"VARHAISKRISITYT EIVÄT JUHLINEET EIVÄTKÄ VIETTÄNEET PELASTAJANSA JEESUKSEN KRISTUKSEN SYNTYMÄPÄIVÄÄ
Jos varhaiskristityt eivät juhlineet eivätkä viettäneet Pelastajansa syntymäpäivää, niin vielä vähemmän he olisivat viettäneet omaa syntymäpäiväänsä. Historioitsija August Neander kirjoittaa: ”Syntymäpäiväjuhlan ajatus oli tämän aikakauden kristityille yleensä vieras.” (Allgemeine Geschichte der christlichen Religion und Kirche, 1842, 1. osa, s. 518.)
”Origenes [200-luvun kirjailijoita] – – väittää, että ’kaikista Raamatun pyhistä ihmisistä ei yhdenkään mainita viettäneen juhlaa tai järjestäneen suuria pitoja syntymäpäivänään. Vain syntiset (kuten farao ja Herodes) pitävät suuret riemujuhlat päivänä, jona he ovat syntyneet tähän maailmaan.’” (The Catholic Encyclopedia, 1913, X osa, s. 709.)
Syntymäpäivien juhlallinen vietto ei siis ole selvästikään lähtöisin Raamatun heprealaisista eikä kreikkalaisista kirjoituksista.
Lisäksi M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia (1882, I osa, s. 817) kertoo, että juutalaiset ”pitivät syntymäpäivien viettoa osana epäjumalanpalvontaa – –, ja se johtui ilmeisesti niiden viettoon liittyneistä epäjumalanpalvelusmenoista, jotka toimitettiin sen päivän suojelijoina pidettyjen jumalien kunniaksi, jona asianomainen oli syntynyt”"
lainattu facebookista
Jos varhaiskristityt eivät juhlineet eivätkä viettäneet Pelastajansa syntymäpäivää, niin vielä vähemmän he olisivat viettäneet omaa syntymäpäiväänsä. Historioitsija August Neander kirjoittaa: ”Syntymäpäiväjuhlan ajatus oli tämän aikakauden kristityille yleensä vieras.” (Allgemeine Geschichte der christlichen Religion und Kirche, 1842, 1. osa, s. 518.)
”Origenes [200-luvun kirjailijoita] – – väittää, että ’kaikista Raamatun pyhistä ihmisistä ei yhdenkään mainita viettäneen juhlaa tai järjestäneen suuria pitoja syntymäpäivänään. Vain syntiset (kuten farao ja Herodes) pitävät suuret riemujuhlat päivänä, jona he ovat syntyneet tähän maailmaan.’” (The Catholic Encyclopedia, 1913, X osa, s. 709.)
Syntymäpäivien juhlallinen vietto ei siis ole selvästikään lähtöisin Raamatun heprealaisista eikä kreikkalaisista kirjoituksista.
Lisäksi M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia (1882, I osa, s. 817) kertoo, että juutalaiset ”pitivät syntymäpäivien viettoa osana epäjumalanpalvontaa – –, ja se johtui ilmeisesti niiden viettoon liittyneistä epäjumalanpalvelusmenoista, jotka toimitettiin sen päivän suojelijoina pidettyjen jumalien kunniaksi, jona asianomainen oli syntynyt”"
lainattu facebookista
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jeesuksen syntymäpäivänä ilmoitettiin oikein eneklikuoron toimesta suuri ilo, joka oli tuleva kaikelle maailmalle. Meille on syntynyt Vapahtaja. Ja ilmoituksen saaneet menivät myös paikan päälle katsomaan tuota ilon aihetta. Syntynyttä lasta.
Myös tietäjien karavaani etsi määrätietoisesti Juutalaisten Kuningasta, joka oli syntynyt. Ja kun Hänet löysivät antoivat Hänelle kallisarvoisia lahjoja.
Simeon iloitsi suuresti, kun sai Pyhän Hengen hänelle antaman lupauksen mukaan nähdä Jeesus-lapsen. Samoin naisprofeetta Hanna, joka sitten puhui lapsesta kaikille.
Minä ainakin iloitsen joka ikinen päivä enkelien julistamasta ilosanomasta:
"teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen ..."
Yksikään synteihinsä hukkuva ihminen, joka on kohdannut Pelastajansa, ei voi olla juhlimatta sitä, että Jumala antoi ainokaisen Poikansa, sitä että Jumalan ainokainen Poika syntyi ihmislapseksi.
Mutta kyllä siitäkin on syytä iloita, että sinä olet syntynyt. Sitäkin on syytä juhlia. Onnittelen sinua, jonka Jumala on kokoonkutonut äitisi kohdussa, sinua, jonka Jumala on luonut ikuiseen yhteyteen kanssansa.