Ihmisen ja koko ihmiskunnan tajunta tietoisuus perustuu suurimmaksi osaksi melikuvitukseen. Tämä johtuu siitä että suurimalla osalla ihmisistä tietoisuus perustuu ajatteluun ja ajattelu perustuu taas sanoihin jotka ovat sitä itseään eli pelkkää mielikuvitusta.
Ihmiskunta on kertonut tarinoita kautta historian. Monille sanalliset tarinat ovat tosia toisille samat tarinat ei. Se vaikuttaako tarina ihmiseen ja hänen mielensä tietoisuuteen perustuu hyvin paljon siihen onnistuuko tarina vaiukuttamaan ihmisen tunteisiin.
Tunteet ovat ihmisen voimakkaita liikuttajia ja pelko on varmasti yksi vahvin ihmismielen liikuttaja, myös sankari tarinat ovat aina vaikuttaneet ihmismieleen.
Valtauskontojen tarinoissa pelolla on keskeinen sija ja on aivan varmaa että ilman raamatun helverin tarinaa raamattu ei olisi kovinkaan suosittu kirja.
Tarinoita on nykyään enemmän kuin koskaan. Uutiset, internet, lehdistö, kirjallisuus , politiikka , viihde/peli teollisuus, tiede, taide, uskonnot,,, ym ym, ovat täynnä tarinoita ja ovat pelkää tarinaa.
Kuka tietää onko mikäkin tarina vain keksitty vai onko se oikeasti tapahtunut fyysisessä maailmassa ja onko se edes mahdollista fyysisessä todellisuudessa. Loppujen lopuksi ei ole mitään väliä onko tarina tosi vai ei, tärkeää on vain kuinka tarina vaikuttaa.
Ihmislaumoja johdetaan ja ohjaillaan tarinoilla koska milläs muullakaan.
Enimmäkseen tarinat joita nykyään kerrotaan eri välineistä ovat hyviä ja opettavaisia ja ne johtavat ihmiskunnan kohti uutta maailmanjärjestystä.
Minulle uusi maailmanjärjsetys on tajunnallinen ja tietoisuuteen vaikuttava asia kuten toivon sen olevan muillekin. Uusi maailmanjärjestys on kollektiivisen tietoisuuden heräämistä sitä ja siten että yksilön merkitys hämärtyy ja lopulta katoaa kokonaan koska fyysisessä todellisuudessa ihmismieli ja tajunta on koko universumin olemus, yksin tyhjässä avaruudessa ei voi olla mitään tietoisuutta.
Tämäkin oli tarina.
Ihmiskunta on kertonut tarinoita kautta historian. Monille sanalliset tarinat ovat tosia toisille samat tarinat ei. Se vaikuttaako tarina ihmiseen ja hänen mielensä tietoisuuteen perustuu hyvin paljon siihen onnistuuko tarina vaiukuttamaan ihmisen tunteisiin.
Tunteet ovat ihmisen voimakkaita liikuttajia ja pelko on varmasti yksi vahvin ihmismielen liikuttaja, myös sankari tarinat ovat aina vaikuttaneet ihmismieleen.
Valtauskontojen tarinoissa pelolla on keskeinen sija ja on aivan varmaa että ilman raamatun helverin tarinaa raamattu ei olisi kovinkaan suosittu kirja.
Tarinoita on nykyään enemmän kuin koskaan. Uutiset, internet, lehdistö, kirjallisuus , politiikka , viihde/peli teollisuus, tiede, taide, uskonnot,,, ym ym, ovat täynnä tarinoita ja ovat pelkää tarinaa.
Kuka tietää onko mikäkin tarina vain keksitty vai onko se oikeasti tapahtunut fyysisessä maailmassa ja onko se edes mahdollista fyysisessä todellisuudessa. Loppujen lopuksi ei ole mitään väliä onko tarina tosi vai ei, tärkeää on vain kuinka tarina vaikuttaa.
Ihmislaumoja johdetaan ja ohjaillaan tarinoilla koska milläs muullakaan.
Enimmäkseen tarinat joita nykyään kerrotaan eri välineistä ovat hyviä ja opettavaisia ja ne johtavat ihmiskunnan kohti uutta maailmanjärjestystä.
Minulle uusi maailmanjärjsetys on tajunnallinen ja tietoisuuteen vaikuttava asia kuten toivon sen olevan muillekin. Uusi maailmanjärjestys on kollektiivisen tietoisuuden heräämistä sitä ja siten että yksilön merkitys hämärtyy ja lopulta katoaa kokonaan koska fyysisessä todellisuudessa ihmismieli ja tajunta on koko universumin olemus, yksin tyhjässä avaruudessa ei voi olla mitään tietoisuutta.
Tämäkin oli tarina.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mainitaanko Raamatussa muuten suoraan, että on paikka nimeltä helvetti!? En tiedä, tai ehkä mooseksen kirjassa!? Pakkohan ihmisillä uskomuksia on olla, aika steriiliä tämä maan päällinen vaeltaminen olisi jos kaikki olisi vaan suoraa ja toteavaa. Vaan pahin pelko on nykyaikana se, että maailman väestö on kasvanut nykyisen suureksi varsin nopeasti. Muitten sivilisaation eri kolkkien eri ongelmien oheen on valtaapitävien, rikkaitten liian helppoa ohjailla massoja. Työtä on sinun tekemän leipäsi eteen ... Joillakin se palkka on vaan heikompi, ja yleensä niillä jotka tekevät ne raskaammat työt. Internet on mielestäni hyvä esimerkki siitä ettei 'vapaus' ('sananvapaus') ole sinänsä hyödyllistä, taikka hyödytöntä VAAN sananvapauttakin TÄYTYISI OSATA käyttää siten että se hyödyttäisi henk.koht.impulssien ja tarpeitten lisäksi myöskin muuta osaa yht.kunnasta. So.: 'turhanpuhumista' on aika paljon, pitäisi osata jotenkin tiivistää se omakin elonsa siten, ettei asioista tule pitkätähtäimisesti täysin tarpeetonta jankkaamista eessuntaas. Mutta asioissa on AINA kaksi puolta, ja valintojen suorittäminen on osa elämää. Eipä muuta tällä erää.
Kyllä tarinat ja tarinointi on hienoa! jos minulla ei olisi kykyä tarinoida ei minulla mitään olisi, kyky tarinoida mielikuvituksessa on yksi ihmisen määräävin ja myös hienoin ominaisuus. Periaatteessa ihmisen suurin todellisuus ja todellisuutta voi olla kaikki tarinat ja fyysinen todellisuus on vain runko joka antaa suuremmalle todellisuudelle mielikuvitukselle mahdollisuuden tapahtua, siispä jossain mielessä on ihan sama onko Kuussa käyty vai ei, vain siitä kertovalla tarinalla on merkitystä.
Ei ainakaan tarvitse olla aina ja täysin oikeassa. Monilla on vähän suppea kuva todellisuudesta, siksi esim.internet on aika tulvillaan tätä eessuntaas - jankkaamista. Kyllä totuudella varmasti useimmin väliäkin on mutta yksi harha-askel voi palvelle jotakin isompaa kokonaisuutta hahmottaa kokonaisuus. Asioitten tasapäistäminen on vaan totta puhuen perin tylsää, ja sitähän lehtien politiikka- ja taloussivut ovat täynnä. Ja kuitenkin kun asiat kerrotaan AINA samalkatavoin (median kautta) niin joku siitä hyötyy, eikä se hyödytä (tasa-arvoisesti)kaikkia, sikäli esim.eu:n 'sisäinen demokratia' on aika kupla. Eli ihan saletisti: jok'ikinen eu - maa on täysin valmis olemaan eurojärjestelmän nettosaajana, mutta kun kaveria esim.kreikka - tapauksessa pitäisi jelppiä on jatkuva 'en minä!' - kitinä tosiasia. Sitäpaitsi: miten talouden nousukaudet on koskaan osattu missään hyödyntää!? Ei se tuo AINA vain uusia ja uusia (talous) ongelmia. Joo, tarinankerronta on ihan mainio juttu, mutta tarinathan AINA kumpuavat todellisuudesta (vaikka vain 'vanhoina taruina', tai 'symbolisina', mutta kuitenkin!!) eli pitäisi ikäänkuin osata katsoa myöskin todellisuutta täysipainoisesti, eikä ummistaa siltä silmiään (monethan etsivät tv:stä, elokuvista,kirjoista jne. myös 'todellisuuspakoa'!!) ... Mutta tähänsuuntaan,puhuri nousemassa...
Alunpitäen tarinat ovat siirtyneet sukupolvilta toisille suulisten kertomusten avulla, nämä tarinat elävät vieläkin ihmismielissä vaikka niitä ei olisi koskaan lukenut tai kuullutkaan kerrottavan tarinana. Ihan tässä lähiympäristössä, perinteissä on niitä elementtejä. Usein sanotaan tautien periytyvän geeneissä, monet periytyvät tarinoissa. Kotona eletään ja kerrotaan juttuja kun laietaan ruokaa, seuraava sukupolvi tekee ihan vaistomaisesti samalla tavalla ja siirtää sen taudin siemenen taas eteenpäin tehdessään samat jutut elämää rytmittääkseen. Vanhoissa tarinoissa on huomattavasti enemmän läeisiä elämänoppeja kuin nykyisin, massaviestintä on siirtäneet idolit kauemmaksi.
Kun tarina poikkeaa hieman totutusta esim. telkkarissa esitetystä, sellainen saatetaan kokea hyvin oudoiksi. Jopa tällä palstalla sen huomaa helposti, niin massaviestinnän armoilla täällä eletään.
Joo, tarinankerronta on ihan mainio juttu, mutta tarinathan AINA kumpuavat todellisuudesta (vaikka vain 'vanhoina taruina', tai 'symbolisina', mutta kuitenkin!!) eli pitäisi ikäänkuin osata katsoa myöskin todellisuutta täysipainoisesti,
If objective truth exists (as the materialists think), if natural science, reflecting the outer world in human “experience,” is alone capable of giving us objective truth, then all fideism is absolutely refuted. But if there is no objective truth, if truth (including scientific truth) is only an organising form of human experience, then this in itself is an admission of the fundamental premise of clericalism, the door is thrown open for it, and a place is cleared for the “organising forms” of religious experience.
Jos objektiivinen totuus on olemassa (kuten materialistit ajattelevat), jos luonnontiede, joka kuvastaa ulkomaailmaa ihmisen "kokemuksesta" käsin, on yksin antamassa meille objektiivisen totuuden, niin kaikki fideismi (Fideisti hylkää järjen kokonaan tai ainakin järjen ensisijaisuuden uskontoon liittyvien totuuksien etsimisessä. Fideismin vastakohta ei ole järjen käyttö, vaan evidentialismi eli oppi, jonka mukaan tieto voidaan hyväksyä vain todisteiden (evidenssin) nojalla) on täysin todistettu vääräksi. Mutta jos ei ole objektiivista totuutta, jos totuus (myös tieteellinen totuus) on vain järjestetty muoto inhimillistä kokemusta, niin tämä on jo itsessään ottamista perusedellytykseksi pappisvaltaisuudelle, eli ovi sille on heitetty auki, ja paikka on raivattu vapaaksi "järjestää muotoja" uskonnollisille kokemuksille.
tänne palstalle voitaisiin soveltaa näitä termejä kuten fideismi ja Evidentialismi on uskonnonfilosofiassa fideismin vastakohta, eli usko siihen, että uskonnolliset väitteet tulisi voida perustella evidenssillä eli todisteilla.
Linkkiä kehään on usein täällä kuultu lause. Mielenkiintoisimmat väitteet täällä kuultu ovat nuo bluffi murhat. Te nyt uskotte mihin vaan kun media herra sanoo, mutta missä on evidenssit. Missä todisteet, että Palme, laser-miehen uhrit, Estonian uhrit, Anna Lindh ja vaikka Mikkelin pantti vanki draaman uhrien ruumiit olivat oikeesti olemassa. Kuussa käynteihin teidän täytyy uskoa Nasaan ja mediaan.
Evidentialismi jaetaan yleensä kahteen haaraan, vahvaan ja heikkoon evidentialismiin. Vahva evidentialismi uskoo, että kaikki uskonnolliset väitteet tulisi voida todistaa, kun taas heikko evidentialismi uskoo, että vain osa väitteistä tulisi voida perustella ja osa perustuu pelkkään uskoon. Heikossa evidentialismissa uskonnollisia uskomusjärjestelmiä voidaan kritisoida ja arvioida rationaalisesti, vaikka niitä ei ole mahdollista todistaa tyhjentävällä tavalla.