Varmasti aikamoinen pettymys huomata minkälaisia "talonpoikia" Pohjolassa asui. Häyhä taisi olla ainut jolla jotenkin riitti ansiot Darren ja Himmlerin ihanteiden täyttämiseen. Oli maata viljelevä talonpoika mutta myös hyvä sotilas.
Himmlerin Wehrbauerit
witt krug kir bats p
1470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ainakin puolet armeijastamme oli maataloista peräisin. Aliupseereista oli enemmistö maalta kotoisin ja upseereistakin ainakin kolmannes.
Ka niin. Ehkä nuo Wehrbauerit tarkoitti ainoastaan saksalaisia. Himmlerhän oli ilmeisesti kopioinnut ajatuksen Habsburgeilta. Joka tapauksessa Inkeristä piti tulla siirtokunta jonne saksalaiset maajussit menee talikoilla puollustamaan Eurooppaa inhalta idältä tai "idän demoneilta" kuten Göring aina totesi.
Könönen, pyyhtiä,juutilainen,marokon kauhu. mitä nyt näitä
Törni, kelpasi hyvin
mitä hemmetin järkeä on saman nikin postata joka virke erikseen? Sama minuutti ja sama tyyppi vastaa omaan kirjoitukseensa..
:)
suomalaisia pitänyt ollakaan vaan uuden Saksan junkkereita jotka hallitsevat kartanoita vallatuilla NL:n alueilla. Eräänlaisia uusia junkkerikartanoita, suomalaisittain sätereitä tai rustholleja, jotka varustavat sotilaita Uralin itärajalle. Suomalaiset oli kyllä allokoitu rengin hommiin.
Uralille ei nasuilla ollut toivoakaan kun jo Moskovaan pysähtyi panssareiden ja aseiden jäätyä paikalleen. Suomen sodanjohto ei ollut heimoajattelun vaikuttama vaan määritteli selvästi taivoitteekseen vallata talvisodan aikana menetetyt alueet ja luoda hyvät puollustusasemat Itä-Karjalassa josta siis Mannerheimin tuppikäsky. Uraalista puhuiko edes Talvela mitään.
Mannerheimilla ei ollut mitään strategiaa ja eikähän hän sellaista sanaa ymmärtänytkään. Hyökkäys jatkui ilman tavoitetta kunnes vastus kävi liian suureksi ja sen jälkeen joukot pysähtyivät. Kenttälinnoittautuminen asemasodan tilanteeseen taphtui niinikään ilman tietoista käskyä, joukkojen omasta aloitteesta päästä pois pitkittyneestä telttamajoituksesta.
Niih pysähtyä mihin. Hyviin vallattuihin asemiin. Saksalaisilla riitti kyllä porukkaa. Muutama divisioona Norjasta avuksi niin olisi koko Itä-Karjala Sorokkaa ja Louhea myöten mennyt. Andropov ja Kuusinen oltaisi tietysti teloitettu. Myös Murmanski oltaisi kyllä otettu ellei Saksan laivasto olisi ollut sidottu vihaamiasi brittejä vastaan. Kaikki alukset tuhottu ja sitten Tirpitzillä ja muilla järeillä purkeilla pommitettu kaupunki mäsäksi. Leningradin tuhoaminen ei kuulunut Suomen sodan johdon tavoitteisiin. Saksalaiset sanoivat itse ettei suomalaisten linjoille saannut tuoda omia joukkojaan ja että 163.divisioona oli Mannerheimilta suurin myönnytys.
oli jokaiselle saksalaiselle miehelle kuuluva karaiseva 5 vuoden sotapalvelus Uralilla taistelemassa kapinoivia neuvostoheimoja vastaan. Sillä rauha veltostaisi uljaan kansakunnan. Vallattu Venäjä olisi jaettu eräänlaisiin kreivikuntiin jonka hallitsijoina olisivat olleet wehrbauerit ja orjatyöläisinä paikalliset asukkaat. Näitä kreivikuntia olisivat yhdistäneet autobahnit. Fuhrer itse suunnitteli vetäytyvänsä eläkkeelle Krimille.
Mitähän tuo Rokka olisi sanonnut kun AA-linjasta sovittiin. Saksa tosin saavutti Astrahan vuonna 1942. Arkangelsk oltaisi saavutettu ilman länsirintamaa. Pohjoinen laivasto oltaisi syöty suupaloina. Täytyy kuitenkin muistaa että nasu kitisi jo hyttysistäkin. Miten ihmeessä jos Lappi ahisti niin kovasti olisi jossain Vorkutassa voinnut hillua.
omiaan taas kerran.
"Mannerheimilla ei ollut mitään strategiaa ja eikähän hän sellaista sanaa ymmärtänytkään. Hyökkäys jatkui ilman tavoitetta kunnes vastus kävi liian suureksi ja sen jälkeen joukot pysähtyivät."
Mannerheimilla oli selvä strategia. Oli hyökkäämällä hankittava helposti puolustettavat rajat. Samalla vallattaisiin tulevan Suur-Suomen alue. Siitä tosin lakattiin viralisesti puhumasta jo keväällä -42.
Tavoitteet määrättiin jo 29.6. 41 Karjalan Armeijalle annetussa käskyssä. Ne myös saavutettiin. Pysähtyminen puolustukseen käskettiin hyvissä ajoin.
Kenttälinnoittamisesta annettiin tarkat ohjeet, joskin joukot jäivät usein maastollisesti huonosti valituille linjoille.
Historioitsijat antavat muuten Mannerheimille tunnustusta hyvästä stategisesta ymmärryksestä jo vuonna 1915 ratsuväkidivisoonan komentajana.
Rateki todistaa jälleen tietämättömyytensä. Kritiikkiin tarvitaan tietoa. Ei valeita.
Ja sitenpä kävikin niin ettei strategia nero luullut Neuvostoliitolla olevan voimia suurhyökkäykseen ja ajatteli että hyökkäys tulee Itä-Karjalan kautta eikä Syväriltä.
Mannerheim arvioi sodan ratkaistavan Keski-Euroopassa, eikä odottanut suurhyökkäystä sillä voimalla kuin se tuli.
Hän halusi olla valmiina sekä Karjalassa että Kannaksella.