Tää oli 70 luvulla:
Muutimme perheeni kanssa teolisuuspaikkakunnalle maalta. Alku meni hyvin, muta nössyteni tuli esiin kohta ja verenhaju alkoi lemuta.., ja olin tlopulta petojen uhrina, armoilla.
Muistan kun joskus jouduin kiusaajien uhriksi; jatkuvaa alentamista , halventamista, fyysistä rääkkäämistä. En voinut sanallisesti mitään, enkä mitään vitun painia edes harkinnut.
Jos olisin tehnyt jotain, olisin varmaan tehnyt juuri noin kuin Imatralla tapahtui: täysillä.
Muistan harkinneeni isäukon käsiaseen varastamista,ja kouluun tuomista, ja puukkoa, harjoittelin jopa mitä teen.
Kukaan ei auttanut. Vanhemmat ei edess tajunneet mitä jouduin kokemaan, Sioilla oli tapana vetää meitä heikkoja portaita alas ,jaloista pitäen, kerrostolkulla, , repiä tukasta niin että tupoja lähti, hakata kasvoihin , piiritettynä, niinetä esim. minä istuin pulpetissa ja tää lauma teki sitä, osa piti kiinni, toiset hakkasi.
Koulu oli kadottanut johdon: eläkkelle siirtyvä sinänsä hyväntahtoinen rehtori ei tajunnutmitään mitään, henkilökunta laisti kaikesta valvonnasta, tunnin alussa meni väh.15min enne kuin opettaja tuli luokkaan.
Silloin harkitsin että en pääse siitä muutenkuin että tapan jonkun. Mutta onneksi muutimme pois.
Nyt vanhana äijänä tajuan kärsineeni koko ikäni siitä etten luota ihmisiin, olen ollut masentunut lähes koko ikäni. En pysty luottamaan ihmisiin ollenkaan.
Olen miettinyt että olis ehkä pitänyt toimia tuolloin, menetin kasvoni loppuelämäkseni silloin.
Tapahtunut oli silloin kun olin 13 vuotias.
Muutimme perheeni kanssa teolisuuspaikkakunnalle maalta. Alku meni hyvin, muta nössyteni tuli esiin kohta ja verenhaju alkoi lemuta.., ja olin tlopulta petojen uhrina, armoilla.
Muistan kun joskus jouduin kiusaajien uhriksi; jatkuvaa alentamista , halventamista, fyysistä rääkkäämistä. En voinut sanallisesti mitään, enkä mitään vitun painia edes harkinnut.
Jos olisin tehnyt jotain, olisin varmaan tehnyt juuri noin kuin Imatralla tapahtui: täysillä.
Muistan harkinneeni isäukon käsiaseen varastamista,ja kouluun tuomista, ja puukkoa, harjoittelin jopa mitä teen.
Kukaan ei auttanut. Vanhemmat ei edess tajunneet mitä jouduin kokemaan, Sioilla oli tapana vetää meitä heikkoja portaita alas ,jaloista pitäen, kerrostolkulla, , repiä tukasta niin että tupoja lähti, hakata kasvoihin , piiritettynä, niinetä esim. minä istuin pulpetissa ja tää lauma teki sitä, osa piti kiinni, toiset hakkasi.
Koulu oli kadottanut johdon: eläkkelle siirtyvä sinänsä hyväntahtoinen rehtori ei tajunnutmitään mitään, henkilökunta laisti kaikesta valvonnasta, tunnin alussa meni väh.15min enne kuin opettaja tuli luokkaan.
Silloin harkitsin että en pääse siitä muutenkuin että tapan jonkun. Mutta onneksi muutimme pois.
Nyt vanhana äijänä tajuan kärsineeni koko ikäni siitä etten luota ihmisiin, olen ollut masentunut lähes koko ikäni. En pysty luottamaan ihmisiin ollenkaan.
Olen miettinyt että olis ehkä pitänyt toimia tuolloin, menetin kasvoni loppuelämäkseni silloin.
Tapahtunut oli silloin kun olin 13 vuotias.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vaik miten Imatralla, samaa paskaa tapahtuu stadiskin