Skitsofrenia ja psykoosi ovat vaikeita mielenterveyden häiriöitä, jotka hankaloittavat usein potilaiden arjen hallintaa ja lisäävät syrjäytymisen riskiä. Potilailla on usein ongelmia myös hoitoon sitoutumisessa, mikä voi näkyä lääkkeiden käytön ja sovittujen vastaanottokäyntien unohtamisena.
Turkulaisvetoinen Mobile.Net-tutkimushanke valjastaa kännyköiden tekstiviestit tukemaan vaikeimpia mielenterveyshäiriöitä sairastavia. Sairaalasta kotiutuville skitsofrenia- ja psykoosipotilaille aletaan lähettää kotona selviytymistä tukevia tekstiviestejä eri puolilla Suomea ensi vuonna.
Tekstiviestejä tullaan lähettämään parhaassa tapauksessa tuhansille mielenterveyskuntoutujille. Skitsofreniaa ja psykooseja sairastaa noin 50 000 suomalaista.
Suomen Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2010–2012.
– Hankkeen alkajaisiksi selvitimme potilasjärjestöjen edustajia ja hoitohenkilökuntaa haastattelemalla, minkälaisia ongelmia sairaalasta kotiutetuilla mielenterveyskuntoutujilla on ja minkälaisiin tarpeisiin palvelun pitäisi vastata. Tältä pohjalta suunniteltu tekstiviestipalvelu käynnistyy näin alkuvaiheessa ainakin neljässätoista sairaanhoitopiirissä, muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, kertoo hanketta vetävä professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Välimäki korostaa, ettei tekstiviestipalvelulla pyritä korvaamaan potilaan ja henkilökunnan välistä tärkeää henkilökohtaista kontaktia, vaan tekstiviestit on tarkoitettu potilaille lisätueksi. Niillä pyritään myös parantamaan potilaiden sitoutumista sairautensa hoitoon.
– Terveydenhuollon henkilökuntaresurssit tulevat vähenemään, vaikka asiakkaiden tarpeet lisääntyvät. Hoitavien käsien rinnalle tarvitaankin kiireesti uusia välineitä ja menetelmiä.
Tekstiviestien sisällön ja sanamuodon suunnitteli itäsuomalainen potilasyhdistys, jonka työn tuloksena mielenterveyskuntoutujille lähetetään kannustavia, rohkaisevia ja humoristisiakin viestejä. Vastaanottajat saavat itse päättää, kuinka usein he viestejä haluavat ja minkälaisista aiheista.
– Viestit liittyvät muun muassa kodinhoitoon ja oireiden hallintaan ja pyrkivät lisäämään itsetuntoa ja osallistumista. Ne muistuttavat vaikkapa tekemään viikkosiivouksen, ottamaan lääkkeet, harjaamaan hampaat, ruokkimaan lemmikin tai kannustavat harrastuksen pariin ja ulos liikkumaan.
– Mielenterveyskuntoutujia on tärkeää rohkaista ihmisten pariin, koska yksinäisyys ja syrjäytyminen on heillä erittäin yleinen ongelma, Välimäki sanoo.
Mikään uusi ilmiö tekstiviestit eivät terveydenhuollossakaan ole, mutta niiden järjestelmällinen käyttö potilastyössä on maailmalla vielä melko vähäistä.
Suomessa tekstiviestejä käytetään esimerkiksi hammashoidon ajanvarauksissa, Kanadassa niitä hyödynnetään hiv-potilaiden hoidossa.
Turkulaiset saivat hankkeeseensa ideointiapua Nottinghamin yliopiston professoriltaClive Adamsilta , joka on organisoinut onnistuneesti vastaavanlaista toimintaa mielenterveystyössä Isossa-Britanniassa.
– Monissa sairaanhoitopiireissämme käytetään tekstiviestejä esimerkiksi ajanvarauksissa ja henkilökunnan rekrytoinnissa sairastuneiden tilalle, mutta käyttö ei ole järjestelmällistä. Uutta on sekin, että käytäntö suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaatioiden ja potilaiden kanssa, Välimäki sanoo.
Hänen mukaansa tekstiviestit sopivat mielenterveystyöhön erinomaisesti niiden tuttuuden, helppokäyttöisyyden ja edullisuuden takia.
– Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä.Kaikilla ei kuitenkaan ole monimutkaisia teknisiä taitoja tai omaa tietokonetta. Kännykällä tavoittaa edelleen suuremman ihmisjoukon kuin tietokoneella.
Yksilönsuojaongelmaa Mobile.Net-palvelussa ei Välimäen mukaan ole.
– Palvelua ei integroida tässä vaiheessa potilaskirjoihin, eli viesteissä ei kulje terveyteen liittyviä tietoja. Yksilönsuojariskit ovat samaa luokkaa kuin puhelimen käytössä terveydenhuollossa yleensäkin.
Kun tekstiviestejä on lähetetty Mobile.Net-hankkeen myötä mielenterveyskuntoutujille vuoden verran, analysoivat tutkijat niiden vaikutusta vastaanottajien hyvinvointiin.
Sekin selvitetään, tuottaako hanke hyviä toimintamalleja tai säästöjä terveydenhuollon toimijoille.
– Tässä potilasryhmässä noin puolet ihmisistä palaa sairaalaan kahden vuoden kuluessa. Jos pystymme auttamaan osaa potilaista selviämään arjesta kotona, hanke on jo osoittanut hyötynsä, Välimäki toteaa.
Turkulaisvetoinen Mobile.Net-tutkimushanke valjastaa kännyköiden tekstiviestit tukemaan vaikeimpia mielenterveyshäiriöitä sairastavia. Sairaalasta kotiutuville skitsofrenia- ja psykoosipotilaille aletaan lähettää kotona selviytymistä tukevia tekstiviestejä eri puolilla Suomea ensi vuonna.
Tekstiviestejä tullaan lähettämään parhaassa tapauksessa tuhansille mielenterveyskuntoutujille. Skitsofreniaa ja psykooseja sairastaa noin 50 000 suomalaista.
Suomen Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2010–2012.
– Hankkeen alkajaisiksi selvitimme potilasjärjestöjen edustajia ja hoitohenkilökuntaa haastattelemalla, minkälaisia ongelmia sairaalasta kotiutetuilla mielenterveyskuntoutujilla on ja minkälaisiin tarpeisiin palvelun pitäisi vastata. Tältä pohjalta suunniteltu tekstiviestipalvelu käynnistyy näin alkuvaiheessa ainakin neljässätoista sairaanhoitopiirissä, muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, kertoo hanketta vetävä professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Välimäki korostaa, ettei tekstiviestipalvelulla pyritä korvaamaan potilaan ja henkilökunnan välistä tärkeää henkilökohtaista kontaktia, vaan tekstiviestit on tarkoitettu potilaille lisätueksi. Niillä pyritään myös parantamaan potilaiden sitoutumista sairautensa hoitoon.
– Terveydenhuollon henkilökuntaresurssit tulevat vähenemään, vaikka asiakkaiden tarpeet lisääntyvät. Hoitavien käsien rinnalle tarvitaankin kiireesti uusia välineitä ja menetelmiä.
Tekstiviestien sisällön ja sanamuodon suunnitteli itäsuomalainen potilasyhdistys, jonka työn tuloksena mielenterveyskuntoutujille lähetetään kannustavia, rohkaisevia ja humoristisiakin viestejä. Vastaanottajat saavat itse päättää, kuinka usein he viestejä haluavat ja minkälaisista aiheista.
– Viestit liittyvät muun muassa kodinhoitoon ja oireiden hallintaan ja pyrkivät lisäämään itsetuntoa ja osallistumista. Ne muistuttavat vaikkapa tekemään viikkosiivouksen, ottamaan lääkkeet, harjaamaan hampaat, ruokkimaan lemmikin tai kannustavat harrastuksen pariin ja ulos liikkumaan.
– Mielenterveyskuntoutujia on tärkeää rohkaista ihmisten pariin, koska yksinäisyys ja syrjäytyminen on heillä erittäin yleinen ongelma, Välimäki sanoo.
Mikään uusi ilmiö tekstiviestit eivät terveydenhuollossakaan ole, mutta niiden järjestelmällinen käyttö potilastyössä on maailmalla vielä melko vähäistä.
Suomessa tekstiviestejä käytetään esimerkiksi hammashoidon ajanvarauksissa, Kanadassa niitä hyödynnetään hiv-potilaiden hoidossa.
Turkulaiset saivat hankkeeseensa ideointiapua Nottinghamin yliopiston professoriltaClive Adamsilta , joka on organisoinut onnistuneesti vastaavanlaista toimintaa mielenterveystyössä Isossa-Britanniassa.
– Monissa sairaanhoitopiireissämme käytetään tekstiviestejä esimerkiksi ajanvarauksissa ja henkilökunnan rekrytoinnissa sairastuneiden tilalle, mutta käyttö ei ole järjestelmällistä. Uutta on sekin, että käytäntö suunnitellaan yhdessä terveydenhuollon organisaatioiden ja potilaiden kanssa, Välimäki sanoo.
Hänen mukaansa tekstiviestit sopivat mielenterveystyöhön erinomaisesti niiden tuttuuden, helppokäyttöisyyden ja edullisuuden takia.
– Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä.Kaikilla ei kuitenkaan ole monimutkaisia teknisiä taitoja tai omaa tietokonetta. Kännykällä tavoittaa edelleen suuremman ihmisjoukon kuin tietokoneella.
Yksilönsuojaongelmaa Mobile.Net-palvelussa ei Välimäen mukaan ole.
– Palvelua ei integroida tässä vaiheessa potilaskirjoihin, eli viesteissä ei kulje terveyteen liittyviä tietoja. Yksilönsuojariskit ovat samaa luokkaa kuin puhelimen käytössä terveydenhuollossa yleensäkin.
Kun tekstiviestejä on lähetetty Mobile.Net-hankkeen myötä mielenterveyskuntoutujille vuoden verran, analysoivat tutkijat niiden vaikutusta vastaanottajien hyvinvointiin.
Sekin selvitetään, tuottaako hanke hyviä toimintamalleja tai säästöjä terveydenhuollon toimijoille.
– Tässä potilasryhmässä noin puolet ihmisistä palaa sairaalaan kahden vuoden kuluessa. Jos pystymme auttamaan osaa potilaista selviämään arjesta kotona, hanke on jo osoittanut hyötynsä, Välimäki toteaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Monet mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä.Kaikilla ei kuitenkaan ole monimutkaisia teknisiä taitoja tai omaa tietokonetta. Kännykällä tavoittaa edelleen suuremman ihmisjoukon kuin tietokoneella.
Narsismin seitsemän syntiä.
Sandy Hotchkiss:n mukaan nämä ovat:
1. Häpeämättömyys
-Narsistille häpeä on niin sietämätön tunne, että hän on kehittänyt keinot olla kokematta sitä lainkaan. Psykologit kutsuvat tätä häpeän ohittamiseksi. Ulospäin se vaikuttaa häpeämättömyydeltä tai omantunnon puuttumiselta ja käytkeytyy kieltämisen, kylmyyden, syyttelyn tai raivon suojamuurin taakse.
2. Maaginen ajattelu
-Tarve välttää häpeää hinnalla millä hyvänsä tuottaa jatkuvia ongelmia narsistille, koska elämässä tulee tämän tästä eteen nöyryyttäviä kokemuksia, joita ei voi kohdata tyynesti. Aina joku on parempi, älykkäämpi, kauniimpi, menestyvämpi, mitä milloinkin. Narsistia ei kuitenkaan lohduta se, ettei kukaan ole täydellinen, koska hän näkee itsensä poikkeuksena tästä luonnonlaista. Hänen täytyy löytää keino pönkittää itsetuntoaan pitääkseen karut tosiasiat loitolla. Tähän tarvitaan usein aimo annos vääristelyä ja ja harhakuvitelmia, ts. maagista ajattelua.
3.Ylimielisyys
-Ylimielisyyden naamion taakse kätkeytyy kuitenkin hauras itsetunto, joka ei koskaan tyydy olemaan hyvä tai edes erittäin hyvä – jos narsisti ei ole parempi kuin, hän on arvoton. Jos jonkun toisen osakkeet nousevat, narsistille se merkitsee aina sitä, että hänen osakkeensa laskevat. Ja kääntäen, jos hänen itsetuntonsa horjuu, hän voi vahvistaa sitä vähättelemällä, halventamalla tai nöyryyttämällä jotakuta toista.
4. Kateus
-Narsistin tarve säilyttää ylemmyydentunteensa joutuu koville aina kun jollakulla toisella näyttää olevan jotain sellaista, mitä häneltä itseltään puuttuu. …Hän valitsee halveksunnan. "Mikä tuokin muka luulee olevansa?" Halveksivan kommentin jälkeen seuraa pitkä ja usein hyvinkin ilkeä luettelo toisen virheistä. Narsisti pyrkii yleensä täysin tiedostamattaan mustamaalaamaan toista niin, että hän itse vie jälleen voiton vertailussa. Narsisti saattaa olla tietoinen halveksunnan tunteesta, mutta kateutta hän ei missään nimessä myönnä tuntevansa. Sen myöntäminen olisi huonommuuden tunnustamista, ja siihen yksikään kunnon narsisti ei ikinä sorru.
5. Vaativuus
- Narsistit elättelevät kohtuuttomia odotuksia erityisen suopeasta kohtelusta ja toisten automaattisesta mukautumisesta heidän toiveisiinsa, koska he katsovat olevansa täysin ainutlaatuisia. Sosiaalisissa tilanteissa on puhuttava heistä tai heidän kiinnostuksen kohteistaan, koska he ovat tärkeämpiä, tietävämpiä tai kiehtovampia kuin kukaan muu. Ihmissuhteissa heidän vaativuutensa tarkoittaa, että heidän tarpeensa on otettava huomioon, mutta heillä ei ole minkäänlaista velvollisuutta kuunnella tai ymmärtää toista.
6. Hyväksikäyttö
-Häpeän ajamalle, raivoon ja aggressioon taipuvaiselle narsistille ei missään vaiheessa kehity kykyä eläytyä toisten tunteisiin ja tarpeisiin tai edes tunnistaa niitä. Narsisti on emotionaalisessa kehityksessään juuttunut yksi-kaksivuotiaan tasolle. Yhdessä alikehittyneen omantunnon kanssa tämä tekee narsisteista helposti toisten hyväksikäyttäjiä. Hyväksikäyttö voi saada monia muotoja, mutta siihen kuuluu aina toisten käyttäminen heidän tunteistaan tai eduistaan piittaamatta. Toinen on usein alisteisessa asemassa, jossa vastaan paneminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta.
7. Rajattomuus
- Narsisti kärsii syvällekäyvästä vauriosta minätunteen kehittymisessä. Tämä vika estää häntä tajuamasta, että hänellä on rajansa ja että toiset ovat erillisiä eivätkä hänen itsensä jatkeita. Joko toiset ovat olemassa täyttääkseen hänen tarpeensa tai heitä ei ole olemassa ensinkään. Jos ihminen tarjoaa narsistille tilaisuuden jonkin tarpeen tyydytykseen, narsisti kohtelee tätä oman itsensä osana ja olettaa toisen ilman muuta täyttävän hänen odotuksensa. Narsistin mielessä hänen itsensä ja toisen välillä ei ole rajaa. …Narsisti on usein aivan tietämätön siitä, milloin hän rikkoo toisten henkilökohtaisia rajoja. Hän lukee muiden postia ja päiväkirjoja, ei kunnioita suljettuja kylpyhuoneen tai makuuhuoneen ovea, penkoo käsilaukkuja ja lompakoita, "lainaa" toisten vaatteita, hygieniavälineitä ja muita tavaroita, kuuntelee salaa keskusteluja, tekee tunkeilevia kysymyksiä, kertoo mielipiteensä pyytämättä, varastaa ideoita, paljastaa salaisuuksia tai halaa, suukottelee ja muilla tavoin koskettelee toista tämän vastustelusta piittamaatta. Kun narsistia syytetään näistä loukkauksista, hän usein ärtyy tai menee täysin ymmälleen
vai n iin
Nuorten todellisuus hämärtyy D-vitamiinin puutteen takia!
Psykoosi, eli todellisuuden hämärtyminen, on hankala havaita rakkaassa ihmisessä. Erityisen vaikea sitä on hoitaa, jos kyseessä on teini-ikäinen lapsi.
Lääkäri Barbara Gracious ja hänen kollegansa havaitsivat äskettäisessä tutkimuksessa, että D-vitamiinin puutoksesta kärsivien teinien psykoosiriski oli korkeampi kuin muiden. Tutkimukseen osallistuneista 104 teinistä 72 prosentilla oli D-vitamiinia vähemmän kuin 30 ng/ml (75 nmol/l) ja 34 prosentilla sitä oli vähemmän kuin 20 ng/ml (50 nmol/l).
D-vitamiinin määrän merkitys ei ollut vähäinen. Jos teinillä oli alhainen määrä D-vitamiinia kehossaan, hänen psykoosiriskinsä oli lähes nelinkertainen muihin verrattuna.
Toisessa, Ruotsin Karolinska-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että mielenterveyspotilaista teini-ikäisillä oli kaikista alhaisimmat D-vitamiinitasot. Murrosikäisillä tytöillä D-vitamiinia oli noin 20 ng/ml (45 nmol/l), kun murrosikäisillä pojilla sitä oli vain 10ng/ml (25 nmol/l).
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/05/24/study-vitamin-d-linked-to-psychosis-in-teens/
Tutkimusten mukaan seerumin paras D-vitamiinipitoisuus olisi se, minkä auringon valo saa maksimaalisesti aikaan iholla, mikä vastaa seerumin kalsidiolipitoisuutta yli 100 nmol/l. Tähän pitoisuuteen päästään 25-125µg päiväannoksella iästä ja koosta riippuen, eli nykysuosituksia tulisi nostaa.
USA:n Endokrinologiyhdistyksen S-D-25:lle antama viitearvo on 75–150 nmol/. Espanjassa laboratoriot antavat viitearvoiksi 75–250 nmol/l. Suomessa väestön keskiarvot ovat noin 43 nmol/l luokkaa, mikä on selvästi liian vähän, ja lisää sairastumisen ja kuoleman riskiä.
D-vitamiini on välttämätön kasvulle, terveelle luustolle, aivojen normaalille kehitykselle, hermosysteemille ja normaalille sukupuoliselle kehitykselle.
Vitamin D and the brain!
http://blog.vitamindcouncil.org/2012/08/08/vitamin-d-and-the-brain/
Skitsofrenia ja D-vitamiini!
Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava vakava, psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Se on yksi vaikeimmista ja haastavimmista mielen sairauksista. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisimpiä. Suomessa skitsofreniaan sairastuneita on noin prosentti väestöstä eli reilut 50 000 henkilöä.
Australialaisen Queenslandin skitsofreniatutkimuskeskuksen tutkija John McGrath ja neurobiologi Alan Mackay-Sim ovat löytäneet yllättävän yhteyden skitsofrenia-alttiuden ja sikiöaikaisen D-vitamiinin puutteen välillä. McGrath havaitsi tutkimuksessaan, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suuri osa skitsofreniaa sairastavista oli syntynyt keväällä. D-vitamiinia muodostuu ihossa auringonvalon vaikutuksesta kesällä keskipäivällä, joten talvella äidin ja sikiön D-vitamiinin saanti oli vähäistä.
Suomalainen syntymäkohorttitutkimus, jossa 50µg D-vitamiinilisä ensimmäisen elinvuoden aikana vähentää poikalapsilla skitsofrenian todennäköisyyden alle neljäsosaan (RR=0.23):
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14984883
Ja tästähän ei käypähoitosuosituksissa mainita mitään.
"Viranomaiskatsannon ja reaalimaailman välinen kuilu on ammottava.
Viranomaiskatsanto on maailmanlaajuinen riippuvuuksien ja lobbausten viidakko. Neljä kulunutta vuosikymmentä on tästä riipaiseva esimerkki. Konttoreissa ja kokoustamisissa sovittuja päätöksiä katsellaan epärealismin silmälasein tuloksia arvioitaessa. Syy vyöryy potilaan harteille!
Tästä ajattelumallista saa vähän käsitystä lukemalla sen pitkän keskustelun, joka on käyty D-vitamiinin (hormonin) tiimoilta Christer Sundqvistin blogista.
Ajattelutapa noudattelee kaavaa, jonka mukaan on tehtävä vuosikymmenien seurantoja, jottei "yksikään hukkuisi" eli saisi jotakin haittoja tässä tapauksessa halvan ja harmittoman lisäaineen nauttimisesta (D3-vitamiini). Samanaikaisesti tuhannet ja taas tuhannet kärsivät puutteen seurauksista. Kärsijöitä ovat ihan virallisesti hyväksyttyinä mm vanhukset lonkka- ym murtumineen, mikä puolestaan on kalpea esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita harkittuun D3-vitamiinihoitoon kätkeytyy.
Kyllä yksilö on näissä kuvioissa voimaton. Oman näkemykseni mukaan yksilönvastuu omasta terveydestä ylittää viranomaisvastuun ja suositan kevyin sydämin terveyttä edistävää kansalaistottelemattomuutta. " Timo Kuusela, LKT, radiologi, eläk
http://www.foorumi.info/hiilaritietoiset/viewtopic.php?p=22764&sid=028bc9fb4ff0cb936ca4aa5c65766a92
"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. Huippuvarovainen EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Lausunnossa mainitaan, että edes 250 mikron päiväannoksella ei löydetty mitään haittavaikutuksia.
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm