Jos USA olisi maailmanvalta, niin että kaikki maailman maat kuuluisivat siihen, se olisi HYVÄ. Olisi yksi presidentti, mutta presidentin valta ei oikeasti ole niin suuri kuin sen annetaan ymmärtää. USA= United STATES of America elikkä Yhdysvallat aka amerikan yhdistyneet valtiot. Jokaisella on omat kuvernöörinsä ja lakinsa. Vain perustuslaki on sama. Pienemmät verot, suuremmat palkat. TÄYDELLISTÄ!
No, ei se oikeasti toimisi, mutta tämä ehkä avaa silmänne ja tajuatte että USA on hieno paikka.
No, ei se oikeasti toimisi, mutta tämä ehkä avaa silmänne ja tajuatte että USA on hieno paikka.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Useamman vuoden siellä asuneena voin sanoa, ettei se ole paratiisi kuin pienelle osalle väestöä.
Nykissä???? Oletko se keneksi sinua luulen???
vaan Texasissa ja Nevadassa.
On Yhdysvallat varmasti hieno paikka elää, jos on tarpeeksi hvyäpalkkainen työ. Se taas vaatii kallista koulutusta ja hyviä suhteita. Minkälaiset kolutusmahdollisuudet ovat perheellä, joka tekee päivässä kolmea eri työtä, mutta silti ei tule toimeen liian pienen palkan takia?
Yritysten tehtävänä on tehdä voittoa ei harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Raaka kapitalismi on julmaa. Kyllä itse pidän parempana Pohjoismaista yhteiskuntamallia.
Kyllä USA:ssa ketä tahansa tule pärjäämään.
Työtä tekevälle se on hieno paikka elää. Suomi taas työttömälle. Teetsä työtä sen takia, et voisit harjottaa hyväntekeväisyyttä? Kuinka monta euroa pistät palkastas vaik köyhille kuussa? Entä ittees? Ja kuinkakohan paljon mikään yritys Suomessakaan muuta kuin Veikkaus pistää hyväntekeväisyyteen? Työntekemisellä hankitaan rahaa itselleen, ei muille.
Kapitalismi julmaa ja pohjoismainen malli paremi? Hmm...
Seuraava artikkeli "Verotuksen keventäminen—ratkaisu köyhyyden ongelmaan?" löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta
http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?label=artikkeli&id=418
Amerikassa köyhyys on väliaikaista
Niin kutsuttuja köyhiä tulee aina olemaan länsimaiden keskuudessa, koska köyhyyden tilastollinen raja nousee sitä mukaan kun vaurautta kertyy. Jos raja nousee riittävän korkealle ja rajan alla käydään vain muutaman kuukauden jakso, voidaan kuitenkin kysyä kuinka hyvin käsite kuvaa köyhien todellista elämäntilannetta.
Nyky-Suomessa köyhäksi pääsee virallisten tilastojen mukaan alle 10 000 euron vuosituloilla, Amerikassa paikallisten tilastojen mukaan reilun 9300 dollarin vuosituloilla. Köyhien suhteellinen osuus koko väestöstä oli vuonna 2001 Suomessa 10.8% ja Yhdysvalloissa 11,7%.
Tilastollisen samankaltaisuuden alle peittyy kuitenkin merkittäviä eroja. Yhdysvalloissa köyhyys on usein väliaikaista. Köyhyysraja alapuolella käyvistä tilastollisista köyhistä noin puolet käy rajan alla vain 2-4 kuukauden ajanjakson ja neljä-viidesosaa on köyhiä alle vuoden ajan. Vuosien 1996-1999 välillä pysyvästi köyhiä oli vain 2% amerikkalaisista.
Köyhyys Yhdysvalloissa on tyypillisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajien hetkellinen ongelma, joka yksilön kohdalla vaihtuu nopeasti eurooppalaisittain mitattuna huomattavaan vaurauteen.
Suomessa köyhyyden kuva on huomattavasti synkempi. Työttömien joukkoon on syntynyt melko staattinen, pysyvästi syrjäytynyt luokka, joka elää köyhyysrajan alapuolella. Tälle suomalaisryhmälle kasaantuvat työttömyyden lisäksi monet ongelmat, kuten väkivalta, päihdeongelmat ja rikollisuus.
Toisin kun amerikkalaiset köyhät, suomalaiset köyhät eivät ole pääosin maahanmuttajia, jotka muutaman kuukauden kurinpalautuksen päästä ponnistaisivat omalla työllään ulos köyhyydestä antaakseen tilaa uudelle maahanmuuttajaryhmälle, vaan suomalaisten köyhien ryhmä koostuu pääosin valtaväestöstä.
Amerikassa köyhät elävät laadukkaasti
Köyhyyden väliaikainen luonne Yhdysvalloissa heijastuu köyhien todelliseen elämänlaatuun. Viralliset tilastot köyhyydestä Yhdysvalloissa kertovat vaurauden tasaisesta karttumisesta, mikä usein jää vertailuissa huomaamatta.
Amerikkalaisista niin kutsutuista "köyhistä" tänä päivänä yli 40% omistaa oman asunnon ja yli 70% vähintään yhden auton (30 % omistaa kaksi tai useamman auton). Suomessa köyhyysrajan alapuolella elävästä ihmisjoukosta alle viisi prosenttia omistaa asunnon, ja ryhmä on pysynyt suunnilleen samankokoisena viimeiset kymmenen vuotta.
Verrattuna suomalaisiin asuntomarkkinoihin, joissa yhden makuuhuoneen asuntoihin tungetaan monilapsisia perheitä—yhä useammin niin kutsuttuja huippuosaajia—amerikkalaiset köyhät elävät tilavasti: 68% köyhistä elää asunnoissa, joissa yhtä ihmistä kohti on yli kaksi huonetta.
Amerikkalaisen köyhän asunnon keskimääräinen koko onkin nykyään selvästi suurempi kuin keskimääräisen suomalaisen asunnon koko ja suurempi kuin keskimääräisen eurooppalaisessa suurkaupungissa asuvan ihmisen asunnon koko.
Vain 5.8% amerikkalaisista köyhistä asuu asunnoissa, joissa on yli yksi ihminen huonetta kohti. Köyhien asunnoista 9.5 % on mobile homeja—paikallisia rintamamiestaloja—ja yli puolet amerikkalaisista köyhistä asuu tavallisissa omakotitaloissa. Köyhien asumisen laatuun liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät asunnot ole huonokuntoisia hometaloja vaan aivan tavallisia koteja.
Amerikkalaisten köyhien viihde-elektroniikkavarustelussakaan ei ole valittamista. Käytännössä jokaisessa köyhässä kodissa on väri-tv, useimissa kaksi tai enemmän. Kaapeli- tai satelliitti-tv löytyy noin kahdelta kolmasosalta, ja videot tai dvd-soittimen omistaa yli neljä-viidesosaa köyhistä. Jopa laajakuva-tv löytyy joka neljännestä köyhästä amerikkalaiskodista.
"Working poor"—pelkkä myytti
Mutta eikö amerikkalaisten köyhien vauraus ole epäinhmillisen raadannan ja riiston takana? Pohjoismaissa elää sitkeänä myytti amerikkalaisesta "working poor" -luokasta, joka työnteosta huolimatta ei kykene nousemaan köyhyydestä.
Tilastot eivät tue tätä käsitystä. Köyhyysrajan alla oleva amerikkalainen köyhä tekee töitä keskimäärin vain 16 tuntia viikossa, useimmiten siksi että perheen pää on koti-äiti, jonka puoliso ei asu kotona. Jos amerikkalaiset köyhät päättäisivät nostaa työmääränsä 40 tuntiin viikossa, 75% nykymääritelmän mukaisesta köyhyydestä katoaisi saman tien. Sama muuten saataisiin aikaan jos yksinhuoltajaäidit menisivät naimisiin lastensa isien kanssa—mikä sinänsä ei ratkaise ongelmaa, mutta kertoo mitä on pelissä esimerkiksi yksinhuoltajia tuottavien teiniraskauksien ehkäisyssä
Amerikkalaiset köyhät ovat rikkaita, koska työelämän ja perheen ympärille rakennettu amerikkalainen yhteiskunta on niin onnistunut kokonaisuus—ei siksi että köyhiltä vaadittaisiin yli-inhimillisiä suorituksia.
Entä sitten terveys? Virallisten tilastojen mukaan amerikkalaiset köyhät saavat ruoastaan vitamiineja, mineraaleja ja proteiineja siinä missä keskiluokkaisetkin -yli terveysviranomaisten suositusten—eikä rasvaisia ruokia ylensyövien määrä poikkea olennaisesti keskiluokasta.
Terveysvakuutuksen pakollisuuden puute amerikkalaisessa mallissa on ongelma, mutta sen kokoa ei pidä liioitella. Vuosittain noin 14% amerikkalaisista köyhistä—eli noin puolitoista prosenttia Amerikan väestöstä—ilmoittaa jättäneensä lääkärissä käynnin väliin, koska se on osoittautunut liian kalliiksi. Hätätapauksissa ja vakavissa onnettomuuksissa ei kukaan jää ilmaan hoitoa.
Vertailun vuoksi olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni kiireinen kaupunkilainen Suomessa jättää lääkärissä käynnin väliin, koska terveyskeskuksiin täytyy aikoja jonottaa viikkokausia ja erikoislääkärille kuukausitolkulla—samalla kun terveydenhoitopalvelujen suurkuluttajat täyttävät terveyskeskukset "varmuuden vuoksi" varatuilla ajoillaan.
ei aivan noinkaan, toisenlaista kuvaa maasta,
http://www.vaikuttava.net/article.php?sid=3773
lähes kaikilta palkansaajilta ns. hyväntekeväisyyteen ihan kohtuu summa, niitä sanotaan täällä vain veroiksi, joilla sitä hyväntekeväisyyttä rahoitetaan...
"...pyrimme monipuoliseen ja tarkkaan uutisointiin." Julistavat tietotoimistosi ylläpitäjät esittelyssään. Monipuolisuudesta voi kyllä olla aika montaa mieltä, ainakin jos tarkastelee sisältöjä. Tässä muutamia otsikoita tuon "vaikuttavan" tietotoimiston arkistoista:
Yhdysvallat sotarikollisten asialla, Kannabiksella ei pysyviä haittavaikutuksia, 33% Israelilaisista opiskelijoista lukutaidottomia, Ovatko yhdysvaltalaiset journalistit selkärangattomia, Yhdysvallat tappoi paimentolaisia, Bush tavoittelee "hyvinvointivaltiota" Irakiin, Saddamia ehdotettu Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, Työttömyys jyrkässä kasvussa yhdysvalloissa...
Ei sanaakaan Islam terroristeista, ei sanaakaan Kiinan ihmisoikeuksista, ei sanaakaan Venäjän huonosta asioiden hoidosta, ei sanaakaan Arabimaiden köyhien köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta... (no, olisi sieltä varmaan joku artikkeli noistakin löytynyt, jos olisi jaksanut etsiä!)
Todella vaikuttava tietotoimisto! Todella monipuolista uutisointia! Ei tainnut oikein tyydyttää ihmisten tiedonjanoa, sillä viimeisimpänä uutisena oli seuraava:
"Jo pitkään jatkuneen kroonisen resurssipulan ja uudistumisvaikeuksien vuoksi, Vaikuttava tietotoimisto on keskeyttänyt toimintansa. Pitkästä yrittämisestä huolimatta tarvittavia uudistuksia ei ole onnistuttu toteuttamaan. Seurauksena on ollut aktiivien turhautuminen, sisällön taantuminen sekä etääntyminen globaaliliikkeestä - ympäristöstä, josta VAI ja koko Indymedia-verkosto on syntynyt."
Että se siitä.
Onneks on puolueeton kirjottaja. Ihan hyvä artikkeli. On se huono maa kun siellä on melkein köyhiä. On Suomessa asiat paremmin.
"Rikkaat ostavat sillä aikaa lisää ökymobiileja kuten SUVeja (self indulgent ubiquitous vulture mobiles), ja isompia taloja portteineen, jotka on suunniteltu pitämään köyhät poissa pihapiiristä." Onks tää joku vitsi? Pahat rikkaat ahertajat ostavat ansaituilla rahoillaan autoja ja portteja! Suunniteltu pitämään köyhät pois pihapiiristä? "Wal Mart mainostaa: Ostakaa valmis portti! Tehty alumiinista ja varta vasten suunniteltu köyhien poissa pitämiseksi! Vain 3.99"
Ilmeisesti testaat, kuinka kauan idioottiroolisi otetaan todesta? No, pidä hauskaa.
No toi nyt oli vaan tommonen mut se on mulle sinäänsä totta. Heti ku mahollista muutan jenkkeihin ja elän siellä elämäni onnellisena loppuun asti.
Hyvää matkaa! Taso nousee molemmissa maissa!
Saahan sitä unelmoida ja hekumoida - siihen myytti "amerikkalaisesta unelmastakin" pitkälti nojaa, nimittäin ihmisten unelmiin. Todellisuus onkin sitten hieman eri asia.
Aiheesta pikaisesti googlattua:
--------------------------------
Älkää tuoko amerikkalaista mallia Eurooppaan”
Vain eurooppalainen malli on kestävä
Elinkeinoelämän edustajat kehottavat mielellään ottamaan oppia Yhdysvalloista, koska siellä työllisyys, tuottavuus ja joustavuus ovat huipussa. Amerikkalaisen ay-johtajan ohje on toinen: ”Älkää tuoko amerikkalaista mallia Eurooppaan.”
Presidentti George W. Bush on yrittänyt parantaa verokevennyksillä työllisyyttä. Yhdysvaltojen ay-liike ei ole vakuuttunut ohjelman toimivuudesta, sillä vaikka Yhdysvaltain talous osoittaa viriämisen merkkejä esimerkiksi joulukuussa uusia työpaikkoja syntyi noin tuhat. Yhdysvaltojen väkiluku on 260 miljoonaa.
Maan virallinen työttömyysaste oli joulukuun lopussa 5,7 prosenttia. Se oli 0,2 prosenttiyksikköä edellistä mittausta alhaisempi. Ay-liike arvioi, että työttömyysaste alenee, koska väkeä siirtyy pois työmarkkinoilta.
USA:n keskusammattijärjestö AFL-CIO:n Euroopan johtaja Jerry Zellhoefer arvioi, että todellinen työttömyysaste on 7-9 prosenttia. Silloin mukana ovat nekin, jotka eivät enää hae töitä tai joiden osa-aikatyö ei riitä elämiseen.
”Meillä on menossa työpaikaton elpyminen”, toteaa Zellhoefer.
Hän arvioi, että yritykset eivät palkkaa uutta väkeä, vaan teettävät olemassa olevalla väellä ylitöitä.
USA:ssa tehdään jo muutenkin pitkää päivää. Esimerkiksi työn tuottavuus on kasvanut maailman huippuvauhtia työntekijää kohden. Kun tuottavuuskehitys lasketaan työtunteja kohti, USA menettää johtopaikkansa.
Bushin hallinto jäi juuri kiinni siitä, että se laati työnantajille oppaan, miten välttää ylityökorvausten maksamista.
Zellhoeferin mielestä Bush onkin ay- ja palkansaajakielteisin presidentti pitkiin aikoihin. Tämän vuoden tärkeimpänä hankkeenaan AFL-CIO pitääkin Bushin kaatamista.
Ay-liikkeen kriittisyyttä Bushia kohtaan lisää se, että verokevennysohjelman ja kasvaneiden sotilasmenojen myötä valtiontalouden alijäämä on kasvanut. Myös kauppatase on reippaasti alijäämäinen.
USA:n ay-liike on arvostellut kitkerästi vapaakauppasopimuksia.
”Meistä sopimukset ovat sijoittajien suojelusopimuksia. Ne sallivat amerikkalaisten yritysten siirtää työtä muihin maihin, esimerkiksi Meksikoon. Se ei hyödytä meksikolaisia työntekijöitä, koska heidän palkkansa eivät ole parantuneet, mutta se on lisännyt saastumista Meksikossa ja samalla amerikkalaiset työläiset ovat menettäneet työpaikkansa.”
”Emme halua lopettaa globalisaatiota. Olisi typerää pystyttää rajoja ja tulleja, rajoittaa itsemme niiden sisälle. Huolemme on, mitä tapahtuu työn maailmalle ja kuinka voimme vaikuttaa siihen, että elintaso nousee kaikkialla kestävällä tavalla”, sanoo Zellhoefer.
Työssäkäynti ei elätä
Zellhoefer pitää vakavana ongelmana USA:n työtätekevien köyhien tilannetta. Heillä saattaa olla kolmekin eri osa-aikaista työpaikkaa, mutta niistä saatu palkka ei riitä elämiseen.
Zellhoeferin mielestä minimipalkka olisi nostettava 7 dollarin tienoille. Nyt se on ollut viimeiset viisi vuotta 5,15 dollaria, 4,15 euroa tunnilta.
”Lisäksi meillä ei todellakaan ole käypää sosiaaliturva- tai aikuiskoulutusjärjestelmää”, sanoo Zellhoefer.
Erityistä huolta ay-liike kantaa sairausvakuutuksesta, jonka ulkopuolella on tällä hetkellä 44 miljoonaa amerikkalaista. Ilman vakuutusta terveydenhuollonmenot on kyettävä maksamaan kokonaan itse.
Yleensä työnantaja järjestää työntekijöilleen jonkinlaisen vakuutuksen.
”Se ei useinkaan ole kovin kattava. Jos joutuu kalliiseen leikkaukseen, vakuutus ei ehkä kata sitä. Pitää myydä talo, ottaa lainaa, tai pahimmassa tapauksessa jättää leikkaus tekemättä…”
Euroopassa huima kehitys
Zellhoefer sanoo, ettei Eurooppaan kannata missään nimessä kopioida Amerikan mallia. USA:n olisi pikemminkin syytä katsoa Eurooppaa ja sen historiaa viime vuosisadalla. Vaikka vuosisata oli verinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on ollut huimaa.
”Minusta vain eurooppalainen malli on kestävä. Työntekijät ja heidän edustajansa pääsevät osallistumaan yhteiskunnan kehitykseen ja yhteiskunnan varallisuutta jaetaan.”
Koko maailman kannalta olisi Zellhoeferin mielestä hienoa, jos Yhdysvaltoihin saataisiin edistyksellinen hallitus.
”Yhdessä USA ja Eurooppa muodostaisivat erittäin vaikutusvaltaisen blokin. Jos ne sopisivat, että jotain tehdään, se myös tapahtuisi”, Zellhoefer uskoo.
Teksti ja kuvat Auli Kivenmaa UP
Pelko estää järjestäytymästä
AFL-CIO:hon kuuluu 13 miljoonaa palkansaajaa, 64 ammattiliittoa. Jäsenmäärä on ollut vuosikymmenet sama. Kun työvoima on kasvanut, järjestäytymisaste on tipahtanut 35 prosentista 13 prosenttiin.
Vahvinta järjestäytyminen on perinteisessä teollisuudessa, heikointa palvelualoilla. Esimerkiksi etelävaltioissa ei ammattiliittoihin perinteisesti kuuluta, Kaliforniassa ja New Yorkissa taas kuulutaan.
Siellä missä työehtosopimuksia tehdään, ne tehdään yleensä yrityskohtaisesti. Zellhoeferin mukaan alakohtaisia työehtosopimuksia on oikeastaan vain autoteollisuudessa.
Zellhoefer kertoo, että työlainsäädäntö on maassa viime vuosina heikentynyt. Samoin on käynyt ay-liikkeen toimintamahdollisuuksille.
”Kolmasosa ay-aktiiveista on saanut potkut, kun he ovat yrittäneet perustaa ammattiliittoa”, Zellhoefer kertoo.
Potkujen syy on nimellisesti ollut jokin toinen. Asian voi viedä oikeuteen, mutta päätöksen saaminen kestää vuosikausia ja työnantajan mahdollisesti maksama korvaus on Zellhoeferin mukaan minimaalinen. Vaikutukset ay-liikkeen toimintaan ovat laajat.
”Puolueettomien mielipidetiedustelujen mukaan jopa 42 miljoonaa amerikkalaista haluaisi liittyä ammattiliittoon, jos he kokisivat sen turvalliseksi. Nyt liittymällä voi riskeerata työpaikkansa”, sanoo Zellhoefer.
Hän sanoo ay-liikkeellä olevan edessään kohtalon hetket.
”Jotta voisimme vaikuttaa lainsäädäntöön, meidän on kasvettava.”
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2004/2/kansainvalista/
"Zellhoefer on tyhmä idiootti", toteaa Rasse
Vaikka joku tyhmä idiootti sanoisi netissä mitä tahansa, se ei tarkoita että se on totta.
Avohoitopotilaat on taas näköjään päästetty koneelle. No ihan kiva että niillä on aktiviteettiä.
...