Nimikristitty, joka toivoo tulevansa autuaaksi luonnollisessa tilassaan uudestisyntymättömänä, luottaa johonkin luonnolliseen ominaisuuteensa ja luulee sen perusteella elävänsä hengellistä elämää on kaikkein viheliäisin. Jos sellaisella ihmisellä on luonnostaan armelias luonto, niin hän voi tehdä tarvitsevalle hyvää ja voi käyttäytyä kunniallisesti kaikkia kohtaan ja sanoa rikkaan nuorukaisen kanssa: "Mitä minulta vielä puuttuu?" (Matt.19:20) Sellaisen viheliäisen kohdalla toteutuu vapahtajan sana Laodikean seurakunnalle: "Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston." (Ilm.3:17). Sellaiset ihmiset ovat suruttomuudessaan kaksinkertaisesti kuolleet, kun he eivät tunne sisäistä viheliäisyyttään, eivätkä ymmärrä etsiä totista parannusta, jotta heidän tilansa armon avulla muuttuisi ja he pääsisivät synnin orjuudesta vapauteen. Syntisten ajatustensa, lihallisten himojensa, pahojen puheittensa ja kelvottomista vaikutteista lähteneitten töidensä tähden he luulevat olevansa oikeita ja hyviä. Daavid sanoo heistä: "Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen". Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla" (Psalmit 10:6-7)
Nimikristityt
A.B
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin on kuin kirjoitat. Aamen.