Kun maan hallitus esittää ja eduskunta säätää uusia lakeja, niin aivan liian usein käy silleensä, että uusi laki osoittautuu jollain tavalla huonosti säädetyksi ja uunituoretta lakitekstiä pitää ryhtyä korjaamaan. Syynä moiseen lienee se, että lakitekstien kirjoittajilla on liian vähäinen ja yksipuolinen elämänkokemus eikä usein laisinkaan tietoa niitten ihmisten elämisen oloista käytännössä, joittenka ihmisten asioita "säädellään" lain avulla.
Rankimman sortin harhahuti oli aikoinaan surullisen kuuluisan "Kieltolain" säätäminen. Tarkoitushan oli hyvä eli kansan raittius ja alkoholin käytön takia syntyneitten epäkohtien poistaminen tai ainakin vähentäminen. Kyseisen lain laatijoilla oli kuitenkin virheellinen ihmiskäsitys. Ihminen osoittautui olevansa toisenmoinen nisäkäseliö ja olio kuin mitä Kieltolain laatijat olivat kuvitelleet. Alkoi salakuljetus eli rikollisuuden ryöpsähtäminen liki pitelemättömäksi ja siihen kuului salajuominen eli laittomuuden rehoittamisen leviäminen laajoihin kansalaispiireihin. Kun eduskunnan enemmistö oli jatkuvasti Kieltolain jatkamisen kannalla, nin lopulta järjestettiin kansanäänestys, jossa kansan enemmistö asettui Kieltolain lopettamisen kannalle. Sen jälkeen löytyi poliitikoiltakin sen verran todellisuuden tajua, että Kieltolaki kumottiin ja aloitettiin Alko-aikakusi.
Kun säädetään työttömiä ja sosiaaliturvan varassa eläviä ihmisiä koskevia lakeja, niin onko eduskunnassa nähty arvioita ja lausuntoja antamassa työttömiä ja sosiaaliturvan varassa elävää väkeä itseään? Kun taannoinen hutilaki kiinteistöjen jätevesien käsittelystä säädettiin, niin kuultiinko eduskunnassa syrjäisten mökkien vähävaraisia mummoja, jotka joutuivat kyseisen lain kohteiksi. objekteiksi? Tietävätkö lakeja säätävät kansanedustajat, mitenkä iso väestömäärä elää 500-800 euron kuukausieläkkeellä? Kuunnellaanko heitä lakien laatimisen prosessissa ja otetaanko heidän kantansa ja olosuhteensa huomioon?
Tai otetaanpa tarkasteltavaksi säästäminen. Kun tavallinen suomalainen säästää, se säästäminen tapahtuu vaihtelevin tavoin ja yhdistelmin. Aina olisi oltava kirkkaana lähtökohtana, että säästäminen ja säästämisen suosiminen on myönteistä. Mitä tekevät lakien laatijat? Lakien laatijat ovat korottamassa säästämiseen kohdistuvaa verotusta! Onko eduskunnassa nähty lausuntoja antamassa piensäästäjiä itseään kertomassa oman kantansa esim. osinkojen verotuksesta ja myyntivoittojen verotuksesta? Piensäästäjä ei tee tietokoneella "lyhyttä" kauppaa, ostamista ja myymistä sekunti- ja minuutti- ja päiväaikajaksolla. Piensijoittaja ei tee kauppaa velaksi. Piensäästäjä ostaa pörssiosakkeita monen vuoden omistamistähtäimellä. Ja kun esim. sijoituskohteeksi ostetun asunto-osakkeen säästäjäomistaja myy kyseisen osakkeen kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa, niin kuullaanko häntä eduskunnassa myyyntivoittojen verotusta koskevaa lakia laadittaessa?
Rankimman sortin harhahuti oli aikoinaan surullisen kuuluisan "Kieltolain" säätäminen. Tarkoitushan oli hyvä eli kansan raittius ja alkoholin käytön takia syntyneitten epäkohtien poistaminen tai ainakin vähentäminen. Kyseisen lain laatijoilla oli kuitenkin virheellinen ihmiskäsitys. Ihminen osoittautui olevansa toisenmoinen nisäkäseliö ja olio kuin mitä Kieltolain laatijat olivat kuvitelleet. Alkoi salakuljetus eli rikollisuuden ryöpsähtäminen liki pitelemättömäksi ja siihen kuului salajuominen eli laittomuuden rehoittamisen leviäminen laajoihin kansalaispiireihin. Kun eduskunnan enemmistö oli jatkuvasti Kieltolain jatkamisen kannalla, nin lopulta järjestettiin kansanäänestys, jossa kansan enemmistö asettui Kieltolain lopettamisen kannalle. Sen jälkeen löytyi poliitikoiltakin sen verran todellisuuden tajua, että Kieltolaki kumottiin ja aloitettiin Alko-aikakusi.
Kun säädetään työttömiä ja sosiaaliturvan varassa eläviä ihmisiä koskevia lakeja, niin onko eduskunnassa nähty arvioita ja lausuntoja antamassa työttömiä ja sosiaaliturvan varassa elävää väkeä itseään? Kun taannoinen hutilaki kiinteistöjen jätevesien käsittelystä säädettiin, niin kuultiinko eduskunnassa syrjäisten mökkien vähävaraisia mummoja, jotka joutuivat kyseisen lain kohteiksi. objekteiksi? Tietävätkö lakeja säätävät kansanedustajat, mitenkä iso väestömäärä elää 500-800 euron kuukausieläkkeellä? Kuunnellaanko heitä lakien laatimisen prosessissa ja otetaanko heidän kantansa ja olosuhteensa huomioon?
Tai otetaanpa tarkasteltavaksi säästäminen. Kun tavallinen suomalainen säästää, se säästäminen tapahtuu vaihtelevin tavoin ja yhdistelmin. Aina olisi oltava kirkkaana lähtökohtana, että säästäminen ja säästämisen suosiminen on myönteistä. Mitä tekevät lakien laatijat? Lakien laatijat ovat korottamassa säästämiseen kohdistuvaa verotusta! Onko eduskunnassa nähty lausuntoja antamassa piensäästäjiä itseään kertomassa oman kantansa esim. osinkojen verotuksesta ja myyntivoittojen verotuksesta? Piensäästäjä ei tee tietokoneella "lyhyttä" kauppaa, ostamista ja myymistä sekunti- ja minuutti- ja päiväaikajaksolla. Piensijoittaja ei tee kauppaa velaksi. Piensäästäjä ostaa pörssiosakkeita monen vuoden omistamistähtäimellä. Ja kun esim. sijoituskohteeksi ostetun asunto-osakkeen säästäjäomistaja myy kyseisen osakkeen kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa, niin kuullaanko häntä eduskunnassa myyyntivoittojen verotusta koskevaa lakia laadittaessa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.