tuulella, varsinkaan slöörillä.

Joakim_ kirjoitti:

Fallin päästäminen muutama metri on huonoin idea. Kannattaa päästää kokonaan tai ei ollenkaan. Sitten, jos on ylimääräisiä käsiä voi jarrutella kun toppi on tippunut puoliväliin tai sen alle. Ideana on päästää kaikki paine pois spinnusta, jolloin sen saa vaivatta kerättyä veneeseen. Vain parin metrin päästö ei poista painetta, vaan pahentaa sitä spinnun täyttyessä uudestaan.

Valitettavan vähän löytyy videoita laskuista. Saattaa olla, että tuossa toisessa ensimmäisessä linkittämässäni videossa fallia hiukan jarrutellaan, mutta yhtä hyvin kyse voi olla vain fallin kitkasta. Fallista häviää veto aika pian. Toisessa linkittämässäni videossa fallia ei taatusti jarruteta lainkaan. Meillä ei tosiaan ole tapana jarruttaa lainkaan ja kyllä spinnuja on tullut usein laskettua yli 20 solmun tuulessa.

Ei noin laskeminen vaadi isoa miehistöä. Pystyn tekemään sen yksinkin (autopilotti ohjaa). Saattaa hiukan spinnu kastua, mutta koskaan ei ole mennyt mereen niin, että siitä muuta haittaa olisi kuin reunastaan märkä spinnu.

Tässä vielä ihan peruslasku kevyellä lenssillä: https://www.youtube.com/watch?v=wO-1mlx0hn0
Mutta tuo ei suju lainkaan noin helposti kovemmalla tuulella, varsinkaan slöörillä.

Lue lisää

"sen saa vaivatta kerättyä veneeseen."

Seppo tarkoitti sukan kanssa toimimista:
"Hankalaa on sukallakin kovassa tuulessa saada spinnun toppi sukkaan eli päästä alkuun. Mastolta vetäessä vetosuunta on poikittain purjeen toppiin. Keulasta vetäessä suunta on hieman parempi. Seuraavalla kerralla kovassa tuulessa kokeilen löysätä fallia muutaman metrin. Voisi kuvitella spinnun huipun lentävän adullisempaan asemaan. Onko joku kokeillut?? "

Minä ainakin olen vetänyt molemmat skuutit takakulman kautta, joten yhtä pitkät pitäisi olla. Siis keskellä olevasta plokista edelleen takakulmaan, josta kulloinkin sopivalle vinssille.