kielipolitiikasta. Nyt tilanne on täysin käsittämätön jossa pieni vähemmistö pitää suurta enemmistöä kielipoliittisessa kuristusotteessaan. Ellei mitään tapahdu ja pian niin tilanne räjähtää käsiin.
Kansan yhtenäisyyden kannalta on kiire saada maahan yksi yhteinen kieli jolla kaikki voivat kommunikoida keskenään. Ennenkaikkea maahanmuuttajat ovat ihmeissään kun maassa pitäisi opiskella kahta uutta täysin toisistaan eroavaa kieltä jotta saisi työpaikan. Tämä on se kysymys joka pakottaa lainsäätäjät ja poliitikot siihen tilanteeseen josta muuta ulospääsyä ei ole kuin kielililain täydellinen uusiminen.
- Yksi pieni vähemmistö ei voi perustella kaikkia etuoikeuksiaan kielilakiin vedoten. Helpoin tie on kansanäänestyksen järjestäminen jossa myöskin demokratia toteutuu.
Kansan yhtenäisyyden kannalta on kiire saada maahan yksi yhteinen kieli jolla kaikki voivat kommunikoida keskenään. Ennenkaikkea maahanmuuttajat ovat ihmeissään kun maassa pitäisi opiskella kahta uutta täysin toisistaan eroavaa kieltä jotta saisi työpaikan. Tämä on se kysymys joka pakottaa lainsäätäjät ja poliitikot siihen tilanteeseen josta muuta ulospääsyä ei ole kuin kielililain täydellinen uusiminen.
- Yksi pieni vähemmistö ei voi perustella kaikkia etuoikeuksiaan kielilakiin vedoten. Helpoin tie on kansanäänestyksen järjestäminen jossa myöskin demokratia toteutuu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Latviassa tämä toteutui demokratiaa apuna käyttäen. Toivottavasti suomalaiset poliitikot ovat yhtä järkeviä ennenkuin tapahtuu jotain odottamatonta.
Latviassa suurimman vähemmistökielen osuus on sentään 38 prosenttia kun se taas Suomessa on viiden prosentin luokkaa.
Ongelmana on vain se, että kansanäänestyksestä päättävät samat henkilöt, jotka kannattavat tieten tahtoen kansalaisten vastustamaa pakkoruotsitusta.
Kyseessä on siis takalukko. Siis tähän asti. Jytkyn ja muun kieli-ilmapiirin muutoksen takia tuo lukko on kuitenkin avautumassa.
Todennäköisesti ei edes tarvita kansanäänestystä. Pakkoruotsitus murtuu muutenkin.